kielteinen asenne

"Mitä tekee parilla jonka kanssa ei kuitenkaan tunne minkäänlaista sielujen sympatiaa molemmin puolin?"

Työntää siihen kyrpänsä?

Kovin on naiivi näkemys rakkaudesta ja parisuhteista.

Monilla näillä "katkerilla" ja tuntemillani ikisinkuilla elämä on mallillaan muuten mutta hekö eivät saa kaivata parisuhdetta, rakkautta, läheisyyttä ja seksiä jos heillä ei ole sitä ehkä koskaan ollut?

Ihan oikeasti?

Herättelijä kirjoitti:

Kovin on naiivi näkemys rakkaudesta ja parisuhteista.

Monilla näillä "katkerilla" ja tuntemillani ikisinkuilla elämä on mallillaan muuten mutta hekö eivät saa kaivata parisuhdetta, rakkautta, läheisyyttä ja seksiä jos heillä ei ole sitä ehkä koskaan ollut?

Ihan oikeasti?

Lue lisää

Miten voi kaivata jotain sellaista mitä ei ole koskaan ollut?

Usein on kuullut sanottavan kun joku sitten kokeekin jotain että ei se seksi niin kummallista ollutkaan, tai ei se parisuhde nyt tuonutkaan sitä loppuelämän euforiaa jne.

Ongelma on siinä että nää ihmiset tekee siitä suhteen haluamisesta tai seksistä pyhän jalustalla olevan mystisen elämää suuremman asian ja sitten huomaavatkin jossain vaiheessa että minkäköhän takia, kun ei se nyt niin taivaita halkova asia ollutkaan.

Pitäisi keskittyä elämässä siihen mitä on, ei siihen mitä ei ole ( koskee muuten ihan kaikkia ). Jeesustelua tai ei.

Glammie kirjoitti:

Miten voi kaivata jotain sellaista mitä ei ole koskaan ollut?

Usein on kuullut sanottavan kun joku sitten kokeekin jotain että ei se seksi niin kummallista ollutkaan, tai ei se parisuhde nyt tuonutkaan sitä loppuelämän euforiaa jne.

Ongelma on siinä että nää ihmiset tekee siitä suhteen haluamisesta tai seksistä pyhän jalustalla olevan mystisen elämää suuremman asian ja sitten huomaavatkin jossain vaiheessa että minkäköhän takia, kun ei se nyt niin taivaita halkova asia ollutkaan.

Pitäisi keskittyä elämässä siihen mitä on, ei siihen mitä ei ole ( koskee muuten ihan kaikkia ). Jeesustelua tai ei.

Lue lisää

Ei se suhde mikään elämää suurempi asia ole, mutta vuosikaudet ilman seksiä ja rakkautta masentaa, eikä muu elämä enää maistu. Pimpero parantaa. Jokainen AT-mies ansaitsee kauniin naisen.

t.ATM kirjoitti:

Ei se suhde mikään elämää suurempi asia ole, mutta vuosikaudet ilman seksiä ja rakkautta masentaa, eikä muu elämä enää maistu. Pimpero parantaa. Jokainen AT-mies ansaitsee kauniin naisen.

Lue lisää

on ollut aina ilman seksiä ja rakkautta niin ei niitä kyllä osaa kaivatakaan, sitä vaan luulee niin koska muillakin on niin tulee sellainen olo että itselläkin pitäisi olla. Se on ihan erillään siitä tunteena oikeasta seksin ja rakkauden kaipuusta.

Glammie kirjoitti:

on ollut aina ilman seksiä ja rakkautta niin ei niitä kyllä osaa kaivatakaan, sitä vaan luulee niin koska muillakin on niin tulee sellainen olo että itselläkin pitäisi olla. Se on ihan erillään siitä tunteena oikeasta seksin ja rakkauden kaipuusta.

Lue lisää

Mitä väliä? Yhtä kaikki naisettomuus ja pilluttomuus masentaa.

t.ATM kirjoitti:

Mitä väliä? Yhtä kaikki naisettomuus ja pilluttomuus masentaa.

asiat voi masentaa joita joskus on ollut muttei enää, ei sellaiset mitä ei ole koskaan ollutkaan.
Et voi tietää mitä se on jos et ole koskaan kokenutkaan joten et voi masentua olemattomista.

Glammie kirjoitti:

Miten voi kaivata jotain sellaista mitä ei ole koskaan ollut?

Usein on kuullut sanottavan kun joku sitten kokeekin jotain että ei se seksi niin kummallista ollutkaan, tai ei se parisuhde nyt tuonutkaan sitä loppuelämän euforiaa jne.

Ongelma on siinä että nää ihmiset tekee siitä suhteen haluamisesta tai seksistä pyhän jalustalla olevan mystisen elämää suuremman asian ja sitten huomaavatkin jossain vaiheessa että minkäköhän takia, kun ei se nyt niin taivaita halkova asia ollutkaan.

Pitäisi keskittyä elämässä siihen mitä on, ei siihen mitä ei ole ( koskee muuten ihan kaikkia ). Jeesustelua tai ei.

Lue lisää

No kun jokapulelta tungetaan ja alituiseen musitutetaan siitä miten onneton luuseri ja alemman tason mies sinä olet ellei sinulla ole parisuhdetta tai yleensä naista, niin kyllä siinä naisasiatkin sitten pakostakin ainakin mieleen tulevat. Tämä on ihan vastaavan laista ahdasmielistä suhtautumista yksinään elävien miesten parisuhde/seksi-asioihin kuin mitä joskus aikanaan ihan päinvastoin tällaisten sinkkujen aktiivisuutta näissä asioissa on sopimattomana pidetty ja heitä siksi vainottu. Silloin tällainen painostus painottui enemmän yksinäään eläviin naisiin kun taas nykyään tällainen siihen nähden luonteeltaan käänteinen painostus ja vaino kohdistuu nimenomaan yksinään eläviin miehiin.
Se tuosta kirjoituksestasikin hyvin ilmi käy että nimenomaan pyrit leimaamaan tällaiset sinkkumiehet katkeriksi mihinkään parisuhteeseen sopimattomiksi, ja haluat sillä vahvistaa heidän pysymistään vastakin parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella aina vaan entistäkin täydellisemmin. Pohjalla sinulla on tällaiseen käyttäytymiseesi primitiivinen vaisto joka sanoo, että jos joku toinen mies ukaa otta itselleen naisia niiin se sitten on itseltä pois, eikä siinä sen kummempia sykologiseerauksia kaivata.

Täysin pieleen menee kuitenki arviosi tuosta mahdollisesta terapeuttiksi joutumisesta. Ei siinä terapeutiksi kumpikaan osapuoli joudu jos molemmat ihastuvat toisiinsa ja pitävät toistensa seurasta. Jos taas asia ei näin ole niin sellaiseen parisuhteeseen ei suinkaan välttämättä kannata paljon edes pyrkiä, ja jos sellaiseen on jostain syystä joutunut niin se on enemmänkin vaan helpotus kun siitä eroon pääsee. Ei tämä asia periaatteessa ole mitenkään erilainen vain siksi jos kyseessä on joku sinkkuna pitkään elänyt mies.

Maksullisestakin naisseurasta saa paljon enemmän kuin mistään väkinäisestä parisuhteesta. Voihan sitä chattailla vaikka netissä kauniiden nuorten naisten kanssa ja se ei paljon maksa. Jos on valmis enemmän asiaan satsaamaan niin voi käydä vaikka Tallinnassa seksimarkkinoilla.

Lyhyesti sanottuna sinun mielestäsi yksinään elävä sinkkumies ei saisi edes pyrkiä löytämään itselleen naisseuraa.

Glammie kirjoitti:

Miten voi kaivata jotain sellaista mitä ei ole koskaan ollut?

Usein on kuullut sanottavan kun joku sitten kokeekin jotain että ei se seksi niin kummallista ollutkaan, tai ei se parisuhde nyt tuonutkaan sitä loppuelämän euforiaa jne.

