Tuossa käytiin keskustelua suolaveden vaikutuksesta lasikuituruton ilmenemiseen.
Miten on järvialueella veneilijät, käytättekö praimeria pohjassa ja esiintyykö ruttoa veneissänne?
Käsitykseni, saattaa olla vääräkin, mukaan vain merialueella, ja vain Itämeren tuntumassa esiintyy enemmälti ruttoa, joka vahvistaisi teoriani, että veden suolaisuudella on vaikutusta.
Olisiko niin, että diffusoimalla myös suola menee rakenteisiin ja sitten osmoosia estävä osmoottinen paine hoitaa loput eli irroittaa pinnan.
Kokemuksia kaivataan teorioiden vahvistukseksi, sillä teoriaa on satavilla yltäkyllin, mutta sen soveltaminen käytäntöön kiinnostaa.
Rutto jäi vaivaamaan
16
11754
Vastaukset
- on pahempi
Osmoottiset rakkulat eli "lasikuiturutto" syntyy makeavetisillä järvillä jopa helpommin kuin suolaisissa vesissä JOS VEDEN LÄMPÖTILAT OVAT SAMAT. Prosessi hidastuu kylmässä. Sen vuoksi esim. USA:n isoilla järvillä (Lake Superior ym, joissa vesi on kylmää) on vähemmän ruttoa kuin Karibian lämpimässä merivedessä seilaavilla lasikuituveneillä.
Sinun kannattaisi lueskella googlesta, jossa on tuhansia artikkeleita osmoosiongelmista. Osa on varsin mielenkiintoisia, suosittelen perehtymistä. Lasikuidun osmoosiongelma ei suinkaan ole mikään paikallinen Itämeren ongelma eivätkä omat teoriasi tunnu aivan loogisilta. Sait jo edellisessä viestiketjussa ainakin yhden varsin asiantuntevan vastauksen, mutta ilmeisesti et noteerannut sitä jostain syystä. Lasikuiturutosta on käytännön tietoa yllin kyllin. Harmi, että tunnut hiukan sekoilevan teoriatiedoissa.
Tässä yksi yleisluontoinen ja helppoilukuinen engelsmannien kirjoitus:
http://www.yachtsnet.co.uk/osmosis.htmNyt ei enää tuo ruttoasia vaivaa. John Wilsonin artilleli käsittelee asiaa hyvin perusteellisesti ottaen huomioon myös nuo lämpötila-asiat. Parasta asiassa on vielä tuo ystävällinen lupaus vastata lähetettyyn palautteeseen, jos jokin asia jäisi vaivaamaan. Opia ikä kaikki, pitää paikkansa tässäkin tapauksessa. Joskus vaan tulee liikaa yksinkertaistetua asioita.
- selitys_Hempel
Osmoosi (lasikuiturutto)
Mikä on lasikuiturutto?
Vesi tunkeutuu polyesterilaminaattiin - ei nestemäisenä vetenä vaan yksittäisenä vesimolekyylinä - ja vain polyesteriin, ei lasikuituun. (Tavalliset polyesterit, joita käytetään veneiden rakentamisessa imevät korkeintaan 2 % vettä tällä tavoin).
Lasikuitulaminaatin huokosissa (esim. mikro-halkeamat polyesterissä tai ilmataskuissa polyesterin ja lasikuidun välissä) vesimolekyylit voivat kerääntyä ja kondensoitua vedeksi.
Tälläinen vesi pystyy liottamaan laminaatin huokosissa esiintyviä vesiliuokoisia osa-aineksia ja kehittämään kemiallisen reaktion. Polyesterin valmistuksesta syntyvä vapaa glykooli, jota myös usein esiintyy laminaatissa on vesiliuokoista. Lasikuitu liimataan yhteen polyvinyyliasetaatilla, jonka vuorostaan vesi hajoittaa (hydrolyysi) esim. etikkahapoksi. Lisäksi liuotin, mihin peroksidikäynnistimet (kovetin) liukenevat ovat vesiliuokoisia. Glykoolia, etikkahappoa ja liuotinta on löydetty nestemäisessä muodossa osmoosirakkuloista.
