Mitenköhän haitallinen asia on se, että pk lenkillä sykkeet tuppaavat menemään yli sen 75%? Juosta tai hölkätä en yhtämittaisesti pysty niin että pysyisi alle 75% maksimista. Joten pistän sitten aina kävelyksi kun syke alkaa hipoa 75%. Joskus kuitenkin syke jatkaa vielä nousua, hetken aikaa vaikka kävelen. Onkohan se haitallista? Kuinka monta minuuttia saisi PK-lenkillä mennä yli sykerajan, niin että muuttuisi vauhtikestävyysharjoitteluksi (mikä vauhti? minähän matelen!).
Kiitos jos joku osaa vastata!
PK harjoittelu
menee yli rajan...
20
2630
Vastaukset
- Maaninka
Älä kävele. Juokse ja unohda idioottimaiset sykkeet. Kun olet palautunut, juokse samalla lailla uudestaan, eli vaikka joka toinen päivä. Vähitellen kuntosi nousee niin, että pystyt hölkkäilemään myös tätä "pk"ta. Tämä esittämäni tapa on nopein tie hyvään juoksukuntoon. Jos sä vaan hyssyttelet ja kävelet, kestää kunnon nouseminen säädylliselle tasolle aivan turhan kauan, koska tuon kaltaisessa hyssyttelyssä ei ole riittävää adaptaatiovaikutusta. Kuukauden kuluttua sykkeesi on alentuneet niin paljon, ettei ole vaikeaa ruveta etenemään pääasiassa 70-75% maksimista ja silloin edetään pidempään ja useammin. Ja silloinkin jos haluaa ettei junnaa turhan kauan jo saavutetulla tasolla, pitää toisinaan vetää vähän reippaampaa vauhtia, sitä vk:ta 80-90%/HrMax.
- olen lukenut muuta
Jännä juttu tuo sinun neuvosi, kun kaikki juoksukirjat, lehdet yms. kertovat että hitaasti, hitaasti ja kävelyä väliin. Että sykkeet ei saa nousta yli PK-tason, koska silloin ei peruskunto kasva. Samoin tästä on monet kerrat kirjoiteltu tuolla tosijuoksijoiden suosimalla Sepon Juoksufoorumilla. Että syke alle 75% vaikka pitäisi päästää rollaattorimummot ohi sillä vauhdilla. Tai sitten vaikka kävelyksi.
- Juttu.
20 vuotta sitten intissä mentiin aina täysillä ja verenmaku suussa. Puolessa vuodessa cooper-tulos noisi tasolta 2300 tasolle 2750, ja kyse oli nuoresta miehestä.
Nyt viime keväänä aloitin juoksun käytännössä nollasta. Juoksin aluksi hiljaa kohtuullisen matalilla sykkeillä. Kolmessa kuukaudessa cooper tulos oli jo 2700 metrissä. Nyt menee kirkkaasti yli 3000! Ja ikää jo melkein 40.
Eli mieti siitä kumpi tapa on kunnonkohotukseen tehokkaampi.
Nyt kun kunto on jo kohtuullisella tasolla voi silloin tällöin juosta "keuhkot pihalle" jolloin maitohapon sieto ym muut vauhtiominaisuudet kehittyvät myös. - Maaninka
Juttu. kirjoitti:
20 vuotta sitten intissä mentiin aina täysillä ja verenmaku suussa. Puolessa vuodessa cooper-tulos noisi tasolta 2300 tasolle 2750, ja kyse oli nuoresta miehestä.
Nyt viime keväänä aloitin juoksun käytännössä nollasta. Juoksin aluksi hiljaa kohtuullisen matalilla sykkeillä. Kolmessa kuukaudessa cooper tulos oli jo 2700 metrissä. Nyt menee kirkkaasti yli 3000! Ja ikää jo melkein 40.
Eli mieti siitä kumpi tapa on kunnonkohotukseen tehokkaampi.
