graffaohjelmointi ilman matskaa

liittyköön mut asia siis oli että näytetään KOODILLA miten se homma tehdään eikä jollain elämäänsä kyllästyneiden professoreiden partaansa vääntämillä koukeroilla ja kiemuroilla jota matiikaksi kutsutaan! koodia nyt tajuaa aina.

c++ guru kirjoitti:

liittyköön mut asia siis oli että näytetään KOODILLA miten se homma tehdään eikä jollain elämäänsä kyllästyneiden professoreiden partaansa vääntämillä koukeroilla ja kiemuroilla jota matiikaksi kutsutaan! koodia nyt tajuaa aina.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä, että alussa se matematiikka saattaa tuntua luotaantyöntävältä, mutta tietokonegrafiikka on aika hyvä tapa huomata sen hienous. Kun ensin jonkin verran koodailet grafiikkaa ihan esimerkkien perusteella, niin jossain vaiheessa huomaat, että se matematiikka onkin oikeastaan aika kätevä kieli suunnitella ja merkitä niiden kaikkien grafiikkajuttujen koukeroita. Itseäni ainakin matematiikka alkoi kiinnostamaan juuri siitä syystä että halusin ymmärtää miksi ne grafiikkajutut menevät juuri niin kuin niissä 3d-grafiikan esimerkeissä näytetään. T. TkT matematiikasta.

qweqwrafadfa kirjoitti:

Ymmärrän kyllä, että alussa se matematiikka saattaa tuntua luotaantyöntävältä, mutta tietokonegrafiikka on aika hyvä tapa huomata sen hienous. Kun ensin jonkin verran koodailet grafiikkaa ihan esimerkkien perusteella, niin jossain vaiheessa huomaat, että se matematiikka onkin oikeastaan aika kätevä kieli suunnitella ja merkitä niiden kaikkien grafiikkajuttujen koukeroita. Itseäni ainakin matematiikka alkoi kiinnostamaan juuri siitä syystä että halusin ymmärtää miksi ne grafiikkajutut menevät juuri niin kuin niissä 3d-grafiikan esimerkeissä näytetään. T. TkT matematiikasta.

Lue lisää

Ihminen osaa jo syntyessään derivoida

Nabla kirjoitti:

Ihminen osaa jo syntyessään derivoida

Olen tehnyt 3D-ohjelmointia 5 vuotta eikä kertaakaan ole tarvinnut derivoida, mitähän olen missannut?? :D:D

3D on a vinyl kirjoitti:

Olen tehnyt 3D-ohjelmointia 5 vuotta eikä kertaakaan ole tarvinnut derivoida, mitähän olen missannut?? :D:D

Tiedätkö edes, mitä derivointi käytännössä on? Ei se mitään, vaikka et teoriassakaan tietäisi, osaat silti käytännössä derivoida!

Nabla kirjoitti:

Tiedätkö edes, mitä derivointi käytännössä on? Ei se mitään, vaikka et teoriassakaan tietäisi, osaat silti käytännössä derivoida!

Pikku vinkkinä voitaisiin todeta, että käytännössäkin derivointi on integroinnin (huom ei integroitu piiri, vaan matemaattinen integraatio) vastakohta. Integrointihan on matematiikassa tosiasioitten toteamista. Tosiasialla tarkoitataan tuossa kaikkea sellaista, jota voi esmes käsin kosketella tai nenin haistella ja kaikkea sellaista, joka käytännössä tapahtui jo.

Nabla kirjoitti:

Pikku vinkkinä voitaisiin todeta, että käytännössäkin derivointi on integroinnin (huom ei integroitu piiri, vaan matemaattinen integraatio) vastakohta. Integrointihan on matematiikassa tosiasioitten toteamista. Tosiasialla tarkoitataan tuossa kaikkea sellaista, jota voi esmes käsin kosketella tai nenin haistella ja kaikkea sellaista, joka käytännössä tapahtui jo.