Erityisesti huonosti kuivuneessa polyesterissä tämä ilmiö on tavallinen. Tämän takia syntyy nestemäinen liuos.
Polyesteri ja gelcoat läpäisevät vettä, mutta eivät muita liuenneita aineita.
Tässä tapauksessa polyesteri ja gelcoat-pinta toimivat osittain läpäisevänä (semipermeabel) kalvona. Kalvo eristää laminaatin huokosissa olevan veden vedestä, jossa vene purjehtii.
Laminaatissa esiintyvä vesiliuos koostuu pääosin "keittosuolasta" (natriumkloridia), mutta myös muista suoloista. Tällainen systeemi toimii kuten osmoottinen solu, eli toisin sanoen toinen nesteistä pyrkii osittain läpäisevän kalvon lävitse, jotta syntyisi nesteiden tasapaino polyesteri/gelcoat-pinnan kummallakin puolella. Kun liuenneet aineet eivät enää pysty läpäisemään polyesteri/gelcoat-kalvoa, syntyy paine laminaatin huokosissa, joka jossain vaiheessa on suurempi kuin paine vedessä, jossa vene purjehtii. Tällöin ulkopuolella oleva vesi tunkeutuu laminaatin huokosiin ohentaen siellä olevaa vesiliuosta, jotta syntyisi nesteiden tasapaino. Tätä kutsutaan lasikuiturutoksi.
Enemmän ja enemmän vettä tunkeutuu huokosiin. Tämä liuos ei pääse tunkeutumaan ulos polyesterin tai gelcoatin läpi, kun taas vesi pääsee ulkopuolelta "ohentamaan" tätä tiivistynyttä liuosta. Tällöin syntyy kasvava ylipaine, "osmoottinen paine", joka tasoittuu vasta nesteiden tiiviysasteen ollessa tasoittunut. Paine voi olla peräti 3-5 atm., mikä aiheuttaa kupliintumista laminaatissa. Jos paine kasvaa entisestään, materiaalin kestävyys voi ylittyä, mikä johtaa laminaatin murtumiseen ja rakkuloiden puhkeamiseen.
On mainittava, että suurin osa veneistä eivät saa lasikuituruttoa. Lyhyesti sanottuna valmistuslaatu ratkaisee, saako vene lasikuituruton vesilinjan alapuolisiin osiin.
http://www.hempel.fi/internet/inefic.nsf/vHEMPELDOC/AD3498C38F13A0890C256C15007C0907?OpenDocument&1 selitys_Hempel kirjoitti:
Osmoosi (lasikuiturutto)
Mikä on lasikuiturutto?
Vesi tunkeutuu polyesterilaminaattiin - ei nestemäisenä vetenä vaan yksittäisenä vesimolekyylinä - ja vain polyesteriin, ei lasikuituun. (Tavalliset polyesterit, joita käytetään veneiden rakentamisessa imevät korkeintaan 2 % vettä tällä tavoin).
Lasikuitulaminaatin huokosissa (esim. mikro-halkeamat polyesterissä tai ilmataskuissa polyesterin ja lasikuidun välissä) vesimolekyylit voivat kerääntyä ja kondensoitua vedeksi.
Tälläinen vesi pystyy liottamaan laminaatin huokosissa esiintyviä vesiliuokoisia osa-aineksia ja kehittämään kemiallisen reaktion. Polyesterin valmistuksesta syntyvä vapaa glykooli, jota myös usein esiintyy laminaatissa on vesiliuokoista. Lasikuitu liimataan yhteen polyvinyyliasetaatilla, jonka vuorostaan vesi hajoittaa (hydrolyysi) esim. etikkahapoksi. Lisäksi liuotin, mihin peroksidikäynnistimet (kovetin) liukenevat ovat vesiliuokoisia. Glykoolia, etikkahappoa ja liuotinta on löydetty nestemäisessä muodossa osmoosirakkuloista.
