Lukioiden paremmuusjärjestys

Eiköhän niitä lukioita pitäs lakkauttaa Kainuussa sieltä huonoimmasta päästä ja jättää parhaat tuottamaan Kainuuseen tulevia avainhenkilöitä??

Kainuulainen kirjoitti:

Eiköhän niitä lukioita pitäs lakkauttaa Kainuussa sieltä huonoimmasta päästä ja jättää parhaat tuottamaan Kainuuseen tulevia avainhenkilöitä??

Lukiosta ei valmistuta niin yhtään mihinkään... Siitä jos mistä on avainhenkilöt kohtalaisen kaukana :)) Se on sitten se mitä siitä eteenpäin luetaan. Ja jos järkevästi haluaa opiskella ja suuntautua johonkin tiettyyn pitkän tähtäimen haaveeseen, niin sinne lukioon ei edes kannata mennä :))

Tarkoitatko työttömiä?:) kirjoitti:

Lukiosta ei valmistuta niin yhtään mihinkään... Siitä jos mistä on avainhenkilöt kohtalaisen kaukana :)) Se on sitten se mitä siitä eteenpäin luetaan. Ja jos järkevästi haluaa opiskella ja suuntautua johonkin tiettyyn pitkän tähtäimen haaveeseen, niin sinne lukioon ei edes kannata mennä :))

Lue lisää

Minä pääsin lukion ansiosta juuri sinne minne halusin, ja ole erittäin tyytyväinen, että tuli lukio käytyä. Siitä on ollut minulle paljonkin hyötyä ja jopa iloa. Riippuu ihan haaveesta, miten sen parhaiten saavuttaa, ja toisten ratkaisuja on ihan turha arvostella, kun olemme kaikki erilaisia ihmisiä.

Ja työttömäksi voi jäädä, vaikka olisi kolme ammattitukintoa, usko pois. Ei tarvitse olla edes mikään luuseri.

minkä laisella osoitteella näen oman paikkakuntani lukion.
meni vähä ohi koko osoite....

syyla kirjoitti:

minkä laisella osoitteella näen oman paikkakuntani lukion.
meni vähä ohi koko osoite....

kun et osaa edes yhdyssanoja?? `minkälaisella`kirjoitetaan yhteen! Jess, mulla on toivoa aikuislukioon. Osa menee läpihuutojuttuna!

Pieni oikaisu siitä, mikä on Lukion tarkoitus. Lukion tarkoitus on olla yleissivistävä koulu, ei mihinkään tiettyyn ammattiin vielä valmistava.
Saanen myös olla eri mieltä siitä, että lukio tai ylioppilastutkinto olisi turha.
Jokin testi koulun päätteeksi (lukion päästötodistuksen lisäksi) on oltava. Koskaan ei voi kaikkia toki miellyttää millään kokeella.

Lukiossa opitut asiat tulevat eteen elävässä elämässä ennemmin tai myöhemmin. Ero alkaa näkyä heti ihan perusasioissa. Lukiolaisilla on parempi kielitaito, yleissivistys ja matemaattiset taidot kun keskimäärin pelkän ammattitukinnon ammattikoulussa suorittaneilla. Kyllä, näin on.

Mitä kukin tekee sitten itse työelämässä (koulutus, ei edes tohtorin tutkinto), se on ihan toinen juttu. Parhaat työpaikat menee Suomessa suhteilla, ei hyvillä tukintopapereilla tai edes pätevyydellä.

Joku voi opiskella vuosia yliopistossa lukion jälkeen koskaan valmistumatta ja päätyä varastoon ajamaan trukkia. Joku toinen taas erityisesti haluaa opiskella ammattikoulussa logistiikaa ja päätyy samalle varastolle. Kumpi heistä on siellä parempi työntekijä, siihen vaikuttavat myös henkilökohtaiset ominaisuudet.

Yleipätevänä sääntönä voisi sanoa, että kuolutuksesta ei todellakaan ole haittaa, ja pelkän peruskoulun papereilla on heikoilla. Kannattavinta olisi ehkä suorittaa kaksoistukinto, saisi samalla jonkin perusammatin sen ylioppilastodistuksen.
Näin ehkä työllistyy varminten, mutta saako pysyvää virkaa ja onko uralla etenemismahdollisuuksia ilman jatko-opintoja.

