Hypnoosi ja kulttipiirteet

Kiitos älykkäästä osallistumisestanne puoskarilakikeskusteluun avaamanne katsantokannan kautta.

Terveisin,

Markku Paunonen

Ovatko nimenomaan korkeastikoulutetut, haastavassa elämäntilanteessa olevat tai uutta elämänuraa etsivät kaikkein alttiimpia kiinnittymään vaihtoehtohoitojen, itämaisten uususkontojen terapioiden yhteisöihin tai hakeutumaan suggestiivisten menetelmien kursseille? Koulutusten seuraamuksista ei taida kukaan ottaa vastuuta.

- Psykokontrollin kolme vaihetta
- Kulttiminä: totta vai tarua?

ttp://www.uskontojenuhrientuki.fi/aivopesu.html

Henkisen kontrollin kolme vaihetta
"Hassanin mielestä henkisen kontrollin neljä elementtiä on helpompi tunnistaa, jos ymmärtää, kuinka niitä todellisuudessä käytetään muuttamaan pahaa-aavistamattoman ihmisen käytöstä. Henkisen kontrollin kolme vaihetta ovat sulattaminen , muuttaminen sekä uudelleen jäädyttäminen.

1. Sulattamisvaiheessa
yksilöä pyritään hämmentämään hänen "vanhan minänsä" nujertamiseksi. Hänen puolustuskykyään heikennetään esimerkiksi estämällä häntä nukkumasta tarpeeksi, syöttämällä hänelle jatkuvasti uutta tunteisiin vaikuttavaa materiaalia jota hän ei ehdi sulattaa (sensory overload) ja hypnoottisilla prosesseilla. Hypnotisoija saattaa sanoa: "Mitä enemmän yrität ymmärtää sitä mitä sanon, sitä vähemmän koskaan tulet sitä ymmärtämään". Kun yksilö on riittävän pitkään tilanteessa, jossa hän yrittää ymmärtää omituisia ja ristiriitaisia väittämiä ja opinkappaleita, hän antaa lopulta periksi ja sopeutuu siihen, miten kuvittelee muidenkin ajattelevan ja tekevän.
Monissa kulteissa "mietiskely" ei ole muuta kuin hypnoottinen prosessi, jossa mietiskelijä suggeroi itsensä transsiin. Transsi koetaan yleensä miellyttäväksi olotilaksi. Transsissa ihmisen kriittinen arviointikyky on kuitenkin heikentynyt ja hän on hyvin vastaanottavainen kultin opetukselle (Hassan 1988, 57).
Uutta tulokasta voidaan hämmentää myös rakkauspommituksella (love bombing): kulttilaiset osoittavat yletöntä ystävällisyyttä, huolenpitoa ja imartelua häntä kohtaan. Ystävällisyyden tarkoitus on herättää luottamus. Sitten häntä voidaankin kannustaa tunnustamaan syntinsä ja kertomaan ongelmansa. Kontrolloija saa siten käsiinsä avaimet uhrinsa persoonallisuuteen ja voi nöyryyttää tätä esimerkiksi kertomalla ryhmän edessä kuinka huono ja langennut ihminen tämä on.
Sulattamisvaiheen päättyessä yksilön todellisuustaju ja arvostelukyky ovat heikentyneet eikä hän näe muuta vaihtoehtoa kuin liittyä kulttiin.