Ongelma on siinä että nää ihmiset tekee siitä suhteen haluamisesta tai seksistä pyhän jalustalla olevan mystisen elämää suuremman asian ja sitten huomaavatkin jossain vaiheessa että minkäköhän takia, kun ei se nyt niin taivaita halkova asia ollutkaan.

Pitäisi keskittyä elämässä siihen mitä on, ei siihen mitä ei ole ( koskee muuten ihan kaikkia ). Jeesustelua tai ei.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8622544

Glammie kirjoitti:

Miten voi kaivata jotain sellaista mitä ei ole koskaan ollut?

Usein on kuullut sanottavan kun joku sitten kokeekin jotain että ei se seksi niin kummallista ollutkaan, tai ei se parisuhde nyt tuonutkaan sitä loppuelämän euforiaa jne.

Ongelma on siinä että nää ihmiset tekee siitä suhteen haluamisesta tai seksistä pyhän jalustalla olevan mystisen elämää suuremman asian ja sitten huomaavatkin jossain vaiheessa että minkäköhän takia, kun ei se nyt niin taivaita halkova asia ollutkaan.

Pitäisi keskittyä elämässä siihen mitä on, ei siihen mitä ei ole ( koskee muuten ihan kaikkia ). Jeesustelua tai ei.

Lue lisää

"Miten voi kaivata jotain sellaista mitä ei ole koskaan ollut?"

Tuossa nyt ei ole mitään järkeä?
Että jos jollakunlla ei ole ollut vaikka äitiä niin miten kaivata äitiä? Niinkö?

"Usein on kuullut sanottavan kun joku sitten kokeekin jotain että ei se seksi niin kummallista ollutkaan, tai ei se parisuhde nyt tuonutkaan sitä loppuelämän euforiaa jne."

Entä sitten? Et olisi tuo ihminen tänä päivänä ilman omia suhdekokemuksiasi.

"Ongelma on siinä että nää ihmiset tekee siitä suhteen haluamisesta tai seksistä pyhän jalustalla olevan mystisen elämää suuremman asian ja sitten huomaavatkin jossain vaiheessa että minkäköhän takia, kun ei se nyt niin taivaita halkova asia ollutkaan."

Ongelma on se ettet osaa asettua jonkun asemaan jolla ei ole ollut suhdetta.

Totta kai se asettaa sen pyhälle jalustalle jo sen takia kun normaalielämään kuuluu että ihminen kokee edes kerran elämässään jotain sellaista.

Mikä sinä olet nuo asiat kokeneena määrittämään mikä on jollekulle kokemattomalle taivasta halkova asia?

"Pitäisi keskittyä elämässä siihen mitä on, ei siihen mitä ei ole ( koskee muuten ihan kaikkia ). Jeesustelua tai ei. "

Ei se ole jeesustelua vaan paskaa.

Olet joskus kirjoittanut asiaa mutta nyt olet täysin hakoteillä. Et ymmärrä näköjään yhtään ihmisiä jotka eivät ole KOSKAAN kokeneet toisen sukupuolen hyväksyntää siinä määrin.

huuhaata... kirjoitti:

asiat voi masentaa joita joskus on ollut muttei enää, ei sellaiset mitä ei ole koskaan ollutkaan.
Et voi tietää mitä se on jos et ole koskaan kokenutkaan joten et voi masentua olemattomista.

Lue lisää

Kyllä kateuskin voi masentaa. Ja touteutumattomat haaveet.
Mikä sinä olet sanomaan mikä voi masentaa ja mikä ei, apina?
Muutenkin sinun ja Glammien mielipiteesi ovat aivan pilipalia, mutta tarjosin nyt teille esimerkkejä mitkä kumoavat jopa teidän vammaiset mielipiteenne.

peruskamaa tässä kirjoitti:

No kun jokapulelta tungetaan ja alituiseen musitutetaan siitä miten onneton luuseri ja alemman tason mies sinä olet ellei sinulla ole parisuhdetta tai yleensä naista, niin kyllä siinä naisasiatkin sitten pakostakin ainakin mieleen tulevat. Tämä on ihan vastaavan laista ahdasmielistä suhtautumista yksinään elävien miesten parisuhde/seksi-asioihin kuin mitä joskus aikanaan ihan päinvastoin tällaisten sinkkujen aktiivisuutta näissä asioissa on sopimattomana pidetty ja heitä siksi vainottu. Silloin tällainen painostus painottui enemmän yksinäään eläviin naisiin kun taas nykyään tällainen siihen nähden luonteeltaan käänteinen painostus ja vaino kohdistuu nimenomaan yksinään eläviin miehiin.
Se tuosta kirjoituksestasikin hyvin ilmi käy että nimenomaan pyrit leimaamaan tällaiset sinkkumiehet katkeriksi mihinkään parisuhteeseen sopimattomiksi, ja haluat sillä vahvistaa heidän pysymistään vastakin parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella aina vaan entistäkin täydellisemmin. Pohjalla sinulla on tällaiseen käyttäytymiseesi primitiivinen vaisto joka sanoo, että jos joku toinen mies ukaa otta itselleen naisia niiin se sitten on itseltä pois, eikä siinä sen kummempia sykologiseerauksia kaivata.

Täysin pieleen menee kuitenki arviosi tuosta mahdollisesta terapeuttiksi joutumisesta. Ei siinä terapeutiksi kumpikaan osapuoli joudu jos molemmat ihastuvat toisiinsa ja pitävät toistensa seurasta. Jos taas asia ei näin ole niin sellaiseen parisuhteeseen ei suinkaan välttämättä kannata paljon edes pyrkiä, ja jos sellaiseen on jostain syystä joutunut niin se on enemmänkin vaan helpotus kun siitä eroon pääsee. Ei tämä asia periaatteessa ole mitenkään erilainen vain siksi jos kyseessä on joku sinkkuna pitkään elänyt mies.

Maksullisestakin naisseurasta saa paljon enemmän kuin mistään väkinäisestä parisuhteesta. Voihan sitä chattailla vaikka netissä kauniiden nuorten naisten kanssa ja se ei paljon maksa. Jos on valmis enemmän asiaan satsaamaan niin voi käydä vaikka Tallinnassa seksimarkkinoilla.

Lyhyesti sanottuna sinun mielestäsi yksinään elävä sinkkumies ei saisi edes pyrkiä löytämään itselleen naisseuraa.

Lue lisää

"Lyhyesti sanottuna sinun mielestäsi yksinään elävä sinkkumies ei saisi edes pyrkiä löytämään i
itselleen naisseuraa."

En ole aloittaja, mutta kommentoin tuota. Mielestäni aloittaja tarkoitti sitä, että ihmmiset jotka ovat todella katkeria, kyynisiä jne toisten ihmisten suhteen on kovin vaikea löytää sitä seuraa. Jos taas pystyisi ensin työstämään omaa ajatusmaailmaa muista ihmisistä saattaisi onni kääntyä. Eli kaikki saavat yrittää löytää seuraa ;)

Vaikka klisee onkin, niin ainoa yhteinen tekijä omissa ihmisuhteissani on minä itse, ja sinun suhteissasi taas juuri sinä itse!

huuhaata... kirjoitti:

asiat voi masentaa joita joskus on ollut muttei enää, ei sellaiset mitä ei ole koskaan ollutkaan.
Et voi tietää mitä se on jos et ole koskaan kokenutkaan joten et voi masentua olemattomista.

Lue lisää

Eihän se parisuhde ja seksi tuo sitä taattua onnellisuutta monellekkaan meistä, ja pettymyksiä on varmasti ollut monia ja tulee olemaan. Mutta se miksi parisuhdetta ja seksiä halutaan, vaikka sitä ei ole ollutkaan, niin eiköhän siihen syynä ole tämä vietti joka meille kaikille on luotu, joka saa haluamaan seksiä ja parisuhdetta.

mää vaan kai kirjoitti:

"Lyhyesti sanottuna sinun mielestäsi yksinään elävä sinkkumies ei saisi edes pyrkiä löytämään i
itselleen naisseuraa."