Nyt kun kunto on jo kohtuullisella tasolla voi silloin tällöin juosta "keuhkot pihalle" jolloin maitohapon sieto ym muut vauhtiominaisuudet kehittyvät myös.NOPEIN tapa päästä hyvään juoksukuntoon on juosta lenkkinsä melkoisen reippaalla vauhdilla. VARMIN tapa on nylkätä hitaasti muutaman vuoden verran. Paino sanoilla muutama vuosi, ja se on pitkä aika se, siihen mahtuu monta lumimyrskyssä puskemista jne. RAKENTAVIN tapa on yhdistää nämä kaksi siinä vaiheessa, kun on ensin saanut NOPEAlla tavalla kunnon kohilleen. Opiskelkaa ja oppikaa maailmalta ja historiasta. Sepotkaan ei aivan kaikkea tästä tiiä, siellon niin paljo nylkkyä sakkii ja sitä kautta neuvojaa. Näistä vaihtoehdoista sitten valitsee sopivimman ittelleen, mutta miettii samalla myös kuinka aivan ylivoimaiset maratontilastot 70-80-luvulla saatiin aikaiseksi. Kukkaan, ei kukkaan ollu kuullu aerobisesta tai anaerobisesta kynnyksestä yhtään mittään, tai palautusjuomista, tai sykemittareista, tai conconi-testeistä jääskeläisistä puhumattakaan. Mutta maratonilla lappo ukkoja 60kpl alle 2.40. Entäpä nyt, kun kaikki mukamas tiedetään? If we're so smart. how come we're so slow?
- tarkemmat
Maaninka kirjoitti:
NOPEIN tapa päästä hyvään juoksukuntoon on juosta lenkkinsä melkoisen reippaalla vauhdilla. VARMIN tapa on nylkätä hitaasti muutaman vuoden verran. Paino sanoilla muutama vuosi, ja se on pitkä aika se, siihen mahtuu monta lumimyrskyssä puskemista jne. RAKENTAVIN tapa on yhdistää nämä kaksi siinä vaiheessa, kun on ensin saanut NOPEAlla tavalla kunnon kohilleen. Opiskelkaa ja oppikaa maailmalta ja historiasta. Sepotkaan ei aivan kaikkea tästä tiiä, siellon niin paljo nylkkyä sakkii ja sitä kautta neuvojaa. Näistä vaihtoehdoista sitten valitsee sopivimman ittelleen, mutta miettii samalla myös kuinka aivan ylivoimaiset maratontilastot 70-80-luvulla saatiin aikaiseksi. Kukkaan, ei kukkaan ollu kuullu aerobisesta tai anaerobisesta kynnyksestä yhtään mittään, tai palautusjuomista, tai sykemittareista, tai conconi-testeistä jääskeläisistä puhumattakaan. Mutta maratonilla lappo ukkoja 60kpl alle 2.40. Entäpä nyt, kun kaikki mukamas tiedetään? If we're so smart. how come we're so slow?
testit:)
- Maaninka
Maaninka kirjoitti:
NOPEIN tapa päästä hyvään juoksukuntoon on juosta lenkkinsä melkoisen reippaalla vauhdilla. VARMIN tapa on nylkätä hitaasti muutaman vuoden verran. Paino sanoilla muutama vuosi, ja se on pitkä aika se, siihen mahtuu monta lumimyrskyssä puskemista jne. RAKENTAVIN tapa on yhdistää nämä kaksi siinä vaiheessa, kun on ensin saanut NOPEAlla tavalla kunnon kohilleen. Opiskelkaa ja oppikaa maailmalta ja historiasta. Sepotkaan ei aivan kaikkea tästä tiiä, siellon niin paljo nylkkyä sakkii ja sitä kautta neuvojaa. Näistä vaihtoehdoista sitten valitsee sopivimman ittelleen, mutta miettii samalla myös kuinka aivan ylivoimaiset maratontilastot 70-80-luvulla saatiin aikaiseksi. Kukkaan, ei kukkaan ollu kuullu aerobisesta tai anaerobisesta kynnyksestä yhtään mittään, tai palautusjuomista, tai sykemittareista, tai conconi-testeistä jääskeläisistä puhumattakaan. Mutta maratonilla lappo ukkoja 60kpl alle 2.40. Entäpä nyt, kun kaikki mukamas tiedetään? If we're so smart. how come we're so slow?
