Iv- kanavan painehäviölaskenta

ruutupaperilla ?

Miten lasketaan koko IV-putkiston syömä painehäviö ?

Meneekö näin:

Koneen painepiste:
ulkoilmaritilän painehäviö
ulkoilman tuloputken painehäviö koneelle
tulofiltterin painehäviö
tulopuhaltimen painehäviö
Äänenvaimentimen painehäviöt
pisimmän tulohaaran painehäviöt
viimisen venttiilin painehäviö (~40Pa)
mahdolliset säätöpeltin Pa -alenemat sivuhaaroille ?

Kanavaosien painehäviöt saa taulukoista.
(google painehäviökäyrästöt)

Poistopuolen venttiilien säätövarat ovat sen verran suuret, että ei liene paineen kanssa säätö-ongelmaa lautasen yli.

En ole opiskelija. Minulla ei ole CADS Hepac planner ohjelmaa; (kts. kohta painehäviölaskenta-video sivulta http://www.cads.ee/products/?page=cads_planner_hepac_videos&pagelang=fin )

IV-suunnitelma suunnittelijalta tulee myöhemmin. Haluan vain oppia. Olisiko kertoa hyvää oppikirjaa ja vinkkejä yo. laskentaan ja mitä kompia on matkalla ?

12

13436

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pientä viilausta

      >Koneen painepiste:
      ulkoilmaritilän painehäviö
      ulkoilman tuloputken painehäviö koneelle
      tulofiltterin painehäviö
      tulopuhaltimen painehäviö
      Äänenvaimentimen painehäviöt
      pisimmän tulohaaran painehäviöt
      viimisen venttiilin painehäviö (~40Pa)
      mahdolliset säätöpeltin Pa -alenemat sivuhaaroille ?

      Lähes nappiin, mutta suodattimen painehäviö sisältyy koneen sisäisiin painehäviöihin (LTO:n yms. häviöiden ohella) ellei puhuta kanavaan erillisessä kotelossa asennettavasta suodattimesta. Ja puhallinhan taas ei hukkaa, vaan tuottaa sitä painetta ;-)

      Eli katsot valmistajan käppyröistä, paljonko on painetta kanavistossa hukattavaksi (järjellisellä käyntinopeudella eli max. 3/4 -teholla) ja vähennät tästä ulkoilmasäleikön, kanavat jne. jolloin saat sen viimeisen venttiilin painehäviön. Jos se on liian suuri tai pieni, niin sitten kanavakokoja muuttamaan / säätöpeltejä lisäämään.

      > mitä kompia on matkalla ?

      N:o 1 Koneen tuottama ilmamäärä & paine-ero eri käyntinopeuksilla pitää katsoa niistä käyristä, eikä olettaa, että esim. 135 V jännitteellä ilmamäärä olisi tasan 135/230 = 59 % maksimi-ilmavirrasta. Näyttää ammattisuunnittelijatkin kompastuvan tähän.

      N:o 2 Kertavastukset, siis t-haarat (tulo- ja poistopuolella vielä erilailla), käyrät, supistukset yms. Pyöreillä kanavilla näiden vaikutus on aika pieni, kanttikanavia käytettäessä parin 90° mutkan "unohtaminen" on katastrofi.

      N:o 3 Suorakaidekanavan virtausvaustus EI mene kanavan poikkipinta-alan vaan hydraulisen halkaisijan mukaan. Tämäkin tuntuu unohtuvan jopa "ammattilaisilta". Esim. 50x200, mitä joskus näkee ahtaissa paikoissa, vastaa ainoastaan Ø80 mm kanavaa eikä Ø125, kuten pinta-alan perusteella voisi kuvitella.

      • HEPPPPPPP

        Fysiikka aivonystyröitä herätellessäni tuli mieleen seuraavaa.

        1. Kun LTO:lta lähtee toinen putki yläkertaan ja toinen alakertaan, niin haarat eivät ole riippuvainen toisistaan, vaan kumpikin tarkistellaan omanaan. Onko näin yksinkertaista? Aivan kuten sähkötekniikassa laskettaisiin eri pisteiden oikosulkuvirtoja.

