rakennekehitys

esim.suurilla maitotiloilla on jatkuva tarve hankkia uusia eläimiä kun poistuma on niin suuri.Eläinten yksilöllinen hoito ja seuranta on liian vähäistä (aikaa on liian vähän).Esim lehmän tuotontiopotentiaalia ei saada hyödynnettyä jos lehmä teurastetaan tai hävitetään honkajoella kerran tai kaksi poikineena.Lehmän tuotostaso paranee 4-6:n poikimiseen asti.Monesti myös poikimavälit ovat turhan pitkiä.Omstajien henkinen kunto voi myös olla selvä tulosta heikentävä tekijä.Usein etukäteis laskelmat työmääristä voivat heittää pahastikin.Lisätyöväen palkkaaminen ei ole helppoa monestakin syystä.Sitten tulee eteen riittääkö tilan tulot menoihin ja vielä isäntäväen elämiseen.

aloittajan näkemykseen kirjoitti:

esim.suurilla maitotiloilla on jatkuva tarve hankkia uusia eläimiä kun poistuma on niin suuri.Eläinten yksilöllinen hoito ja seuranta on liian vähäistä (aikaa on liian vähän).Esim lehmän tuotontiopotentiaalia ei saada hyödynnettyä jos lehmä teurastetaan tai hävitetään honkajoella kerran tai kaksi poikineena.Lehmän tuotostaso paranee 4-6:n poikimiseen asti.Monesti myös poikimavälit ovat turhan pitkiä.Omstajien henkinen kunto voi myös olla selvä tulosta heikentävä tekijä.Usein etukäteis laskelmat työmääristä voivat heittää pahastikin.Lisätyöväen palkkaaminen ei ole helppoa monestakin syystä.Sitten tulee eteen riittääkö tilan tulot menoihin ja vielä isäntäväen elämiseen.

Lue lisää

Olen huomannut monista karjatilojen omistajista , että kuljetaan äärirajoilla kannattavuuden ja jaksamisen kohdalla. Ei työnteon pitäisi olla tällaista, kohtuus kaikessa.

Uudet navettainvestointivaatimukset eivät ole missään suhteessa alan tulevaisuuden tuottoennusteisiin. Lisäksi EU:n maatalouspolitiikka muuttuu vuosittain , liian lyhyellä aikavälillä.

USA:ssa ja muissa tehotuotantomaissa on menty siihen, että lehmien maidontuottoa ja poikimisia ohjataan hormonien avulla. Kaikki valjastetaan tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseksi, ei voida enää puhua eettisestä tuotannosta.

Tästä eivät hyödy tuottajat eivätkä kuluttajat. Ainoastaan välikäsien voitot kasvavat.

Ihmettelen monasti sitä miten ulkomailla tuo lannalevitysala riittää ? Kuinka muka voidaan tuottaa kaupunkien lähellä, Keski-Euroopassa , ruoka miljoonille ihmisille lannanlevitysalat huomioiden ? Eihän se ole mitenkään mahdollista.

Esim. Espanja on pinta-alaltaan n. 500 000 km2 ja Suomi 330 000 km2 . Suomessa on 5,3 miljoonaa , Espanjassa 46 miljoonaa asukasta.Lisäksi maa on vuoristoinen ja monesta kohtaa viljelykelvoton. Saako minkään laskuopin mukaan lannalevitysalat riittämään ?

141- ja 142 -tukien rukkaaminenhan lähti siitä liikkeelle, että tanskalainen maatalousministeri lähti varmistamaan tanskalaisen maataloustuotannon kilpailukykyä. Suomalaiset saivat heidän mielestään kansallisista tuista liian suuren kilpailuedun tanskalaisiin nähden. Se ei merkinnyt mitää, että tuet olivat liittymissopimuksen alkuperäisinä ehtoina. Ne oli tarkoitettu tasoittamaan Suomen pohjoisen sijainnin aiheuttamaa haittaa.

Fisher-Boel liäksi omistaa ökytilan Tanskassa , vaikkakin se on tietysti aviomiehen nimissä. Jo tuonkin vuoksi nykyinen maatalouskomissaari on jäävi tukia koskevissa neuvotteluissa. Mutta näin härskiä se valtapolitiikka on, me suomalaiset olemme aivan liian hissukoita ja sinisilmäisiä.