Yleissivistävä - ei amma kirjoitti:

Pieni oikaisu siitä, mikä on Lukion tarkoitus. Lukion tarkoitus on olla yleissivistävä koulu, ei mihinkään tiettyyn ammattiin vielä valmistava.
Saanen myös olla eri mieltä siitä, että lukio tai ylioppilastutkinto olisi turha.
Jokin testi koulun päätteeksi (lukion päästötodistuksen lisäksi) on oltava. Koskaan ei voi kaikkia toki miellyttää millään kokeella.

Lukiossa opitut asiat tulevat eteen elävässä elämässä ennemmin tai myöhemmin. Ero alkaa näkyä heti ihan perusasioissa. Lukiolaisilla on parempi kielitaito, yleissivistys ja matemaattiset taidot kun keskimäärin pelkän ammattitukinnon ammattikoulussa suorittaneilla. Kyllä, näin on.

Mitä kukin tekee sitten itse työelämässä (koulutus, ei edes tohtorin tutkinto), se on ihan toinen juttu. Parhaat työpaikat menee Suomessa suhteilla, ei hyvillä tukintopapereilla tai edes pätevyydellä.

Joku voi opiskella vuosia yliopistossa lukion jälkeen koskaan valmistumatta ja päätyä varastoon ajamaan trukkia. Joku toinen taas erityisesti haluaa opiskella ammattikoulussa logistiikaa ja päätyy samalle varastolle. Kumpi heistä on siellä parempi työntekijä, siihen vaikuttavat myös henkilökohtaiset ominaisuudet.

Yleipätevänä sääntönä voisi sanoa, että kuolutuksesta ei todellakaan ole haittaa, ja pelkän peruskoulun papereilla on heikoilla. Kannattavinta olisi ehkä suorittaa kaksoistukinto, saisi samalla jonkin perusammatin sen ylioppilastodistuksen.
Näin ehkä työllistyy varminten, mutta saako pysyvää virkaa ja onko uralla etenemismahdollisuuksia ilman jatko-opintoja.

Lue lisää

kun tuplasin 2 luokan, on sitä siinäkin sivistystä. Näin Suomessa.

Oma vanha lukioni oli jälleen kymmenen parhaan joukossa. Kuudentena. Meille toitotettiin tässä lukiossa, ettei pidä tuijottaan näitä tuloksia, sillä saimme kielilukiona nopsan etumatkan, koska meillä oli paljon hyviä kielten osaajia ja niitä kirjoitettiin paljon. Aikaisempina vuosina ainakin järjestyksen heikkoutena oli, että se piti 6 eximian kirjoittaa parempana kuin 4 laudaturin kirjoittajan. Ja ennen reaalikoe oli yksi ja moni kirjoitti useita kieliä hyvin. Mutta aika jännä, että menestyy ainereaalinkin myötä näin loistavasti.

Mutta todellakin muistan esim. ruotsin kokeet, joissa jo pelkästään sanakokeet oli samaa tasoa kuin muissa kouluissa varsinaiset kokeet. On se aika masentavaa eka koko lukion ajan käydä uusimassa jokaikisen kokeen hirveällä työllä ja vaivalla pääsi läpi ja sitten mennä kirjoituksiin ja repästä cumlaude ihan ilman lukemista. Nämä "huippulukiot" ihan varmasti tuottavat oppilaita, joista jokainen oppii ymmärtämään maailmaa ja oppilaat jotka näihin kouluihin pääsevät ovat jo yläasteella olleet hyviä oppilaita. Tällaiselle luokalle opettajan on paljon helpompi opettaa, jossa kaikki lähtee ysin oppilaina, kun että luokassa olisi sekaisin kympin ja kutosen oppilaita. Sanoisin, että vaikka omasta koulustani oli muutama vuosi takana ja arvosanat oli mitä oli, saan nyt parempia arvosanoja kuin se maalaiskoulun kympin oppilas. Minulle toisinsanoen opiskelu muissa kouluissa on tuntunut lastenleikiltä sen edellisen piiskauksen rinnalla. Kyllä meidän koulussa hienosti kirjoitettiinkin. Pelkästään koulun stipendiin saamiseen kirjoitus vuotenani tarvittiin vähintään 2 laudaturia tai 4 eximiaa ja hurjan moni sai näitä. Joidenkin stipendien luettelemiseen meni minuutti kaupalla aikaa. Hurjan hyviä oppilaita.