        2. Mitä merkitystä on jos viimeisen venttiilin painehäviö tulee suuremmaksi kuin 40Pa?

        3. Suurempi virtausnopeushan näyttää aiheuttavan suuremman painehäviön kuin pieni virtausnopeus. Laitoin itse ontelon sisään 5 metrin matkalle 125-putken 4* 90-mutka (sauna 10l/s, pesuhuone 15l/s, kodinhoitohuone 15l/s, ts. -1,3Pa/m ja 3m/s). Tällä ei liene merkitystä jos vain viimeisille venttiileille saadaan riittävä paine-ero? Tätä kysyn siksi, että muutamia suunnitelmia selatessa huomasin 125-putkea käytettävän vain kahdelle pisteelle noin 2*10l/s ilmamäärillä.


      • venttiilin yli
        HEPPPPPPP kirjoitti:

        Fysiikka aivonystyröitä herätellessäni tuli mieleen seuraavaa.

        1. Kun LTO:lta lähtee toinen putki yläkertaan ja toinen alakertaan, niin haarat eivät ole riippuvainen toisistaan, vaan kumpikin tarkistellaan omanaan. Onko näin yksinkertaista? Aivan kuten sähkötekniikassa laskettaisiin eri pisteiden oikosulkuvirtoja.

        2. Mitä merkitystä on jos viimeisen venttiilin painehäviö tulee suuremmaksi kuin 40Pa?

        3. Suurempi virtausnopeushan näyttää aiheuttavan suuremman painehäviön kuin pieni virtausnopeus. Laitoin itse ontelon sisään 5 metrin matkalle 125-putken 4* 90-mutka (sauna 10l/s, pesuhuone 15l/s, kodinhoitohuone 15l/s, ts. -1,3Pa/m ja 3m/s). Tällä ei liene merkitystä jos vain viimeisille venttiileille saadaan riittävä paine-ero? Tätä kysyn siksi, että muutamia suunnitelmia selatessa huomasin 125-putkea käytettävän vain kahdelle pisteelle noin 2*10l/s ilmamäärillä.

        Vertaa tilannetta, jossa esim 10 L/s. Taulukoista näkee, miten melu vähenee kun sopiva paine-ero venttiilin yli.

        Tuloilmaventtiili
        kts. valintakäyrästöt sivulla 4
        http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/f380ec11-33d9-454d-810d-71d3575a5eb5

        Poistoilmaventtiili
        kts. valintakäyrästöt sivulla 3
        http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/44728edc-d034-4c5f-aedd-3fbc3698250e

        Virtaushäviöt saat tästä:
        s. 10 eteenpäin
        http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/e265175a-cd30-47c2-bbe5-14e9d1cb5f37

        Ei kannata rakentaa liian kovilla nopeuksilla. Hitaampi on hiljaisempi.


    • Unohtuivat

      Kannattaa ottaa Seppänen, ilmastointitekniikka I tms., niin tulee edes tärkeimmät asiat jotenkin huomioon.

      • tulee_

        Kiitoksia tiedoista edeltäville vastaajille.

        Sain pisimmän haaran toimintatavoitepositioksi noin 130-150Pa (filtterin likaisuudesta riippuen, jossa viimisen tulolautasen yli on noin 40Pa paine. Konetta suunnittelen ajavani nopeudella 4 . Boostia riittää 8:aan kesäiltajäähdytystä varten. Poistopuolen säädettävyys on helpompi, koska venttiililautasen yli voi olla suurempikin paine kuin 40Pa ja silti säätyy kohtuudella. Tulopuolen alkupuolen pikkuhaaroihin laittanen rajoitinpellit noin 10-15Pa säätöarvoilla.

        Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).

