Puhallin ja pyörintänopeus

Mutta kun virtausvastus ei ole vakio, jos virtaus kasvaa.

selviö.... kirjoitti:

Mutta kun virtausvastus ei ole vakio, jos virtaus kasvaa.

Kyllähän idioottikin ymmärtää, että virran tarve kasvaa häviöiden kasvaessa, tehon tarve siis puhallinlakien mukaan 3-pot..

Huomenta, mutumies! Sekoitat paine-eron ja virtauksen, mutta sehän ei yhtään haittaa, tärkeintä on antaa neuvoja, vaikka huonojakin.

Puhaltimen siivet on yleensä suunniteltu jollekin nopeusalueelle. Yleensä reipas nopeuden lisäys saa aikaan sakkausilmiön. Silloin käy niin, että kanavapuhaltimen moottori, jonka pitäisi saada jäähdysilman siitä ilmavirtauksesta, saattaa palaa. Eikä muutenkaan synny halutunlaista ilmavirtausta.

Sähkömies EVP kirjoitti:

Puhaltimen siivet on yleensä suunniteltu jollekin nopeusalueelle. Yleensä reipas nopeuden lisäys saa aikaan sakkausilmiön. Silloin käy niin, että kanavapuhaltimen moottori, jonka pitäisi saada jäähdysilman siitä ilmavirtauksesta, saattaa palaa. Eikä muutenkaan synny halutunlaista ilmavirtausta.

Lue lisää

> Puhaltimen siivet on yleensä suunniteltu jollekin nopeusalueelle. Yleensä reipas nopeuden lisäys saa aikaan sakkausilmiön.

Höpö höpö. Jos kanaviston vastuksia (lue: rakennetta) ei muuteta, niin tilavuusvirta muuttuu suorassa suhteessa pyörimisnopeuteen ja toimintapiste pysyy samana.

Ongelmia tulee silloin, kun muutetaan tilavuusvirtaa (esim. ilmamääräsäätimet huoneissa vetää kiinni), mutta a) puhallin pyörii vakiokierrosluvulla tai b) puhaltimen nopeutta säädetään kanavistopaineen perusteella. Tällöin saatetaan vaikka lipsahtaa alueelle, missä paineentuotto pienenee ilmamäärän pienentyessä -> puhallin alkaa pumppaamaan.

vaan vakiopainesäätö kirjoitti:

> Puhaltimen siivet on yleensä suunniteltu jollekin nopeusalueelle. Yleensä reipas nopeuden lisäys saa aikaan sakkausilmiön.

Höpö höpö. Jos kanaviston vastuksia (lue: rakennetta) ei muuteta, niin tilavuusvirta muuttuu suorassa suhteessa pyörimisnopeuteen ja toimintapiste pysyy samana.

Ongelmia tulee silloin, kun muutetaan tilavuusvirtaa (esim. ilmamääräsäätimet huoneissa vetää kiinni), mutta a) puhallin pyörii vakiokierrosluvulla tai b) puhaltimen nopeutta säädetään kanavistopaineen perusteella. Tällöin saatetaan vaikka lipsahtaa alueelle, missä paineentuotto pienenee ilmamäärän pienentyessä -> puhallin alkaa pumppaamaan.

Lue lisää

Olen käytännössä kokenut mainitsemiani tapauksia. Pahin oli sellainen, jossa 15kW:n moottori käämittin kahteen kertaan ennen kuin vika hoksattiin. Toisessa käämityksessä asennetiin termistorit käämin sisään ja siittä mittaamalla saatiin selville, että moottori kuumeneen ylettömästi jopa nimellisteholla. Ilmavirtauksia mittaamalla todettiin mainitsemani sakkaus. Joten se siitä höpö, höpöstä! Tässä tapauksessa nostettiin moottorin pyärimisnopeutta 750 r/min 1500 r/min, muutamatta siippiä, siippien muutos korjasi tilanteen.

Sähkömies EVP kirjoitti:

Olen käytännössä kokenut mainitsemiani tapauksia. Pahin oli sellainen, jossa 15kW:n moottori käämittin kahteen kertaan ennen kuin vika hoksattiin. Toisessa käämityksessä asennetiin termistorit käämin sisään ja siittä mittaamalla saatiin selville, että moottori kuumeneen ylettömästi jopa nimellisteholla. Ilmavirtauksia mittaamalla todettiin mainitsemani sakkaus. Joten se siitä höpö, höpöstä! Tässä tapauksessa nostettiin moottorin pyärimisnopeutta 750 r/min 1500 r/min, muutamatta siippiä, siippien muutos korjasi tilanteen.

