saamelaiset:
Suomi on maamme nimi (minä en ole saamelainen). Tarkoittaisiko sana suomi alunperin saamea? Onko saami saamelaisten kieltä vai valtaväjestön antama nimitys. Jotenkin tuo teitän murte voisi vääntää sanan saami suaami josta olisi tullut suomi? Olenko mehtässä vai voisiko asia olla näin? Kun en ole saannut asiallista selitystä sanan Suomi alkuperään.
kertokaa
rakkaat
4
508
Vastaukset
- muistelma
No siis oletko kiinnostunut kielellisistä kysymyksistä vai identiteetistä vai ehkä poliittisesta näkökulmasta?
Sana "saamelainen" johdetaan saamenkielisestä sanasta "sámit" (lausutaan /säämit/) eli saamelaiset ja "sápmelaš" eli saamelainen. Sana "lappalainen" on termi, jolla ennen (ja ehkä vähän nykyäänki) on saamelaisia kutsuttu. Lääniä kutsutaan Lapin lääniksi ja Korhonen on kirjoittanut kirjan Johdatus lapin kielen historiaan.
Siis jos mie nyt oikein muistan (pinnistelen tässä kohden) niin "sáme" ja "häme" sanoilla on sama kielihistoriallinen kantamuoto. Jos kovasti kiinnostaa, niin hae kirjastosta Juhani Lehtirannan kirja (1989) Yhteissaamelainen sanasto. Sieltä löytyy selitys moneen sanaan. Tai voit myös kurkata tuota Kotuksen Álgu-tietokantaakin http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=etusivu
Jos haluat lisää kielihistoriallista kirjallisuutta, niin Oulun yliopiston saamenkielien laitos nimeltään Giellagas on oikea osoite. YO kirjaston linkkikokoelma Saamen kielestä ja kulttuurista: http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=55. Tai esim. tutkija Ante Aikion kirja Saami loanwords in Finnish and Karelian. Tai vaikkapa Kaisa Häkkisen artikkeli Suomen kirjakielen saamelaiset lainat. Näitähän riittää.
Wikipediassa lukee saamelaisista ja lappalaisista:
.. "Näitä metsästyksellä eläviä ihmisiä kutsuttiin Suomessa lappalaisiksi. Sana "lappalainen" tuli mahdollisesti syrjää eli syrjäistä tarkoittavasta sanasta lappea (kuten sanassa "miekan lappea", "miekansyrjä")." ... "Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä "lappalaiset" oli kuitenkin yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, ..."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiset
Sanotaan että 50-60 luvuilla lappalainen oli suora synonyymi saamelaiselle. Mutta tuossa 90 -luvulla tapahtui jotain poliittista, ja tapahtui kaikkea ja siitähän on Lapin yliopistolla oikein tehty väitöskirjojakin. Esim. Erkki Pääkkösen väitös käsittelee tätä "Pääkkösen tutkimuksen perusteella Lapin kolonisaatio on aiheuttanut keskenään ristiriitaisia historian tulkintoja, jotka ovat ”lappalaiskiistan” myötä kärjistyneet toisilleen vastakkaisiksi."
http://www.ulapland.fi/?newsid=9327&deptid=25258&languageid=3&NEWS=1- sanan
SUOMI alkuperästä. Tarkoittaisiko sana suomi oikeasti kuitenkin saamelaisia? Kun "suomalaiset" tulivat tähän maahan missä saamelaiset jo asuivat, sanoivatko he itseään suomalaisiksi vai sanoivatko saamelaiset tätä saameksi joka teidän murteella olisi suaami? Ymmärrättekö mitä ajan takaa? "Suomalaiset" olisivat ottaneet sanan Suomi teiltä.
- sitten
sanan kirjoitti:
SUOMI alkuperästä. Tarkoittaisiko sana suomi oikeasti kuitenkin saamelaisia? Kun "suomalaiset" tulivat tähän maahan missä saamelaiset jo asuivat, sanoivatko he itseään suomalaisiksi vai sanoivatko saamelaiset tätä saameksi joka teidän murteella olisi suaami? Ymmärrättekö mitä ajan takaa? "Suomalaiset" olisivat ottaneet sanan Suomi teiltä.
En usko että "uo" (suomi) olisi muuttunut ajan saatossa "aa":ksi (saami) noin kielihistoriallisesti katsottuna. Suomenkielen murteiden ja saamenkielen murteiden diftongien eteneminen kielten sisällä on hieman erilaista ollut.
Esim1. Suomen sana "suoni" /uo/ on pohjoissaameksi "suotna" /uo/ ja suomalais-permiläisessä kantakielessäkin "sooni" /oo/.
Esim2. Sana kantasaamen sana "[saamee]" /aa/ on pohjoissaameksi "sääme-" /ää/ (sáme-) ja suomalais-saamelaisessa kantakielessä [šämä] ja suomeksi se on "saame" /aa/.
Niin jos verrataan "suomi" sanaa "suoni" sanan kehityskaareen kielihistoriallisesti niin suomekielen sana "suoni" /uo/ ei ole pohjoissaamessa "s(u)aana" vaan se on "suotna".
Tämän voi löytää sieltä Álgu-tietokannasta: jos haet sanalla "suotna" (suoni) ja "sápmi" tai "sáme", niin voit katsoa, miltä ne näyttää toisissa suomalais-ugrilaisissa kielissä saamekielistä aina udmurttiin tai unkarinkieleen. - uskoisin näin
sitten kirjoitti:
En usko että "uo" (suomi) olisi muuttunut ajan saatossa "aa":ksi (saami) noin kielihistoriallisesti katsottuna. Suomenkielen murteiden ja saamenkielen murteiden diftongien eteneminen kielten sisällä on hieman erilaista ollut.
Esim1. Suomen sana "suoni" /uo/ on pohjoissaameksi "suotna" /uo/ ja suomalais-permiläisessä kantakielessäkin "sooni" /oo/.
Esim2. Sana kantasaamen sana "[saamee]" /aa/ on pohjoissaameksi "sääme-" /ää/ (sáme-) ja suomalais-saamelaisessa kantakielessä [šämä] ja suomeksi se on "saame" /aa/.
Niin jos verrataan "suomi" sanaa "suoni" sanan kehityskaareen kielihistoriallisesti niin suomekielen sana "suoni" /uo/ ei ole pohjoissaamessa "s(u)aana" vaan se on "suotna".
Tämän voi löytää sieltä Álgu-tietokannasta: jos haet sanalla "suotna" (suoni) ja "sápmi" tai "sáme", niin voit katsoa, miltä ne näyttää toisissa suomalais-ugrilaisissa kielissä saamekielistä aina udmurttiin tai unkarinkieleen.Suomi = Suomaa = Entistä merenpohjaa joka soistui jo silloin kun tulta Volgan mutkasta tultiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 406973
- 323938
- 453320
- 402929
- 172706
- 372238
- 162196
- 412133
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482067- 392010