Loukkaantuminen on valinta

se olikin Claude Levi-Strauss yhdellä heittopilkulla

Tarkkailemalla omia rektioitaan ihminen saa omat tunteensa hallintaan. Se antaa valinnan vapautta omien tunteiden suhteen, eikä yksilö tällöin ole niin niiden orja. Myös tunne-elämää voi kyseenalaistaa, tutkia ja tarkkailla omia motiivejaan ja vaikuttimiaan.

Nefilim kirjoitti:

Tarkkailemalla omia rektioitaan ihminen saa omat tunteensa hallintaan. Se antaa valinnan vapautta omien tunteiden suhteen, eikä yksilö tällöin ole niin niiden orja. Myös tunne-elämää voi kyseenalaistaa, tutkia ja tarkkailla omia motiivejaan ja vaikuttimiaan.

Lue lisää

Hyvä on tarkkailla, juu, mutta kyllä biologia joskus vie ihmistä 100-0 tunteissakin. Terv. muutaman hormonimyrskyn kokenut.

Nefilim kirjoitti:

Tarkkailemalla omia rektioitaan ihminen saa omat tunteensa hallintaan. Se antaa valinnan vapautta omien tunteiden suhteen, eikä yksilö tällöin ole niin niiden orja. Myös tunne-elämää voi kyseenalaistaa, tutkia ja tarkkailla omia motiivejaan ja vaikuttimiaan.

Lue lisää

Siitäkin on vastakkaisia näkemyksiä, lähteekö yhteistyö erilaisuudesta vai samanlaisuudesta. Maailmankuville on löydettävä olemisensa muoto. Mekanistinen maailmankuva on ongelmallisin. Uskon, että sillekin löytyy olemisen muoto. Syy-seuraus -suhde on joustamaton. Toisaalta uskonnollisesti tällainen laki on olemassa. Primitiivistä karsastetaan ( lähteeni oli vanha ), mutta käytän sitä tilanteen määrittelyssä. Mielestäni on hedelmällistä, että maailmankuvat pidetään erillään, vaikka ne voivat limittyä. Myyttejä ei saa rajata primitiiviseen, sillä niillä on käytännöllinen pohja ja niitä voi käyttää kuvitteellisina työkaluina. Ehkä mielenrauhaa ei pidä tietoisesti teoreettisesti hakea. Jossakin ihmissuhdeoppaassa kielellinen muoto on tärkeämpi, kuten Wayne W. Dyerin kirjassa Hyväksy itsesi - uskalla elää ( suom. Mirja Rutanen ). Henkilökohtaisesti ateistien väitteet eivät loukkaa minua, enemmän loukkaa jos joku toinen uskovainen tulee siihen väliin säälimään, jättäen alkuperäisen viestini kommentoimisen kehumisen asteelle. ( uskonnot ja uskomukset / rukoukset )

ei loukatulla. Loukkaaminen voi olla syyllisyydentunnon herättämistä, loukkaajan on tutkittava vaikuttimiaan, jota hän ei kuitenkaan tee. Kätevää olisi siirtää vastuu loukatulle. Se on juuri mekanistista ajattelua, että kaikki menisi jonkin teoriaan pohjautuvan käsikirjoituksen mukaan. Käytäntö on muuta.

horkhe kirjoitti:

ei loukatulla. Loukkaaminen voi olla syyllisyydentunnon herättämistä, loukkaajan on tutkittava vaikuttimiaan, jota hän ei kuitenkaan tee. Kätevää olisi siirtää vastuu loukatulle. Se on juuri mekanistista ajattelua, että kaikki menisi jonkin teoriaan pohjautuvan käsikirjoituksen mukaan. Käytäntö on muuta.

Lue lisää

Jos loukkaa tahallaan niin olen samaa mieltä....vastuu on loukkaajalla, eikä niin voi tehdä. En minäkää hyväksy loukkaamista

mutta mutta

nyt tässä puhutaankin loukkaantumisesta, joka tapahtuu vastaaottopäässä !!! ja silloin vastuu on sillä joka
valitsee oma-aloitteisesti loukkaantumisen, käyttäessään "sanaa minä kyllä loukaannuin" vastuu on kuulijalla ja joskus voi loukkaamisesta syytetty olla tosi ihmeissään !! Ja silloin voi aina peruuttaa... kysymällä ..kuuntelemalla ja korjaamalla lähettyä viestiä jos se sai ei toivotun reaktion liikkelle !!