Lue lisää

> Olen käytännössä kokenut mainitsemiani tapauksia.

Varmasti, joo, muttet nyt kuitenkaan ihan tarkkaan ymmärtänyt, mistä on kyse.

> Toisessa käämityksessä asennetiin termistorit käämin sisään ja siittä mittaamalla saatiin selville, että moottori kuumeneen ylettömästi jopa nimellisteholla. Ilmavirtauksia mittaamalla todettiin mainitsemani sakkaus.

Elikkä toimintapiste on ollut väärä - tuskin alunalkajaan, vaan on tehty jotain muutoksia, esim. nostettu suodatustasoa = lisätty vastuksia ja/tai pienennetty ilmavirtaa ... eli siis muutettu verkoston ominaiskäyrää JA puhaltimen toimintapistettä.

> Tässä tapauksessa nostettiin moottorin pyärimisnopeutta 750 r/min 1500 r/min, muutamatta siippiä, siippien muutos korjasi tilanteen.

....eli ensin on lisätty vastuksia (ks. edellä), sitten tilanne on yritetty korjata nostamalla kierroslukua. Tällöin tehontarve kasvaa hurjasti = moottorin nimellisteho saattaa ylittyä .... ja se perusongelma säilyy eli toimintapiste on ja pysyy kielletyllä alueella (jossa esiintyy pumppausta).

Näköjään vasta yritä ja erehdy menetelmällä on päädytty oikeaan ratkaisuun eli on muutettu puhallinkäyrän muotoa (siipi/johtosiipisäädöllä) ja näin siirretty toimintapiste järkevälle alueelle.

mitä teit kirjoitti:

> Olen käytännössä kokenut mainitsemiani tapauksia.

Varmasti, joo, muttet nyt kuitenkaan ihan tarkkaan ymmärtänyt, mistä on kyse.

> Toisessa käämityksessä asennetiin termistorit käämin sisään ja siittä mittaamalla saatiin selville, että moottori kuumeneen ylettömästi jopa nimellisteholla. Ilmavirtauksia mittaamalla todettiin mainitsemani sakkaus.

Elikkä toimintapiste on ollut väärä - tuskin alunalkajaan, vaan on tehty jotain muutoksia, esim. nostettu suodatustasoa = lisätty vastuksia ja/tai pienennetty ilmavirtaa ... eli siis muutettu verkoston ominaiskäyrää JA puhaltimen toimintapistettä.

> Tässä tapauksessa nostettiin moottorin pyärimisnopeutta 750 r/min 1500 r/min, muutamatta siippiä, siippien muutos korjasi tilanteen.

....eli ensin on lisätty vastuksia (ks. edellä), sitten tilanne on yritetty korjata nostamalla kierroslukua. Tällöin tehontarve kasvaa hurjasti = moottorin nimellisteho saattaa ylittyä .... ja se perusongelma säilyy eli toimintapiste on ja pysyy kielletyllä alueella (jossa esiintyy pumppausta).

Näköjään vasta yritä ja erehdy menetelmällä on päädytty oikeaan ratkaisuun eli on muutettu puhallinkäyrän muotoa (siipi/johtosiipisäädöllä) ja näin siirretty toimintapiste järkevälle alueelle.

Lue lisää

Kyllä ymmärsin mitä tein. Asensin uusille moottoreille (2 kpl) uuden ryhmäjohdon ynnä käynnistimet yms. joita tomenpiteitä iv-suunnittelijan suunnitelma vaati. Käämin ne moottorit, toisen kerran jopa reippaiden haukkujen siivittämänä (moottorit olivat vanhoja kyseisen laitoksen varastossa olleita). Syy niiden uudelleen palamiseen oli tietenkin huonosti tehty käämitys. Minulle ei koskaan maksettu sitä toista käämitystä, että siinä lahjoitus isolle teollisuuslaitokselle. Asensin moottoreille piirturit lämpötilan mittausta varten, tein tarvittavat reijät ilmavirtamittausta varten, suunnittelija kävi mittaamassa virtaukset. Lähtötilanne oli tietenkin se, että hallia laajennettiin ja sen vuoksi tuli tarve ilmamäärän nostoon. Eli tapahtui juuri niin kuin mainitsit. Nyt tämän keskustelun jälkeen olen hoksannut ihmetelle, että mistä se suunnittelija keksi nostaa niiden mootoreiden tehoa, vaikka ei ymmästönyt muutoin kokonaisuutta. Kuinka ollekkaan törmäsin vastaavaan tilanteeseen kahdesti tuon kertomani jälkeen. Silloin tiesin kuinka saattaa sattua, mutta kokeilla piti.