kuka voi vakavin mielin väittää, ettei ihmisen peruskunto kasva, jos juoksee 3h täysillä, täysin aerobisista kynnyksistä välittämättä? Tai 3h 200m:n pätkissä? Se joka niin väittää, tulee samalla väittäneeksi että 10km ja maratonin olympiakultaa voitettiin 55 vuotta sitten ilman peruskuntoa, ja siihen en oikein jaksa uskoa. Opiskelkaa, pureskelkaa. Kärjistykset ainoastaan selventääkseni pointtia.
- sellainen riski
Maaninka kirjoitti:
kuka voi vakavin mielin väittää, ettei ihmisen peruskunto kasva, jos juoksee 3h täysillä, täysin aerobisista kynnyksistä välittämättä? Tai 3h 200m:n pätkissä? Se joka niin väittää, tulee samalla väittäneeksi että 10km ja maratonin olympiakultaa voitettiin 55 vuotta sitten ilman peruskuntoa, ja siihen en oikein jaksa uskoa. Opiskelkaa, pureskelkaa. Kärjistykset ainoastaan selventääkseni pointtia.
kun ylikunto ja noilla metodeilla se kolkuttelee mukana.
Miten tuollaisen jälkeen jaksais lähteä viikkoon mihinkään? Ja noinko pitäisi heti aloittelijan vetää? Ei kuule tule kauppoja.
Hidas sisään ajo on tärkeä jo nivelien ym muiden osien ehjänä pysymisen takia. - Maaninka
sellainen riski kirjoitti:
kun ylikunto ja noilla metodeilla se kolkuttelee mukana.
Miten tuollaisen jälkeen jaksais lähteä viikkoon mihinkään? Ja noinko pitäisi heti aloittelijan vetää? Ei kuule tule kauppoja.
Hidas sisään ajo on tärkeä jo nivelien ym muiden osien ehjänä pysymisen takia.vaihtoehtoja lähinnä mielen virkistykseksi. Niin kuin totesin, jokainen valitkoon vaihtoehdoista omansa. Mutta myös ajatusten tuuletukseksi ja pureskeluksi. Usein on perusongelma tässä ajassa, ja ,missä tahansa ajassa ja asiassa, tuollainen kollektiivisen totuuden toitotus ja siihen sokeasti uskominen koska kaikki lähipiirissä on samaa mieltä, ja niin on aina ollut vuosisatojen mittaan. No worries, mutta ajatelkaa itsekin, eikä vaan kuunnellen hoettua tämän hetken mantraa..
- luvulla
Maaninka kirjoitti:
NOPEIN tapa päästä hyvään juoksukuntoon on juosta lenkkinsä melkoisen reippaalla vauhdilla. VARMIN tapa on nylkätä hitaasti muutaman vuoden verran. Paino sanoilla muutama vuosi, ja se on pitkä aika se, siihen mahtuu monta lumimyrskyssä puskemista jne. RAKENTAVIN tapa on yhdistää nämä kaksi siinä vaiheessa, kun on ensin saanut NOPEAlla tavalla kunnon kohilleen. Opiskelkaa ja oppikaa maailmalta ja historiasta. Sepotkaan ei aivan kaikkea tästä tiiä, siellon niin paljo nylkkyä sakkii ja sitä kautta neuvojaa. Näistä vaihtoehdoista sitten valitsee sopivimman ittelleen, mutta miettii samalla myös kuinka aivan ylivoimaiset maratontilastot 70-80-luvulla saatiin aikaiseksi. Kukkaan, ei kukkaan ollu kuullu aerobisesta tai anaerobisesta kynnyksestä yhtään mittään, tai palautusjuomista, tai sykemittareista, tai conconi-testeistä jääskeläisistä puhumattakaan. Mutta maratonilla lappo ukkoja 60kpl alle 2.40. Entäpä nyt, kun kaikki mukamas tiedetään? If we're so smart. how come we're so slow?
