pettynyt vähän

osa meistä haaveilee romanttisesta kosinnasta - mutta kumpi lopultakin on tärkeämpää, puitteet vai kosinta?!
Itseäni ei kosittu sen kummemmin ollenkaan - kunhan mies kahvia juodessa totesi, että eikö olisi mukava ennen rakennusluvan hakemista "hoitaa" sama sukunimi papereihin. So romantic... :-)

tulevaisuudessakin voi romantiikka jäädä vähälle. Voihan siihen romantiikkaan miestä painostaa, mutta kivaa ei ole sekään.

Rakas ystävä, älä painosta miestäsi mihinkää romanttisiin temppuihin. Aito, oma itsensä ilman opittuja eleitä, eikö se ole arvokasta.

Kyllähän me naiset odotamme sanoja ja ehkä romantiikkaakin. Entä jos ne ei osaa vaikka tahtoisivatkin?

Minulla meni kauan, ennen kuin ymmärsin lukea enemmän miehen tekoja kuin sanoja. Ja ne teot puhuvat vahvaa kieltään.

Miehesi haluaa aloittaa aamunsa sun kanssa koko elämänsä...hän kosi SINUA eikä ketään muuta...be happy!

ettei kosija kuitenkaan ole ihan mieleinen. Minua kosittiin myös aivan arkisessa tilanteessa ja kas kummaa - sepä olikin mielestäni unohtumatonta ja romanttista, vielä näin 20 v liiton jälkeenkin.

Älä käsikirjoita elämääsi etukäteen niin ei tule pettymyksiä, varsinkaan jos et ole jakanut kässäriä etukäteen.
Ota elämä sellaisena kun se tulee ja nauti siitä hetkestä.
Älä alennu nipottamiseen.

Tämä on varmaan provo =D

Kihlaushan on sopimus. Ei sellainen asia, että sitten kun kosijalle (yleisesti ottaen mies) sopii että nyt niin sit on mentävä =D

Mietipä vielä oletko valmis sitoutumaan.

Et kai mennyt ähkäisemään että KYLLÄ????

Odota kunnon kosintaa!