Lue lisää

Kolmiuloitteiseen tilaan ohjelmoidun (kone)olion ohjaus perustuu erittäinkin pitkälti nimenomaan matemaattiseen integraatioon, vaikka samaisessa tilassa liikkuvan ihmisen tahi banaanikärpäsen aivo ohjaa derivaatiolla. Tämä selittää sen, miksi siihen 3D-tilaan ohjelmoitu (miljardiluokan kone)olio kävelee hyvin suurella todennäköisyydellä päin karkaisemattomasta savulasista valmistettua väliseinääkin päin, vaikka jopa vaivainen (kerran kärpäslätkällä huitaistu) banaanikärpänenkin osaa sen väistää.

Nabla kirjoitti:

Tiedätkö edes, mitä derivointi käytännössä on? Ei se mitään, vaikka et teoriassakaan tietäisi, osaat silti käytännössä derivoida!

Derivointi on tasosta ylöspäin ulottuvuusriippumatonta. Tästä klassisena kouluesimerkkinä voidaan mainita kaksiulotteisen lottorivin ohjelmoiminen. Etkö usko? Kokeile! Ei tarvitse edes suoranaisesti tietokoneeseen ohjelmoida: voit tehdä metakoodin lähimmälle kupongille ja odottaa, mitä tapahtuu.

Nabla kirjoitti:

Derivointi on tasosta ylöspäin ulottuvuusriippumatonta. Tästä klassisena kouluesimerkkinä voidaan mainita kaksiulotteisen lottorivin ohjelmoiminen. Etkö usko? Kokeile! Ei tarvitse edes suoranaisesti tietokoneeseen ohjelmoida: voit tehdä metakoodin lähimmälle kupongille ja odottaa, mitä tapahtuu.

Lue lisää

Suoritan integroinnin, jonka tuloksena totean varmasti kaikkien muittenkin lottorivejään ohjelmoineitten mielestä yllättävänkin paikkansa pitävästi näin, että läheskään jokainen niistä lottoriveistä ei pitänyt täysin paikkaansa, vaikka niitten ohjelmoinnissa käytetty malli oli ohjelmoijansa mielestä nerokkain mahdollinen. Tämä osoittaa, että edes 2d-ympäristön mallintaminen sen ohjelmointia silmälläpitäen ei välttämättä onnistu, vaikka osaisikin vaistomaisesti jopa 3d-tilassa derivoida.

Nabla kirjoitti:

Tiedätkö edes, mitä derivointi käytännössä on? Ei se mitään, vaikka et teoriassakaan tietäisi, osaat silti käytännössä derivoida!

Hyvä on. Väännetään sitten derivointi oikein tuksevasta rautalangasta: derivointi on ennustamista eli missä tahansa tilaulottuvuudessa tulevaisuuteen katsomista. Tästä johtuu, että miljardiluokan ohjelmallinen olio törmää erittäin suurella todennäköisyydellä minkä tahansa tilan karkaisemattomasta lasista tehtyyn maisemaikkunaankin, vaikka ilmaiseksi banaanin mukana siihen tilaan livahtanun banaanikärpänen osaa pariin kertaan kärpäslätkittynäkin sen ikkunan väistää.

Nabla kirjoitti:

Hyvä on. Väännetään sitten derivointi oikein tuksevasta rautalangasta: derivointi on ennustamista eli missä tahansa tilaulottuvuudessa tulevaisuuteen katsomista. Tästä johtuu, että miljardiluokan ohjelmallinen olio törmää erittäin suurella todennäköisyydellä minkä tahansa tilan karkaisemattomasta lasista tehtyyn maisemaikkunaankin, vaikka ilmaiseksi banaanin mukana siihen tilaan livahtanun banaanikärpänen osaa pariin kertaan kärpäslätkittynäkin sen ikkunan väistää.

Lue lisää

Kolmikaan ulotteisessa tilassa ei kukaan ohjelmointitaidotonkaan tule kovin hyvin toimeen, mikäli hänen derivointitaitonsa ovat siinä tilassa riehuvan kulkutaudin tahi jonkun muun syyn vuoksi tila- tahi sitä pysyvempipäisesti alentuneet. Tuosta johtuu, että toiset meistä 3d-tilassa liikkuessaan törmäilevät välillä seiniin ja lattioihinkin sekä pudottelevat arvokkaita juhla- ja arkikattauksia lattioille ja kaatelevat tulikuumia ja jääkylmiä juomia omiin ja vieraisiin rinnuksiin.

