Karhun kanssa käyttäytyminen....??

maassa jos kerran on hyökännyt kimppuun.Eli siksi juuri ollaan mahallaan ja suojellaan niskaa käsillä.Rinkka suojelee aika hyvin selkää.Huutaa ei kannata vaikka iskee hanpaat reiteen sillä niin kauan kun huudat karhu jatkaa hyökkäystä.Ei karhut varsinaisesti popsimaan ala ihmistä ja jättää liikkumattoman ihmisen usein lopulta rauhaan.Jos mietit miten pytyy olemaan huutamatta kun nalle puree kankkua niin kyllä ihmisen itsesuojeluvaisto ja kuoleman pelko pitää sinut hiljasena.Suomessa ei nallet hyökkää vaeltajan kimppuun,kun sen se kuulee kaukaa ja kairassa rinkkaa raahaava ihminen ei törmää äkkiseltään nalleen.Kaikki nuo hyökkäykset joita suomessa on ollut on ollut lenkkeilijä jonka kimppuun käynyt ja usein juuri naaras pentuineen tai sitten metsästäjän koira on tuonut nallen isännän luokse.Ja kyllä on muutama miljoona kertaa suurempi mahdollisuus joutua hullun himomurhaajan sihtiin kadulla,kuin nallen suuhun joutuminen.Eli unohda nalle ja muut luonnon elukat sekä nauti vaelluksista ja retkistä varsinkin jos 2 naista korvessa kulkee on sellainen pölötys jotta sen kuulee kauas:=)jopa ihan ihminen.

Olikohan kaksi vakavaa kohtaamista karhun ja ihmisen välillä Suomessa 100 vuoden aikana, ilman että kyseessä on metsästys- tai tutkimusonnettomuus... Suomen liikenteessä vainajia tulee vuosittain noin 350 hlö, joten varohan kun ylität tietä...

Karhu on villieläin jonka käytös ei noudattele aina meidän ajatuksia ja siksi voi käyttäytyä yllättävästi.
Normaalisti karhu väistää ja karttaa ihmisiä, siis normaalisti. Eli jos siltä ei mene yllätettynä kuviot sekaisin.
Täällä Lapissa metsäautotiellä kaverin auton eteen ilmestyi karhu, nousi takajaloilleen ja alkoi raapia itseään, sen jälkeen siirtyi ojan toiselle puolelle jatkaen selkänsä hankaamista maata vasten. Jonkin ajan kuluttua lähti rauhallisesti matkoihinsa.
Toinen tapaus. Karhu ylitti metsäautotietä, silloin paikalle ajanut auto juuri kerkisi pysäyttää ennen törmäystä. Karhu hermostui autoon kuitenkin niin paljon, että löi etujalallaan auton konepeltiä johon jäi kunnon kynsien jäljet, hetken äristyään sekin jatkoi matkaansa.
Normaalisti karhu kuulee ihmisten pulinan jo pitkien matkojen päähän ja häipyy.
Olen seissyt pensaan vieressä jängän laidassa kun karhu ilmestyi n. 400 metrin päähän. Tuuli kävi sivusuunasta joten vainun saamisen arvelin heikoksi. En liikkunut vähääkään mutta silti karhu pysähtyi, nousi takajaloilleen ja katseli minuun päin aikansa, laskeutui hetken kuluttua alas ja kääntyi pois jängältä mennen metsään takaisin.
Ei ole kokemusta, tai tietoa, vain kuulopuheita maahan heittäytymisestä, joten on jäänyt kokeilematta, mutta jos on pakko niin kai senkin tekee hädissään, mieluimmin yrittäisin väistää aikaisemmin.
Olen ollut erämaassa päivänokosilla mättäällä kun sen aikana, n. 20 metrin päähän karhu oli tehnyt läjänsä joka oli vielä aivan lämmin ja tuore. Merkkasikohan reviirinsä? ;-) . Joka tapauksessa kyllä se hieman säpsähdytti.
Mutta täällä erämaat ovat laajat joten harvemmin edes näkee niitä. Jälkiä tosin on useammin.
Ja on niitä törmäyksiä ja onnettomuuksiakin sattunut metsämiehille ainakin, vähemmän kai hengen menoja. Porokarjoja kyllä ovat verottavat.
En osaa vähätellä, mutta en näe syytä panikointiinkaan.

Karhu tulee laittaa jääkaappiin tai kylmään veteen ennen nauttimista. Karhua lähestytään hiljaa ja kunnioittaen, tuulen alapuolelta ettei Karhua saa vihiä. Karhu on yleensä tölkissä tai lasipullossa. Mikäli Karhu on lasipullossa, tarvitaan korkiavaaja. Pullo otetaan vasempaan käteen ja korkiavaaja toiseen, tai päinvastoin. Korkkia ei heitetä luontoon vaan toimitetaan mielellään metallinkeräykseen, tai ainakin roskiin.

Mikäli Karhu on tölkissä, käännetään se puoli ylöspäin missä on semmoinen rengas, työnnetään sormi renkaasta läpi ja nostetaan. Tällöin kuuluu sihaus, kuten lasipullossa olevan Karhunkin tapauksessa. Tätä kutsutaan Karhun hengeksi. Tölkki tulee myös palauttaa, pantitonkin, kierrätykseen.

Nyt pullo tai tölkki nostetaan suun eteen ja nostetaan hitaasti pullon tai tölkin pohjaa ylöspäin. Tällöin Karhu valuu kuljetusastiasta suuhun ja voidaan juoda se veden tapaan. Näin voidaan menetellä monta kertaa, mutta ole hissukseen ettei muut tiedä Karhun läsnäoloa, saattaa hyvin nopeasti ilmaantua monta muutakin innokasta "Karhun kaatajaa".