Nämä lukiot palvelevat nimenomaan hyviä oppilaita, jotka ovat valmiita tekemään hirveän määrän töitä. Kyllä lukiosta voi selvitä helpommallakin, kun mennä johonkin noista kymmenestä parhaasta. Minun kaltaiset yläasteella kasin-ysin oppilaat vain menevät lukkoon, kun vaikka kuinka tekee töitä arvosanat jäävät huonoiksi. Mutta itseäni ei sinänsä harmita oma lukio valintani, sillä se sai kyllä katsomaan maailmaa ihan eri näkökulmasta ja olen pitänyt aina arvosanoja sivuseikkana. Tärkeintä on oppiminen ja se, että tieto jää päähän sen soveltamista varten.

sinisiipi kirjoitti:

Oma vanha lukioni oli jälleen kymmenen parhaan joukossa. Kuudentena. Meille toitotettiin tässä lukiossa, ettei pidä tuijottaan näitä tuloksia, sillä saimme kielilukiona nopsan etumatkan, koska meillä oli paljon hyviä kielten osaajia ja niitä kirjoitettiin paljon. Aikaisempina vuosina ainakin järjestyksen heikkoutena oli, että se piti 6 eximian kirjoittaa parempana kuin 4 laudaturin kirjoittajan. Ja ennen reaalikoe oli yksi ja moni kirjoitti useita kieliä hyvin. Mutta aika jännä, että menestyy ainereaalinkin myötä näin loistavasti.

Mutta todellakin muistan esim. ruotsin kokeet, joissa jo pelkästään sanakokeet oli samaa tasoa kuin muissa kouluissa varsinaiset kokeet. On se aika masentavaa eka koko lukion ajan käydä uusimassa jokaikisen kokeen hirveällä työllä ja vaivalla pääsi läpi ja sitten mennä kirjoituksiin ja repästä cumlaude ihan ilman lukemista. Nämä "huippulukiot" ihan varmasti tuottavat oppilaita, joista jokainen oppii ymmärtämään maailmaa ja oppilaat jotka näihin kouluihin pääsevät ovat jo yläasteella olleet hyviä oppilaita. Tällaiselle luokalle opettajan on paljon helpompi opettaa, jossa kaikki lähtee ysin oppilaina, kun että luokassa olisi sekaisin kympin ja kutosen oppilaita. Sanoisin, että vaikka omasta koulustani oli muutama vuosi takana ja arvosanat oli mitä oli, saan nyt parempia arvosanoja kuin se maalaiskoulun kympin oppilas. Minulle toisinsanoen opiskelu muissa kouluissa on tuntunut lastenleikiltä sen edellisen piiskauksen rinnalla. Kyllä meidän koulussa hienosti kirjoitettiinkin. Pelkästään koulun stipendiin saamiseen kirjoitus vuotenani tarvittiin vähintään 2 laudaturia tai 4 eximiaa ja hurjan moni sai näitä. Joidenkin stipendien luettelemiseen meni minuutti kaupalla aikaa. Hurjan hyviä oppilaita.

Nämä lukiot palvelevat nimenomaan hyviä oppilaita, jotka ovat valmiita tekemään hirveän määrän töitä. Kyllä lukiosta voi selvitä helpommallakin, kun mennä johonkin noista kymmenestä parhaasta. Minun kaltaiset yläasteella kasin-ysin oppilaat vain menevät lukkoon, kun vaikka kuinka tekee töitä arvosanat jäävät huonoiksi. Mutta itseäni ei sinänsä harmita oma lukio valintani, sillä se sai kyllä katsomaan maailmaa ihan eri näkökulmasta ja olen pitänyt aina arvosanoja sivuseikkana. Tärkeintä on oppiminen ja se, että tieto jää päähän sen soveltamista varten.

Lue lisää

Se mikä minua eniten hämää on tuo suorittamisen tarve ja kilpailu, joista on näissä lukioissa tehty itsestäänselvyyksiä. Näiden lukioiden kasvatuksellinen tehtävä on erittäin vinoutunut ja tukee ainoastaan markkinatalouden tarpeita. Tosiasia kun kuitenkin on, ettei tuolla yo-todistuksella tee oikeasti yhtään mitään. Edes hyvät arvosanat eivät ole tae menestyksekkääseen uraan - eikä varsinkaan tasapainoiseen elämään. Itse asiassa hyvät arvosanat yo-kirjoituksissa eivät nykyään anna juuri minkäänlaista etulyöntiasemaa jatkokoulutuspaikkaa valittaessa. Ja toisaalta, ne alat joissa niillä on merkitystä, niin moniko niihin oikeasti haluaa?

