Tarinoita takapenkiltä

Hiljaisuudessa valkoisessa, lumi muodosti pehmeitä linjoja. Puut olivat osa kokonaisuuden hämärtynyttä oivallusta. Taustalla soi Sean Fournierin pehmeät sanat. Pianon kosketus loi aina vaan uuden näyn. Pieniä heijaavia liikkeitä ylös alas, rauhallisuuden ollessa läsnä. Ajattelin miten rakkaus jättää tarkoituksen huomioimatta sanojen väliin. Neitonen valtasi mieleni ja siihen jäin makaamaan. Jokaisesta pienestä liikkestä muistojen pinta murtui ja pääsin aina vaan lähemmäksi. Uskon ja toivon raja alkoi taas kadota, milloinkaan voisinko häntä unohtaa.

Heräsin, katsoi ikkunasta ulos, pimeys oli laskeutunut yllemme. Etuvalot heijastuivat aallon muotoisesti lumipenkkojen kyljestä. Vieressäni nukkui iäkäs koira. Hetken tunnustelin oloani, kehoni oli kuin pehmeimpien yöunien jälkeen. Nautinnoksi voisi muutaman tunnin matkaa kutsua, takapenkillä oli rauhallista matkustaa.

Volvo S80 - Turvallinen ja erittäin mukava auto, jolla maiseman vaihto sujuu letkeästi.