2. Muuttamisvaiheessa
Yksilölle syötetään uusi käsitys itsestään, uusi tapa ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Edellisen vaiheen hämmentävät tekniikat ovat edelleen käytössä. Mutta nyt toistetaan yhä uudestaan ja uudestaan, että ulkopuolinen maailma on mätä ja ihmisiltä puuttuu oikea ymmärrys. Siksi uuden tulokkaan on vapauduttava entisistä käsityksistään voidakseen kehittyä hengellisesti.
Kultin oppeja paljastetaan sitä mukaa kuin kohde pystyy niitä hyväksymään. Jos hän reagoi kielteisesti, käännyttäjä perääntyy ja joku toinen jatkaa pehmittämistä. Useissa kulteissa uudet jäsenet tai jäsenehdokkaat jaetaan "vuohiin ja lampaisiin": hankalat, kriittisiä kysymyksiä esittävät individualistit erotetaan lupaavammista ehdokkaista, jotta heidän kysymyksensä eivät häiritsisi näiden uskoa. Sitten "vuohia" pyydetään eroamaan.
Epäröivää ehdokasta neuvotaan usein kysymään Jumalalta, mitä Hän haluaisi hänen tekevän. Samalla annetaan kuitenkin ymmärtää, että liittyminen ryhmään on Jumalan tahto ja pois lähteminen sen pettämistä. Mutta jos ehdokas kaikesta huolimatta kertoo, että Jumala neuvoo häntä lähtemään, vastausta ei hyväksytä päteväksi.
Uudelle tulokkaalle voidaan myös järjestää "henkinen kokemus". Hän paljastaa itsestään intiimejä tietoja jollekulle, jota hän pitää parhaana ystävänään ryhmässä. Mutta tämä välittää tiedot salaa eteenpäin. Myöhemmin tiedot voidaan vetää esille tuottamaan "kokemus": Kenties viikkoja myöhemmin aivan toisessa paikassa, jopa toisessa maassa, paikallisen keskuksen johtaja alkaa yhtäkkiä moittia tulokasta tämän veljen itsemurhasta. Koska tulokas tietää ettei ole kertonut itsemurhasta kenellekään tässä uudessa paikassa, hän voi vain uskoa että johtaja on joko lukenut hänen ajatuksensa tai saanut tietoa suoraan henkimaailmasta. Sellaisen "yliluonnollisen" kyvyn edessä hän voi vain nöyrtyä ja anoa armoa syntisyytensä tähden.
Tulokkaan uskoa vahvistetaan yhteisissä tilaisuuksissa, jossa jäsenet kertovat menneestä huonosta elämästään ja ylistävät nykyistä onnellisuuttaan ja menestymistään. Näissä ryhmäpaineen vaikutus on voimakkaimmillaan: koko ryhmä kannustaa jos tulokas esittää ryhmän ideologiaan sopivia ajatuksia, mutta vääristä mielipiteistä tai käytöksestä rangaistaan jäätävällä hiljaisuudella.
3. Uudelleen jäädyttäminen
tarkoittaa jäsenen "uuden minän" vakiinnuttamista. Ennen kaikkea hänet on saatava hylkäämään entinen minuutensa.
Entisen elämän hyviä puolia vähätellään, mutta epäonnistumisia, syyllisyydentunteita ja kaikkia ikäviä kokemuksia paisutellaan. Oma perhe, ystävät, entiset harrastukset ja mielenkiinnonkohteet, jopa erikoislahjakkuus jollakin alalla tulee avoimesti hylätä, jos ne kilpailevat uuden vakaumuksen kanssa.
Ryhmä on nyt hänen uusi perheensä, ja sen kulttijargon hänen uusi kielensä. Joissakin kulteissa on tapana antaa jäsenelle uusi hengellinen nimi korostamaan uuden identiteetin eroa vanhaan. Jäsen luovuttaa liikkeelle omaisuutensa, mikä tekee poislähdön sekä psyykkisesti että taloudellisesti vaikeammaksi.
Hän saa uudet tehtävät, joita hän opettelee jonkun vanhemman jäsenen valvonnassa. Näin hän saa läheisen mallin uudelle elämälleen, ja samalla vanhempi konkarikin joutuu kilvoittelemaan itsensä kanssa ollakseen hyvä esimerkki.
Usein jäsen lähetetään jonnekin kauas, jossa hän ei koskaan ole ollut entisenä itsenään, suorittamaan vaikeita ja nöyryyttäviä tehtäviä varojen hankkimiseksi kultille. Juostessaan ympäri supermarketin pysäköintialuetta myymässä ylihinnoiteltuja kukkia kaatosateessa hänen on todella uskottava siihen mitä hän on tekemässä!
Kenties vielä tehokkaampi keino vahvistaa uskoa on yrittää käännyttää toisia samaan uskoon: on vaikea olla vakuuttava, jos ei usko asiaan josta saarnaa; ja kääntäen."