Itselläni on kaksi akateemista tutkintoa ja teen väitöskirjaa. Lennän ympäri maata guruilemassa oman alani opiskelijoille ja toimin kansainvälisissä projekteissa. Teen sitä työtä, josta olen koko nuoruuteni unelmoinut ja pidän itseäni onnellisena ihmisenä. Vanhempani eivät koskaan patistaneet minua opiskelemaan. Tulin ylioppilaaksi surkein arvosanoin vaatimattomasta maaseutupitäjän lukiosta reputettuani sitä ennen kaksi kertaa matematiikasta.

Nykyään olen entisten ressulaisten ja sykkiläisten ympäröimä. En voi kuin ihmetellä sitä henkisen pahoinvoinnin määrää, mikä heistä huokuu. Lähestulkoon kaikki avioliitot ovat päätyneet riitaisaan eroon, raha rulettaa ja masennuslääkkeitä kulutetaan kilokaupalla. En nyt väitä, että tämä olisi näiden lukioiden vika, mutta mielestäni olisi fiksua arvioida ihmisten kasvua ihmisinä ja oppijoina muillakin kriteereillä kuin pelkillä koulusuorituksilla.

elämää varten kirjoitti:

Se mikä minua eniten hämää on tuo suorittamisen tarve ja kilpailu, joista on näissä lukioissa tehty itsestäänselvyyksiä. Näiden lukioiden kasvatuksellinen tehtävä on erittäin vinoutunut ja tukee ainoastaan markkinatalouden tarpeita. Tosiasia kun kuitenkin on, ettei tuolla yo-todistuksella tee oikeasti yhtään mitään. Edes hyvät arvosanat eivät ole tae menestyksekkääseen uraan - eikä varsinkaan tasapainoiseen elämään. Itse asiassa hyvät arvosanat yo-kirjoituksissa eivät nykyään anna juuri minkäänlaista etulyöntiasemaa jatkokoulutuspaikkaa valittaessa. Ja toisaalta, ne alat joissa niillä on merkitystä, niin moniko niihin oikeasti haluaa?

Itselläni on kaksi akateemista tutkintoa ja teen väitöskirjaa. Lennän ympäri maata guruilemassa oman alani opiskelijoille ja toimin kansainvälisissä projekteissa. Teen sitä työtä, josta olen koko nuoruuteni unelmoinut ja pidän itseäni onnellisena ihmisenä. Vanhempani eivät koskaan patistaneet minua opiskelemaan. Tulin ylioppilaaksi surkein arvosanoin vaatimattomasta maaseutupitäjän lukiosta reputettuani sitä ennen kaksi kertaa matematiikasta.

Nykyään olen entisten ressulaisten ja sykkiläisten ympäröimä. En voi kuin ihmetellä sitä henkisen pahoinvoinnin määrää, mikä heistä huokuu. Lähestulkoon kaikki avioliitot ovat päätyneet riitaisaan eroon, raha rulettaa ja masennuslääkkeitä kulutetaan kilokaupalla. En nyt väitä, että tämä olisi näiden lukioiden vika, mutta mielestäni olisi fiksua arvioida ihmisten kasvua ihmisinä ja oppijoina muillakin kriteereillä kuin pelkillä koulusuorituksilla.