En ole aloittaja, mutta kommentoin tuota. Mielestäni aloittaja tarkoitti sitä, että ihmmiset jotka ovat todella katkeria, kyynisiä jne toisten ihmisten suhteen on kovin vaikea löytää sitä seuraa. Jos taas pystyisi ensin työstämään omaa ajatusmaailmaa muista ihmisistä saattaisi onni kääntyä. Eli kaikki saavat yrittää löytää seuraa ;)

Vaikka klisee onkin, niin ainoa yhteinen tekijä omissa ihmisuhteissani on minä itse, ja sinun suhteissasi taas juuri sinä itse!

Lue lisää

harrastetaan sinkkupalstoilla tällaista ikävää leimaamista.

Minä en ole kyyninen ollut koskaan enkä myöskään voisi kenenkään kyyniseksi muuttuneen ämmän kanssa alkuunkaan ruveta olemaan. Se on niin että minun on ihastuttava naiseen ja koettava hänen olevan viehettävä ennen kuin alkuunkaan voin alkaa hänen kanssaan olla millään tasolla. Myös naisen on ihastuttava minuun sillä muuten hän ei minulle edes voi olla viehettävän oloinen.
Se vaan että varsinkin vähän vanhemmalle äijälle ei paljon muita naisia enää tahdo olla alkuunkaan missään saatavilla kuin juurikin jotain näitä kyyniseksi muuttuneita ja kaikenkin viehätysvoimansa jo menettäneitä, ja mitä vanhemmaksi tulet sitä enemmän asia on juurikin näin. Olen jo kauan sitten hyväksynytkin sen tosiasiana että tuskin koskaan tulen tapaamaan naista johon voisin ihastua ja joka myyös ihastuisi minuun.

Eri juttu on sitten joku maksullista seuraa tarjoava. Siinä on reilu peli kun voi sanoa jollekkin kauniille nuorelle naiselle että minä olen jo tuplalti ikäisesi mutta en voi sille mitään että ihailen kauniita naisia, ja että mielelläni heidän seurastaan vähän maksan kun en voi edes sietää hyväksikäyttöä. Maksullisille seuralaisille voi kertoa kaikenlaista sellaista jota ei tulisi mieleenkään mennä kertomaan jollekkin iskemälleen naiselle. Ei tietenkään kannata hänenkään kanssaan ruveta mistään kovin ikävistä talouteensa tai ihmissuhteisiinsa liittyvistä asioista puhumaan, mutta esimerkiksi seksielämäänsä liittyvistä lähes mistä tahansa jutuista kuten jostain fantasioistaan tai fetisseistään tällaisten naisten kanssa voi jokseenkin avoimesti puhua. Niitä on hämmästyttävän kauniita ja fiksuja ammattilaisia jotka kyllä ymmärtävät kaikenlaisia juttuja ja mielellään kommentoivat ja hallitsevat hyvin myös tämän nonverbaalisenkin viestinnän kuten flirttailun ja strippaamisen. Osaavat näytellä hämmästyttävän aidon tuntuisesti ihan umpirakstunuttakin.

huuhaata... kirjoitti:

asiat voi masentaa joita joskus on ollut muttei enää, ei sellaiset mitä ei ole koskaan ollutkaan.
Et voi tietää mitä se on jos et ole koskaan kokenutkaan joten et voi masentua olemattomista.

Lue lisää

Tuo on ihan roskaa-

Viesti ei ollut provo.
Lähinnä tarkoitin näitä ihmisiä, jotka täälläkin palstalla haukkuvat tapaamansa uudet tuttavuudet aivan lyttyyn. Ikävä kyllä näitä ihmisiä tapaa oikeassakin elämässäkin, sellaisia joilla kyllä on ollut suhteita, mutta niistä ei ole tullut mitään pidemmän päälle. Eräskin henkilö, reilu kolmekymppinen, haukkui kaikki seurustelukumppaninsa ja tapailunsa läpi yläasteelta lähtien, kaikki olivat niin kauheita ja blaa blaa, enkä edes koskaan itse kysynyt hänen aikaisemmista suhteistaan enkä puhunut omistanikaan. Tuntui siltä, että hänellä itsellään oli epärealistiset käsitykset ja odotukset ihmissuhteisiin, mutta hänen omasta mielestään hänessä ei ollut koskaan mitään vikaa, vaikka aikaisemat parisuhteet (vuosia kestävät) olivatkin päättyneet eroon. Kuukauden jaksoin kuunnella tätä jatkuvaa valitusta vanhoista heiloista, ja lopulta kyllästyin.
Kyllä oma asennekin vaikuttaa siihen, minkälaista elämää elää. Kannattaa miettiä mistä asioista tekee ongelman itselleen. Ikävä kyllä olen huomannut omassakin tuttavapiirissäni, että ne "ikisinkut" jotka kyllä haluaisivat löytää seurustelukumppanin, ovat monesti juuri niitä jotka ovat kehittäneet valtavat ennakkoluulot ja ongelmat toisesta sukupuolesta. Ikävä kyllä tällaisen ihmisen kanssa on vähän raskasta seurustella, kun joutuu koko ajan olemaan puolustuskannalla ja ennakkoluulojen kohteena.
Omalta kohdaltani voin sanoa, että välillä on mennyt pitkiäkin aikoja ettei ole tavannut ketään "potentiaalista seurustelukumppania", jopa vuosia on kulunut, mutta kyllä niitä sitten taas on osunut kohdalle. En minäkään ole kaikille kelvannut, joista olisin itse tykännyt.
Iloiselle ja posiitiviselle ihmiselle löytyy yleensä vientiä, vaikka kaikista ei seurustelukumppaniksi olisikaan. Elämänasenne vaikuttaa aika merkittävästi. Ja tosiaan, on se surullista jos ikää on eikä ole ollut ensimmäistäkään seurustelukumppania. tai mitään muutakaan. Katkeruus silti tuskin edesauttaa asiaa. Ehkäpä asialle on mahdollista itsekin tehdä jotain, ainakin joissain tapauksissa...Pitäisi myös omata sen verran sosiaalista pelisilmää, että ymmärtää keneen kannattaa tehdä tuttavuutta ja mitkä ovat ne realistiset kriteerit mitä voi toiselle ihmiselle asettaa.
Anteeksi vain, mutta joissain tapauksissa se on kyllä peiliin katsomisen paikka jos ei "tärppää".

aloittaja kirjoitti:

