Kun israelilaiset lähtivät Egyptin orjuudesta he ylittivät VT:n mukaan Kaislameren, joka on Välimeren pohjukassa oleva lahti, kun taas UT:n mukaan israelilaiset ylittivät Punaisenmeren. Molemmat kertomukset eivät voi olla totta, joten tuossa Raamatun kertomuksessa tuosta asiasta on ilmeinen ristiriita. (Israelilaiset ylittivät Kaislameren, eivät Punaistamerta).
Tuo Raamatun kertomuksen ristiriita ei kuitenkaan vie pohjaa siltä,että Raamattu sisältää Jumalan luotettavan pelastussanoman meille ihmisille. Uskokaa evankeliumi, tehkää parannus ja kääntykää Herramme Jeesuksen Kristuksen puoleen! ette menetä mitään mutta voitatte elämän.
-Corrector-
Evankeliumi ratkaisee - ei ristiriitaisuudet
Emeritus-Corrector
4
365
Vastaukset
RE:Evankeliumi ratkaisee - ei ristiriitaisuudet
Aapeli Saarisalo; Raamatunsanakommentaari
Punainen meri
jonka yli israelilaiset ihmeellisellä tavalla pääsivät paetessaan Mooseksen johdolla Egyptin orjuudesta tarkoittaa ns. Kaislamerta l. Karvasmerta (hepr. Jam-suf), Egyptistä itään sijaitsevan P:n m:n lahtea, «2. Moos. 13:18»; «2. Moos. 14:2». Tämä lahti, Sinus Heroonpolitanus, käsitti siihen aikaan Timsa-järven ja ulottui nykyiseen Ismailijeen saakka. Egyptiläiset nimittivät Välimerta "isoksi vihreäksi" ja P:n m:n pohjoisosaa "isoksi mustaksi"; tämä osoittaa myös, että seutu oli suoperäistä ja kasvoi ruokoa ja kaisloja. VT:ssa nimitetään Kaislamereksi myös P:n m:n koillista lahtea, Sinus Aelaniticus, nykyistä Akaban lahtea, «2. Moos. 23:31»; «4. Moos. 14:25»; «5. Moos. 1:40»; «1. Kun. 9:26»; vrt. «Ap. t. 7:36»; «Hepr. 11:29».
Israelilaisten kulku P:n m:n yli on kuvattuna «2. Moos. 14»:ssä. Jos kysymyksessä oleva merenlahti on ulottunut Ismailijeen saakka, on ylikulku nähtävästi tapahtunut nykyisestä Suezista pohjoiseen. Raamatussa mainittujen Pii-Hahirot-, Migdol- ja Baal-Sefon-nimisten paikkojen sijaintia ei ole voitu määritellä. Raamatun esityksen mukaan Jumala osoitti P:n m:n luona tapahtuneen ihmeen kautta voimaansa ja valtaansa luonnonvoimien yli, jota valtaa hän käyttää suorittaessaan pelastustekojaan. Hän näet antoi vahvan itätuulen puhaltaa koko yön («2. Moos. 14:21»), niin että meri muuttui kuivaksi maaksi. Tällä ihmeellä oli ratkaiseva merkitys Israelin kansan historiassa, silla sen kautta kansa pelastui ainiaaksi Egyptin vallasta ja sen kautta Jumala valtavalla tavalla tunnustautui kansansa vaiheisiin. Kautta koko VT:n kaikuvat ylistyslaulut P:n m:n luona tapahtuneen pelastuksen kiitokseksi, vrt. «Ps. 78»; «Ps. 106:9»; «Ps. 136:13». P:n m:n yli kulkua käyttää Paavali vertauskuvana kasteesta, «1. Kor. 10:2», ja «Hepr. 11:29» puhuu siitä uskon esimerkkinä. Pelastetun Israelin ylistyslaulu, «2. Moos. 15», on vertauskuva Kristukselle pelastetun seurakunnan ylistyslaulusta, «Ilm. 15:3», joka on "Mooseksen, Jumalan palvelijan, virsi ja Karitsan virsi". Sillä on kahtalainen sisällys: osaksi se ilmituo Jumalan kansan pelastuksen, osaksi julistaa tuomiota Jumalan vihollisille.