Lue lisää

Jep. Kuten aikaisemmin sanoin en itsekään pidä kouluarvosanoja mitenkään sen ihmeellisessä arvossa. Tuossa Ressussa ja Sykissä en usko, että on pelkästään koulusta kyseessä. Kyse on myös kaupunkilaisnuorten pahoinvoinnista, mitä tuollaiset koulut ruokkii. Varsinkin sellaiset nuoret, jotka ovat tottuneet olemaan hyviä, heille tulee tarve olla kaikessa hyvä. Varsinkin pääkaupungin sykkeessä, kun näillä ihmisille muodostuu pois kotoa muuttaessaan tarve olla hyvä koulussa, hyvä työntekijä työpaikalla ja säilyttää mahdollisimman laaja kaveri piiri ollen mahdollisimman hyvä ystävä ja mieluiten jokaiselle sekä kukoistava parisuhde, ei siihen kenenkään rahkeet oikein voi riittää. Ylioppilas kirjoitukset on todella stressaava tilanne ja erilaiset paniikkihäiriöt ja masentuminen viimeisenä vuonna on todella yleistä. En usko, että kyse on pelkästään lukiolaisista vaan ylipäänsä nuoriin laitetuista paineista. Vielä meidän vanhempiemme aikaan, ei opiskelijat käyneet töissä koulu ohella eikä vasta valmistuneelta odotettu monipuolista työkokemusta. Mutta suoritusta suorituksen perään ja se tahti tuskin loppuu vakituiseen työpaikkaan. Sen jälkeen sinusta pitää tulla korvaamaton.

Niin, tällainen vertailu eri lukioiden välillä on aika harhaanjohtavaa, koska lasketaan vain ylioppilaiden keskiarvo ottamatta huomioon sitä, millaisista lähtökohdista lukiolaiset ovat opintiensä aloittaneet. Esimerkki: onko siis parempi lukio ja parempaa opetusta tarjoava sellainen, jonka aloittaneiden päästötodistusten keskiarvo on vaikkapa 8,4 ja kolmen vuoden päästä valmistuneilla 8,3, kuin sellainen, johon peruskoulusta on tultu keskiarvolla 7,4 ja valmistuttu ylioppilaaksi keskiarvolla 7,7. "Miettikääpä sitä!" (M. Saukkonen)

Obe kirjoitti:

Niin, tällainen vertailu eri lukioiden välillä on aika harhaanjohtavaa, koska lasketaan vain ylioppilaiden keskiarvo ottamatta huomioon sitä, millaisista lähtökohdista lukiolaiset ovat opintiensä aloittaneet. Esimerkki: onko siis parempi lukio ja parempaa opetusta tarjoava sellainen, jonka aloittaneiden päästötodistusten keskiarvo on vaikkapa 8,4 ja kolmen vuoden päästä valmistuneilla 8,3, kuin sellainen, johon peruskoulusta on tultu keskiarvolla 7,4 ja valmistuttu ylioppilaaksi keskiarvolla 7,7. "Miettikääpä sitä!" (M. Saukkonen)

Lue lisää

On siis todellakin tyhmää verrata lukioiden paremmuutta lopputuloksilla, koska paremmuus johtuu oppilaiden paremmuudesta, ei lukion!!!!!

Nämät vertailut voitaisiin lopettaa kokonaan, ne eivät palvele muita kuin näiden ns. huippulukioiden heikon itsetunnon omaavia opettajia ja vanhempia.

Ja ikävä tosiasia on, että vaikka Sinulla olisi 7 ällää, niin silti Sinä et vielä ole oikeasti yhtään mitään, eikä koulusta saa kuin koulusivistystä, oikea sivistys tulee sitten jostain ihan muualta!

Joka tapauksessa kuitenkin haluan toivottaa Paljon Onnea kaikille uusille ylioppilaille, ja myös muille valmistuneille, ONNEA!!! :O)

Obe kirjoitti:

Niin, tällainen vertailu eri lukioiden välillä on aika harhaanjohtavaa, koska lasketaan vain ylioppilaiden keskiarvo ottamatta huomioon sitä, millaisista lähtökohdista lukiolaiset ovat opintiensä aloittaneet. Esimerkki: onko siis parempi lukio ja parempaa opetusta tarjoava sellainen, jonka aloittaneiden päästötodistusten keskiarvo on vaikkapa 8,4 ja kolmen vuoden päästä valmistuneilla 8,3, kuin sellainen, johon peruskoulusta on tultu keskiarvolla 7,4 ja valmistuttu ylioppilaaksi keskiarvolla 7,7. "Miettikääpä sitä!" (M. Saukkonen)