Viesti ei ollut provo.
Lähinnä tarkoitin näitä ihmisiä, jotka täälläkin palstalla haukkuvat tapaamansa uudet tuttavuudet aivan lyttyyn. Ikävä kyllä näitä ihmisiä tapaa oikeassakin elämässäkin, sellaisia joilla kyllä on ollut suhteita, mutta niistä ei ole tullut mitään pidemmän päälle. Eräskin henkilö, reilu kolmekymppinen, haukkui kaikki seurustelukumppaninsa ja tapailunsa läpi yläasteelta lähtien, kaikki olivat niin kauheita ja blaa blaa, enkä edes koskaan itse kysynyt hänen aikaisemmista suhteistaan enkä puhunut omistanikaan. Tuntui siltä, että hänellä itsellään oli epärealistiset käsitykset ja odotukset ihmissuhteisiin, mutta hänen omasta mielestään hänessä ei ollut koskaan mitään vikaa, vaikka aikaisemat parisuhteet (vuosia kestävät) olivatkin päättyneet eroon. Kuukauden jaksoin kuunnella tätä jatkuvaa valitusta vanhoista heiloista, ja lopulta kyllästyin.
Kyllä oma asennekin vaikuttaa siihen, minkälaista elämää elää. Kannattaa miettiä mistä asioista tekee ongelman itselleen. Ikävä kyllä olen huomannut omassakin tuttavapiirissäni, että ne "ikisinkut" jotka kyllä haluaisivat löytää seurustelukumppanin, ovat monesti juuri niitä jotka ovat kehittäneet valtavat ennakkoluulot ja ongelmat toisesta sukupuolesta. Ikävä kyllä tällaisen ihmisen kanssa on vähän raskasta seurustella, kun joutuu koko ajan olemaan puolustuskannalla ja ennakkoluulojen kohteena.
Omalta kohdaltani voin sanoa, että välillä on mennyt pitkiäkin aikoja ettei ole tavannut ketään "potentiaalista seurustelukumppania", jopa vuosia on kulunut, mutta kyllä niitä sitten taas on osunut kohdalle. En minäkään ole kaikille kelvannut, joista olisin itse tykännyt.
Iloiselle ja posiitiviselle ihmiselle löytyy yleensä vientiä, vaikka kaikista ei seurustelukumppaniksi olisikaan. Elämänasenne vaikuttaa aika merkittävästi. Ja tosiaan, on se surullista jos ikää on eikä ole ollut ensimmäistäkään seurustelukumppania. tai mitään muutakaan. Katkeruus silti tuskin edesauttaa asiaa. Ehkäpä asialle on mahdollista itsekin tehdä jotain, ainakin joissain tapauksissa...Pitäisi myös omata sen verran sosiaalista pelisilmää, että ymmärtää keneen kannattaa tehdä tuttavuutta ja mitkä ovat ne realistiset kriteerit mitä voi toiselle ihmiselle asettaa.
Anteeksi vain, mutta joissain tapauksissa se on kyllä peiliin katsomisen paikka jos ei "tärppää".

Lue lisää

"Anteeksi vain, mutta joissain tapauksissa se on kyllä peiliin katsomisen paikka jos ei "tärppää". "

No aivan varmasti koska itse voin myöntää että olen paska jätkä mutta ihan oikeasti mieti vähän että täällä on sellaisia joilla ei ole ketään ollut koskaan.

Tajuatko miten vaikeaa silloin on jos joku sanoo että "katso peiliin"?

Joo kyllä joku tuollainen vaarmaan on monien miesten kohdalla tilanne. Minä olen ollut sellaisilla miesten työpaikoilla ankeissa oloissa joissa on juurikin ollut monia miehiä joiden kohdalla nämä naisasiat ovat olleet jollakin tuollaisella tolalla. Moni tällainen mies kuoleekin jo reilusti alta 50.

Naiset kun ovat niin uskomattoman taipuvaisia leimaamaan tällaiset miehet kelvottomiksi luusereiksi. Ei siinä tahdo auttaa enää komeat raamitkaan eikä mitkään jos kerran tällaiselle uralle naisasioissa on joutunut. Ainoa sitten on jos kohoaa asemaltaan vaikka pomoksi tai muuten tulot nousevat niin että sitä kautta status naisten silmissä kohoaa, mutta harva tällainen mies näinkään kohoaa kun tässä yhdessä asiassa epäonnisuus helposti aiheuttaa muutakin syrjäytymistä, eikä pelkästäänn alkoholisoitumisen myötä.

Naisen taas pitää olla tosiruma jos ei miestä saa, ja saa sitä nimenomaan itse ponnistelematta tai itseään arvostelulle alttiiksi lyömättä. Ei välttämättä mitään kunnon parisuhdetta kyllä saa mutta ainakin satunaiseksi panokumppaniksi pääse kuka hyvänsä nainen jos ei muuta niin vaikka sitten jollekkin neekerille.

Kuulostaa ,niin romanttiselta kuullessaan 30v. sinkkumiehenä tommosta=)
Ehkä ,kuitenkin osassa voi olla perää. Itse sinkkuna 4v. välillä huomannu jotain pientä katkeruuttakin siittä.
Eihän meitä ole luotu yksin tallusteleen=)
Himosen kuulemma ujonakin olen kuullu ,että "hiljanen ukko ei ansaise kaunista naista" kuulemma vanha Suomalainen sanonta=)

Mistä tiedätte sukupuoleni? En ole sitä missään kohtaa maininnut, ja aivan tarkoituksella. Ei näistä asioista tarvitse aina keskustella sukupuolinäkökulmasta. Se vasta raskasta onkin jos joutuu olemaan jatkuvassa sukupuolisodassa jonkun kanssa. Kyllä nämä samat parinlöytymisongelmat koskettavat molempia sukupuolia. Pointti oli joka tapauksessa se, että katkeroitumisella tekee vain itselleen karhunpalveluksen. Jos et itse ole katkera ja omaat suunnilleen neutraalin elämänasenteen, on oikeasti uuvuttavaa olla ihmisen kanssa joka on kielteinen, katkera ja ennakkoluuloinen ja kehittänyt monesta asiasta ongelman itselleen. En tarkoita haukkua ketään, vaan ihan omaksi parhaaksi, vähän enemmän positiivista asennetta ja mukavaa jutustelua niin mahdollisuudet löytää sopiva seurustelukumppani paranevat aivan varmasti.

tervasnapsi kirjoitti:

Kuulostaa ,niin romanttiselta kuullessaan 30v. sinkkumiehenä tommosta=)
Ehkä ,kuitenkin osassa voi olla perää. Itse sinkkuna 4v. välillä huomannu jotain pientä katkeruuttakin siittä.
Eihän meitä ole luotu yksin tallusteleen=)
Himosen kuulemma ujonakin olen kuullu ,että "hiljanen ukko ei ansaise kaunista naista" kuulemma vanha Suomalainen sanonta=)

Lue lisää

"Ei sinkkuuden pitäisi olla noin iso ongelma, onhan elämässä muutakin kuin seurustelu"
"Ja tosiaan, on se surullista jos ikää on eikä ole ollut ensimmäistäkään seurustelukumppania. tai mitään muutakaan. Katkeruus silti tuskin edesauttaa asiaa."

Väännät todellakin veistä haavassa. Se että jos ei ole seurustellut, ei tarkoita että sitä ei ikinä haluaisi. Et käsitä sitä että joku päivä vaan kolahtaa miehellä että oonko mä täysin ulkona parisuhde hommista kun tässä iässä pitäs olla edes jotain kokemusta takana? Se tunne että on mies jolla ei ole "markkina-arvoa" naisille on riipaisevaa. Tavalliset ulkoiset puitteet ok siis yleisellä tasolla. Tämä kokemuksen puute voi ajaa toki eteenpäin mikä onkin suotavaa että saavuttaa sen, tai se sitten todellakin katkeroittaa ihmisen ja jämähtää paikalleen. Uskoahan se koettelee (en nyt raamattu osastoa viittaa), onko vielä tosiaan tuolla jossain joku mua varten....Ei se varmasti etsimättä löydy, tiedän.

"Pitäisi myös omata sen verran sosiaalista pelisilmää, että ymmärtää keneen kannattaa tehdä tuttavuutta ja mitkä ovat ne realistiset kriteerit mitä voi toiselle ihmiselle asettaa."