Erityisesti huonosti kuivuneessa polyesterissä tämä ilmiö on tavallinen. Tämän takia syntyy nestemäinen liuos.
Polyesteri ja gelcoat läpäisevät vettä, mutta eivät muita liuenneita aineita.
Tässä tapauksessa polyesteri ja gelcoat-pinta toimivat osittain läpäisevänä (semipermeabel) kalvona. Kalvo eristää laminaatin huokosissa olevan veden vedestä, jossa vene purjehtii.
Laminaatissa esiintyvä vesiliuos koostuu pääosin "keittosuolasta" (natriumkloridia), mutta myös muista suoloista. Tällainen systeemi toimii kuten osmoottinen solu, eli toisin sanoen toinen nesteistä pyrkii osittain läpäisevän kalvon lävitse, jotta syntyisi nesteiden tasapaino polyesteri/gelcoat-pinnan kummallakin puolella. Kun liuenneet aineet eivät enää pysty läpäisemään polyesteri/gelcoat-kalvoa, syntyy paine laminaatin huokosissa, joka jossain vaiheessa on suurempi kuin paine vedessä, jossa vene purjehtii. Tällöin ulkopuolella oleva vesi tunkeutuu laminaatin huokosiin ohentaen siellä olevaa vesiliuosta, jotta syntyisi nesteiden tasapaino. Tätä kutsutaan lasikuiturutoksi.
Enemmän ja enemmän vettä tunkeutuu huokosiin. Tämä liuos ei pääse tunkeutumaan ulos polyesterin tai gelcoatin läpi, kun taas vesi pääsee ulkopuolelta "ohentamaan" tätä tiivistynyttä liuosta. Tällöin syntyy kasvava ylipaine, "osmoottinen paine", joka tasoittuu vasta nesteiden tiiviysasteen ollessa tasoittunut. Paine voi olla peräti 3-5 atm., mikä aiheuttaa kupliintumista laminaatissa. Jos paine kasvaa entisestään, materiaalin kestävyys voi ylittyä, mikä johtaa laminaatin murtumiseen ja rakkuloiden puhkeamiseen.
On mainittava, että suurin osa veneistä eivät saa lasikuituruttoa. Lyhyesti sanottuna valmistuslaatu ratkaisee, saako vene lasikuituruton vesilinjan alapuolisiin osiin.
http://www.hempel.fi/internet/inefic.nsf/vHEMPELDOC/AD3498C38F13A0890C256C15007C0907?OpenDocument&1Kun tarpeeksi sinnikkäästi kaivelee ja esittää
perusteltuja teorioita, niin aina löytyy joku,
joka puhaltaa pelin poikki ja kertoo ymmärret-
tävästi asian.
Pitänee uskoa, ettei sitä suolaa liiemmalti mene
rakenteisiin, vaikka liottais ja kuivais venet-
tä vuosikausia. Sinänsä hyvä tieto meriveneili-
jöitte, mutta toisaalta huono asia, miten veneen
valmistaja on hoitanut tuon, kenen valmisteet
voivat saada ruton ja kenen ei.
Parasta vaan on rokottaa kaikki veneet praimeril-
la, niin on huoli pois.
Seuraava kysymys sitten onkin, voisivatko valmis-
tajat ottaa tuon luotettavasti huomioon jo val-
mistusvaiheessa käyttämällä täysin vedenpitävää
pintarakennetta veneiden pohjissa? Vai ovatho he
kimpassa maalikauppiaiden kanssa?- kysymys !!!
Täpinä kirjoitti:
Kun tarpeeksi sinnikkäästi kaivelee ja esittää
perusteltuja teorioita, niin aina löytyy joku,
joka puhaltaa pelin poikki ja kertoo ymmärret-
tävästi asian.
Pitänee uskoa, ettei sitä suolaa liiemmalti mene
rakenteisiin, vaikka liottais ja kuivais venet-
tä vuosikausia. Sinänsä hyvä tieto meriveneili-
jöitte, mutta toisaalta huono asia, miten veneen
valmistaja on hoitanut tuon, kenen valmisteet
voivat saada ruton ja kenen ei.