Kun menee ruotsin puolelle torniosta niin kyllä on isoja peltoja jouten.

klo-paali kirjoitti:

Kun menee ruotsin puolelle torniosta niin kyllä on isoja peltoja jouten.

ne etelän isännät voi sitten kuskata ne satelliitti navettojen paskat hyvinkin.

Akkre kirjoitti:

Ihmettelen monasti sitä miten ulkomailla tuo lannalevitysala riittää ? Kuinka muka voidaan tuottaa kaupunkien lähellä, Keski-Euroopassa , ruoka miljoonille ihmisille lannanlevitysalat huomioiden ? Eihän se ole mitenkään mahdollista.

Esim. Espanja on pinta-alaltaan n. 500 000 km2 ja Suomi 330 000 km2 . Suomessa on 5,3 miljoonaa , Espanjassa 46 miljoonaa asukasta.Lisäksi maa on vuoristoinen ja monesta kohtaa viljelykelvoton. Saako minkään laskuopin mukaan lannalevitysalat riittämään ?

141- ja 142 -tukien rukkaaminenhan lähti siitä liikkeelle, että tanskalainen maatalousministeri lähti varmistamaan tanskalaisen maataloustuotannon kilpailukykyä. Suomalaiset saivat heidän mielestään kansallisista tuista liian suuren kilpailuedun tanskalaisiin nähden. Se ei merkinnyt mitää, että tuet olivat liittymissopimuksen alkuperäisinä ehtoina. Ne oli tarkoitettu tasoittamaan Suomen pohjoisen sijainnin aiheuttamaa haittaa.

Fisher-Boel liäksi omistaa ökytilan Tanskassa , vaikkakin se on tietysti aviomiehen nimissä. Jo tuonkin vuoksi nykyinen maatalouskomissaari on jäävi tukia koskevissa neuvotteluissa. Mutta näin härskiä se valtapolitiikka on, me suomalaiset olemme aivan liian hissukoita ja sinisilmäisiä.

Lue lisää

kysyt miten lannanlevitysalat riittävät.Suomessa raja on yleensä fosforissa jota eu ei sääntele mitenkään.Typen määrää sääntelee direktiivi enintään 250 kg hehtaarille.Suomen itse laatimissa ja eu:n hyväksymässä ympäristötukiohjelmassa sallitut määrät C alueella yleensä välillä 60-100 kg/ha.säilörehussa vähän isompi.Suomessa seuranta lohkokohtainen.Tanskassa 240kg/ha tilakohtainen eli direktiivin 250kg voidaan ylittää jos vastaavasti toisilla lohkoilla alitusta.Suomessa sanktio heti jos lohkon sallittu typpimäärä ylittyy, vaikka koko tilan typen käyttö olisi esim alle 100kg hehtaarille.

13579 kirjoitti:

ne etelän isännät voi sitten kuskata ne satelliitti navettojen paskat hyvinkin.

on lähdetty tälle suurten linjalle: tulos nauta omavaraisuus 50%.Kananmuna oma tuotanto ei riitä tuodaan vähin Suomesta ja päivitellään ettei keskieuroopasta voi tuoda salmonellan vuoksi.Maito tuotanto vähenee kovaa vauhtia kun isoja navetoita lopettaa kannattamattomina.

jotain tietävä kirjoitti:

kysyt miten lannanlevitysalat riittävät.Suomessa raja on yleensä fosforissa jota eu ei sääntele mitenkään.Typen määrää sääntelee direktiivi enintään 250 kg hehtaarille.Suomen itse laatimissa ja eu:n hyväksymässä ympäristötukiohjelmassa sallitut määrät C alueella yleensä välillä 60-100 kg/ha.säilörehussa vähän isompi.Suomessa seuranta lohkokohtainen.Tanskassa 240kg/ha tilakohtainen eli direktiivin 250kg voidaan ylittää jos vastaavasti toisilla lohkoilla alitusta.Suomessa sanktio heti jos lohkon sallittu typpimäärä ylittyy, vaikka koko tilan typen käyttö olisi esim alle 100kg hehtaarille.