Ujoushan monella miehellä pyörii jarruttavana tekijänä taustalla. Kuinka moni EI halua kaunista kumppania jollain reaaliteetillä toki ? Naiselle pitäisi osata puhua oikein ja oikeista kiinnostavista asioista jotta juttu ottaa edistyäkseen. Haluaisitko kuulla vaikkapa 2 tunnin luennon autonmoottorista? Naiset ovat muutenkin iloisempia ja sosiaalisempia. Ongelma on todellinen käytännössä. Miten saa aloitetta aikaises jos ei tästä pääse yli? Siinäpähän odotellaan unelmien prinsessaa jota ei koskaan tule, jos ei muuta tilannettaan. Nainen voi aina valita sopivimman monen miehen joukosta, halusi tai ei tämä joukko on olemassa. Miehen pitää "muuttaa" itseään edes siihen ensimmäiseen yritykseensä- se ujous tjs. este pitää ylittää, jatkuvassa suojakännissäkään ei voi olla. Jos et siis tunnista ongelmaasi et voi sitä korjatakkaan. Kovinko reilua? Näin se vain on mun todettava. Muullakin tarkoituksella kuin yhden illan jumpalla.
Lopuksi en voi ymmärtää jos "tämän kakan" alkais kipata sen mahdollisen kumppaninsa niskaan, eihän siinä ole mitään järkeä.

aloittaja kirjoitti:

Mistä tiedätte sukupuoleni? En ole sitä missään kohtaa maininnut, ja aivan tarkoituksella. Ei näistä asioista tarvitse aina keskustella sukupuolinäkökulmasta. Se vasta raskasta onkin jos joutuu olemaan jatkuvassa sukupuolisodassa jonkun kanssa. Kyllä nämä samat parinlöytymisongelmat koskettavat molempia sukupuolia. Pointti oli joka tapauksessa se, että katkeroitumisella tekee vain itselleen karhunpalveluksen. Jos et itse ole katkera ja omaat suunnilleen neutraalin elämänasenteen, on oikeasti uuvuttavaa olla ihmisen kanssa joka on kielteinen, katkera ja ennakkoluuloinen ja kehittänyt monesta asiasta ongelman itselleen. En tarkoita haukkua ketään, vaan ihan omaksi parhaaksi, vähän enemmän positiivista asennetta ja mukavaa jutustelua niin mahdollisuudet löytää sopiva seurustelukumppani paranevat aivan varmasti.

Lue lisää

Hienoa, että aihe on herättänyt keskustelua. Täällä on kuitenkin jonkun verran ymmärretty väärin se mitä olen kirjoittanut.
Joku kirjoitti: "Lyhyesti sanottuna sinun mielestäsi yksinään elävä sinkkumies ei saisi edes pyrkiä löytämään itselleen naisseuraa." tällaista johtopäätöstä ei voi tehdä mistään kirjoittamastani.
Alun perin kirjoitukseni koski niitä ihmisiä, jotka eivät tunnu kelpuuttavan ketään potentiaaliseksi seurustelukumppaniksi, kun kaikissa on aina niin paljon vikaa. Muutenkin se, että katkeroituu ja kyynistyy näiden juttujen takia, ei varmaan auta sen tyttö/poikaystävän löydössä.
Joku kirjoitti: "En ole aloittaja, mutta kommentoin tuota. Mielestäni aloittaja tarkoitti sitä, että ihmmiset jotka ovat todella katkeria, kyynisiä jne toisten ihmisten suhteen on kovin vaikea löytää sitä seuraa. Jos taas pystyisi ensin työstämään omaa ajatusmaailmaa muista ihmisistä saattaisi onni kääntyä. Eli kaikki saavat yrittää löytää seuraa ;)" juuri tätä tarkoitin. Kannattaa tosiaan pysähtyä hetkeksi miettimään, voisiko itse tehdä jotain tilanteen parantamiseksi.
Ja tottakai ymmärrän, että sinkkuna oleminen voi tuntua pahalta. Uskoisin että kaikki sinkut kokeva näitä hetkiä, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Olen itsekin kärsinyt joskus sinkkuudesta ja siitä ettei sopivaa meinaa löytyä.
Ja tosiaan jos vuodattaa tämän "kakan" eli aikaisempien suhteiden tai yritysten pettymykset toisen niskaan, niin silloinhan toinen joutuu ns. terapeutin rooliin ja huonolla tuurilla vielä sijaiskärsijäksi aikaisempien pettymysten takia. Ikävä kyllä tästäkin on kokemusta. Kannattaa myös muistaa sinkkuna ollessa, että eivät (läheskään) kaikki parisuhteet ole täydellisiä, eli ei sinkkuuden tarvitse olla pelkästään huono asia.
2locke:kyllä niitä kuule on paljon sellaisia naisia, joita kukaan mies ei koskaan lähesty. Et vaan ehkä ole huomannut sitä, jos tuttavapiirisi koostuu pääasiassa miehistä. Suurimmalla osalla on jotain ulkonäkövaatimuksia kumppanille, on sitten mies tai nainen. Tuosta olen samaa mieltä, eli ujoudesta on pakko päästä yli, muuten tutustuminen voi mennä vaikeaksi. Miksi et voisi puhua toisille ihmisille normaaleista arkipäiväisistä asioista, sellaisista mitä esim. työpaikalla puhutaan. Vaikka olen miesvaltaisella alalla, ei meillä yleensä kukaan autonmoottoreista puhu ruokapöydässä kahviauolla. Tavallisista asioista siellä keskustellaan, vaikka säästä, matkoista, tai siitä mitä maailmalla on tapahtunut. Juttelet neutraalisti naisille ja kyselet heidän elämästään, ja kerrot omastasi. Ei se ole niin vaikeaa, ja harjoitus tekee mestarin. Ihan muustakin syystä, eikä pelkästään parin etsinnän takia, kannattaa opetella juttelemaan ihmisten kanssa.

aloittaja kirjoitti:

Hienoa, että aihe on herättänyt keskustelua. Täällä on kuitenkin jonkun verran ymmärretty väärin se mitä olen kirjoittanut.
Joku kirjoitti: "Lyhyesti sanottuna sinun mielestäsi yksinään elävä sinkkumies ei saisi edes pyrkiä löytämään itselleen naisseuraa." tällaista johtopäätöstä ei voi tehdä mistään kirjoittamastani.
Alun perin kirjoitukseni koski niitä ihmisiä, jotka eivät tunnu kelpuuttavan ketään potentiaaliseksi seurustelukumppaniksi, kun kaikissa on aina niin paljon vikaa. Muutenkin se, että katkeroituu ja kyynistyy näiden juttujen takia, ei varmaan auta sen tyttö/poikaystävän löydössä.
Joku kirjoitti: "En ole aloittaja, mutta kommentoin tuota. Mielestäni aloittaja tarkoitti sitä, että ihmmiset jotka ovat todella katkeria, kyynisiä jne toisten ihmisten suhteen on kovin vaikea löytää sitä seuraa. Jos taas pystyisi ensin työstämään omaa ajatusmaailmaa muista ihmisistä saattaisi onni kääntyä. Eli kaikki saavat yrittää löytää seuraa ;)" juuri tätä tarkoitin. Kannattaa tosiaan pysähtyä hetkeksi miettimään, voisiko itse tehdä jotain tilanteen parantamiseksi.
Ja tottakai ymmärrän, että sinkkuna oleminen voi tuntua pahalta. Uskoisin että kaikki sinkut kokeva näitä hetkiä, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Olen itsekin kärsinyt joskus sinkkuudesta ja siitä ettei sopivaa meinaa löytyä.
Ja tosiaan jos vuodattaa tämän "kakan" eli aikaisempien suhteiden tai yritysten pettymykset toisen niskaan, niin silloinhan toinen joutuu ns. terapeutin rooliin ja huonolla tuurilla vielä sijaiskärsijäksi aikaisempien pettymysten takia. Ikävä kyllä tästäkin on kokemusta. Kannattaa myös muistaa sinkkuna ollessa, että eivät (läheskään) kaikki parisuhteet ole täydellisiä, eli ei sinkkuuden tarvitse olla pelkästään huono asia.
2locke:kyllä niitä kuule on paljon sellaisia naisia, joita kukaan mies ei koskaan lähesty. Et vaan ehkä ole huomannut sitä, jos tuttavapiirisi koostuu pääasiassa miehistä. Suurimmalla osalla on jotain ulkonäkövaatimuksia kumppanille, on sitten mies tai nainen. Tuosta olen samaa mieltä, eli ujoudesta on pakko päästä yli, muuten tutustuminen voi mennä vaikeaksi. Miksi et voisi puhua toisille ihmisille normaaleista arkipäiväisistä asioista, sellaisista mitä esim. työpaikalla puhutaan. Vaikka olen miesvaltaisella alalla, ei meillä yleensä kukaan autonmoottoreista puhu ruokapöydässä kahviauolla. Tavallisista asioista siellä keskustellaan, vaikka säästä, matkoista, tai siitä mitä maailmalla on tapahtunut. Juttelet neutraalisti naisille ja kyselet heidän elämästään, ja kerrot omastasi. Ei se ole niin vaikeaa, ja harjoitus tekee mestarin. Ihan muustakin syystä, eikä pelkästään parin etsinnän takia, kannattaa opetella juttelemaan ihmisten kanssa.