Parasta vaan on rokottaa kaikki veneet praimeril-
la, niin on huoli pois.
Seuraava kysymys sitten onkin, voisivatko valmis-
tajat ottaa tuon luotettavasti huomioon jo val-
mistusvaiheessa käyttämällä täysin vedenpitävää
pintarakennetta veneiden pohjissa? Vai ovatho he
kimpassa maalikauppiaiden kanssa?"Seuraava kysymys sitten onkin, voisivatko valmis-
tajat ottaa tuon luotettavasti huomioon jo val-
mistusvaiheessa käyttämällä täysin vedenpitävää
pintarakennetta veneiden pohjissa? Vai ovatho he
kimpassa maalikauppiaiden kanssa?"
Niinpä!!!
Tällä hetkellä tilannehan on se, että lasikuituveneen ostajan pitää osata tilata vedenkestävyys veneeseensä lisävarusteena, jälkiasennuksena tai tee-se-itse -periaatteella.
Tarvitaan mitä ilmeisimmin jokin perhanan direktiivi, jotta vedenkestävyys eli kunnollinen epoksikäsittely tulee uutena lasikuituveneisiin automaattisesti ja pakollisena varusteena. - Joxa
kysymys !!! kirjoitti:
"Seuraava kysymys sitten onkin, voisivatko valmis-
tajat ottaa tuon luotettavasti huomioon jo val-
mistusvaiheessa käyttämällä täysin vedenpitävää
pintarakennetta veneiden pohjissa? Vai ovatho he
kimpassa maalikauppiaiden kanssa?"
Niinpä!!!
Tällä hetkellä tilannehan on se, että lasikuituveneen ostajan pitää osata tilata vedenkestävyys veneeseensä lisävarusteena, jälkiasennuksena tai tee-se-itse -periaatteella.
Tarvitaan mitä ilmeisimmin jokin perhanan direktiivi, jotta vedenkestävyys eli kunnollinen epoksikäsittely tulee uutena lasikuituveneisiin automaattisesti ja pakollisena varusteena.Voitelin oman, 10metrisen lasikuitu mt-veneen vedenalaisen osan epoksitervalla 25 kesää sitten.
Olen toistanut käsittelyn kolmesti ja vahannut yläpuoliset osat venevahalla.Ajelin viisi ensimmäistä kesää suomenlahdella ja ahvenanmaan vesissä ja loput kesät pohjanlahdella, murtovesialueella(ja ajelen taas ensi kesänä).Ei ole lasikuiturutto pystynyt ko. tervaan!! Samalla aineella käsitellään mm. hiekkapuhalletut maantie ja rautatiesillat.
Pysyy muuten pronssipotkuri lavassakin 4-5 kesää (kokeilin kokeilumielessä). - ovat,,,
Joxa kirjoitti:
Voitelin oman, 10metrisen lasikuitu mt-veneen vedenalaisen osan epoksitervalla 25 kesää sitten.
Olen toistanut käsittelyn kolmesti ja vahannut yläpuoliset osat venevahalla.Ajelin viisi ensimmäistä kesää suomenlahdella ja ahvenanmaan vesissä ja loput kesät pohjanlahdella, murtovesialueella(ja ajelen taas ensi kesänä).Ei ole lasikuiturutto pystynyt ko. tervaan!! Samalla aineella käsitellään mm. hiekkapuhalletut maantie ja rautatiesillat.
Pysyy muuten pronssipotkuri lavassakin 4-5 kesää (kokeilin kokeilumielessä).viruksen aiheuttamia ei niihin epoksit auta.
- eno elmeri
Joxa kirjoitti:
Voitelin oman, 10metrisen lasikuitu mt-veneen vedenalaisen osan epoksitervalla 25 kesää sitten.