"Kulttiminä: totta vai tarua?

Henkisessä kontrollissa käytetään hyväksi psyyken lainalaisuuksia. Hassanin mukaan tuloksena syntyy pysyvä kaksoisidentiteetti: robottimainen, kuin nauhalta kulttifraaseja suoltava "kulttiminä" nujertaa yksilön "oikean" minuuden, jonka kohtalona on kuihtua mielen kontrollilla rakennetun linnakkeen vankityrmässä. Näin mielen kontrollia voisi myös kuvata aivopesuksi ilman väkivaltaa. Hassan uskoo, että kenet tahansa voidaan perhetaustasta riippumatta värvätä kulttiin. Olennaista ei ole yksilön tausta, vaan mielen kontrollin käyttäjän taidot (Hassan 1988, 73).
Englantilainen sosiologi Eileen Barker lähestyy aivopesua toiselta kannalta. Jos taitava mielen kontrolloija pystyy käännyttämään kenet tahansa, miksi vain pieni osa kulttiin tutustuvista lopulta liittyy siihen, ja näistäkin suuri osa eroaa lyhyen ajan kuluessa? Sitä paitsi kultit menettävät myös vanhoja jäseniään, vaikka näiden "kulttiminän" luulisi olevan jähmettynyt vuosien kuluessa (näistä syistä kultit kasvavat paljon hitaammin kuin ne haluavat uskotella) (Barker 1995, 18).
Usein aivopesuteesin kannattajat väittävät, ettei kukaan voi uskoa kulttien outoihin uskomuksiin, jollei häntä ole aivopesty. Mutta joku itämaalaisessa kulttuurissa syntynyt voi pitää aivan uskomattomana, että on olemassa ihmisiä, jotka uskovat, että viini jonka pappi juo erään tietyn rituaalin aikana muuttuu vereksi, joka kuuluu kaksituhatta vuotta sitten neitsyestä syntyneelle miehelle. Silti katolinen kirkko tuskin hyväksyisi väitettä, että kaikki sen jäsenet ovat aivopestyjä.
Aivopesun mahdollisuutta tutkittaessa on kiinnitettävä huomio siihen mikä saa ihmisen omaksumaan tietyt uskomukset, ei siihen mikä on niiden sisältö. (Barker 1995, 125). Jossain muussa yhteydessä uskomusten sisällöllä on toki merkitystä.
Vaikka Barker erittelee totalitaarisen kultin tunnuspiirteitä samansuuntaisesti kuin Hassan, hän näkee kulttikäyttäytymisen vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa yksilö pyrkii muuttamaan elämänsä ja kultti pyrkii saamaan uusia kannattajia. Tosin kultit eivät aina kerro rehellisesti, mitä ne ovat, ja kuinka paljon aikaa ja rahaa ne haluavat jäseniltään (Barker 1995, 17).
Barker erittelee kulttiin liittymisessä neljä vaikuttavaa tekijää. Näistä ensimmäinen on yksilön persoonallisuus taipumuksineen, jota ovat muovanneet aikaisemmat kokemuksen, mielenkiinnon kohteet, arvot, pelot ja toiveet. Toinen ja kolmas tekijä ovat vaihtoehdot: yksilö voi liittyä tai olla liittymättä kulttiin. Valintaan vaikuttavat mm. yksilön suhtautuminen yhteiskuntaan ja omiin mahdollisuuksiinsa siinä, samoin kuin hänen kulttiin kohdistamat odotuksensa. Kuinka paljon hänen kokemuksensa yhteiskunnasta sisältävät työntövoimaa ("push") kohti vaihtoehtoista elämäntapaa, kuinka paljon liikkeen tarjoama vaihtoehto sisältää häntä houkuttelevaa vetovoimaa ("pull")? Neljäs tekijä on sosiaalinen konteksti, jossa yksilö on valintaa tehdessään. Ryhmäpaineen vaikutus kasvaa yksilön liityttyä kokoaikaiseksi jäseneksi. Ensimmäisten kuukausien aikana hän on hämmentyneisyytensä vuoksi herkkä joko omaksumaan tai hylkäämään uudet uskomukset (Barker 1985, 137-258).
Jos sosiaalinen konteksti (Hassanin kuvailemat henkisen kontrollin elementit) olisi ainoa valintaan vaikuttava tekijä, kuka tahansa kultin läheiseen vaikutuspiiriin joutuva liittyisi siihen automaattisesti. Tutkimuksien mukaan niin ei kuitenkaan käy. Vaikka yksilö liittyisi kulttiin virheellisen informaation varassa, hänellä on edelleen kyky tarkistaa valintansa perusteita. Näin hänen aktiivinen roolinsa säilyy kultin sisälläkin.
Aivopesun sijaan Barker korostaa sosiaalisen kontrollin ja ryhmädynamiikan vaikutusta yksilön valintoihin. Niiden vaikutus on sitä suurempi, mitä eristyneemmin ryhmä elää (Barker 1985, 137-138). Juuri eristyminen, johon vaikuttavat sekä kultin torjuva suhde todellisuuteen että ympäristön kulttiin kohdistama painostus, luo maaperän tragedioille, jotka pahimmillaan ovat joukko(itse)murhia (Barker 1995, 83)."