Lue lisää

No ei tuo juttelukyvyn puutteesta ainakaan minulla johdu.
Mitä tulee noihin ongelmiensa naisystäviensä terapoitavaksi kaatamisiin, niin ei ainakaan tällainen pidemmän linjan sinkku mihinkään sellaisiin totisesti sorru, vaan ihan päinvastoin parhaansa mukaaan pyrkii välttämään mistään omista ikävistä asioista kertomista. Se vaan että tällaiset naisystäväkandidaatit tapaavat olemaan sellaisia että he nimenomaan juuri niistä asioista haluavat puhua joista olisi parempi enemmänkin vaan vaieta.
En minä kyllä ikinä ala alkuunkaan kenenkään naisen kanssa olemaan ellen koe naista viehettäväksi ja ellei myös nainen koe minua sellaiseksi. Se vaan että mitä vanhemmaksi tulet niin sitä vähemmän on sellaisia naisia, jotka ikänsä puolesta jotenkin kaveriksi sopisivat mutta silti olisivat vielä viehettäviäkin.

Mutta kyllä minulla edelleen on sellainen vamma näissä naisjutuissa että en uskalla lähestyä naista josta oikeasti kiinnostunut olisin ja jonka voisin olettaa olevan kiinnostunut myös itsestäni. Näin siksi että mahdollinen torjutuksi tuleminen rassaisi niin perkeleesti.

Oli sitten tarkoituksesi mikä tahansa niin kyllä ainakin päädyt leimaamaan sinkkuja juurikin kelvottomiksi seurustelukumppaneiksi.

aloittaja kirjoitti:

Mistä tiedätte sukupuoleni? En ole sitä missään kohtaa maininnut, ja aivan tarkoituksella. Ei näistä asioista tarvitse aina keskustella sukupuolinäkökulmasta. Se vasta raskasta onkin jos joutuu olemaan jatkuvassa sukupuolisodassa jonkun kanssa. Kyllä nämä samat parinlöytymisongelmat koskettavat molempia sukupuolia. Pointti oli joka tapauksessa se, että katkeroitumisella tekee vain itselleen karhunpalveluksen. Jos et itse ole katkera ja omaat suunnilleen neutraalin elämänasenteen, on oikeasti uuvuttavaa olla ihmisen kanssa joka on kielteinen, katkera ja ennakkoluuloinen ja kehittänyt monesta asiasta ongelman itselleen. En tarkoita haukkua ketään, vaan ihan omaksi parhaaksi, vähän enemmän positiivista asennetta ja mukavaa jutustelua niin mahdollisuudet löytää sopiva seurustelukumppani paranevat aivan varmasti.

Lue lisää

Sukupuolesi arvaaminen oli aika helppoa. Tiedätkö miksi? Nämä ongelmat eivät koske samalla tavalla molempia sukupuolia. Muutenhan täällä olisivat myös naiset valittamassa asemastaan. Se miksi tälle palstalle kirjoitetaan katkeria kommentteja johtuu siitä että sitä tältä palstalta usein haetaan. Minä ainakin pyrin koko ajan parempaan suuntaan ja se jopa näyttää omalta osaltani siltä, mutta silti tulen tänne valittamaan koska matka tuntuu loputtomalta. Tällä hetkellä näyttää että saan ehkä elättää parisuhteessa joidenkin toiseten lapsia jos koskaan mielin parisuheeseen. Tämä elämän ironia on ihan käsin kosketeltavaa ja ne miehet jotka tajuavat kohtalonsa eivät todellakaan halua hyväksyä sitä. Mitä jos sulle sanottais että menetät jalkasi koska rattijuoppo ajaa päällesi. Jos tuntisit sen todellisena kohalona niin varmaan pyrkisit kaikin keinoin taistelemaan rattijuopumusta vastaan.

cxvxbnnnn kirjoitti:

Sukupuolesi arvaaminen oli aika helppoa. Tiedätkö miksi? Nämä ongelmat eivät koske samalla tavalla molempia sukupuolia. Muutenhan täällä olisivat myös naiset valittamassa asemastaan. Se miksi tälle palstalle kirjoitetaan katkeria kommentteja johtuu siitä että sitä tältä palstalta usein haetaan. Minä ainakin pyrin koko ajan parempaan suuntaan ja se jopa näyttää omalta osaltani siltä, mutta silti tulen tänne valittamaan koska matka tuntuu loputtomalta. Tällä hetkellä näyttää että saan ehkä elättää parisuhteessa joidenkin toiseten lapsia jos koskaan mielin parisuheeseen. Tämä elämän ironia on ihan käsin kosketeltavaa ja ne miehet jotka tajuavat kohtalonsa eivät todellakaan halua hyväksyä sitä. Mitä jos sulle sanottais että menetät jalkasi koska rattijuoppo ajaa päällesi. Jos tuntisit sen todellisena kohalona niin varmaan pyrkisit kaikin keinoin taistelemaan rattijuopumusta vastaan.

Lue lisää

Kyllä tänne palstalle kirjoittelevat katkeria (ja provosoivia) viestejä sekä miehet että naiset. Miehet tosin ovat ehkä paremmin edustettuja, totta. Mielestäni nämä ongelmat koskevat edelleen molempia sukupuolia. Minulla on aika laaja tuttavapiiri, johon kuuluu melko tasapuolisesti miehiä ja naisia. Voin sanoa, että kyllä molemmilla sukupuolilla on vaikeaa löytää sopivaa seurustelukumppania. Tiedän sekä miehiä että naisia, joilla ei ole ollut ensimmäistäkään tyttö- tai poikaystävää. Tosin, myönnettäköön, oman porukkani miehet tuntuvat olevan tyytymättömämpiä tilanteeseen kuin naiset. Nämä ovat sellaisia henkilöitä, että eivät harrasta pelkkiä seksi-juttuja, eli se puuttuu samalla myös elämästä.
Enkä sanonut, että kaikki sinkut ovat kelvottomia seurustelukumppaneita. Mutta sellaiset, jotka ovat mielettömän kielteisiä ja katkeria, sukupuoliasenteisia eivätkä näe koskaan itsessään mitään vikaa, ovat kyllä mielestäni jossain määrin kelvottomia seurustelukumppaneita.
Henk.kohtaisesti minua viehättää juuri vähän ujot ja söpöt ihmiset. Mutta niin ujo ei tosiaan saa olla, että hommasta ei mitään tule. Ikävä kyllä tästäkin on kokemusta. Eli se on vaan yritettävä rohkaistua ja olla aktiivinen itse kunkin.

cxvxbnnnn kirjoitti:

Sukupuolesi arvaaminen oli aika helppoa. Tiedätkö miksi? Nämä ongelmat eivät koske samalla tavalla molempia sukupuolia. Muutenhan täällä olisivat myös naiset valittamassa asemastaan. Se miksi tälle palstalle kirjoitetaan katkeria kommentteja johtuu siitä että sitä tältä palstalta usein haetaan. Minä ainakin pyrin koko ajan parempaan suuntaan ja se jopa näyttää omalta osaltani siltä, mutta silti tulen tänne valittamaan koska matka tuntuu loputtomalta. Tällä hetkellä näyttää että saan ehkä elättää parisuhteessa joidenkin toiseten lapsia jos koskaan mielin parisuheeseen. Tämä elämän ironia on ihan käsin kosketeltavaa ja ne miehet jotka tajuavat kohtalonsa eivät todellakaan halua hyväksyä sitä. Mitä jos sulle sanottais että menetät jalkasi koska rattijuoppo ajaa päällesi. Jos tuntisit sen todellisena kohalona niin varmaan pyrkisit kaikin keinoin taistelemaan rattijuopumusta vastaan.