Lue lisää

Tietysti asia on näin, Suomessa rajat ja rajoitteet ovat paljon tiukemmat kuin muualla. Taitaa olla vielä niin, että lannan ravinnelaskentaa vielä tiukennettiin viimeisimmässä ympäristötukitarkistuksessa. Oliko tämäkin vai Suomessa tapahtunut tiukennus ?

Mitä me suomalaiset voitamme tällä pyhäkouluoppilastyylillä ? Ei mitään, päinvastoin viedään liittymäsopimuksessa myönnettyjä kansallisia tukia. Saammeko suomalaisten kuluttajien sympatiat kotimaisen puhtaan ja muita maita ympäristöystävällisemmän tuotannon ansiosta. Emme , ainakaan jos on uskominen tämän saitin kirjoittajia.

Valitettavasti se pitää paikkansa laajemminkin. Suomalainen kuluttaja katsoo aivan liian usein pelkästään tuotteen hintaa. Muutama sentti jo kallistaa ostopäätöksen kauppaketjujen oman merkin ylijäämätuotteisiin. Eivät takuuvarmasti ole tuotettu ympäristöä säästävällä tavalla.

Vielä noista suomalaisista muuta Unionia tiukemmista säännöistä. Ulkomailla kulkiessani en ole yrityksistä huolimatta saanut selvää vesistöjen varsilla olevista suojakaistoista. Kyllä siellä viljellään pelloista jokainen neliösentti.

Akkre kirjoitti:

Tietysti asia on näin, Suomessa rajat ja rajoitteet ovat paljon tiukemmat kuin muualla. Taitaa olla vielä niin, että lannan ravinnelaskentaa vielä tiukennettiin viimeisimmässä ympäristötukitarkistuksessa. Oliko tämäkin vai Suomessa tapahtunut tiukennus ?

Mitä me suomalaiset voitamme tällä pyhäkouluoppilastyylillä ? Ei mitään, päinvastoin viedään liittymäsopimuksessa myönnettyjä kansallisia tukia. Saammeko suomalaisten kuluttajien sympatiat kotimaisen puhtaan ja muita maita ympäristöystävällisemmän tuotannon ansiosta. Emme , ainakaan jos on uskominen tämän saitin kirjoittajia.

Valitettavasti se pitää paikkansa laajemminkin. Suomalainen kuluttaja katsoo aivan liian usein pelkästään tuotteen hintaa. Muutama sentti jo kallistaa ostopäätöksen kauppaketjujen oman merkin ylijäämätuotteisiin. Eivät takuuvarmasti ole tuotettu ympäristöä säästävällä tavalla.

Vielä noista suomalaisista muuta Unionia tiukemmista säännöistä. Ulkomailla kulkiessani en ole yrityksistä huolimatta saanut selvää vesistöjen varsilla olevista suojakaistoista. Kyllä siellä viljellään pelloista jokainen neliösentti.

Lue lisää

metriä on se suojakaista vesistön ja pellon välissä mihin ei saa levittää lannoitteita?

monta kirjoitti:

metriä on se suojakaista vesistön ja pellon välissä mihin ei saa levittää lannoitteita?

Tässä tulee vähän tietoa , koska oletan kysyjän olevan ns. maallikko:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Monimuotoisuus/Seminaari/haaranen.pdf

Tässä tietoa kaistojen tehokkuudesta:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13252&lan=fi

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Ajankohtaista/Tiedotteet1/1998/Hoidettu%20suojakaista%20imaisee%20leijonanosan%20pellon%20p%E4%E4st%F6ist%E4


Nyt on myös huolestuneille kuluttajille mahdollisuus osallistua ympäristötalkoisiin. Yhdistykset voivat anoa lupaa suojakaistojen perustamiseen ja saada siihen EU-rahoitusta.

Akkre kirjoitti:

Tässä tulee vähän tietoa , koska oletan kysyjän olevan ns. maallikko:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Monimuotoisuus/Seminaari/haaranen.pdf

Tässä tietoa kaistojen tehokkuudesta:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13252&lan=fi

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Ajankohtaista/Tiedotteet1/1998/Hoidettu%20suojakaista%20imaisee%20leijonanosan%20pellon%20p%E4%E4st%F6ist%E4


Nyt on myös huolestuneille kuluttajille mahdollisuus osallistua ympäristötalkoisiin. Yhdistykset voivat anoa lupaa suojakaistojen perustamiseen ja saada siihen EU-rahoitusta.