Jos meidän pitäsi tosiaan aina miettiä sitä mitä ja miten asiat pitää sanoa ettei varmasti loukkaa ketään

aslakki kirjoitti:

Jos loukkaa tahallaan niin olen samaa mieltä....vastuu on loukkaajalla, eikä niin voi tehdä. En minäkää hyväksy loukkaamista

mutta mutta

nyt tässä puhutaankin loukkaantumisesta, joka tapahtuu vastaaottopäässä !!! ja silloin vastuu on sillä joka
valitsee oma-aloitteisesti loukkaantumisen, käyttäessään "sanaa minä kyllä loukaannuin" vastuu on kuulijalla ja joskus voi loukkaamisesta syytetty olla tosi ihmeissään !! Ja silloin voi aina peruuttaa... kysymällä ..kuuntelemalla ja korjaamalla lähettyä viestiä jos se sai ei toivotun reaktion liikkelle !!

Jos meidän pitäsi tosiaan aina miettiä sitä mitä ja miten asiat pitää sanoa ettei varmasti loukkaa ketään

Lue lisää

Kullähän sitä pitäisi kyetä käsittelemään omat loukkaantumisen tunteet ihan itse. Siis ensin tunnistaa, että loukkaannuin, sen jälkeen selvittää itselleen minkä vuoksi loukkaantui ja sitten lopuksi tulee se valinnan paikka, miten valitsee reagoida loukkaantumisen tunteeseen sen tiedon ja niiden taitojen mukaan, mitä käytettävissä kulloinkin on.

Tunne ei voi olla valinta. Tunne on tuntemus, vapautunutta sisäistä energiaa, jonka vain minuus voi käsitellä. Eli tämä on mielestäni enemmän psykologinen kysymys, kuin filosofinen.

Minun mielestäni on turha miettiä liikaa tekemisiään. Jos joku loukkaantuu minun ajatuksistani, minkä minä sille voin? Tunnen itseni loukatuksi sen vuoksi?

temppuilija kirjoitti:

Kullähän sitä pitäisi kyetä käsittelemään omat loukkaantumisen tunteet ihan itse. Siis ensin tunnistaa, että loukkaannuin, sen jälkeen selvittää itselleen minkä vuoksi loukkaantui ja sitten lopuksi tulee se valinnan paikka, miten valitsee reagoida loukkaantumisen tunteeseen sen tiedon ja niiden taitojen mukaan, mitä käytettävissä kulloinkin on.

Tunne ei voi olla valinta. Tunne on tuntemus, vapautunutta sisäistä energiaa, jonka vain minuus voi käsitellä. Eli tämä on mielestäni enemmän psykologinen kysymys, kuin filosofinen.

Minun mielestäni on turha miettiä liikaa tekemisiään. Jos joku loukkaantuu minun ajatuksistani, minkä minä sille voin? Tunnen itseni loukatuksi sen vuoksi?

Lue lisää

Hyvä pointti

Tunne ei ole valinta, vaan sisäisen energian vapautumisen ilmausö

Jokainen on vastuussa omasta käyttäytymisestään. Hyvä ja yksinkertainen prosesimalli menee tässä järjestyksessä:


Tilanne tai asia>>>>Oma tai ohjattu ajattelu tilanteessa >>>>Tunnekokemus >>> Toiminta

Herkkä ihminen ja hyvä kuuntelija huomaa tilanteessa, että jollakin henkilöillä virittyy negatiivinen energia ja voi pelastaa kysymyllä ja ajatteluttamalla.... ennkuin negatiivinen tunnekokemus ja sitä seuraava negatiivinen toiminta aktivoituu. Ektroverti yleensä kyllä ilmaisee suoraan omat tunteensa ja ei tarvitse paljon arvuutella. Mutta introt, maan hiljaiset eivät tuo asioitaan niin helposti esille.