juostiin Suomessa Lydiardin opeilla, jossa juuri hidas juokseminen oli pääasia ! Paljon kilometrejä alhaisella teholla, tämä pointti nosti Suomen juoksun suosta noina aikoinan ! Eräs juoksijalupaus Paavo Nurmi käytti erittäin paljon harjoittelussaan kävelyä !! Juoksi jonkusen maailmanennätyksen ja olympiakullan. Nurmi tsekkasi erittäin tarkasti juoksunopeutensa kellosta ( nykyinen sykemittarin vastine),joten hän oli ensimmäinen " tieteellisesti " valmennettu suomipoika. Tutustu Maaninka vähän Suomen juoksuhistoriaan, huomaat, että samat perusjutut ovat edelleen voimassa, mitään nopeata oikotietä huipulle ei ole ! (kuntoilijankaan huipulle ) Hitaasti kiiruhtaen, sopivasti aikanaan tehoa lisäten saadaan hyvä tulos !
- aika monikin....
Maaninka kirjoitti:
vaihtoehtoja lähinnä mielen virkistykseksi. Niin kuin totesin, jokainen valitkoon vaihtoehdoista omansa. Mutta myös ajatusten tuuletukseksi ja pureskeluksi. Usein on perusongelma tässä ajassa, ja ,missä tahansa ajassa ja asiassa, tuollainen kollektiivisen totuuden toitotus ja siihen sokeasti uskominen koska kaikki lähipiirissä on samaa mieltä, ja niin on aina ollut vuosisatojen mittaan. No worries, mutta ajatelkaa itsekin, eikä vaan kuunnellen hoettua tämän hetken mantraa..
Aika monikin aloittelija alkaa treeninsä liian kovilla tehoilla, moni vetää tuolla sydän kurkussa pomppien ja jalat maitohapoilla lenkkinsä päivästä toiseen. Lopputuloksena on se, että juoksu on jatkuvasti aina vaan yhtä raskasta, into lopahtaa, jalat pettää, ylikunto iskee, vastustuskyky heikkenee ja tuloksena sairastelua ja väsymystä. Näin kävi itsellekin alussa. Olisi pitänyt kuunnella juoksukirjallisuutta. Ilman peruskuntoa ei vauhtikominaisuudetkaan kehity. Jos juoksee koko ajan maitohapoilla, ei lihasten hapenottokykyparane vaan niiden kyky tuottaa energiaa hapettomasti. Opit kyllä juoksemaan kovaa kärvistellen, mutta juoksusta ei ikinä tule nautinnollista. Ja ylikunto hengittää niskaasi mitä kovempaan sitä yrität juosta karkuun. Hitaasti juokseminen on taito, kevyen lenkin jälkeen palautuminen on nopeampaa, olet terässä huomattavasti nopeammin kuin tappolenkin jälkeen. Toki kovaakin pitää välillä juosta, mutta vain välillä.