        Surffatessa löytyi asiallinen myyntiluettelo, jossa kerrottu hieman laskennasta. Laitetaan katalogi vielä tähän:

        http://www.kiltox.co.uk/downloads/products/ducting/metal/kiltox_galvanised_ducting_technical_data_and_drawings_email.pdf


      • viite__

        Tästä hieman materiaalia

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3113/esite

        Kirjallisuus Seppänen, Olli: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Suomen LVI-yhdistysten liitto ry. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa D2.

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3127/esite

        Kirjallisuus Suomen Rakentamismääräyskokoelma ja LVI-kortisto sovellettavilta osiltaan, Seppänen: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Seppänen: Rakennusten lämmitys. RVV-käsikirja.

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/esite

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/harjoitustyot/oppimistehtavat_kl2009.pdf

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/esite

        Materiaalia
        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/luennot/luentomateriaalia__paivitys_1.12.08_.pdf

        Mittaukset
        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4139/etusivu


      • unohtui
        viite__ kirjoitti:

        Tästä hieman materiaalia

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3113/esite

        Kirjallisuus Seppänen, Olli: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Suomen LVI-yhdistysten liitto ry. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa D2.

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3127/esite

        Kirjallisuus Suomen Rakentamismääräyskokoelma ja LVI-kortisto sovellettavilta osiltaan, Seppänen: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Seppänen: Rakennusten lämmitys. RVV-käsikirja.

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/esite

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/harjoitustyot/oppimistehtavat_kl2009.pdf

        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/esite

        Materiaalia
        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/luennot/luentomateriaalia__paivitys_1.12.08_.pdf

        Mittaukset
        https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4139/etusivu

        LVI kirjallisuusmateriaalia

        http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/2008_julkaisut.pdf


      • ei lintsata
        tulee_ kirjoitti:

        Kiitoksia tiedoista edeltäville vastaajille.

        Sain pisimmän haaran toimintatavoitepositioksi noin 130-150Pa (filtterin likaisuudesta riippuen, jossa viimisen tulolautasen yli on noin 40Pa paine. Konetta suunnittelen ajavani nopeudella 4 . Boostia riittää 8:aan kesäiltajäähdytystä varten. Poistopuolen säädettävyys on helpompi, koska venttiililautasen yli voi olla suurempikin paine kuin 40Pa ja silti säätyy kohtuudella. Tulopuolen alkupuolen pikkuhaaroihin laittanen rajoitinpellit noin 10-15Pa säätöarvoilla.

        Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).

        Surffatessa löytyi asiallinen myyntiluettelo, jossa kerrottu hieman laskennasta. Laitetaan katalogi vielä tähän:

        http://www.kiltox.co.uk/downloads/products/ducting/metal/kiltox_galvanised_ducting_technical_data_and_drawings_email.pdf

        > Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).

        Ulkoilma-aukossa isoin ongelma tuskin on virtausmelu, vaan ennemminkin koneelta kuuluva puhallinmelu, jos konetta käytetään isolla teholla ja aukko sijaitsee esim. terassin kohdalla.

        Ja kun nyt näin aasinsillalla päästiin aiheeseen, niin kait olet ottanut myös äänikysymykset huomioon?

        Eli seuraavaksi olisi ohjelmassa kanaviston äänitasolaskenta, joka menee hieman painehäviölaskennan tyyliin;

        - katsot koneen tiedoista tuloilmakanavan äänenpainetason (dB)
        - josta vähennetään äänenvaimentimen vaimennus
        - ...ja huomioidaan äänitehon jakautuminen kanavahaaroissa, esim. pinta-alojen suhteen mukaan
        - ja lopuksi vähennetään vielä päätelaitteen vaimennus
        - niin kasassa on kanavan kautta tuleva ääni, johon lisätään päätelaitteen itsensä tuottama virtausmelu

        Helpoin on laskea A-painotetuilla arvoilla, mutta melkein samalla vaivalla näpyttää kaavat exceliin ja saa samantein laskettua oktaavikaistoittain.

        Tarkasti ottaen kanavat myös vaimentavat ääntä & tuottavat virtausmelua (suurilla nopeuksilla), mutta omakotitalossa kanavat ovat sen verran lyhyitä & nopeudet pieniä, ettei näillä kannata päätään vaivata.