Lue lisää

Voi hyvänen aika tätä valitusta. Nainen saa automaattisesti sen miehen kun vain haluaa-kommentteja. Perhana! tuota samaa jankutusta kuulee sukulaisilta, ystäviltä, työkavereilta jne. Naiselle, joka alkaa olla iältään sen 25v. alkaa suorastaan tulla uhkailuja, että kohta jäät ilman miestä ja et saa lapsia, on se kumma kun ei kukaan kelpaa jne. Mikä pakko se on nykyään ne naiset naittaa jollekin miehelle? Mitä sitten jos en avioidukaan ikinä tai saa niitä lapsia. Minun oma murheen sen luulisi silloin olevan. Ei riitä koulutukset, työ ym. Oma äitini jopa soitti oikein saarnaamispuhelun kerran ja haukkui mua itsekkääksi, jos en anna koskaan vanhemmilleni lapsenlapsia. En ikimaailmassa usko, että miehelle tehtäisiin näin. Mies jolla ei ole naista vastaavassa tilanteessa: hän tarvitsee vain rohkaisua ja sääliä jne. En tiedä kai se sitten on miehille vaikeampaa kuin naisille tuo parinhaku.

yhden talous kirjoitti:

Voi hyvänen aika tätä valitusta. Nainen saa automaattisesti sen miehen kun vain haluaa-kommentteja. Perhana! tuota samaa jankutusta kuulee sukulaisilta, ystäviltä, työkavereilta jne. Naiselle, joka alkaa olla iältään sen 25v. alkaa suorastaan tulla uhkailuja, että kohta jäät ilman miestä ja et saa lapsia, on se kumma kun ei kukaan kelpaa jne. Mikä pakko se on nykyään ne naiset naittaa jollekin miehelle? Mitä sitten jos en avioidukaan ikinä tai saa niitä lapsia. Minun oma murheen sen luulisi silloin olevan. Ei riitä koulutukset, työ ym. Oma äitini jopa soitti oikein saarnaamispuhelun kerran ja haukkui mua itsekkääksi, jos en anna koskaan vanhemmilleni lapsenlapsia. En ikimaailmassa usko, että miehelle tehtäisiin näin. Mies jolla ei ole naista vastaavassa tilanteessa: hän tarvitsee vain rohkaisua ja sääliä jne. En tiedä kai se sitten on miehille vaikeampaa kuin naisille tuo parinhaku.

Lue lisää

Olen mies enkä koe minkään laista painetta sukulaisteni puolesta. Onpa helppoa. Voisit täyttää yhteiskunta velvoitteesi milloin haluat mutta et vain halua ja valitat siitä juuri näin. Kenenkään tuskin on pakko seurustella tai lisääntyä kenenkään kanssa mutta ei se tee sen helpompaa itsensä hyväksymisestä. Arvaappa muuten mitä artikkeliä minun äitini suositteli minulle. Joo "Onnellinen yksinäinen elämä". Olen 26 vuotias niin tuntuuhan tuo jo aika pahalta kun vanhemmat ovat jo lovuttaneet. Yksinäisessä elämässä ei sinäänsä olisi mitään vikaa mutta kun siinä luovutuksessa todella tuntee menettävänsä jotain kun hyväksyy itsensä yksinäisenä. Ainakin itse uskon että yksinäisestä elämästä ei ole enää paluuta onnelliseksiyksilöksi jos löydät parisuhteen. Jos näin kävisi murehtisin loppuelämäni menetettyä aikaani.

aloittaja kirjoitti:

Kyllä tänne palstalle kirjoittelevat katkeria (ja provosoivia) viestejä sekä miehet että naiset. Miehet tosin ovat ehkä paremmin edustettuja, totta. Mielestäni nämä ongelmat koskevat edelleen molempia sukupuolia. Minulla on aika laaja tuttavapiiri, johon kuuluu melko tasapuolisesti miehiä ja naisia. Voin sanoa, että kyllä molemmilla sukupuolilla on vaikeaa löytää sopivaa seurustelukumppania. Tiedän sekä miehiä että naisia, joilla ei ole ollut ensimmäistäkään tyttö- tai poikaystävää. Tosin, myönnettäköön, oman porukkani miehet tuntuvat olevan tyytymättömämpiä tilanteeseen kuin naiset. Nämä ovat sellaisia henkilöitä, että eivät harrasta pelkkiä seksi-juttuja, eli se puuttuu samalla myös elämästä.
Enkä sanonut, että kaikki sinkut ovat kelvottomia seurustelukumppaneita. Mutta sellaiset, jotka ovat mielettömän kielteisiä ja katkeria, sukupuoliasenteisia eivätkä näe koskaan itsessään mitään vikaa, ovat kyllä mielestäni jossain määrin kelvottomia seurustelukumppaneita.
Henk.kohtaisesti minua viehättää juuri vähän ujot ja söpöt ihmiset. Mutta niin ujo ei tosiaan saa olla, että hommasta ei mitään tule. Ikävä kyllä tästäkin on kokemusta. Eli se on vaan yritettävä rohkaistua ja olla aktiivinen itse kunkin.

Lue lisää

"Henk.kohtaisesti minua viehättää juuri vähän ujot ja söpöt ihmiset. Mutta niin ujo ei tosiaan saa olla, että hommasta ei mitään tule."

Tämä on nyt vähän ohi aiheen, mutta ujous on luonteenpiirre tai oikeammin luonteen ilmentymä, eikä se todellakaan ole mikään "hoitoa vaativa tila" niin kuin esim. wikipediassa sanotaan. Se on tyypillistä psykiatriapaskaa, jossa määritetään mielivaltainen laatikko, jonka sisällä on "normaali" tapa olla tai käyttäytyä tai tuntea ja jos on sen ulkopuolella, on kyseessä "mielenterveysongelma". Niin kuin monien muiden ns. psyykkisten ongelmien kohdalla, suurin ahdistuksen aiheuttaja ujolle ei ole ujous itse, vaan se, että ympäristö asettaa paineita mukautua muottiin, jossa ujouden takana oleva herkkyys tai sen näyttäminen ei ole arvostettua.

En nyt muista kenen kirja se oli, jossa ihmiset jaettiin karkeasti muoto- ja väri-ihmisiin siten, että n. 5 % on erittäin herkkiä väri-ihmisiä ja loput vähemmän tunteellisia muotoihmisiä. Raja on tietenkin veteen piirretty viiva, mutta joka tapauksessa "muotoihmiset" ovat ylivoimainen enemmistö, jonka mukaan ymmärrettävästikin ihmiselon kirjoittamat säännöt ja perusnormaalin ihmisen standardi lähinnä määräytyy. Ujot ovat juuri näitä väri-ihmisiä. Muotoihminen yleensä kuvittelee, että kaikki näkevät maailman kuten hän itse eikä pysty asettumaan äärimmäisen tuntevan ja herkän ihmisen asemaan. Hän saattaa sanoa "Ymmärrän miltä susta tuntuu", vaikka oikeasti ei koskaan pysty ymmärtämään, koska ei koe tunteita niin suurina.

Jos joku on "liian ujo", niin kyse on mielestäni ennemmin estyneisyydestä, jota ei pidä sekoittaa ujouteen, joka on minustakin naisissa vain ja ainoastaan viehättävää. Punastelu kertoo siitä, että veri kiertää ja tunnetta piisaa...

asioita kirjoitti:

"Henk.kohtaisesti minua viehättää juuri vähän ujot ja söpöt ihmiset. Mutta niin ujo ei tosiaan saa olla, että hommasta ei mitään tule."