Normaalistihan silmämuna näkee, missä kohdassa lähin pottuvarvas on menossa suhteessa kynnykseen ja tuon näköhavainnon perusteella aivo koko ajan eli silmitöntä tahtia laskee pottuvarpaasta tangentteja eli derivoi, koska ne tangentit osoittavat tulevaisuuteen eli suunnilleen ja joka hetki yhä tarkemmin siihen kynnykseen, johon se pottuvarvas kohta iskeytyy. Eli silmä integroi 3d-tilaa katsoen tasan todellisuuteen eli nykyhetkeen ja aivo näkee tulevaisuuteen siis derivoi extrapoloiden pottuvarvasta tilanteesta riippuen joko kohti tahi hiuksen hienosti ohi kynnystä.

Mikäli siinä 3d-tilassa on useita kynnyksiä, joutuu silmä integroimaan ne kaikki ja aivo joutuu derivoimaan ne kaikki. Tällöin puhutaan 3d-tilan differentiaaliyhtälöstä, joka tarkoittaa sitä, että derivaatassa on useita muuttujia (pottuvarvas ja kynnys1, kynnys2,…kynnysN) eli ihminen ei osaa syntyessään ainoastaan derivoida vaan osaa hän myös sujuvasti ratkoa silmittömänkin monen muuttujan differentiaaliyhtälöryhmiä!

Nabla kirjoitti:

Kolmikaan ulotteisessa tilassa ei kukaan ohjelmointitaidotonkaan tule kovin hyvin toimeen, mikäli hänen derivointitaitonsa ovat siinä tilassa riehuvan kulkutaudin tahi jonkun muun syyn vuoksi tila- tahi sitä pysyvempipäisesti alentuneet. Tuosta johtuu, että toiset meistä 3d-tilassa liikkuessaan törmäilevät välillä seiniin ja lattioihinkin sekä pudottelevat arvokkaita juhla- ja arkikattauksia lattioille ja kaatelevat tulikuumia ja jääkylmiä juomia omiin ja vieraisiin rinnuksiin.

Normaalistihan silmämuna näkee, missä kohdassa lähin pottuvarvas on menossa suhteessa kynnykseen ja tuon näköhavainnon perusteella aivo koko ajan eli silmitöntä tahtia laskee pottuvarpaasta tangentteja eli derivoi, koska ne tangentit osoittavat tulevaisuuteen eli suunnilleen ja joka hetki yhä tarkemmin siihen kynnykseen, johon se pottuvarvas kohta iskeytyy. Eli silmä integroi 3d-tilaa katsoen tasan todellisuuteen eli nykyhetkeen ja aivo näkee tulevaisuuteen siis derivoi extrapoloiden pottuvarvasta tilanteesta riippuen joko kohti tahi hiuksen hienosti ohi kynnystä.

Mikäli siinä 3d-tilassa on useita kynnyksiä, joutuu silmä integroimaan ne kaikki ja aivo joutuu derivoimaan ne kaikki. Tällöin puhutaan 3d-tilan differentiaaliyhtälöstä, joka tarkoittaa sitä, että derivaatassa on useita muuttujia (pottuvarvas ja kynnys1, kynnys2,…kynnysN) eli ihminen ei osaa syntyessään ainoastaan derivoida vaan osaa hän myös sujuvasti ratkoa silmittömänkin monen muuttujan differentiaaliyhtälöryhmiä!

Lue lisää

Nabla :

Onko sulla jokun hätänä ?

nubla kirjoitti:

Nabla :

Onko sulla jokun hätänä ?

Ajattelin, että olisi syytä tuntea sellaisen tilan, jota aikoo ohjelmoida eli simuloida, toimintaperiaatteet ja parametrit. Ainakin parametrit eli muuttujat (ja vakiot) pitää tietää, jos aikoo niitä ohjelmoinnissa käyttää. Tässä mielessä pohdinta oli aiheellinen ja siten äärimmäisenkin aiheellinen.

