Toinen nainen/mies

puhut asijaa.ei täällä ketään väkisin oteta tai viedä kun on kaks niin on kaks.mut olen miettiny et onks kaikki kunnossa parisuhteessa jos lähtee toisen mukaan epäilen et jossain mättää vaik petetyn mielestä yleensä kaik on tosi hyvin mut ei ehkä pettäjän mielestä kaikki ole sitä mitä haluis olevan.ja kerranhan me täällä ollaan niin miks ei vois haluta ja ottaa sitä mitä itse tältä elämältä tahtoo vaik se toista pirusti satuttaakin.

moniavioisia...naiset yksiavioisia. Nainen koittaa löytää mahdollisimman laadukkaan uroksen lastensa isäksi...uros taas paritella mahdollisimman monen naaraan kanssa taatakseen geeniensä leviämisen mahdollisimman laajalle. Näin se vaan on, biologinen taustamme on erilainen, ja johtaa erilaiseen alitajuiseen käyttäytymiseen. Valitettavaa on se, että hunsvottimiehet saavat niin monen kunnollisen naisen huomion osakseen...ja moni kunnon mies ei saa juuri koskaan...huomiotakaan ;)

PS. Enkä nyt puhu itsestäni, kuitenkin ajattelitte juuri niin... ;)

Kyllä minäkin syyllistyin syyttämään myös sitä toista naista petturuudesta. Toki ensisijaisesti syytin miestäni mutta.... Jotenkin odotan ihmisiltä sen verran "korkeaa moraalia" että asiat hoidetaan loppuun ennenkuin uusia suhteita yms. aloitellaan. Tunnustan, ettei meillä avioliitossa mennyt kovin hyvin mutta kyllä miehen suhde oli aikamoinen yllätys. Vaikka suhde oli löytynyt niin sen olisi voinut jättää odottamaan siihen asti, että me olisimme asiamme selvittäneet. Ehkä kaikista ihmisistä ei ole ratkaisemaan asioita lopullisesti. Ei ukkonikaan eroa hakenut vaikka uuden onnensa kanssa asui. Kyllä se minun tehtäväksi jäi ja sainpa vielä maksaa siitä ilosta.

Miehet usein tarvitsevat sen toisen naisen ennenkuin jättävät entisen. Minäkin olin varma, että mieheni ei olisi koskaan lähtenyt, ellei tuo toinen nainen olisi häntä vietellyt.

Erotessa mieheni kumminkin kertoi, että oli suunnitellut eroa jo monta vuotta. Kirosin kaikki naiset, jotka alkavat suhteeseen ukkomiesten kanssa. Ihmettelin, kuinka joillakin on noin alhainen moraali.

No kului puolisen vuotta ja tapasin naimisissa olevan miehen. En voinut tunteilleni mitään ja ajattelinkin juuri noin, että ei hän minun kanssani olisi, jos hänen avioliittonsa olisi kunnossa. Suhdetta on jatkunut kolmatta vuotta. Enkä jostain syystä tunne yhtään häpeää, vaikka olenkin se toinen nainen.

Olen siis nähnyt asian molemmilta puolin katsottuna. Koskaan ei pitäisi mennä sanomaan, etten minä ainakaan käyttäytyisi noin.

Tästä taitaa tulla aikamoinen ryöppy niskaan.....

Jos syyttäis omaa puolisoaan, vois tulla eteen tilanne että joutuis samalla syyttään itteensä...

Tangoon kun tarvitaan kaksi.

Tuota...

Olisko sellainen mahdollista, että sitä odottaa omalta sukupuoleltaan eli toiselta naiselta samansuuntaista ajattelua ja toimintatapaa kuin itselläkin on, eli jos olet tyyppiä uskollinen aviovaimo, odotat toistenkin naisten ajattelevan samoin ja siten olevan siveyden sipuleita ja olemaan menemättä miesten sänkyyn?
Jotain sentapaista olin aikoinaan omassa ajattelussani olevan, että uskoin muiden naisten huomioivan, että tuo mies haluaa mut vaan sänkyynsä, ehkä se kuitenkin on varattu mies...

Niin moni jo olisi kaivanut puukot ja puntarit esiin.Sun ex on tuuliviiri etsii kadonnutta jotain mitä ei ole olemassa ja myöhäistä on joskus rypistää kun ne kakit on jo housuissa;D
Maailma on ihmeellinen sanoisin tyhmiä naisia löytyy tarttuu oljenkorteen sen lihan toivossa vaikka sitä monta kilometriä , vapaitakin löytyy;D
Olin itse joskus tilanteessa mutta en läytänyt ihan rysän päältä;D
Hei elämä hymyilee nythän on kevät... ;D ja se kesä tulossa ;D

Kirjoitat löytäneesi toisen naisen miehesi sängystä. Ymmärrän, että ko. sänky ei ole ollut teidän kahden yhteinen? Olette ilmeisesti olleet jo erillänne löytäessäsi toisen naisen miehesi sängystä?

Jos niin on, herää vain kysymys, että piditkö itsestäänselvänä, että mies, jolla on jo ollut omakin sänky tapahtuma-aikaan, olisi yhä uskollinen sinulle, jolla on myös oma sänkynsä jossain?

Jos taas kyseessä olisi ajattelu/kirjoitusmoka sinun puoleltasi tuossa viestissäsi, niin silloinhan löysit toisen naisen YHTEISESTÄ sängystänne ja silloin raivosi on täysin hyväksyttävää: en minäkään pitäisi siitä, että joku sosialisoi minun vuoteeni ajattelematta, että parisängyn toinen puolisko saattaa kuulua puolisolle!

Tässäkään ei sanota totuutta, varsinkin kun tappiolle jäänyt on kirjoittamassa.
Itsehän hän ongelmaansa on syyllinen, kun ei pystynyt täyttämään puolisoiden yhteiselämässä hänelle kuuluvaa aukkoa.
Siihen piti ottaa toinen, sopivampi.

Uskollisuuteen tarvitaan oikeanlainen puoliso kaikilta suhteen osa-alueilta.
Tuo lienee tärkein syy, silloin partneri ei petä, olkoon hän mies/nainen.
Houkutukset pystyy kiertämään vähänkin omaa suhdetta ajatteleva ihminen.

Minulla mies suoraansanoen hävisi toisen naisen luo. Hänen mielestään asiaa ei tarvinnut minulle kertoa. 20-vuotta katosi kuin tuhka tuuleen. Mitään ennemerkkejä en havainnut, jos ei nyt epätavallista kiinnostusta tätä netti touhua kohtaan. Itse olen löytänyt nämä keskustelupalstat vasta eromme jälkeen ja on lohduttavaa lukea samanlaisista kokemuksista. En koskaan ole syyttänyt tätä toista naista vaan ainoastaan miestäni. Mieheni ei pysty sanomaan sitä ettei hänellä ollut mahdollisuutta lähteä miehenä, koska aika ajoin kysyin häneltä haluaako hän olla tässä perheessä vai ei, aina oli vastaus kyllä. Miehelläni oli pienimuotoinen aa-ongelma, joka välillä haittasi perhemenoa melkoisesti, vaikka hänen mielestään se oli vain pikkujuttu.

Erotaustat ovat monenlaiset, mutta uskottomuus, oli perhe-elämä millaista vaan, on aika murskaavaa. Erheen jälkeen, minusta on tullut ex-miehelleni oikea kuningatar, mutta valitettavasti hänelle liian myöhään. Jos ruoho tuntui aidan toisella puolella niin hyvältä, jatkakoon nauttimistaan. Minulle ja lapsille riittää normaali elämä.