Lue lisää

niin että valtaojan vieressä tarvitaan vain metri rauhotettua aluetta, niin jotenkin se tuntuu aika kapealta.

Kerrompa tässä nyt kokemuksesta kun asun maaseudulla ja minulla oli talossani ennen ne normaalit sakokaivot ja niistä meni sitten se ylijuoksu läheiseen puroon, no olihan siinä purossa sen putken alapuolella muutaman metrin matkalla kohtuullisen hyvä vihreä heinäkasvusto, mutta sitten kun saimme kunnallisen viemärin kylälle niin parin vuoden kuluttua se heinä kasvusto katosi kokonaan, siis loppui se ravinne mitä paskakaivosta meni puroon.

Tässä puron rannalla minun talosta ylöspäin on eräällä viljelijällä muutaman hehtaarin viljelykset ja kolme vuotta sitten keväällä viljelijä ajoi niille pelloille lietettä, ja heti samana kesänä alkoi kasvamaan siitä peltolohkolta alaspäin satojen metrien matkalta kohtalaisen rehevää heinäkasvustoa, siis sieltä pelloilta valui siitä lietteestä huomattavia määriä ravinteita siihen puroon.
Tällä perusteella olen sitä mieltä että tuo metristä kolmeen oleva suojakaistale on täysin riittämätön, se on tietenkin toinen asia että onko tuolla kasvustolla isokin merkitys mutta kun vertaa tätä minun paskakaivojen aikaansaamaa muutaman mertin matkalle kehittynyttä kasvustoa ja tältä peltolohkolta lietteen levityksen jälkeen syntyneen satojen metrien matkalle syntynyttä heinäkasvustoa, niin voidaan todeta että yksi omakotitalo ei saastuta vesistöä juuri ollenkaan kun muutaman hehtaarin peltolohkon liete tekee sata kertaisen kasvuston siihen puroon.
Tässä oli kyllä mielestäni selvä todiste että pelloilta valuu runsaasti ravinteita vesistöön.

oikein,,, kirjoitti:

niin että valtaojan vieressä tarvitaan vain metri rauhotettua aluetta, niin jotenkin se tuntuu aika kapealta.

Kerrompa tässä nyt kokemuksesta kun asun maaseudulla ja minulla oli talossani ennen ne normaalit sakokaivot ja niistä meni sitten se ylijuoksu läheiseen puroon, no olihan siinä purossa sen putken alapuolella muutaman metrin matkalla kohtuullisen hyvä vihreä heinäkasvusto, mutta sitten kun saimme kunnallisen viemärin kylälle niin parin vuoden kuluttua se heinä kasvusto katosi kokonaan, siis loppui se ravinne mitä paskakaivosta meni puroon.

Tässä puron rannalla minun talosta ylöspäin on eräällä viljelijällä muutaman hehtaarin viljelykset ja kolme vuotta sitten keväällä viljelijä ajoi niille pelloille lietettä, ja heti samana kesänä alkoi kasvamaan siitä peltolohkolta alaspäin satojen metrien matkalta kohtalaisen rehevää heinäkasvustoa, siis sieltä pelloilta valui siitä lietteestä huomattavia määriä ravinteita siihen puroon.
Tällä perusteella olen sitä mieltä että tuo metristä kolmeen oleva suojakaistale on täysin riittämätön, se on tietenkin toinen asia että onko tuolla kasvustolla isokin merkitys mutta kun vertaa tätä minun paskakaivojen aikaansaamaa muutaman mertin matkalle kehittynyttä kasvustoa ja tältä peltolohkolta lietteen levityksen jälkeen syntyneen satojen metrien matkalle syntynyttä heinäkasvustoa, niin voidaan todeta että yksi omakotitalo ei saastuta vesistöä juuri ollenkaan kun muutaman hehtaarin peltolohkon liete tekee sata kertaisen kasvuston siihen puroon.
Tässä oli kyllä mielestäni selvä todiste että pelloilta valuu runsaasti ravinteita vesistöön.

