Mikrokontrollerin ohjelmointi

Tuolla ainakin jollain kursseilla harjoitellaan:
http://www.tietomyrsky.fi/tuotteet/exb2313/?lang=FI

Jotain tietoa:
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/mikrokontrolleri.html

"Mistäkähän löytys helposti ymmärrettävää tietoa alottelialle?"

Etsipä käsiisi Pentti Vahteran kirja aiheesta. Nimi taitaa olla "Mikro-ohjaimen ohjelmointi c-kielellä".

"Miten ohjelmakoodi tehdään toimimaan nimenomaan kontrollereissa?"

Sinun pitää tuntea tuo laitteisto ja kontrolleri. Ohjelma mukautetaan laitteistoon.

Tälläistäkin käytetään Suomalaisessa elektroniikkateollisuudessa
http://www.e-lab.de/AVRco/index_en.html

Tosin C-kieli ja assembler ovat suositumpia mikrokontrolleri käytössä Suomessa.

C-kieli EI ole ainoa vaihtoehto mikrokontrollerien ohjelmointiin.

Ensinnäkin:
Myös Pascalia voi käyttää:

http://users.iafrica.com/r/ra/rainier/

Toiseksi:
Varsinkin keskeytysaliohjelmiin assembler on edelleen pätevä vaihtoehto. Assemblerin osalta makrot ovat oikein käytettynä erittäin pätevä työväline.

Makrojen ansiosta voit mm. käyttää useita "rekistereitä" CPU:ssa, jossa niitä on turhan vähän. makrot eivät tietenkään todellisten rekistereiden määrää nosta yhtään, joten kyseessä on ainoastaan koodin kirjoittamista helpottava keino, koodin nopeus toki tuollaisesta kärsii.

Mutta Z80:een ja PC:n prosessoreihin tottuneelle esim. 8051:n yksi ainoa 16 -bit muistiosoitukseen kykenevä rekisteri alkaa nopeasti tuntua ahdistavalta.

8051:ssä myös muistiarkkitehtuuri on erittäin rajoittava, varsinkin pinomuistin osalta.

Siksi esim. Embedded Pascalin 8051 -versiossa merkkijonoparametrien välitys tapahtuu täysin normaalista pascalista poikkeavalla tavalla.

Edullisempi hinta ja/tai enemmän esim. integroituja AD ja DA -muuntimia saattaa silti johtaa 8051 -koodiyhteensopivan mikrokontrollerin valintaan.

Ohjelmointi taas on assemblerilla helpompaa jos käyttää esim rabbit -teknologiaa, joka pohjautuu Z80:n monipuoliseen ja rekisteririkkaaseen käskykantaan.

Z80 on malliesimerkki 8 -bittisestä CPU:sta, jossa on silti monia 16-bit CPU:n piirteitä:

siitä löytyy ainakin nämä 16-bit rekisterit tai 16-bit rekisterin tapaan käytettävissä olevat rekisteriparit (pari = 2 kpl 8-bit rekisteriä, jotka yhdessä toimivat 16-bit rekisterin tavoin):

BC
DE
HL
IX
IY

Päinvastaisesta esimerkkinä 6502 ja 6510, joissa esim. 16 -bit muistiosoitus on hankalaa, kun ei ole yhtään 16-bit rekisteriä. Tällaisen valinta on jonkinlaista ohjelmoijan masokismia.