Lue lisää

Toi todistusten keskiarvojen vertailu ainakin on tosi huono malli, koska eri lukioilla ja opettajilla kriteereistä huolimatta on omat perustelunsa arvosanoihin. Tällä ylioppilas kokeellahan on juuri se tarkoitus, että katsotaan millä tasolla todellisuudessa on omaan ikätasoonsa nähden. Mielestäni myös vertailu on aika kattava, sillä niin moni kuitenkin kirjoittaa nykyisin. Oma lukioni ei ole vuosien varrella heilahdellut, mutta kyllä koulun suoriutumistaso on myös koulun omista oppilaista ja niiden motivaatiosta lähtöisin. Ei kukaan opettaja voi pakotta sun päähäs lukion oppimäärää, jos et itse ole motivoitunut lukemaan. Lukio tulee kuitenkin sanasta lukea ja ei kai oppilaidensa keskiarvojen nostaminen lukion aikana ole lukion tehtävä vaan opettaa yleissivistystä. Toki eri opettajien taso ja mikäli luokassa on paljon hajontaa on opettaminen hankalempaa. Mielestäni yläasteen ja lukion todistusten vertailu ei kerro millään tavalla koulun tasosta ja omasta tasosta, sillä lukiossa oikeasti voidaan olla päästämättä läpi oppilas joka ei osaa. Yläasteella on helppo saada armopaloja ja pitää arvosana samana, vaikka todellinen menestys olisi ollut jotain aivan muuta.

Kouluun (SYK, entinen opinahjoni) ei ole mitään asiaa alle 9,0-9,3 keskiarvolla ja koulu on arvostettu työpaikka myös opettajille.
Eli molemmilta odotetaan paljon enemmän, kun vaikka maaseutupaikkakunnan 6,5 keskiarvon porukalta.

Oman luokkani oppilaista kaikki (kyllä, aivan kaikki) jatkoivat yliopistoon tai korkeakouluun (enkä tarkoita entistä opistoa, nyk amk). Meistä on tullut tohtoreita ja oman alamme asiantuntijoita, yrittäjiä ja tutkijoita.

Hyvä oppilasaines on ihanne ja haaste opettajalle, myös oppilaat näissä kouluissa osaavat vaatia laadukasta opetusta.
Opettajan on tehtävä paljon enemmän työtä kun tavislukioissa (vanhat kopiot edellisen vuoden kansiosta eivät kelpaa!).
Tavoite ei ole kellään pelkkä riman ylitys, vaan tiedon oppiminen ja hyvä menestys myös jatko-opinnoissa. Kaikki ovat motivoituneita, tunneilla ei ole häirikköoppilaita.

molemmat hyviä kirjoitti:

Kouluun (SYK, entinen opinahjoni) ei ole mitään asiaa alle 9,0-9,3 keskiarvolla ja koulu on arvostettu työpaikka myös opettajille.
Eli molemmilta odotetaan paljon enemmän, kun vaikka maaseutupaikkakunnan 6,5 keskiarvon porukalta.

Oman luokkani oppilaista kaikki (kyllä, aivan kaikki) jatkoivat yliopistoon tai korkeakouluun (enkä tarkoita entistä opistoa, nyk amk). Meistä on tullut tohtoreita ja oman alamme asiantuntijoita, yrittäjiä ja tutkijoita.

Hyvä oppilasaines on ihanne ja haaste opettajalle, myös oppilaat näissä kouluissa osaavat vaatia laadukasta opetusta.
Opettajan on tehtävä paljon enemmän työtä kun tavislukioissa (vanhat kopiot edellisen vuoden kansiosta eivät kelpaa!).
Tavoite ei ole kellään pelkkä riman ylitys, vaan tiedon oppiminen ja hyvä menestys myös jatko-opinnoissa. Kaikki ovat motivoituneita, tunneilla ei ole häirikköoppilaita.

Lue lisää

>>Tavoite ei ole kellään pelkkä riman ylitys, vaan tiedon oppiminen ja hyvä menestys myös jatko-opinnoissa. Kaikki ovat motivoituneita, tunneilla ei ole häirikköoppilaita.

Ammattioppilaitos tarjoaa myös yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet yliopistoissa ja korkeakouluissa, joten sekään ei ole enää syy väheksyä ammatillisia opintoja. Ero on ainoastaan siinä, että ammattioppilaitoksesta valmistuvalla on jo ammatti valmiina siinä vaiheessa kun hän pyrkii jatko-opintoihin.

elämää varten kirjoitti:

Ammattioppilaitos tarjoaa myös yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet yliopistoissa ja korkeakouluissa, joten sekään ei ole enää syy väheksyä ammatillisia opintoja. Ero on ainoastaan siinä, että ammattioppilaitoksesta valmistuvalla on jo ammatti valmiina siinä vaiheessa kun hän pyrkii jatko-opintoihin.