Lue lisää

On ymmärrettävä suojakaistojen vaikutustapa. Ne ovat tarkoitettu keräämään pintavalunnasta tulevat ravinteet. Pintavaluntaahan tapahtuu lähinnä syksyisin ja keväisin. Kun keväällä maa on roudassa niin myös suojakaista on roudassa. Silloin sekään ei pysty keräämään pintavaluntaa vaan kaikki menee suoraan vesistöön. Tällä taustalla lähes koko suojakaistaviritys on hukkaan heitettyä viljelypinta-alaa. Mutta parempi sekin kuin ei mitään, ympäristön kannalta.

Naapurisi viljely yläjuoksulla ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön eivät täytä tieteellisen koeasetelman kriteereitä. Jotta voisit vetää varmat johtopäätökset sinun pitäisi sulkea pois kaikki ympäristössä vaikuttavat muut tekijät.

Pintavaluntaa ei tapahdu merkittävästi kylvökaudesta alkaen kesäisenä aikana. Käytännössä kaikki tällä jaksolla valuvat ravinteet tulevat salaojista ja avo-ojien suotovesistä. Nämäkin suotautuneet vedet sisältävät aina jonkin verran ravinteita, ja sitä enemmän mitä huonommin maanpäällinen kasvusto on kyennyt käyttämään lisätyt ja maassa olevat reserviravinteet.

Tähän hyvään ravinteiden käyttöpotentiaaliin vaikuttavat mm. maan rakenne- ja kemialliset tekijät. Samoin hyvä ja voimakas kasvusto sitoo ravinteita tehokkaimmin. Ts. pellot pitää olla hyvin hoidettuja ja satojen tulee olla runsaat.

Tämä kehitys on kuitenkin laiminlyöty jo useita vuosia sen vuoksi, että maatalouden kannattavuus on ajettu alas. Tässä tilanteessa ei ole rahaa eikä mielekkyyttä panostaa suuriin satoihin.

Haja-asutus alueiden jätevesistä ole täysin samaa mieltä. Vanha sakokaivomenetelmä lietteen tyhjäyksineen on täysin riittävä. On myös estettävä jäteyhtiöiden välirahastus lietteen poiston yhteydessä.

Akkre kirjoitti:

On ymmärrettävä suojakaistojen vaikutustapa. Ne ovat tarkoitettu keräämään pintavalunnasta tulevat ravinteet. Pintavaluntaahan tapahtuu lähinnä syksyisin ja keväisin. Kun keväällä maa on roudassa niin myös suojakaista on roudassa. Silloin sekään ei pysty keräämään pintavaluntaa vaan kaikki menee suoraan vesistöön. Tällä taustalla lähes koko suojakaistaviritys on hukkaan heitettyä viljelypinta-alaa. Mutta parempi sekin kuin ei mitään, ympäristön kannalta.

Naapurisi viljely yläjuoksulla ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön eivät täytä tieteellisen koeasetelman kriteereitä. Jotta voisit vetää varmat johtopäätökset sinun pitäisi sulkea pois kaikki ympäristössä vaikuttavat muut tekijät.

Pintavaluntaa ei tapahdu merkittävästi kylvökaudesta alkaen kesäisenä aikana. Käytännössä kaikki tällä jaksolla valuvat ravinteet tulevat salaojista ja avo-ojien suotovesistä. Nämäkin suotautuneet vedet sisältävät aina jonkin verran ravinteita, ja sitä enemmän mitä huonommin maanpäällinen kasvusto on kyennyt käyttämään lisätyt ja maassa olevat reserviravinteet.

Tähän hyvään ravinteiden käyttöpotentiaaliin vaikuttavat mm. maan rakenne- ja kemialliset tekijät. Samoin hyvä ja voimakas kasvusto sitoo ravinteita tehokkaimmin. Ts. pellot pitää olla hyvin hoidettuja ja satojen tulee olla runsaat.

Tämä kehitys on kuitenkin laiminlyöty jo useita vuosia sen vuoksi, että maatalouden kannattavuus on ajettu alas. Tässä tilanteessa ei ole rahaa eikä mielekkyyttä panostaa suuriin satoihin.

