hometta

ei löydy

mikä ihme nykyisiä talosuunnittelijoita ja rakentajia
vaivaa?
Asennetaan hienoja ilmanvaihtokoneita ja lämmöntalteenottoja.
On käytössä uudenaikaisia materiaaleja ja tietotaitoa.
Silti vain home ja kosteus vaivaa jatkuvasti.

Eniten ihmetyttää tämä painovoimaisen ilmanvaihdon
mollaus.
Mikä siinä nyt on niin huonoa?

Tämän nykyisen hirsitalomme rakensi isosäni eno
vuonna 1912.
Oppimaton kirvesmies.
Tässä ei ole mitään varsinaista ilmastointia, mitä
nyt luonnollisia rakoja.

Eikä minkänlaista hometta tai kosteteutta ole missään.
Rakenteet ja hirret lähes samassa uudenveroisessa
kunnossa kuin ne liki sata vuotta sitten laitettiin.

Miksi ihmeessä näistä vanhoista systeemeistä ei
oteta mallia.

Täälläkin kävi eräs taloinssin planttu ehdottelemassa ilmastoinnin "parantamista"
koneella.
Ei ikinä!

7

607

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Rauno Kangas

      ...jotka tekivätvahhoista hirsitaloista "homeettomia" ovat muuttuneet epälaaduksi nykynormien mukaan:

      1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen.

      2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään.

      3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan.

      4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta.

      5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä.

      Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla.

      • ei löydy

        vertasin juttuasi vähän taloomme

        "1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen."

        Talossa 170m2 kahdessa kerroksessa, yksi kakluuni
        muuten vesikiertoinen (70-luvulla tehty)
        vesikiertoinen täyssähkölämmitys.
        Kun vertaa "nykytaloihin" ei sähköä sen enempää kulu. n. 20 000kWh/vuosi.

        "2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään."

        Kun yläkerrassa avaa ikkunan niin verhot lehahtavat
        vaakasuoraan ulos. Ei vaihdu ilma, vai?

        "3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan."

        Totta. Kakluunin poltto kyllä selvästi parantaa
        ilmaa. Imua on.

        "4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta."

        Ei nyt umpisokkeli mutta isot "kissanluukut",
        ne suljen vain kovimmilla pakkasilla.
        Alapohja yli puolimetriä paksu, sammaleristeinen,
        siinä jää nykyeristeet kyllä toiseksi, lattia
        on lämmin vaikka konttaustilassa miinusta.

        "5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä."

        Totta. Tässä 70-luvulla tehty nykyiaikainen kylpyhuone.
        Sauna erillisena rannassa. Ei sitä noin usein uusita, isoisä sanoo että rakennettu -38.

        "Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla."

        Miksi ihmeessä niitä "lääkkeitä" ei kysytä entisajan
        rakennusmestareilta?
        On heitä hengissä, minäkin tunne monta joilla
        olisi jotain sanottavaa.
        Onnneksi on sentään Panu Kaila.


      • Rauno Kangas
        ei löydy kirjoitti:

        vertasin juttuasi vähän taloomme

        "1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen."

        Talossa 170m2 kahdessa kerroksessa, yksi kakluuni
        muuten vesikiertoinen (70-luvulla tehty)
        vesikiertoinen täyssähkölämmitys.
        Kun vertaa "nykytaloihin" ei sähköä sen enempää kulu. n. 20 000kWh/vuosi.

        "2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään."

        Kun yläkerrassa avaa ikkunan niin verhot lehahtavat
        vaakasuoraan ulos. Ei vaihdu ilma, vai?

        "3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan."

        Totta. Kakluunin poltto kyllä selvästi parantaa
        ilmaa. Imua on.

        "4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta."

        Ei nyt umpisokkeli mutta isot "kissanluukut",
        ne suljen vain kovimmilla pakkasilla.
        Alapohja yli puolimetriä paksu, sammaleristeinen,
        siinä jää nykyeristeet kyllä toiseksi, lattia
        on lämmin vaikka konttaustilassa miinusta.

        "5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä."

        Totta. Tässä 70-luvulla tehty nykyiaikainen kylpyhuone.
        Sauna erillisena rannassa. Ei sitä noin usein uusita, isoisä sanoo että rakennettu -38.

        "Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla."

        Miksi ihmeessä niitä "lääkkeitä" ei kysytä entisajan
        rakennusmestareilta?
        On heitä hengissä, minäkin tunne monta joilla
        olisi jotain sanottavaa.
        Onnneksi on sentään Panu Kaila.

        Talosi homeettomuus ei taidakaan perustua esittelemääni teoriaan, joka muuten ei ole omani.

        On nimittäin selviö, että talosi ei todellakaan ole samanlainen harakanpesä kuin useimmat aikalaisensa - onhan 20.000 kWh/a : 170 m2 = 118 kWh/m2/a (A-energialuokan raja on 150 kWh/m2/a) - tuohon ei kuvaamani teoria toimi.


      • ehdotus
        ei löydy kirjoitti:

        vertasin juttuasi vähän taloomme

        "1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen."