- lippapoika
luvulla kirjoitti:
juostiin Suomessa Lydiardin opeilla, jossa juuri hidas juokseminen oli pääasia ! Paljon kilometrejä alhaisella teholla, tämä pointti nosti Suomen juoksun suosta noina aikoinan ! Eräs juoksijalupaus Paavo Nurmi käytti erittäin paljon harjoittelussaan kävelyä !! Juoksi jonkusen maailmanennätyksen ja olympiakullan. Nurmi tsekkasi erittäin tarkasti juoksunopeutensa kellosta ( nykyinen sykemittarin vastine),joten hän oli ensimmäinen " tieteellisesti " valmennettu suomipoika. Tutustu Maaninka vähän Suomen juoksuhistoriaan, huomaat, että samat perusjutut ovat edelleen voimassa, mitään nopeata oikotietä huipulle ei ole ! (kuntoilijankaan huipulle ) Hitaasti kiiruhtaen, sopivasti aikanaan tehoa lisäten saadaan hyvä tulos !
Tässä koko aiheessahan on paljonkin epäselvää.
Lydiardin systeemeissä juostaan toki paljon tasavauhtista aerobista juoksua, mutta verrattuna moneen muuhun nämä juostaan "parasta mahdollista" aerobista vauhtia, mikä on monen muun systeemin mukaan liian kovaa pk-juoksuksi.
Tosin ei nuo lydiardinkaan peruskuntokauden peruslenkit mitään kahva pohjassa vetoja ole.
Kyllähän näistä asioista ollaan ja saakin olla eri mieltä, varsinkin huippujen treenien suhteen, mutta toki aloittelijoillakin on variaatiovaraa ja eri puolelta tulee hieman erilaista faktaa.
Itse en sinällään voi mennä sanomaan mikä on parasta juuri tässä tai missään tilanteessa. Valintoja joutuu aina tekemään sen suhteen mihin uskoo ja luottaa.
Jännä laji! - JackWitikka
lippapoika kirjoitti:
Tässä koko aiheessahan on paljonkin epäselvää.
Lydiardin systeemeissä juostaan toki paljon tasavauhtista aerobista juoksua, mutta verrattuna moneen muuhun nämä juostaan "parasta mahdollista" aerobista vauhtia, mikä on monen muun systeemin mukaan liian kovaa pk-juoksuksi.
Tosin ei nuo lydiardinkaan peruskuntokauden peruslenkit mitään kahva pohjassa vetoja ole.
Kyllähän näistä asioista ollaan ja saakin olla eri mieltä, varsinkin huippujen treenien suhteen, mutta toki aloittelijoillakin on variaatiovaraa ja eri puolelta tulee hieman erilaista faktaa.
Itse en sinällään voi mennä sanomaan mikä on parasta juuri tässä tai missään tilanteessa. Valintoja joutuu aina tekemään sen suhteen mihin uskoo ja luottaa.
Jännä laji!Lydiardhan kritisoi voimakkaasti J.Danielsin&co. ohjeiden kevyitä lenkkejä, ettei niillä saavuteta riittävän vankkoja pohjia kestävyysjuoksuun. Lydiard mielletty virheellisesti hölkän apostoliksi. Oli pitkälti reippaasti ja pitkään-linjan kannattaja. Sinkkosen 70-luvun ohjeissa 2 pv viikossa alle aerobisen kynnyksen, muina päivinä reippaammin. Aloittelijat tietenkin tekevät asiat rauhallisemmin, samoin tavalliset kuntoilijat, mutta on noiden sykearvojen orjallinen noudattaminen ja rajanylitysten pelkääminen mielestäni aivan huttua, siinä Maaninka on ihan oikeassa.
- maratonjuoksija
En nyt ole mikään huippu, mutta kymppi on mennyt kuitenkin joskus n. 33 minuuttia ja maratonkin ihan välttävässä suhteessa siihen ja suosittelisin, että pyrit tekemään pitkiä lenkkejä (yli 2 tuntia) sillä vauhdilla kuin tuntuu mukavalta niin usein kun tuntuu hyvältä. Sitten kun alkaa näitä pitkiä lenkkejä jaksaa tehdä, alkaa jaksaa juosta kovempaakin. Ei siinä erityisiä kynnyksiä tarvitse ajatella. Ja käyt päivittäin lenkillä. Jos nyt kuitenkin haluaa, niin aerobinen kynnys on se raja, missä alkaa hengästyä ja anaerobinen kynnys se raja, jossa alkaa maitohappoa tuntuvasti kertyä (niin että sen huomaa). Hapoille ei kannata montaa kertaa viikossa treenatessa vetää, ellet nyt sitten tavoittele menestystä Osakassa, jolloin pieniä riskejä on pakko ottaa.