Haja-asutus alueiden jätevesistä ole täysin samaa mieltä. Vanha sakokaivomenetelmä lietteen tyhjäyksineen on täysin riittävä. On myös estettävä jäteyhtiöiden välirahastus lietteen poiston yhteydessä.

Lue lisää

mutta tässä kyseisessä tapauksessa ei ole siellä puron yläjuoksulla muuta kuin metsää ja sinne ei vuosikymmeniin kaivettu uusia metsäojia eikä ole suoritettu metsälannoitustakaan.
Mielenkiintoisen tästä tekee se että näihin peltoihin on aiemmin käytetty vain keinolannoitteita ja silloin ei ole ilmennyt mitään kasvustoa siinä purossa mutta nyt kun tämä liete levitettiin niille pelloille niin sen jälkeen heti kesällä alkoi ilmestyä kasvustoa siihen puroon satojen metrien matkalle pelloilta alajuoksuun päin.
Tästä johtuen olen vakuuttunut että lietettä ei pitäisi levittää noin lähelle vesistöä mihin laki antaa mahdollisuuden, koska näyttää siltä että siitä valuu pintavalumana runsaasti ravinteita vesistöön.

puuttuu,,, kirjoitti:

mutta tässä kyseisessä tapauksessa ei ole siellä puron yläjuoksulla muuta kuin metsää ja sinne ei vuosikymmeniin kaivettu uusia metsäojia eikä ole suoritettu metsälannoitustakaan.
Mielenkiintoisen tästä tekee se että näihin peltoihin on aiemmin käytetty vain keinolannoitteita ja silloin ei ole ilmennyt mitään kasvustoa siinä purossa mutta nyt kun tämä liete levitettiin niille pelloille niin sen jälkeen heti kesällä alkoi ilmestyä kasvustoa siihen puroon satojen metrien matkalle pelloilta alajuoksuun päin.
Tästä johtuen olen vakuuttunut että lietettä ei pitäisi levittää noin lähelle vesistöä mihin laki antaa mahdollisuuden, koska näyttää siltä että siitä valuu pintavalumana runsaasti ravinteita vesistöön.

Lue lisää

Liete ei voi valua normaaliolosuhteissa keväällä kylvöaikaan eikä kesällä kasvuaikaan pintavaluntana. Liete mullataan heti levittämisen jälkeen muokkauskerrokseen kasvua varten.

Paljon riippuu myös siitä mitä lohkolle kylvetään levittämisen jälkeen.

http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2004/032004/jaanuusi.pdf

Akkre kirjoitti:

Liete ei voi valua normaaliolosuhteissa keväällä kylvöaikaan eikä kesällä kasvuaikaan pintavaluntana. Liete mullataan heti levittämisen jälkeen muokkauskerrokseen kasvua varten.

Paljon riippuu myös siitä mitä lohkolle kylvetään levittämisen jälkeen.

http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2004/032004/jaanuusi.pdf

Lue lisää

vaan kun olen sen omin silmin nähnyt, tässä kyseisessä tapauksessa ei kyllä noudatettu sitä metrin sääntöä vaan oli levitetty puron reunoja myöten ja lietteet oli muutaman päivän siinä pellolla vesisateessa ennen kyntämistä.
Tässä tapauksessa liete levitettiin nurmen päälle ja kyllä se siitä valuu näköjään vallan hvin pintavaluna vesistöön kun sattuu vesisade kohdalle ja annetaan sen lietteen siinä olla muutamia päiviä.

valua vesistöön,,, kirjoitti:

vaan kun olen sen omin silmin nähnyt, tässä kyseisessä tapauksessa ei kyllä noudatettu sitä metrin sääntöä vaan oli levitetty puron reunoja myöten ja lietteet oli muutaman päivän siinä pellolla vesisateessa ennen kyntämistä.
Tässä tapauksessa liete levitettiin nurmen päälle ja kyllä se siitä valuu näköjään vallan hvin pintavaluna vesistöön kun sattuu vesisade kohdalle ja annetaan sen lietteen siinä olla muutamia päiviä.

Lue lisää

Nimenomaan puuttui hyvä ja määräysten mukainen viljelykäytäntö. Sen päälle vielä vesisade täydensi tuhon.

