Kaliningrad

http://www.iltalehti.fi/tsau/matkajutut/2343.shtml
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=104&conference=1500000000000034&posting=22000000002418725
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=34031
http://www.finland.lt/public/default.aspx?contentid=121939&nodeid=38420&contentlan=1&culture=fi-FI
http://personal.inet.fi/koti/jarmo.sutinen/kalinin.htm
http://koti.mbnet.fi/~vesasarj/matkat/unkari94.html
http://jlf.fi/f19/374-liettuan-matkustajajunaliikenteen-tilanne
neuvottelua jatkettu http://64.233.183.104/search?q=cache:IByluMxFiEgJ:ec.europa.eu/external_relations/north_dim/doc/com2001_0026fi01.pdf kaliningrad raja&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=101899&nodeid=15554&contentlan=1&culture=fi-FI

Ajoimme vuonna 1995 Klaipedasta Kuurinkankaalle (lossilla yli). Siellä olevalla Venäjän puoleisella rajalla huomattiin, että lapset puuttuvat passista. No, pienien ja todella kohteliaan ystävällisten neuvottelujen jälkeen heidät lisättiin passiini. Eikä maksanut mitään! Päinvastoin jäätiin kaverillisiin tunnelmiin ja puhuttiin ihan muutakin kuin "asiaa". Sieltä Kaliningradiin, jossa auto parkkiin bulevardin varrelle (rattipuntti päälle), torille ja kahville. Sieltä suuntana etelä, josta luulimme pääsevämme Puolaan. Niihin aikoihin se ("merenpuoleinen") rajapaikka ei ollut käytössä. Siellä kumminkin syötiin junavaunuun tehdyssä ruokalassa. Sieltä oikealle rajalle, jossa jonotimme puolalaisten perässä, kunne he tulivat sanomaan jonottamisen koskevan vain heitä. Siispä eteenpäin ja sujuvasti yli rajan.
Koko käynti Kaliningradissa silloin ennenvanhaan oli tosi positiivinen kokemus. Missään vaiheessa ei ollut tunnetta, että olisimme olleet vaarassa tai tarkkailussa. Ihmiset, jotka kohtasimme olivat ystävällisiä ainakin tarpeeksi. Vaatimatonta oli tietysti silloin vielä, mutta emme luksusta odottaneetkaan. Silloinkin meitä varoiteltiin ja ihmeteltiin, että kuinka uskallamme. Iloitsemme kovasti, että emme kuunnelleet varoituksia, vaan kuljimme omaa tietämme. Sillä siellä, niinkuin kaikkialla maailmassa (jopa Suomessa) suurin osa haluaa toisille ihmisille hyvää.
Kiva olis kuulla, kuinka matkanne onnistui siellä. Uskon ja toivon, että yhtä hyvin kuin meillä - silloin ennenvanhaan.

oli siinäkin todella tiukat, varsinkin tullessa pois, tullijäbä kuulusteli pastorin äänellä ja ilmeillä muutaman minuutin matkan tarkoitusta yms. Matkalaukut läpivalaistiin.
Vetelin hermosavuja ulko-oven vieressä jälkeenpäin, kun bussin jono oli tarkastettu, niin samainen tullimies tuli myös tupakalle ja alkoi vitsailemaan Mr. Bean ilme päällä suomalaisista. Kauhia vitsinheitto alkoi.
Mutta omalla autolla en ole mennyt, luulisi noita kulkijoita kuitenkin olevan niin paljon, että suomalaiset menee siinä samalla.

Asun tassa Kalingradin naapurissa ja vierailuilla siella on rajalla vain pidettava noyra asenne... ei liikaa virnuilua, ei vitsailua ja hyvaksyttava ne kaikki paperit mita joudut extrana rajalla tayttamaan. Silloin kaikki toimii... mutta ole varovainen auton kanssa koska jos menet autolla ja sita ei ole sinulla rajalle palatessasi niin silloin sinulla on ongelmia.

Kokemuksia Venäjän-Puola rajalta, Kaliningrad (Mamonovon raja-asema) heinäkuu 09.

Venäjän puolella on kaikkiaan kolme puomia. Ensimmäinen on lahjuksien keräämistä varten, toinen on varsinainen tulli, ja kolmas on sulku josta annostellaan autoja Puolan tulliin. Sitten on vielä Puolan tulli, joka on aivan erinomaisen hidas.