        Makuuhuoneissa kannattaa pyrkiä max 23dB(A) -tasoon, D2 suositus max. 28 on turhan "aravamallinen".

        Lisäksi kannattaa miettiä myös huoneiden välistä äänenvaimennusta eli ei ovirakoja, jotka muuttavat ovet pelkiksi näkösuojiksi.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000041196171


      • oikaista
        ei lintsata kirjoitti:

        > Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).

        Ulkoilma-aukossa isoin ongelma tuskin on virtausmelu, vaan ennemminkin koneelta kuuluva puhallinmelu, jos konetta käytetään isolla teholla ja aukko sijaitsee esim. terassin kohdalla.

        Ja kun nyt näin aasinsillalla päästiin aiheeseen, niin kait olet ottanut myös äänikysymykset huomioon?

        Eli seuraavaksi olisi ohjelmassa kanaviston äänitasolaskenta, joka menee hieman painehäviölaskennan tyyliin;

        - katsot koneen tiedoista tuloilmakanavan äänenpainetason (dB)
        - josta vähennetään äänenvaimentimen vaimennus
        - ...ja huomioidaan äänitehon jakautuminen kanavahaaroissa, esim. pinta-alojen suhteen mukaan
        - ja lopuksi vähennetään vielä päätelaitteen vaimennus
        - niin kasassa on kanavan kautta tuleva ääni, johon lisätään päätelaitteen itsensä tuottama virtausmelu

        Helpoin on laskea A-painotetuilla arvoilla, mutta melkein samalla vaivalla näpyttää kaavat exceliin ja saa samantein laskettua oktaavikaistoittain.

        Tarkasti ottaen kanavat myös vaimentavat ääntä & tuottavat virtausmelua (suurilla nopeuksilla), mutta omakotitalossa kanavat ovat sen verran lyhyitä & nopeudet pieniä, ettei näillä kannata päätään vaivata.

        Makuuhuoneissa kannattaa pyrkiä max 23dB(A) -tasoon, D2 suositus max. 28 on turhan "aravamallinen".

        Lisäksi kannattaa miettiä myös huoneiden välistä äänenvaimennusta eli ei ovirakoja, jotka muuttavat ovet pelkiksi näkösuojiksi.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000041196171

        meluasia on tiedossa, mutta ajattelin vaimentaa 2-3:lla vaimentimella ja se aika mikä menisi melu- laskentaan, käytetään ostamalla suosiolla riittävästi vaimennusta ja laskentaa painelaskennan puolella sitten enemmän. Vaimentimien häviöt yllättävän pieniä.


      • kanava_
        unohtui kirjoitti:

        LVI kirjallisuusmateriaalia

        http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/2008_julkaisut.pdf

        Rakennustiedolta saa aiheen kirjoja sopivasti:

        Seppäsen kirja Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto on kirjoitettu laajalla rajauksella, ja yksityiskohtiin mennään kevyesti ja laskennan havainnollistavat esimerkit puuttuvat. Esim kanaviston suunnittelu s. 93 - s. 106.

        Samaa on selvitetty Seppäsen kirjassa Ilmastoinnin Suunnittelu s. 115 - 122.

        Ensin mainittu kirja on hinta- laatusuhteeltaan parempi ja soveltunee lyhyeen perehtymiseen.


      • Anonyymi

        Lehkonen & Harju LVI mitoituksen oppikirjakin menee


    • Anonyymi

      Kanavat pitää siis ensin mitoittaa sopivaan kokoon ja sitten alkaa hakemaan sopivaa tasapainoa, kriteerejä on useita, niistä pitää olla perillä... monta kokkia huono soppa, tässä on lopputulos, kun Pölhölät säätää jokainen omiaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      46
      7455
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      4098
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      57
      3635
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      50
      3150
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      17
      2826
    6. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      52
      2386
    7. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      53
      2327
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      43
      2268
    9. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2268
    10. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2246
    Aihe