-loppuiko ristiriitaisuus?- Otapa pää pois pensaasta
Entäpä, jos uskosi on pelkkä ennakkoluulo, kuten käsitys että valkoiset ovat mustia parempia tai miehet naisia parempia tai että ne, joilla on silmälasit, ovat muita viisaampia? Uskonnollinen usko tarkoittaa lujaa luottamusta jonkin sellaisen olemassaoloon tai vaikutukseen, mistä ei ole saatavissa mitään todisteita. Se on uskoa ilman todisteita tai jopa vastoin todisteita.
Usko on periaatteessa mieletön asenne. Jollei asioista tiedetä mitään, uskolta puuttuvat järjelliset perusteet. Jos taas asiat tiedetään ja tunnetaan, ei ole mitään syytä vaatia pelkkää uskomista.
Kun tiedemies sanoo uskovansa, että uusi teoria on tosi, hän tarkoittaa silloin, että teoria on vahvasti perusteltu ja havainnot tai testit tukevat sitä. Kyse on rationaalisesta totena pitämisestä. Myös monet arkipäivän elämänkokemukseen perustuvat uskomuksemme edustavat sitä. Sen sijaan uskonnollinen usko - perusteeton, sokea usko - edustaa irrationaalista (=järjenvastaista) totena pitämistä. Otapa pää pois pensaasta kirjoitti:
Entäpä, jos uskosi on pelkkä ennakkoluulo, kuten käsitys että valkoiset ovat mustia parempia tai miehet naisia parempia tai että ne, joilla on silmälasit, ovat muita viisaampia? Uskonnollinen usko tarkoittaa lujaa luottamusta jonkin sellaisen olemassaoloon tai vaikutukseen, mistä ei ole saatavissa mitään todisteita. Se on uskoa ilman todisteita tai jopa vastoin todisteita.
Usko on periaatteessa mieletön asenne. Jollei asioista tiedetä mitään, uskolta puuttuvat järjelliset perusteet. Jos taas asiat tiedetään ja tunnetaan, ei ole mitään syytä vaatia pelkkää uskomista.
Kun tiedemies sanoo uskovansa, että uusi teoria on tosi, hän tarkoittaa silloin, että teoria on vahvasti perusteltu ja havainnot tai testit tukevat sitä. Kyse on rationaalisesta totena pitämisestä. Myös monet arkipäivän elämänkokemukseen perustuvat uskomuksemme edustavat sitä. Sen sijaan uskonnollinen usko - perusteeton, sokea usko - edustaa irrationaalista (=järjenvastaista) totena pitämistä.Sanoma rististä on hullutus niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden ja hylkään ymmärtäväisten ymmärryksen." Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Koska Jumalan viisaudesta maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne; jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta, mutta me saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta. Hän on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset ja Jumalan heikkous voimakkaampi kuin ihmiset. (1. Kor. 1: 18-24)
- 'kirjuri'
hobo7 kirjoitti:
Sanoma rististä on hullutus niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden ja hylkään ymmärtäväisten ymmärryksen." Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Koska Jumalan viisaudesta maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne; jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta, mutta me saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta. Hän on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset ja Jumalan heikkous voimakkaampi kuin ihmiset. (1. Kor. 1: 18-24)
"Näin se on nähtävä", on tähän kohaan sopiva toteamus. KIITOS, että otit kirjoittaaksesi tuon Paavalin opetuksen korinttolaisille! Sopii meillekin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 477745
- 334293
- 573765
- 503220
- 172916
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons692646- 672532
- 582479
- 402349
- 162306