Terveisin

Aslakki

aslakki kirjoitti:

Hyvä pointti

Tunne ei ole valinta, vaan sisäisen energian vapautumisen ilmausö

Jokainen on vastuussa omasta käyttäytymisestään. Hyvä ja yksinkertainen prosesimalli menee tässä järjestyksessä:


Tilanne tai asia>>>>Oma tai ohjattu ajattelu tilanteessa >>>>Tunnekokemus >>> Toiminta

Herkkä ihminen ja hyvä kuuntelija huomaa tilanteessa, että jollakin henkilöillä virittyy negatiivinen energia ja voi pelastaa kysymyllä ja ajatteluttamalla.... ennkuin negatiivinen tunnekokemus ja sitä seuraava negatiivinen toiminta aktivoituu. Ektroverti yleensä kyllä ilmaisee suoraan omat tunteensa ja ei tarvitse paljon arvuutella. Mutta introt, maan hiljaiset eivät tuo asioitaan niin helposti esille.

Terveisin

Aslakki

Lue lisää

Tuossa tullaan vuorovaikutuksen hienouteen, siis kun minä keskustelen sinun kanssasi, heijastan automaattisesti jotain itsestäni sinuun, sinun merkitys minulle muotoutuu mielessäni omien kokemusteni perusteella ja samaan aikaan sama prosessi toteutuu sinun päässäsi, jolloin olemme kahden heijastuksen tilassa, jossa molempien koko ajattelu- ja kokemushistoria kohtaa - kahden mielen välille muodostuva tila on havaittavissa. Keskustelupalstan otsikko ja mahdolliset aikaisemmat kommentit voivat toki toimia väliimme jäävää tilaa rajaavina ja rajoittavina tekijöinä, mutta jokatapauksessa tuossa välissä on tilaa myös loukkaantumisen tunteelle, siinä missä kaikille muillekin.

Vuorovaikutuksen syvyys on puhtaasti kiinni molempien kyvystä käsitellä itseään ja nähdä itseään ja samaan aikaan kyvystä heijastaa toisesta luomaansa mielikuvaa toiseen -- eli se mielikuva, jonka muodostan sinusta, käsitykseni sinun mahdollisista tunteista ja tuntemuksista on suoraan suhteessa käsityksiini omista tunteistani ja kyvystäni itse erottaa omia tunteitani ajattelustani.

Intuitio on loistava työkalu tähän.

Monissa pinnallisisssa kontakteissa tällä jutulla ei ole merkitystä. Mutta ne, jotka eivät näe itseään, mielestäni helpommin loukkaavat toisia valinnoillaan.

temppuilija kirjoitti:

Tuossa tullaan vuorovaikutuksen hienouteen, siis kun minä keskustelen sinun kanssasi, heijastan automaattisesti jotain itsestäni sinuun, sinun merkitys minulle muotoutuu mielessäni omien kokemusteni perusteella ja samaan aikaan sama prosessi toteutuu sinun päässäsi, jolloin olemme kahden heijastuksen tilassa, jossa molempien koko ajattelu- ja kokemushistoria kohtaa - kahden mielen välille muodostuva tila on havaittavissa. Keskustelupalstan otsikko ja mahdolliset aikaisemmat kommentit voivat toki toimia väliimme jäävää tilaa rajaavina ja rajoittavina tekijöinä, mutta jokatapauksessa tuossa välissä on tilaa myös loukkaantumisen tunteelle, siinä missä kaikille muillekin.

Vuorovaikutuksen syvyys on puhtaasti kiinni molempien kyvystä käsitellä itseään ja nähdä itseään ja samaan aikaan kyvystä heijastaa toisesta luomaansa mielikuvaa toiseen -- eli se mielikuva, jonka muodostan sinusta, käsitykseni sinun mahdollisista tunteista ja tuntemuksista on suoraan suhteessa käsityksiini omista tunteistani ja kyvystäni itse erottaa omia tunteitani ajattelustani.