Lue lisää

amiksee vaa kaikki

fgyjhyj kirjoitti:

amiksee vaa kaikki

Voisihan sitä hieman tutkiskella, moniko lukion jälkeen menee nykyään opiskelemaan esim. ammattikorkeakouluihin. Ne ovat selkeästi jatkoa ammatillisille opinnoille.

Kaikkien ei todellakaan kannata amikseen mennä. Kyse on siitä, millainen oppija on kyseessä. Ihmiset sisäistävät oppimaansa erilaisin tavoin. Lukio palvelee yhdenlaisia oppijoita, amis toisenlaisia. On väärin eriarvoistaa ihmisiä ainoastaan sen perusteella, mikä on heille luontaista. Jotkut haluavat lukea ja päntätä, toiset haluavat kokeilla ja tutkia. Lukio ei palvele viimeksi mainittua tapaa, vaikka se onkin yliopistoissa kaiken tutkimustyön ydin.

Mielestäni on hieman kummallista, että lukio valmistaa oppilaitaan opintoihin yliopistoissa, mutta amis antaa paremmat valmiudet yliopistojen ja korkeakoulujen jatko-opintoihin. Tutkimuksellisuutta ja kokeilevuutta kun ei juurikaan lukiossa opeteta.

Mielestäni amis on selkeästi vahvempi vaihtoehto, mikäli jatkossa on pyrkimys opiskella esim. Teknillisessä Korkeakoulussa, Taideteollisessa Korkeakoulussa tai Kauppakorkeakoulussa.

Hassua muuten, että "korkeakoulut" tuntuvat olevan luonteva jatko amis- ja amk-opinnoille. Niin, siitä vaan amikseen ja sen jälkeen Aalto-yliopistoon!

elämää varten kirjoitti:

Voisihan sitä hieman tutkiskella, moniko lukion jälkeen menee nykyään opiskelemaan esim. ammattikorkeakouluihin. Ne ovat selkeästi jatkoa ammatillisille opinnoille.

Kaikkien ei todellakaan kannata amikseen mennä. Kyse on siitä, millainen oppija on kyseessä. Ihmiset sisäistävät oppimaansa erilaisin tavoin. Lukio palvelee yhdenlaisia oppijoita, amis toisenlaisia. On väärin eriarvoistaa ihmisiä ainoastaan sen perusteella, mikä on heille luontaista. Jotkut haluavat lukea ja päntätä, toiset haluavat kokeilla ja tutkia. Lukio ei palvele viimeksi mainittua tapaa, vaikka se onkin yliopistoissa kaiken tutkimustyön ydin.

Mielestäni on hieman kummallista, että lukio valmistaa oppilaitaan opintoihin yliopistoissa, mutta amis antaa paremmat valmiudet yliopistojen ja korkeakoulujen jatko-opintoihin. Tutkimuksellisuutta ja kokeilevuutta kun ei juurikaan lukiossa opeteta.

Mielestäni amis on selkeästi vahvempi vaihtoehto, mikäli jatkossa on pyrkimys opiskella esim. Teknillisessä Korkeakoulussa, Taideteollisessa Korkeakoulussa tai Kauppakorkeakoulussa.

Hassua muuten, että "korkeakoulut" tuntuvat olevan luonteva jatko amis- ja amk-opinnoille. Niin, siitä vaan amikseen ja sen jälkeen Aalto-yliopistoon!

Lue lisää

lukiot on yliarvostettuja

elämää varten kirjoitti:

Voisihan sitä hieman tutkiskella, moniko lukion jälkeen menee nykyään opiskelemaan esim. ammattikorkeakouluihin. Ne ovat selkeästi jatkoa ammatillisille opinnoille.

Kaikkien ei todellakaan kannata amikseen mennä. Kyse on siitä, millainen oppija on kyseessä. Ihmiset sisäistävät oppimaansa erilaisin tavoin. Lukio palvelee yhdenlaisia oppijoita, amis toisenlaisia. On väärin eriarvoistaa ihmisiä ainoastaan sen perusteella, mikä on heille luontaista. Jotkut haluavat lukea ja päntätä, toiset haluavat kokeilla ja tutkia. Lukio ei palvele viimeksi mainittua tapaa, vaikka se onkin yliopistoissa kaiken tutkimustyön ydin.