Tämä raja toimii siten, että Puolan tulli penkoo ja tonkii kaikki puolalaiset ja venäläiset viimeisen päälle. Venäjän tulli taas keskittyy lahjuksien avulla autojen annosteluun Puolan tulliin. Venäjällä ei tutkita juuri mitän, mutta ekalla puomilla saa odottaa tuntikaupalla jos ei maksa lahjuksia. Pari tuntia meni siten, että kertaakaan ei jonon ensimmäinen auto mennyt puomista läpi, sen sijaan aina joku takempaa jonosta, sen jälkeen kun oli käynyt viemässä setelin maastopukuiselle hepulle joka niitä kävi suorasanaisesti kyselemässä.

Meillä meni kyseisellä rajalla 6 tuntia ja olisi mennyt koko yö jos emme olisi lahjusta antaneet. Hassuinta oko jutussa oli, että tuon 6 tunnin aikana autoa ei tutkittu laisinkaan. Puolan tulli nimittäin päästi muut kuin puolalaiset ja venäliset suunnilleen kättenheilautuksella läpi. Ongalma vain oli se, että piti jonottaa samassa jonossa puolalaisten ja venäläisten kanssa, joten aikaa sielläkin kului.

Eli opiksi kaikille jotka menevät autolla Kaliningradiin:
- varatkaa pari päivää aikaa tutustua alueeseen, niin rajalla jonotaminen ei ole suhteessa niin pitkä
- muistakaa setelit taskuun kun menette rajalle. Eurot kelpaa parhaiten, mutta ruplatkin kelpaa.

Menimme Kaliningradin alueelle Kuurin Kynnään kautta eli Liettuasta. Siellä tulli oli kohtuullisen nopea ja asiallinen. Siellä kannattaa muistaa että tullissa peritään pakollinen pääsymaksu Kuurin kynnään kansallispuistoon joten ruplia on oltava lompsassa sielläkin.

Vielä muutama kommentti itse kaupungista ja alueesta. Kaliningradin keskusta on ihan nykyaikainen siinä missä mikä hyvänsä Venäjän suurkaupunki. Löytyy hyviä ja edullisia tavarataloja ja ravintoloita. Emme ehtineet juuri katsella nähtävyyksiä, mutta kaupunki lienee todella mielenkiintoinen historialliselta kannalta.

Auton kanssa ei ollut mitää ongelmia. Navigaattori neuvoi hyvin ja tiet olivat ihan OK, maantiet ovat pääasiassa vanhoja saksalaisten tekemiä puiden reunustamia teitä, kapeitahan ne ovat mutta kohtuullisessa kunnossa. Kaupungissa on venäläisittäin aika vapaamuotoinen autoilukultuuri, mutta ei sitä tarvi pelätä jos pitää silmät auki ja jos on ennenkin isoissa kaupungeissa ajanut. Rattilukko päällä automme säilyi turvassa Leninski Prospektin varressa. En usko että vanha japanilainen rosvoja kiinnostikaan, sillä keskustassa autokanta on varsin uutta.

Maaseudulla taajamat ovat aika rähjäisiä, vähän kuin Karjalan kannaksella. Kannattaa varmistaa että auto on kunnossa ennen kuin Kaliningradiin lähtee, nimittäin huoltopalveluita ei varmastikaan helpolla löydy.

(Sota)historian harrastajille alue on varmasti erittäin mielenkiintoinen. Pitääpä varata seuraavalla kerralla muutama päivä aikaa. Yksi päivä oli aivan liian vähän. Eetnkin kun rajalla menee muutama tunti jos matkustaa autolla.

Kuurin kynnään hienot maisemat kannattaa mainita, tosin näkee ne myös Liettuan puolella ilman viisumia.

Elekieltä tai venäjää kannattaa harjoitella ennen matkaa, nimittäin Kaliningradissa ei puhuta mitään muuta kuin venäjää.

Ihan kiva paikka. Todella kauniita naisia! Tuossa on hyvä matkaopas http://www.wikisexguide.com/wiki/Kaliningrad

(Huom! Se on enemmän naisiin ja aikusiviihteeseen keskittyny Kalingradin opas :)