Jos et jaksa juosta 2 tuntia, juokset sitten vähemmän, mutta kyllä sitä jaksaa kun yrittää. Kestävyysjuoksussa on tärkeintä kestävyys, olivatpa sykkeet ja kynnykset mitä tahansa. Intervallissa olen todennut mielekkäämmäksi, että palautukset tehdään hölkäten kuin kävellen tai seisoskellen. Tärkeintä on liike, ei sen välttämättä tarvitse tasavauhtista koko aikaa olla, eikä saakaan. Ei ne Lydiardinkaan ohjelmat pelkkää TV:tä ollut, jos joku on niihin oikeasti sattunut perehtymään. Ne oli tehty ns. maalaisjärjellä ja 90-prosenttisesti oikeita. Käytännössä tulos oli vieläkin parempi. Jokainen on yksilö ja voi hioa niitä ohjelmia mieltymystensä mukaisesti, toki vähän kovempaan suuntaan ;) - Anonyymi
Mitä se peruskunto on? Treenasin puoli vuotta peruskuntoa, eikä peruskuntovauhti parantunut yhtään. Treeni tuntuikin typerän kevyeltä, ei treeniltä lainkaan. Kävelyhölkkää ilman hikeä. Varmaan ihan terveellistä liikuntaa, mutta ei sillä ole juoksukunnon parantamisen kanssa mitään tekemistä. Nyt on kuukausi treeniä alla korkeammilla sykkeillä, ja jo vain heti tuntee miten sydän ja juoksulihakset ottavat treeniä vastaan. Peruskuntotreeniä voi ehkä tehdä sitten huippukuntoisena ammattilaisena, kun juoksuvauhdit ovat kovia ja haetaan viimeistä silausta kunnolle, mutta ei sillä ole mitään tekemistä rapakunnosta nousemisen kanssa.
- Anonyymi
Peruskunto on kävelyä, ei treeniä lainkaan. Kyllä se on karviovaskulaarista elimistöä kuormitettava, jos kehitystä haluaa. Mulla vk1 on tv-kevyt ja vk2 tv-kova. Menestyksen portaat hyvä teos.
- Anonyymi
Joku Baltsun trolliko kirjoittelee? Ooaaee
- Anonyymi
Juu. Batin oikea käsihän se täällä. Oppini ammennan Batin kummelikanavalta.
- Anonyymi
En ole ammattilainen, mutta mietin, mitä peruskunto on? Mielestäni sitä, että sykkeet ovat alhaiset suhteessa vauhtiin. Koneesta löytyy kapasiteettia. Pintakaasullakin pystyy juoksemaan. Miten peruskunto sitten paranee? En ole lainkaan vakuuttunut, että pelkkä pintakaasutteleminen, joka monen kohdalla on kävelyä tai kävelyhölkkää, riittää. Toki niin moni puhuu sen puolesta, että voi olla, että joku pääsee sillä kohtuulliseen kuntoon, mutta itselläni on pohjalla vain omat kokemukset, eikä systeemi tunnu toimivan niin. Toki kevyt liikuntakin on tärkeä osa harjoittelupalettia kaikesta huolimatta.
- Anonyymi
Ihan hyvää liikuntaa se kävelykin on. Tulee peruskuntoa.
- Anonyymi
Pk-alue on 60-75. Pitäytyisin kyllä mieluummin alle 75:n, muuten tulee ylirasitus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 467605
- 334193
- 573695
- 503180
- 172866
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons602534- 542388
- 512358
- 402329
- 162276