Mielestäni on hieman kummallista, että lukio valmistaa oppilaitaan opintoihin yliopistoissa, mutta amis antaa paremmat valmiudet yliopistojen ja korkeakoulujen jatko-opintoihin. Tutkimuksellisuutta ja kokeilevuutta kun ei juurikaan lukiossa opeteta.

Mielestäni amis on selkeästi vahvempi vaihtoehto, mikäli jatkossa on pyrkimys opiskella esim. Teknillisessä Korkeakoulussa, Taideteollisessa Korkeakoulussa tai Kauppakorkeakoulussa.

Hassua muuten, että "korkeakoulut" tuntuvat olevan luonteva jatko amis- ja amk-opinnoille. Niin, siitä vaan amikseen ja sen jälkeen Aalto-yliopistoon!

Lue lisää

IB-lukiossa saa tutkia sydämensä kyllyydestä ja siinä on kyllä loistava pohja yliopistoon. Siellä suorastaan pitää kehittää itseään. Mutta minusta suomalaisessa lukiokoulutuksessa ei ole juuri mitään vikaa.. kai se on asennekysymyskin. Minä viihdyin lukiossa helkkarin hyvin enkä vaihtaisi sitä mihinkään "hyödyllisempään". Miksei saisi joskus tehdä jotain näennäisen hyödytöntäkin? Ei kaikille kuitenkaan ole työpaikkaa tarjolla heti ammmattikoulun tai minkään koulun jälkeen. Pitää tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, ja muiden mielipiteet nyt ovat monesti yhtä tyhjän kanssa, oma elämähän siinä on kyseessä.

elämää varten kirjoitti:

Voisihan sitä hieman tutkiskella, moniko lukion jälkeen menee nykyään opiskelemaan esim. ammattikorkeakouluihin. Ne ovat selkeästi jatkoa ammatillisille opinnoille.

Kaikkien ei todellakaan kannata amikseen mennä. Kyse on siitä, millainen oppija on kyseessä. Ihmiset sisäistävät oppimaansa erilaisin tavoin. Lukio palvelee yhdenlaisia oppijoita, amis toisenlaisia. On väärin eriarvoistaa ihmisiä ainoastaan sen perusteella, mikä on heille luontaista. Jotkut haluavat lukea ja päntätä, toiset haluavat kokeilla ja tutkia. Lukio ei palvele viimeksi mainittua tapaa, vaikka se onkin yliopistoissa kaiken tutkimustyön ydin.

Mielestäni on hieman kummallista, että lukio valmistaa oppilaitaan opintoihin yliopistoissa, mutta amis antaa paremmat valmiudet yliopistojen ja korkeakoulujen jatko-opintoihin. Tutkimuksellisuutta ja kokeilevuutta kun ei juurikaan lukiossa opeteta.

Mielestäni amis on selkeästi vahvempi vaihtoehto, mikäli jatkossa on pyrkimys opiskella esim. Teknillisessä Korkeakoulussa, Taideteollisessa Korkeakoulussa tai Kauppakorkeakoulussa.

Hassua muuten, että "korkeakoulut" tuntuvat olevan luonteva jatko amis- ja amk-opinnoille. Niin, siitä vaan amikseen ja sen jälkeen Aalto-yliopistoon!

Lue lisää

Olen saanut sellaisen käsityksen, että tuplatutkinnossa on keskimäärin etevämpää väkeä kuin amiksessa tai lukiossa yksinään. Siinä kyllä uskoisin, että saa parhaat valmiudet esim. tekniselle alalle. Ylioppilaat ovat ainakin teknisillä aloilla vähän hukassa ekana vuotena esim. ammattikorkeassa verrattuna amiksiin lukuunottamatta kieliä. Amikset taas joutuvat kertaamaan itsestäänselvyyksiä. Matikan opettajien mukaan ei oikein lukiosta tulleetkaan osaa laskea edes helppoja yhteenlaskuja ilman laskinta ja joku erilainen merkintätapa saa ihan sekaisin, vaikka että murtoluvun viivan muoto vähän muuttuu.

Tuo voisi olla lehdistölle haastava tehtävä. Lehdistö on aloittanut tämän hölmön lukioiden vertailemisen. Nyt lehdistön pitäisi myös selvittää mikä tässä menee pieleen.