Intuitio on loistava työkalu tähän.

Monissa pinnallisisssa kontakteissa tällä jutulla ei ole merkitystä. Mutta ne, jotka eivät näe itseään, mielestäni helpommin loukkaavat toisia valinnoillaan.

Lue lisää

Mitäpä muuta meillä voisikaan olla kuin se maailma, jonka olemme luoneet ajattelun kautta. Se on meidän todellisuus tai harha. Miten vain halutaan. Sen kautta me peilataan máailmaa. Se rajoittaa ja mahdollistaa. Kaikki se laajuus ja syvyys, mikä syntyy vuorovaikutuksessa on suoraan verrannollinen omiin käsityksiin, jotka on usein opittu kokemuksen kautta.

Intuition työkalun lisäksi minä haluaisin tuoda esille energianäkökulman. Hyvässä vuorovaikutuksessa koen positiivisen energiavirran, vireen joka yllyttä ja ylläpitää keskustelua.

Hyvässä vuorovaiktuksessa koen luovuuden läsnäolon. Molemmmat osapuoletomalla panoksellaan auttavat toinen toistaan synnyttämään uutta.

aslap kirjoitti:

Mitäpä muuta meillä voisikaan olla kuin se maailma, jonka olemme luoneet ajattelun kautta. Se on meidän todellisuus tai harha. Miten vain halutaan. Sen kautta me peilataan máailmaa. Se rajoittaa ja mahdollistaa. Kaikki se laajuus ja syvyys, mikä syntyy vuorovaikutuksessa on suoraan verrannollinen omiin käsityksiin, jotka on usein opittu kokemuksen kautta.

Intuition työkalun lisäksi minä haluaisin tuoda esille energianäkökulman. Hyvässä vuorovaikutuksessa koen positiivisen energiavirran, vireen joka yllyttä ja ylläpitää keskustelua.

Hyvässä vuorovaiktuksessa koen luovuuden läsnäolon. Molemmmat osapuoletomalla panoksellaan auttavat toinen toistaan synnyttämään uutta.

Lue lisää

Tuo luovuus edellyttää, että ajatukset ja tunteet voivat virrata vapaasti molempien mielissä sisään ja ulos. Mikäli toiselta puuttuu kyky kääntyä sisään, 'nähdä itseään', tuo luovuus jää saavuttamatta ja useimmiten vuorovaikutus jää vajaaksi, tulee kommunikaatiokatkoksia ja loukkaantumisen tunteet, jotka ovat osa tuota 'itsensä näkemisen' mekanismia, jäävät hallitseviksi ja lopulta vuorovaikutus vääristyy ja pahimmillaan johtaa konfliktiin ja vuorovaikutuksen katkeamiseen. Ellei sitten toisella, sillä, jolla on kyky 'itsensä näkemiseen' kykene intuitionsa avulla aistimaan toisen mahdollista näkymätöntä loukkaantumista ja siten korjaamaan tilannetta, tavallaan auttamaan toinen yli sellaisesta lukkiutuneesta sisäisestä tilanteesta, jossa loukkaantuminen on niin syvä, ettei sitä kykene käsittelemään.

Tosin aika on yksi tekijä, joka voi auttaa. Uni. Vaikka minuus olisi vääristynyt ja vankkojen defenssien suojaama, unen aikana osia siitä vapautuu ja osa defensseistä on pois päältä, joten voi olla, että aamulla edellisen päivän loukkaantuminen voi olla muuttunut tuottavaksi -- eli 'itsensä näkeminen' on ... v*ttu nyt toi yks kolleega tuli tanssimaan tohon mun työpisteen eteen ... pitäsköhän mun loukkaantua, kun se katkas mun ajatuksenkulun, aivot käänty ihan jonnekin muualle. Mä vaan oon tällanen. Pitää yrittää myöhemmin uudelleen. "Yksi duunissa WC-paperista turbaanin päähänsä tehnyt on hullu, kymmenen WC-paperistä päähänsä turbaanin tehnyttä tanssivaa hullua on tanssiryhmä." - perjantai.