Maanomistus

Inkerissä

Joku kertoi nettiosoitteen, jossa oli selitetty Inkerin (Pohjois-Inkerin) maaomistuksesta. En ole etsinnöistä huolimatta löytänyt, joten joku lukija voi kai auttaa? Siinä artikkelissa oli mainittu perhekuntien osuuksista kylän maihin. Tämä kai aiheutti sen, että perheet yleensäkin sukupolvelta toiselle asuivat samalla paikalla? Miten lisämaan hankinta muuten tapahtui? Kyse 1800-1920 välisestä ajasta.

5

760

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Venäjällä

      päättyi v 1861. Siihen saakka ihmiset eivät saaneet muuttaa paikasta toiseen ilman maanomistajan lupaa. Kyse oli siis työvoiman pysyvyydestä. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen kylät ostivat vähitellen "omia" maita itselleen takaisin. Virallinen maanjako eri talojen kesken saatiin aikaan vasta 1900-luvun alkuvuosina. Sitä ennen metsiä ja "joutomaita" hallittiin kylän yhteisillä päätöksillä. Pellot olivat varmaankin käytännössä jo jaettu talojen kesken jokaiselle omansa.
      Tässä vielä yksi lehtijuttu maanhankinnasta Hietamäen alueelta:

      Pietarin Sanomat 23.7.1871
      Kunnassamme on ostettu perintömaata H K K Konstantin Nikolajevitsiltä seuraavassa järjestyksessä: Sunkuran kyläkunta on ostanut maata 3562 desjatiinaa 78281 ruplasta, Rospeekka 3748 desj 81287 ruplasta, Wuissokan kyläkunta 2674 desj 52640 ruplasta, Strelna 1763 desj 38752 ruplasta. Yhteisesti on neljä kyläkuntaa Tsarskoje Selon piirikunnasta ostanut maata nimeltä Metsähovi 2327 desj 58175 ruplasta.
      Nämä maat on Pietarin piirikunnan lähettiläs kesäkuun 14 pnä 1871 vetänyt perintöoikeudeksi

    • muuvalkii,

      mut vaa eri nimel.
      Tuota maanomistusasiaa ei ole kukaan tainnut virallisesti selvitellä. Inkeriä ovat tutkineet melkein vain kielitieteilijät ja kansanrunoudentutkijat. Ja onneksi myös Ilmari Talve, jolla jotain onkin sanottu maanomistuksesta. Kielentutkijat eivät olleet ymmärtäneet laittaa kyselykaavakkeisiinsa maanomistusta ja muuta yhteiskunnallisia oloja koskevia kysymyksiä, vaan ovat murrehaastatteluissaan suunnistaneet Inkerissä Suomen sisäisten standardien mukaan. Ja moni asia Inkerin todellisuudesta onkin jäänyt täyteen pimentoon, ainakin julkaisuissa.
      Inkerissä oli voimassa sarkajako niinkuin melkein kaikkialla muuallakin maanviljelys-Euroopassa. Talolla oli venäläisen käytännön mukainen osuus kylän maihin, miehenmaa oli perusyksikkö, vastannee jollakin tapaa skandinaavista manttaalia.
      Oli kylä(kunnat) ja kyläkokoukset ja sarkojen mittaukset. Orjuuden aikaan hovinherra (siis kartanonomistaja) käytti suurinta osaa maista palkkansa hyväksi. Orjuuden lakkauttamisen jälkeen kyläkunnat saivat lisää maata ostamalla sitä aatelisilta, kuten ylempänä sanottiinkin. Vapauksien lisäännyttä lähti edustuksellinen paikallishallinto (zemstvo) kehittymään.
      Ruotsissa (ja Suomessa) sarkajako ja kyläkuntien itsehallinto lakkautettiin jo 1700-luvulla ja siirtymistä toisnlaiseen maanomistukseen kesti 150 vuotta. Uusi maanomistus luotiin Suomessa isojako-nimisellä (t.suurjako) suurhankkeella.
      Venäjällä sarkajako oli nimeltään mir (kylä/kunta/) ja isojako siellä on nimeltään Stolypinin reformi, joka aloitettiin vasta Japanin sodan jälkeen 1900-luvun alussa. Se päättyi kansallisromantikkojen vai oliko se sittenkin sossujen tekemään Stolypinin salamurhaan ja ensimmäiseen maailmansotaan. Monin paikoin siirryttiin sitten sarkajaosta suoraan kolhoosiin. Tosin neuvostohalllinto on muuttanut sarkajaon periaatetta miehenmaasta syömämiesten mukaiseksi.

      Nyt voisi joku selvittää asiaa, kun se on puheeksikin tullut.

    • Inkerin alueelta
    • Pohjois-Inkeri

      Olen jonkin aikaa tutkaillut Karjalan kannaksella ja Pohjois-Inkerissä asuneiden sukunimiä. Yllätyksenä on ollut se, miten paljon samoja sukunimiä löytyy Karjalan kannaksella asuneilla ja esim. Lempaalassa asuneilla.
      Eivät kai ihmiset muuttaneet Karjalan kannakselta tieten tahtoen maaorjuuteen? Eivätkö he saaneet 1700-luvulla verovapauksia ym. etuja muuttonsa tueksi. Missä vaiheessa heistä tuli maaorjia vai tuliko ollenkaan? Kuka omisti maat ja milloin he saivat niitä hankkia omistukseensa?

      • tai sitten orjuuden jälkeen

        Uudisasukkaita muutti entisen väestön sekaan vanhalta Ruotsin puoleiselta Kannakselta (Äyräpään kihlakunnasta ja Jääskestä tai siis myöhemmältä Suomen-puoleiselta Kannakselta Ruotsin-vallan aikana 1600-luvulla. Silloin ei ollut orjuutta. Venäjän valta toi orjuuden, en tiedä kuinka pian, mutta orjia siellä sittemmin oltiin Kannaksen eteläpäässä eli ns.Pohjois-Inkerissä, niin kuin sitä nyt on alettu virallisesti nimittää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      40
      6963
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      3938
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      3320
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      40
      2919
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      17
      2696
    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2238
    7. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2186
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      41
      2133
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      2067
    10. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      39
      2010
    Aihe