Nabla kirjoitti:

Ajattelin, että olisi syytä tuntea sellaisen tilan, jota aikoo ohjelmoida eli simuloida, toimintaperiaatteet ja parametrit. Ainakin parametrit eli muuttujat (ja vakiot) pitää tietää, jos aikoo niitä ohjelmoinnissa käyttää. Tässä mielessä pohdinta oli aiheellinen ja siten äärimmäisenkin aiheellinen.

Lue lisää

Muistan, kuinka taannoin tällä palstalla ohjelmoin c: llä 3d-tilaan matemaattisten yhtälöitten ja epälineaaristen yhtälöryhmien käytännöllisiä ratkaisuja ja niitten joukkoja käyttäen openGL: n visualisointeihin tarjoamia mahdollisuuksia, jolloin ylläpito ymmärtämättömyyttään poisti demonstraationi. Tämä saattoi johtua siitä, että eräät niistä todellakin tarkemmin ajateltuna saattoivat sillä tavalla ajateltuna näyttä käytettyjen 3d-varmuusvälineitten projektioilta 2d-tasossa, mutta olivat ne kuitenkin kolmiulotteisten satulapintain projektioita eli eräitten matemaattisten standardiprobleemien eräitä ratkaisujoukkoja eräillä tarkasteluväleillä.

Laitoin sitten jotain haukuttavia 3d ohjelmointi harjotelma virityksiä juutuubiinkin. Reaaliaikasena pyörii, raato 9800 proo näyttökorttina ja athlon64 pohjanen kone. Nykyisillä vermeillä tulisi kenties "hieman" komiampaa jälkeä juu. Koodi on sellaista suttua, että ampua mut pitäis :p

Onko tuossa nyt sitten järkeä vai ei, mutta kalastuksen parissa viihtyvänä toi veden fysiikka jotenkin kiehtoo mieltä.

Tossahan tota mun harjoitelmaa: http://www.youtube.com/watch?v=GXUc-l_GpCs ( juu, varotuksena että musiikki _saattaa_ olla ei-niin-miellyttävää :p )

Nyt olen jaksanut lisäillä viritykseen paikallisten objektien heijastusta sekä valon taipumista veden alle myös vs. paikalliset objektit, auringosta lisäehvektiä jne. Esineiden luomat varjot kun vielä jaksaisi jonain vuonna laittaa, ni vois näyttä jo hianommalta. Joka tapauksessa perusasioita alkaa kummasti pikkuhiljaa ymmärtää, kun väsäilee kaikenlaista enempi-vähempi järkevää.

Ja juu, jos jaksan hankkia vähän nykyaikaisempaa hardista, niin toi homma tulee moninverroin komiammaksi. No, kyllä jopa fossiili 9800 prookin tarjoaa vääntöä, melkosesti juu.

dOjoo kirjoitti:

Laitoin sitten jotain haukuttavia 3d ohjelmointi harjotelma virityksiä juutuubiinkin. Reaaliaikasena pyörii, raato 9800 proo näyttökorttina ja athlon64 pohjanen kone. Nykyisillä vermeillä tulisi kenties "hieman" komiampaa jälkeä juu. Koodi on sellaista suttua, että ampua mut pitäis :p

Onko tuossa nyt sitten järkeä vai ei, mutta kalastuksen parissa viihtyvänä toi veden fysiikka jotenkin kiehtoo mieltä.

Tossahan tota mun harjoitelmaa: http://www.youtube.com/watch?v=GXUc-l_GpCs ( juu, varotuksena että musiikki _saattaa_ olla ei-niin-miellyttävää :p )

Nyt olen jaksanut lisäillä viritykseen paikallisten objektien heijastusta sekä valon taipumista veden alle myös vs. paikalliset objektit, auringosta lisäehvektiä jne. Esineiden luomat varjot kun vielä jaksaisi jonain vuonna laittaa, ni vois näyttä jo hianommalta. Joka tapauksessa perusasioita alkaa kummasti pikkuhiljaa ymmärtää, kun väsäilee kaikenlaista enempi-vähempi järkevää.

Ja juu, jos jaksan hankkia vähän nykyaikaisempaa hardista, niin toi homma tulee moninverroin komiammaksi. No, kyllä jopa fossiili 9800 prookin tarjoaa vääntöä, melkosesti juu.

Lue lisää

D0joo toihan on ihan upee :)