"16. Totisuus: kyvyttömyys sietää ryhmään, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua."

Huumorintajuttomuus ja huono kritiikinsieto taitavat kuulua kuvaan.

ON hyvä että kirjoitat tuollaisesta aiheesta.
ON hyvä että esität kritiikkiä.

MUTTA ettet nyt vain itsekin kompastuisi tähän EHDOTTOMUUTEEN ja suvaitsemattomuuteen.

Kun olen erään kurssituksen tälläisessä ns. huuhaakurssituksessa käynyt OMASTA VAPAASTA TAHDOSTA JA KIINNOSTUKSESTA ja oli koska vain mahdollista jättää kurssit ilman mitään että ois opettaja puhunut pahasti siitä että joku ei jatka.
Päin vastoin, hän tokaisikin kaikille että jollekin riittää ihan yksikin tai parikin kurssia jos joku kokee jotain muuta tärkeemmäksi ja kokee ehkä saaneensa riittävästi tietoa oman polkunsa kulkemiselle.

Ja LISÄKSI HÄN PAINOTTI eräällä kurssillaan SITÄ ETTÄ TULEE OLLA SUVAITSEVAISIA KAIKKIA USKONTO ja AATE SUUNTIA KOHTAAN...

se että ite kukin tulemme ainakin yhden ajatuksen mukaan taapertamaan erilaisia polkuja nyt olettaen että meillä on useampi kuin tämä yksi elämä,
jota sinun taas ei tietenkään tarvitse uskoa.

Tämä ajattelu ei siis tarkoita että pitäisi olla välinpitämätön tätä elämää kohtaa jota nyt elää vaan että jokaisella teolla ja hetkellä on oma merkityksensä suuremmassakin kokonaisuudessa.

Ja että pieni heikko ja yhteiskunnan hyljeksimäkin voi olla hyvin merkityksellinen ja ties vaikka enkeli ihmisen hahmossa, koskaan ei voi tietää :)


Opetukset joita kursseilla oppi.
Vaikka osa tuntuisi valtaväestöstä omituisilta ja ihmeellisiltä.
Niillä oli kuitenkin suuri vaikutus arkeeni ja muiden ihmisten arkeen.
MYÖS POSITIIVISESSA MIELESSÄ.