Olen toistanut käsittelyn kolmesti ja vahannut yläpuoliset osat venevahalla.Ajelin viisi ensimmäistä kesää suomenlahdella ja ahvenanmaan vesissä ja loput kesät pohjanlahdella, murtovesialueella(ja ajelen taas ensi kesänä).Ei ole lasikuiturutto pystynyt ko. tervaan!! Samalla aineella käsitellään mm. hiekkapuhalletut maantie ja rautatiesillat.
Pysyy muuten pronssipotkuri lavassakin 4-5 kesää (kokeilin kokeilumielessä).epoksiterva täysin toimiva ratkaisu ainakin sisävesillä.Pysyy paremmin ja pidempään kuin kalliit myrkkymaalit.Näkyy kestävän syksyiset pesut tosi hyvin,tästä lähtee lika helposti,pohja tulee tosiaan puhtaan kiiltäväksi.Toimii ainakin Telfa Catissa,kuten myös edellisessä lasikuituveneessä
- Miten se näkyy?
selitys_Hempel kirjoitti:
Osmoosi (lasikuiturutto)
Mikä on lasikuiturutto?
Vesi tunkeutuu polyesterilaminaattiin - ei nestemäisenä vetenä vaan yksittäisenä vesimolekyylinä - ja vain polyesteriin, ei lasikuituun. (Tavalliset polyesterit, joita käytetään veneiden rakentamisessa imevät korkeintaan 2 % vettä tällä tavoin).
Lasikuitulaminaatin huokosissa (esim. mikro-halkeamat polyesterissä tai ilmataskuissa polyesterin ja lasikuidun välissä) vesimolekyylit voivat kerääntyä ja kondensoitua vedeksi.
Tälläinen vesi pystyy liottamaan laminaatin huokosissa esiintyviä vesiliuokoisia osa-aineksia ja kehittämään kemiallisen reaktion. Polyesterin valmistuksesta syntyvä vapaa glykooli, jota myös usein esiintyy laminaatissa on vesiliuokoista. Lasikuitu liimataan yhteen polyvinyyliasetaatilla, jonka vuorostaan vesi hajoittaa (hydrolyysi) esim. etikkahapoksi. Lisäksi liuotin, mihin peroksidikäynnistimet (kovetin) liukenevat ovat vesiliuokoisia. Glykoolia, etikkahappoa ja liuotinta on löydetty nestemäisessä muodossa osmoosirakkuloista.
Erityisesti huonosti kuivuneessa polyesterissä tämä ilmiö on tavallinen. Tämän takia syntyy nestemäinen liuos.
Polyesteri ja gelcoat läpäisevät vettä, mutta eivät muita liuenneita aineita.
Tässä tapauksessa polyesteri ja gelcoat-pinta toimivat osittain läpäisevänä (semipermeabel) kalvona. Kalvo eristää laminaatin huokosissa olevan veden vedestä, jossa vene purjehtii.
Laminaatissa esiintyvä vesiliuos koostuu pääosin "keittosuolasta" (natriumkloridia), mutta myös muista suoloista. Tällainen systeemi toimii kuten osmoottinen solu, eli toisin sanoen toinen nesteistä pyrkii osittain läpäisevän kalvon lävitse, jotta syntyisi nesteiden tasapaino polyesteri/gelcoat-pinnan kummallakin puolella. Kun liuenneet aineet eivät enää pysty läpäisemään polyesteri/gelcoat-kalvoa, syntyy paine laminaatin huokosissa, joka jossain vaiheessa on suurempi kuin paine vedessä, jossa vene purjehtii. Tällöin ulkopuolella oleva vesi tunkeutuu laminaatin huokosiin ohentaen siellä olevaa vesiliuosta, jotta syntyisi nesteiden tasapaino. Tätä kutsutaan lasikuiturutoksi.
Enemmän ja enemmän vettä tunkeutuu huokosiin. Tämä liuos ei pääse tunkeutumaan ulos polyesterin tai gelcoatin läpi, kun taas vesi pääsee ulkopuolelta "ohentamaan" tätä tiivistynyttä liuosta. Tällöin syntyy kasvava ylipaine, "osmoottinen paine", joka tasoittuu vasta nesteiden tiiviysasteen ollessa tasoittunut. Paine voi olla peräti 3-5 atm., mikä aiheuttaa kupliintumista laminaatissa. Jos paine kasvaa entisestään, materiaalin kestävyys voi ylittyä, mikä johtaa laminaatin murtumiseen ja rakkuloiden puhkeamiseen.