Väärään toimintaan voi olla monia syitä. Ensimmäisenä tulee mieleen piittaamattomuus, mutta voi syynä olla myöskin töiden ruuhkautuminen kylvöaikaan.

Mitä suuremmat pinta-alat ovat tilalla sitä enemmän tulee edellä kuvaamiani tilanteita eteen. Tämäkin puoltaa esittämääni perheviljelmä- ja lähituotantomallia. Suuruuden ihannointi ei toimi maataloustuotannossa jos halutaan eettistä ja kestävän kehityksen ruokatuotantoa.

Lietteen levittäminen vaatii tietysti asianmukaiset koneet, joihin kaikilla ei ole varaa. Silloin on turvauduttava urakointiin, eikä sekään ole ilmaista. Ts. jos halutaan ympäristöystävällisyyttä , on myös haluttava maksaa ruoasta.

http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/koneet/tyokoneet/lannankasittely/Documents/Esite_Livakka_Pumput.pdf

Voisi tässä sanoa toistakymmenen vuoden kokemuksella sivutoimiviljelystä,että on ihan perseestä.Työt aina retuperällä joko kotona tai töissä.Kalustot kuluvat loppuun, ja ei ole rahaa hankkia uusia.Minusta on kyllä olemassa parempiakin harrastuksia kuin maatalous, etenkin jos sitä täytyy pönkittää ulkoa hankituilla palkoilla.Kahden työn loukussa palaa loppuun pian; siis on viisaaampaa olla kokopäiväviljelijä tai kokopäivätyöläinen.

paikkaansa kirjoitti:

Voisi tässä sanoa toistakymmenen vuoden kokemuksella sivutoimiviljelystä,että on ihan perseestä.Työt aina retuperällä joko kotona tai töissä.Kalustot kuluvat loppuun, ja ei ole rahaa hankkia uusia.Minusta on kyllä olemassa parempiakin harrastuksia kuin maatalous, etenkin jos sitä täytyy pönkittää ulkoa hankituilla palkoilla.Kahden työn loukussa palaa loppuun pian; siis on viisaaampaa olla kokopäiväviljelijä tai kokopäivätyöläinen.

Lue lisää

Peltoviljely työllistää vain kuukauden parin verran vuodessa, onko siinäkään järkeä että pyörittelee suurimman osan vuotta peukaloitaan? Omat kokemukset sivutoimiviljelystä, että hyvin hoituu päätyö ja sivutoimi, ja tulee takuulla yhteiskunnalle edullisemmaksi tällä tavoin, mutta asia riippuu tietysti tilan koostakin.

kokenuksia, kirjoitti:

Peltoviljely työllistää vain kuukauden parin verran vuodessa, onko siinäkään järkeä että pyörittelee suurimman osan vuotta peukaloitaan? Omat kokemukset sivutoimiviljelystä, että hyvin hoituu päätyö ja sivutoimi, ja tulee takuulla yhteiskunnalle edullisemmaksi tällä tavoin, mutta asia riippuu tietysti tilan koostakin.

Lue lisää

Niin raskaaksi käy.Mutta jos istuskelet joissain kopissa hypistelemässä turhanaikuisia papereita,noista ei kannata mainitakkaan töistä puhuttaessa.

Älä viitti kirjoitti:

Niin raskaaksi käy.Mutta jos istuskelet joissain kopissa hypistelemässä turhanaikuisia papereita,noista ei kannata mainitakkaan töistä puhuttaessa.

Tunnen montakin verstaalla, konttorissa, urakoitsijana tai reissuhommissa työskentelevää jotka hoitaa maatilaa sivutoimisesti, enkä ole kuullut kenenkään valittavan että kävisi liian raskaaksi.

löytyy kirjoitti:

Tunnen montakin verstaalla, konttorissa, urakoitsijana tai reissuhommissa työskentelevää jotka hoitaa maatilaa sivutoimisesti, enkä ole kuullut kenenkään valittavan että kävisi liian raskaaksi.

Lue lisää

jotka elävät tekemällä yhtä työtä. Miksi siis pitäisi repiytyä moneen suuntaan, kun yleensä voi elää yhdelläkin duunilla.Toiseksikin jos yleensä on jonkin kokoinen tila,ei yhden kuukauden työpanoksella hommat tule hoidetuksi.