Sillä sellainen asia kuin energiahoito, jota löytyy myös useampia erilaisia, on tehonnut jopa skeptisiin miehiin, jotka eivät oleta sen toimivan.
Eräällä, joka suhtautui varauksella antamaani hoitoon, palasi vasempaan peukaloonsa tuntoaisti takaisin. Vaikka oli katkaissut sen sirkkelillä ja siihen oli sisälle laitettu silikonia!
Lääkärikin oli ihmetellyt kun oli mennyt tälle toteamaan asiaa.

Joten tuosta et voi hypnoosia ainakaan syyttää, että se olisi toiminut suggestiivisesti tuossa tapauksessa.


JA todellakin HYPNOOSI, vaikka kuinka kiistelet, niin sitä käyttää niin mainostajat kuin poliitikot ja muut valtaa pitävät, tahdoitpa tai et.
Ja parempi olisi että opettelisit mistä siinä on kyse, ettei sinuakin jatkuvasti hypnotisoitaisi,
vaikka sitten uskontojen uhri ry:n toimesta.
Hekin voivat sitä tehdä tietämättään ja tahtomattaankin tarkoittamatta tehdä niin.

Joten kyllä nämä taidot, perustaidot monesta asiasta.
Ne voivat toimia niin hyvässä kuin pahassa.
Ihminen valitsee kohdallaan että kumpaan käyttää,
jos on riittävän viisas osatakseen päättää.
Ja siksi onkin hyvä että tarjotaan tietoa
asian molemmilta puolin.

On siis hyvä että sinä tarjoat toisen puolen,mutta älä unohda myöskään sitä, että joillain nämä asiat vain sattuvat toimimaan ja jotkut ihmiset oikeasti elävät myös jokseenkin onnellisesti näiden asioiden keskellä kun osaavat ottaa itselleen sen mistä tulevat onnellisiksi.

Kääntykööt he vaikka minun puoleeni jos haluavat tietää joistain asioista lisää. Asioista joita ei pelokkaat uskontojen latistamat tai kaltoin kohtelemat ihmiset osaa tai pysty juttelemaan avoimesti.
Enkä väitä että kaikki heistä on edes pelokkaita saati asioista tietämättömiä. Voivat vain olla jyrkän kielteisiä asioiden suhteen kyetäkseen keskustelemaan neutraalimmin.

Kiitos hyvästä tilaisuudesta nimimerkki exiter-infoa :lle tästä mahdollisuudesta puheenvuoroon. :)

Ja hyvää jatkoa sinullekin.
Tuokoon elämä kaikkea hyvää tullessaan polullesi jota taivallat! :)

ja vuosia Hypnoosiliitoon kuuluneena voin vakuuttaa, että Hypnoosiliitto ei ole minkäänlainen yhteisö tai parantajaseurakunta vaan yhdistys, jonka jäsenet ovat kiinnstuneita hynoosista. Kävin läpi nuo 16 kohtaa arviointiasteikkoineen 1-5 ja olen sitä mieltä, että asteikosta puuttuva 0 olisi oikea kun arvioidaan Hypnoosiliittoa. Olen ymmärtänyt Hypnoosiliiton kannaksi puhtaan hypnoosin ilman mystiikkaa, uususkontoja tai vaikutteita vieraista tai menneisyyteen sijoittuvista kulttuureista.

Siitä, mitä muissa yhteisöissä ja yhdistyksissä on käytäntönä en tiedä muuta kuin kuulopuheita.

Pidän kuitenkin tämänkin kaltaista mielipiteenvaihtoa tarpeellisena, sillä uskon kulttiseurakuntien olemassaoloon ja niide käytäntömallit ovat todella tuomittavia ja ihmistä alentavia.