Edellä kuvatut ohjeet koskevat tavallista Karhua (4,5 %-vol). NelosKarhun tapauksessa (5,4 %-vol) pitää olla jonkin verran varovaisempi, koska Karhun voima saattaa yllättää. TosiVahvanKarhun (8,5 %-vol) kanssa tosi varovainen koska se käy tosi ärhäkkäästi päähän. Karhun voima saattaa ikävästi yllättää liikentessä, etenkin jos sinisessä virkavaatteessa, jossa on leijonan päitä, pyytää sinua puhaltamaan.

Anna siis Karhulle riittävästi aikaa poistua kehostasi.

Korjatkaa/täydentäkään Karhu-ohjeissa mikäli ole väärässä!

Ei karhuun helpolla törmää ja kevennetään asiaa hieman jos muka törmääkin. Kun karhu tullee lähelle ja nousee takajaloilleen niin alkaa heinällä kutittelmaan sen jalkoväliä. Karhu heittäytyy heti selälleen nautimaan silmät ummessa...siinä vaiheen voi pinkaista karkuun!!!

Siinä vaiheessa kun karhu hengittää niskaan, kannattaa pitää hermonsa kurissa. Hengityksen haju ei ole mitenkään raikas, kannattaa vaivihkaa heittää kitaan pari pussillista vihreää Xylitol-jenkkiä.....

ainaki ohjeistettiin, että nimenomaan EI jäädä loikoilemaan ja "leikkimään kuollutta sinne, siellä moni päässyt hengestään sillä. Niillä ohjeilla pitäytyisin ennemmin tossa hyvin rauhallisessa poistumisessa, mutta selkäänsä ei ole terveellistä kääntää karhulle niin kauan ku se näkee, koska siinä saattaa saalistusrefleksi olla herkässä... eikä uhkaavasti mulkoilla suoraan silmiin. ei oo tuijotuskilpailu.
Enoni on ainakin Kanadassa metsähommissa selvinnyt näillä ohjeilla hengissä. Niissä metissä pyörii kuitenkin muutama karhu...

sä mennä nyt niin takuulla yllätyt. On karhut käyneet karkelohon........

...tapahtuu 99.99 % näin.

Karhu kuulee ja haistaa ihmisen monen sadan metrin päästä ja häipyy.
Itse et näe etkä kuule karhua ollenkaan.

Jos näet karhun pieneltä vilaukselta niin olet TOSI onnekas. Todennäköisyys
sen näkemiseen on selvästi pienempi kuin lottovoittoon.
Ja taas karhu häipyy kuin aave.

Itse saat tehdä ihan mitä tykkäät, tanssia, laulaa tai heittää kuperkeikkaa.
Ei se karhu siitä jää katsomaan.

Tarviiko joku muu lisää neuvoja.

saa luvat kun on tarpeeks hyv ä selitys. kävellessä toiseen piippuun täyteinen, ammutaan ensiks ja toiseen susihaulit tai 4mm

Karhun kohdanneena en koe olevani TOSI onnekas. Karmea kokemus kaikkinensa.

Mulla kävi tuuri kun sain viimevuonna nuorelle koiralle (laika) karhun haukkuun, koira pelasi hyvin ja minä pääsiin 30m päähän. Odotin kun haukku siirtyi pois pusikosta ja karhu taisi saada minusta vainua, koska nousi pystyyn, silloin ammuin suoraa keskelle rintaa, karhu kellistyi paikalle, oli mennyt suoraan rangoille.
Kyllä pidettiin peijaisia, se oli minun ja koiran ensimmäinen karhu.
Nyt odotetaan innolla elokuun 20:tä, toisilla lakaa silloin sorsajahti, minulla ja koiralla karhujahti.

Miksi pojat tykkäävät puristella toisten persettä. kaverin tyttöstävän persettä koko aijan hiplaa??? kertokaa minulle haluan tietää

No kun niillä on jatkuva kiima päällä, siitä se vain johtuu.

Olen nähnyt karhun Hiideportin alueella 70-luvulla käydessäni yöllä teltasta "asioilla".
Karhu oli minua alempana rannassa ja loiskutteli vettä tassullaan,siitä sen kuulinkin.
Nousin penkalle,joka oli lähellä rantaa ja eka ajatus oli,että onpas se pieni.
Karhu kai vaistosi minut ja nousi takajaloilleen ja katsoi ikäänkuin olkansa yli minua ja urahtaen lähti juoksemaan rantaa pitkin pois,ollen muutamalla loikalla näkymättömissä.
Tämä kokemus on parhaita muistojani luonnossa liikkumisesta.

En osaa pelätä karhua,koska yleensä se kuulee sinut ennenkuin olet lähelläkään.Tai haistaa.
Ja häipyy,koska et ole sille saalis outojen hajujesi vuoksi.

En todellakaan voisi kuvitella pelkääväni karhuja niin,että jättäisin sen vuoksi menemättä luontoon.
Karhun näkeminen on harvinaisempaa kuin Elviksen kohtaaminen.
Monet ovat vaeltaneet Lapin kairoissa ja Suomen erämaissa kymmeniä vuosia kohtaamatta kertaakaan karhua.
Ja eiköhän tuohon päde perusvinkit: Ole rauhallisen itsevarma. Älä tuijota hermostunutta eläintä silmiin. Käyttäydy rauhallisesti ja peruuta paikalta kääntämättä selkää.

Sivele ruumis hunajalla
Kvdessä 3 kilon verinen kinkku