epävakaa persoonallisuus?

InOutUpDown

Pitkä tarina tietysti tämänkin jutun takana. Viimei aikoina mietin mitä papereihini kirjoitettiin, kun en tullutkaan toimeen eräässä paikassa 90-luvun puolivälissä. Epävakaa persoonallisuus. Olen pitänyt itseäni hulluna, skitsofreenikkona ja maanisdepressiivisenä. Kun on hyvä päivä, on TODELLA hyvä päivä, kun on huono päivä, on TODELLA huono päivä. Olen 41-vuotias miespuolinen ihminen, jonka elämästä on mennyt kohta 15-vuotta ilman pysyvää ja kestävää ihmis-suhdetta naispuoliseen ihmiseen. On todella vähän ihmisiä, jotka ymmärtävät tällaista sairautta. Työkyinen kyllä olen ja töissäoleva, mutta ihmis-suhteissa olen saanut niin pahasti siipeeni, etten ole oman hyvinvointini takia jaksanut lähteä suhteeseen, missä saa kokoajan selitellä omaa oloaan ja vointiaan toiselle. Onko jollakulla toisella samanlaisia ongelmia ja kokemuksia? Olisi kiva vaihtaa ajatuksia. Voin laittaa emailini jossain vaiheessa jos joku haluaa jakaa aiheesta ajatuksia.

12

1422

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • InOutUpDown

      noin 0,6 % väestöstä eli 31957,884 ihmistä. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsii koko väestöstä arviolta 0.6 % (Käypä hoito -suositus, 2008). On aina tuntunutkin "jotenkin erilaiselta".

    • ...

      Tutun kuuloista, tavallaan. Katos, mulla sellanen vika, että en tule toimeen kenenkään kanssa. Vaimo on poikkeus. Mutta mä en nykyään enää edes yritä tulla ihmisten kanssa toimeen. Net on tyhmiä ja typeriä :DDD

      Lopetin nelikymppisenä ihmisten perseitten nuolemisen. Net saa kyllä nuolla mun anusta, mutta eipä noita halukaita ole jonoksi asti ollut. :DDDD Itelle paljon helpompaa näin. Kun kerran on selkeetä, että on erakko ja pärjää näin, aivan turha tuhlata energiaa ulkopuolisiin.

      Tsekkaa vaikka tän portaalin yksinäisyyspalsta. Meitä on aika paljon. Eikä me olla kiinnostuneita sun kanssa meilaileen. Raakapeli, sillä siitä selviää. Tunnustat vain itelles, että nyt on näin ja sen mukaan pitää elellä. Mä oon pian kymmenen vuotta ollut tälleen erakko, ei se mua edes ole mitenkään haitannut. Säästynyt muuten pirusti puhelinlaskuissa, kun ei tarvi ihmisten kanssa jutella paskaa. Vastaan kyllä jos joku soittaa. Mutta net on aina vaan kerjäämässä jotakin. Helppoa kun sen tietää. Ja joskus tulee puheluita kun joku puolituttu on kuollut, pitää sitten laittaa adressi.

      Ei pidä kehittää ulkopuolisista paineita, pääasia, että ite on ok. Tylyä tekstiä, voipi ollakin. Mutta tuskin sun päässä isommin mitään vikaa on. Ihmisellä on oikeus olla se mitä on, näin se vaan on. Mä en ala nettipalstoilla tilittään, ei ole edes mitään syytä. Nykyään menee paljon paremmin kuin nelikymppisenä. Silloin koitin vielä pysyä piireissä ja tunkea itteeni ihmisten seuraan. Sitten vaan hokasin, että joutavaa energian tuhlausta koko homma. Ja mä EN ole mitenkään katkera tai silleen. Kyllä mä juttukaverin saan jos joskus tarvin, tunnen älyttömästi ihmisiä, ei vaan ole kovin usein asiaa niille.


      =DW=

      • InOutUpDown

        opetin nelikymppisenä ihmisten perseitten nuolemisen.
        Itse lopetin jo murrosiässä. Osa työpaikoista on jäänyt saamatta "nöyryyden puuttumisen vuoksi".
        Itse asiassa olen vain rehellinen, itselleni ja muille. En ole itsekään katkera. Hyvin minulla loppujen lopuksi on asiat. Tsemppiä vaan sulle! ja kiitos ajatuksistasi.


      • not-viitti-ja--sitä-

        rataa...
        Vähän hienoo..
        ei ole tarttenut liikahtaa tästä - koneen äärestä - ihan äkkiä - täähän on parasta loma-aikaa. Siis oliko toi piste. Ja toinenkin. Tarttee varmaan kirjoittaa niin pitkä lause jotta voi laittaa pilkun. Se meinaan on piste ja piste ja ... kolme pistettä ... Ne taas (pisteet)vilisee kivasti silmisä - jeeh.. revi siitä... Kävin muuten (huomasitko Ison alkukirjaimen) oikeesti pihalla - leffassa- oikein 3D (tai jotain siihen suuntaan) koira kattoo mua korvat kierossa. Kersat huutaa! Hitto mä vihaan mun duunia -- tee nyt niille ohjelma. Oliko tarpeeks sekavaa. Ja puissa kasvaa lunta


      • Maailman napako???