On mainittava, että suurin osa veneistä eivät saa lasikuituruttoa. Lyhyesti sanottuna valmistuslaatu ratkaisee, saako vene lasikuituruton vesilinjan alapuolisiin osiin.
http://www.hempel.fi/internet/inefic.nsf/vHEMPELDOC/AD3498C38F13A0890C256C15007C0907?OpenDocument&1Ts. näkyykö rutto tosiaan tuollaisina isoina pullistumina. Maalirakkuloinnista siis ei tarvitse olla huolissaan vaan pitää näkyä kunnon paukama kuten kuvissa Vai?
- myrkkymaali
eno elmeri kirjoitti:
epoksiterva täysin toimiva ratkaisu ainakin sisävesillä.Pysyy paremmin ja pidempään kuin kalliit myrkkymaalit.Näkyy kestävän syksyiset pesut tosi hyvin,tästä lähtee lika helposti,pohja tulee tosiaan puhtaan kiiltäväksi.Toimii ainakin Telfa Catissa,kuten myös edellisessä lasikuituveneessä
ja epoksi sama asia? huomenta vaan.
Täpinä kirjoitti:
Kun tarpeeksi sinnikkäästi kaivelee ja esittää
perusteltuja teorioita, niin aina löytyy joku,
joka puhaltaa pelin poikki ja kertoo ymmärret-
tävästi asian.
Pitänee uskoa, ettei sitä suolaa liiemmalti mene
rakenteisiin, vaikka liottais ja kuivais venet-
tä vuosikausia. Sinänsä hyvä tieto meriveneili-
jöitte, mutta toisaalta huono asia, miten veneen
valmistaja on hoitanut tuon, kenen valmisteet
voivat saada ruton ja kenen ei.
Parasta vaan on rokottaa kaikki veneet praimeril-
la, niin on huoli pois.
Seuraava kysymys sitten onkin, voisivatko valmis-
tajat ottaa tuon luotettavasti huomioon jo val-
mistusvaiheessa käyttämällä täysin vedenpitävää
pintarakennetta veneiden pohjissa? Vai ovatho he
kimpassa maalikauppiaiden kanssa?Kannattaa muistaa, että myös teräs laskee vettä läpi. Ei Osmoosi ole maalikauppiauden keksintöä :)
- ostajan
kysymys !!! kirjoitti:
"Seuraava kysymys sitten onkin, voisivatko valmis-
tajat ottaa tuon luotettavasti huomioon jo val-
mistusvaiheessa käyttämällä täysin vedenpitävää
pintarakennetta veneiden pohjissa? Vai ovatho he
kimpassa maalikauppiaiden kanssa?"
Niinpä!!!
Tällä hetkellä tilannehan on se, että lasikuituveneen ostajan pitää osata tilata vedenkestävyys veneeseensä lisävarusteena, jälkiasennuksena tai tee-se-itse -periaatteella.
Tarvitaan mitä ilmeisimmin jokin perhanan direktiivi, jotta vedenkestävyys eli kunnollinen epoksikäsittely tulee uutena lasikuituveneisiin automaattisesti ja pakollisena varusteena.vastuu. olen ammatiltani veneenrakentaja, ja käyttänyt sekä polyesterihartsia (yleisemmin kutsutaan virheellisesti "lasikuiduksi") että epoksihartsia.
polyesterihan on ti-miesten ja suuren yleisön suosiossa. tämä johtuu siitä, että käyttö on helppoa
kenelle hyvänsä ja siitä, että sen tunnettuus on hyvä. polyesterin huono puoli taasen on se, että se siis imee vettä "kuin sieni". toki se päällystetään mm. gel- tai topcoatilla, joka siis on samaa hartsia,
johon vain on lisätty väriainetta, ja "toppariin" myös parafiinia puhdistamisen helpottamiseksi.
