Lauta-aita

mutta kyllä urakoitsijan pitäisi osata aita tehdä niin, ettei se tuolla tavalla homehdu.
Nykyään kun ei ammattiylpeydestä ole tietoakaan, rahat pois vaan, niin tiedä siitä puutavarastakaan vaikka olisi kaadettu suoraan metsästä aitaan. Tietääkseni lautatavara pitäisi kaataa talvella.

Onhan noita aitoja maalattu vuosikymmeniä ja pystyssä pysyvät hienosti. Ongelmana on vain valita sopiva maali joka hengittää, eikä homehdu. Jälkimmäinen nykypäivänä vaikeaa, kun puutavara pikakuivataan ja ympäristö happamoitunut. Petroliöljymaalilla olen itse maalannut aitani. Puutavara pitää olla oikeasti kuivaa ennen maalaamista, silloin toimii. Huonona puolena helppo likaantuminen, koska huokoisaa pintaa. Pitää pestä muutaman vuoden välein. Toisaalta hengittää erittäin hyvin huokoisuuden vuoksi. Aidolla pellavaöljymaalilla ei kyllä aitaa jaksa nykypäivänä maalata, liian kova homma. Mutta kertaluokkaa hienommin tehdyt puuportit maalaan pellavaöljymaalilla. Ensin kyllästän useaan kertaan ohennetulla pellavaöljyllä (vähitellen vähennän ohenteen määrää) ja vedän vielä vernissaa (keitettyä pellavaöljyä, ei homehdu helposti) viimeisen kerran ennen maalausta. Vastaavalla tavalla on isoisäni (puuseppä) käsitellyt aikoja sitten tekemänsä puuportin. Materiaalina pihkainen sydänpuu, eikä portti ole mennyt vuosikymmenten aikana miksikään. On vain maalattu uudelleen vuosien varrella.

Kestopuusta rakennetut aidat ovat mielestäni pahinta tämän päivän ääliörakentamista. Kun ei oikeasti osata, niin rakennetaan sitten ongelmajätteestä.