        Talossa 170m2 kahdessa kerroksessa, yksi kakluuni
        muuten vesikiertoinen (70-luvulla tehty)
        vesikiertoinen täyssähkölämmitys.
        Kun vertaa "nykytaloihin" ei sähköä sen enempää kulu. n. 20 000kWh/vuosi.

        "2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään."

        Kun yläkerrassa avaa ikkunan niin verhot lehahtavat
        vaakasuoraan ulos. Ei vaihdu ilma, vai?

        "3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan."

        Totta. Kakluunin poltto kyllä selvästi parantaa
        ilmaa. Imua on.

        "4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta."

        Ei nyt umpisokkeli mutta isot "kissanluukut",
        ne suljen vain kovimmilla pakkasilla.
        Alapohja yli puolimetriä paksu, sammaleristeinen,
        siinä jää nykyeristeet kyllä toiseksi, lattia
        on lämmin vaikka konttaustilassa miinusta.

        "5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä."

        Totta. Tässä 70-luvulla tehty nykyiaikainen kylpyhuone.
        Sauna erillisena rannassa. Ei sitä noin usein uusita, isoisä sanoo että rakennettu -38.

        "Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla."

        Miksi ihmeessä niitä "lääkkeitä" ei kysytä entisajan
        rakennusmestareilta?
        On heitä hengissä, minäkin tunne monta joilla
        olisi jotain sanottavaa.
        Onnneksi on sentään Panu Kaila.

        Eikö kannattaisi alkaa myymään noin hyvää konseptia. Vanha hirsitalo, joka lämpiää vähällä energialla. Millainen rakenne siinä on?


      • Maarit.
        ei löydy kirjoitti:

        vertasin juttuasi vähän taloomme

        "1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen."

        Talossa 170m2 kahdessa kerroksessa, yksi kakluuni
        muuten vesikiertoinen (70-luvulla tehty)
        vesikiertoinen täyssähkölämmitys.
        Kun vertaa "nykytaloihin" ei sähköä sen enempää kulu. n. 20 000kWh/vuosi.

        "2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään."

        Kun yläkerrassa avaa ikkunan niin verhot lehahtavat
        vaakasuoraan ulos. Ei vaihdu ilma, vai?

        "3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan."

        Totta. Kakluunin poltto kyllä selvästi parantaa
        ilmaa. Imua on.

        "4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta."

        Ei nyt umpisokkeli mutta isot "kissanluukut",
        ne suljen vain kovimmilla pakkasilla.
        Alapohja yli puolimetriä paksu, sammaleristeinen,
        siinä jää nykyeristeet kyllä toiseksi, lattia
        on lämmin vaikka konttaustilassa miinusta.

        "5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä."

        Totta. Tässä 70-luvulla tehty nykyiaikainen kylpyhuone.
        Sauna erillisena rannassa. Ei sitä noin usein uusita, isoisä sanoo että rakennettu -38.

        "Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla."

        Miksi ihmeessä niitä "lääkkeitä" ei kysytä entisajan
        rakennusmestareilta?
        On heitä hengissä, minäkin tunne monta joilla
        olisi jotain sanottavaa.
        Onnneksi on sentään Panu Kaila.

        Tuskin alapohja talostasi homehtuu, jos vaikka luukut talveksi sulkisitkin. Ei niitä suljettavia aukkoja sinne ole huvikseen tehty. Saattaisitpa siinä säästää muutaman sentin, vaikka sähkönkulutuksesi ei huima olisikaan.

        Itse asun 1900-luvun alussa rakennetulla kansakoululla. Graniittikivijalan saumaukset on osin karisseet, kivijalan sisäpuolelta katsoen päivä paistaa harmittavan monesta kohtaa. Tässä tapauksessa A4-kokoisten tuuletusluukkujen sulkeminen ei paljoa avita, puhuri käy ali talon, sulkipa tai ei.

        Varovasti väittäisin, että ainakin tätä taloa tuppaa jäähdyttämään enemmänkin tuuli kuin pakkanen. Jos lunta on, luon sitä kivijalkaan eristämään niin tuulta kuin pakkastakin.

        Mulla ei ole antaa kikkojeni tueksi mitään laskelmia, ihan vaiston varassa meikä porskuttaa. :)


      • Painovoimainen ilmanvaihto
        Rauno Kangas kirjoitti:

        Talosi homeettomuus ei taidakaan perustua esittelemääni teoriaan, joka muuten ei ole omani.

        On nimittäin selviö, että talosi ei todellakaan ole samanlainen harakanpesä kuin useimmat aikalaisensa - onhan 20.000 kWh/a : 170 m2 = 118 kWh/m2/a (A-energialuokan raja on 150 kWh/m2/a) - tuohon ei kuvaamani teoria toimi.

        http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Rakenna_hengittavahirsitalo.html


      • Rauno Kangas

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      40
      6973
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      3938
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      3320
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      40
      2929
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      17
      2706
    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2238
    7. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2196
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      41
      2133
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      2067
    10. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      39
      2010
    Aihe