Tämä on nyt vähän ohi aiheen, mutta ujous on luonteenpiirre tai oikeammin luonteen ilmentymä, eikä se todellakaan ole mikään "hoitoa vaativa tila" niin kuin esim. wikipediassa sanotaan. Se on tyypillistä psykiatriapaskaa, jossa määritetään mielivaltainen laatikko, jonka sisällä on "normaali" tapa olla tai käyttäytyä tai tuntea ja jos on sen ulkopuolella, on kyseessä "mielenterveysongelma". Niin kuin monien muiden ns. psyykkisten ongelmien kohdalla, suurin ahdistuksen aiheuttaja ujolle ei ole ujous itse, vaan se, että ympäristö asettaa paineita mukautua muottiin, jossa ujouden takana oleva herkkyys tai sen näyttäminen ei ole arvostettua.

En nyt muista kenen kirja se oli, jossa ihmiset jaettiin karkeasti muoto- ja väri-ihmisiin siten, että n. 5 % on erittäin herkkiä väri-ihmisiä ja loput vähemmän tunteellisia muotoihmisiä. Raja on tietenkin veteen piirretty viiva, mutta joka tapauksessa "muotoihmiset" ovat ylivoimainen enemmistö, jonka mukaan ymmärrettävästikin ihmiselon kirjoittamat säännöt ja perusnormaalin ihmisen standardi lähinnä määräytyy. Ujot ovat juuri näitä väri-ihmisiä. Muotoihminen yleensä kuvittelee, että kaikki näkevät maailman kuten hän itse eikä pysty asettumaan äärimmäisen tuntevan ja herkän ihmisen asemaan. Hän saattaa sanoa "Ymmärrän miltä susta tuntuu", vaikka oikeasti ei koskaan pysty ymmärtämään, koska ei koe tunteita niin suurina.

Jos joku on "liian ujo", niin kyse on mielestäni ennemmin estyneisyydestä, jota ei pidä sekoittaa ujouteen, joka on minustakin naisissa vain ja ainoastaan viehättävää. Punastelu kertoo siitä, että veri kiertää ja tunnetta piisaa...

Lue lisää

Uskon kirjoitukseesi. Arkielämässä ujous ja estyneisyys voivat mennä sekaisin, tai raja on häilyvä. Ehkäpä tapailemani henkilö oli sittenkin estynyt, mene ja tiedä.

"Vanha kettu ei myrkkyä syö, ja luulen, että nykyajan nuoretkaan naiset ei enää lankea tähän sääliansaan, jossa mies hakee toista äitiä itselleen, että saisi pysyä pikkupoikana iäisesti. Siksipä alkuperäinen kirjoitus osuu naulan kantaan. Jos menee iskemään naista, ja jo ensimmäisen tunnin aikana katkeruus puskee pintaan, menestys voi olla aika harvinaista."

Tuolla mitä sinä selität ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Harvempi mies etsii äitiä itselleen vaan enemmän se on se nainen joka etsii isää tukemaan häntä jatkuvasti joka asiassa. Sen takia mies ei saisi koskaan näyttää ulospäin että häntä on satutettu ja että hän voi olla katkera/kyyninen jostakin. Paitsi jos sattuu olemaan "tosi kova jätkä" jolloin naisen hoivavietti nousee pintaan eli nainen todella alkaa äidiksi sille "väärin ymmärretylle" pikkupojalle (äijän köriläälle).

Miehen pitäisi esittää kuolematonta sankarihahmoa ja supermiestä että nainen tämän hyväksyy. Toisin sanottuna se että on oikeasti katkera paskaisille naisen kuvotuksille menneisyydessä ja kokee alakuloa että elämä on potkinut päähän on aivan kamalaa naisesta.

Sehän tekee miehestä haavoittuvaisen ihmisen ja sitähän nainen ei etsi. Paitsi mitä nyt ehkä sinun 40 vuoden iässä kun muuta vaihtoehtoa ei enää ehkä ole. Sen takia nuoret naiset eivät pidä katkeroituneista miehistä. Se osoittaa miehessä "heikkoutta" jota naiset halveksivat vaikka sallivat sen itselleen.

Herättelijä kirjoitti:

"Vanha kettu ei myrkkyä syö, ja luulen, että nykyajan nuoretkaan naiset ei enää lankea tähän sääliansaan, jossa mies hakee toista äitiä itselleen, että saisi pysyä pikkupoikana iäisesti. Siksipä alkuperäinen kirjoitus osuu naulan kantaan. Jos menee iskemään naista, ja jo ensimmäisen tunnin aikana katkeruus puskee pintaan, menestys voi olla aika harvinaista."

Tuolla mitä sinä selität ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Harvempi mies etsii äitiä itselleen vaan enemmän se on se nainen joka etsii isää tukemaan häntä jatkuvasti joka asiassa. Sen takia mies ei saisi koskaan näyttää ulospäin että häntä on satutettu ja että hän voi olla katkera/kyyninen jostakin. Paitsi jos sattuu olemaan "tosi kova jätkä" jolloin naisen hoivavietti nousee pintaan eli nainen todella alkaa äidiksi sille "väärin ymmärretylle" pikkupojalle (äijän köriläälle).

Miehen pitäisi esittää kuolematonta sankarihahmoa ja supermiestä että nainen tämän hyväksyy. Toisin sanottuna se että on oikeasti katkera paskaisille naisen kuvotuksille menneisyydessä ja kokee alakuloa että elämä on potkinut päähän on aivan kamalaa naisesta.

Sehän tekee miehestä haavoittuvaisen ihmisen ja sitähän nainen ei etsi. Paitsi mitä nyt ehkä sinun 40 vuoden iässä kun muuta vaihtoehtoa ei enää ehkä ole. Sen takia nuoret naiset eivät pidä katkeroituneista miehistä. Se osoittaa miehessä "heikkoutta" jota naiset halveksivat vaikka sallivat sen itselleen.

Lue lisää

Mietis nyt. Jos ihminen, sukupuoleen katsomatta, alkaa tuntemattomalle ihmiselle (josta on kiinnostunut) tilittämään jotain entisen suhteensa loppua ja kuvittelee että sen pitäisi olla siitä kiinnostuksen kohteesta jotenkin miellyttävää tai viehättävää, ei se kerro mistään muusta kuin pohjattomasta itserakkaudesta.

------------- kirjoitti:

Mietis nyt. Jos ihminen, sukupuoleen katsomatta, alkaa tuntemattomalle ihmiselle (josta on kiinnostunut) tilittämään jotain entisen suhteensa loppua ja kuvittelee että sen pitäisi olla siitä kiinnostuksen kohteesta jotenkin miellyttävää tai viehättävää, ei se kerro mistään muusta kuin pohjattomasta itserakkaudesta.

Lue lisää

"Mietis nyt. Jos ihminen, sukupuoleen katsomatta, alkaa tuntemattomalle ihmiselle (josta on kiinnostunut) tilittämään jotain entisen suhteensa loppua ja kuvittelee että sen pitäisi olla siitä kiinnostuksen kohteesta jotenkin miellyttävää tai viehättävää, ei se kerro mistään muusta kuin pohjattomasta itserakkaudesta."

Ei se nyt itserakkaudesta kerro vaan ettei ole tilannetajua.
Mutta ei se katkeruus mitä moni mies tuntee ole tuollaista.

Ongelma on se että naiset odottavat että miehellä on hymy naamalla vaikka väkisin vaikkei aikaisemmat kokemukset naisista antaisi siihen aihetta.

Katkeruus on nykyään lyömäase, negatiivinen juttu jolla ihminen leimataan jotenkin huonoksi ja kelpaamattomaksi vaikka se todellisuus jossa ihminen elää voisi johtaa kenet tahansa tuohon tunnetilaan.