epoksihartsit ovat taasen maallikoille vaikeakäyttöisiä jos tehdään oikeaoppisesti, toisaalta niillä saadaan hyvä vedenpitävyys (paras mahdollinen), sekä lujuus/paino suhde. ei kuitenkaan 100%. tämä näkyy hartsin hinnassa, epoksi lienee n. 3 kertaa kalliimpaa kuin polyesteri. siinä syy siis veneenvalmistajien epoksinvälttämiseen, kun matkaveneen muoviosat olisivatkin sen kolme kertaa arvokkaammat, löytyisikö vielä markkinoita..?
vedenkestävyyttä (joka ehkäisee lasikuituruttoa)
voi lisätä maaleilla yms, jotka hidastavat kosteuden kulkua laminaattiin. mitä useampi kerros, sitä parempi imeytymättömyys.usein pohjamaalit ovat epoksipohjaisia.
rakenteelliseen osmoosinkestokykyyn vaikuttaa juuri mitä on aprikoitu ketjussa mm:
laminoinnin huolellisuus, käytetty hartsi ja lujite, pinnan materiaalipaksuudet yms.
suosittelenkin ottamaan yhteyttä ammattitaitoiseen veistäjään tai veistämöön, mikäli tahtoo rakennuttaa osmoosin (tai vaikka pommin)-kestävän
veneen joka ilahduttaa vielä eläkepäivinäkin. usein ns bulkkivene on tehty sarjatuotannon vaatimusten mukaan, ja tällöin laatu saattaa kärsiä vauhdin tiellä.. yleensä ottaen suomalainen veneenvalmistus on kuitenkin maailmalaajuisesti katsoen huippulaatua.. polyesterivene nyt vaan on mitä on eli osmoosiherkkä.
ei ladasta saa mersua kuin maksamalla itsensä kipeäksi.
tärkeää on myös pientenkin naarmujen välitön korjaus. vaikka kynsilakalla, ja myöhemmin ammatimiehen korjaamana, jos ei itsellä ole homma hanskassa.
myrkkymaaleja taasen käytetään, jotta ehkäistisiin merikasvillisuuden kiinnittymistä veneen pohjaan.
sisävesillä ei tarvitse käyttää myrkkyväriä (koska ei ole merirokkoa yms kasvustoakaan)
- veneentekijä
Kyllä mä olen sata varmasti sitä mieltä, että rakkulat on laatuvika. Laminaattiin on jäänyt ilmarakkuloita, joihin vesi hakeutuu. Talvella vesi laajenee jäätyessään ja rakkulat näkyvät pahemmin. Laminoidessa lienee lasikuitu jäänyt liian kuivaksi, tai teloessa laminaattia on hutiloitu. onko missään tilastoa, mitkä venemerkit ovat tälle "rutolle" alttiimpia?
- veneentekijä
Ohut maali, eli gelgoat kerros lisää veden läpäisyä laminaattiin. Laatuveneissä geeliä on paksummalti, kuin "hutaisu" veneissä. Lasikuitu, siis lujitemuovi itsessän imee vettä.
- Lasikuitu historiaa
Kaiva hiukan enemmän kuvettasi, ALUMIINIvene toimii paremmin. Pesen hienolla hiekalla pohjan pari kertaa kesässä.
- näin se menee
buster, silver ja muut kalastusvenee painii hieman eri luokassa kun 8 hengen moottiriveneen missä voi yöpyä.
Kuitenkin taitaa pitkälti olla valmistuksesta kiinni tuot venerutto. Paskasti laminoitu=pomminvarma "vanerutto". Kyllä valmistajalla pitää olla joku kanta tähän sontaan mitä ne suoltaa. Jos muutaman vuoden vanhassa veneessä näkyy kuplia niin yhteys myyjään\valmistajaan\maahantuojaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6565430Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o212377- 1141637
Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!
Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia2391620- 931487
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos231426Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681185Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly91163Kun Zele jenkeissä kävi
Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi3241150Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3241136