        Entä kun jonain päivänä sairastut vakavasti itse, tai vaimosi sairastuu tai jopa menehtyy? Mistä löydät sen ystävän? joka oikeasti tulee auttamaan sinua raukka? Entä jos, surusi sitten on niin suuri ettet selviäkään? Joudut todennäköisesti latomoon surusi kanssa. Sinun tylyytesi on etoavaa ja itsekästä. Ei mitään hienoa tuollaisessa itsekkäässä elämänasenteessa. MINÄ; MINÄ; MINÄ; MINÄ; kaiken napako?

        Elämä laittaa vielä sinut polvilleen URPO, älä silloin ihmettele että, jäät yksin.Vaikka sinulla millainen pankkitili ja säästössa rahaa, mutta ei yhtään todellista yhtäkään ystävää. Puolituttuja vain jotka, ovat samanlaisia kuin sinä itse? Olet onneton ihminen. Uhoat täällä täällä pashaa. Sen saat jatkossa mitä nyt muille annat. Et ole ikuisesti nuori ja tervevoimainen sinäkään. Vaikka nyt niin kuvittelet. Kasva aikuiseksi. Tai mene tuonne 20 palstalle uhoamaan. Tai älä mene nekin ovat fiksumpia kuin sinä. Ymmärtävät muistakin ihmisistä kuin itsestään.Koska, eivät ole täysiä itsekeskeisiä sanonko suoraan vai arvaatko loput.?


    • nuuh

      harvinaista. Stressi mm. ja vaikea elämäntilanne laukaisee pahempiakin juttuja. Itsekin tunnen ainakin kolme, jotka lähiaikoina ovat saaneet kovat lääkkeet. Enpä usko, että jos joku päivä on vähän huonompi kuin toinen, poikkeat kovin paljon joukosta. Ihmisillä vaihtuu mielentila hetkittäin. Kotiin tullessa voi olla vähän väsynyt ja äreä, lomalle lähtiessä maisema näyttää paremmalta kuin aikoihin. Kun tulee pettymyksiä niin mikään ei kiinnosta. Mutta itse ainakin yritän olla puhumatta huonoja tuntemuksia, jos kaverilla on hyvä fiilis, mutta jos molemmilla on tylsä olo niin siitä on rentoa jauhaa. itsekään en halua että vedetään fiilikset alas. Se on sellaista, että ei tajuta antaa toiselle sitä hyvää hetkeä, joka voi tulla silloin tällöin jokaiselle. Ehkä et vain ole löytänyt oikeaa seuraa. Minäkin, vaikka olen aika erilainen löydän vähän liiankin helposti seuraa, mutta en valitettavasti sopivaa.

      • InOutUpDown

        Ehkä et vain ole löytänyt oikeaa seuraa. Minäkin, vaikka olen aika erilainen löydän vähän liiankin helposti seuraa, mutta en valitettavasti sopivaa.

        Toisaalta olen hyväksynyt sen, etten ehkä koskaan tule löytämäänkään ketään. Onneksi saan ajan kulumaan muutenkin. Ja onneksi on hyviä ystäviä. Luonnetta tämä kasvattaa ;)

        Tsemppiä sinullekin ja kiitos ajatuksistasi.


      • nuuh
        InOutUpDown kirjoitti:

        Ehkä et vain ole löytänyt oikeaa seuraa. Minäkin, vaikka olen aika erilainen löydän vähän liiankin helposti seuraa, mutta en valitettavasti sopivaa.

        Toisaalta olen hyväksynyt sen, etten ehkä koskaan tule löytämäänkään ketään. Onneksi saan ajan kulumaan muutenkin. Ja onneksi on hyviä ystäviä. Luonnetta tämä kasvattaa ;)

        Tsemppiä sinullekin ja kiitos ajatuksistasi.

        voi hyväksyä? Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee muutakin kuin materiaa, mutta parempi yksin kuin eri aallonpituudella elävän ihmisen kanssa. Henkisen kehittymättömyyden palkka ovat raastavat ihmissuhteet tai yksinäisyys.


      • dhdhdlhd
        nuuh kirjoitti:

        voi hyväksyä? Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee muutakin kuin materiaa, mutta parempi yksin kuin eri aallonpituudella elävän ihmisen kanssa. Henkisen kehittymättömyyden palkka ovat raastavat ihmissuhteet tai yksinäisyys.

        elämään joutuva ihminen ei ole yhtäkuin henkisesti kehittymätön. Ikään kuin olisi pakko elää huonossakin parisuhteessa vain sen vuoksi, että täyttäisi jonkun normin.


      • nuuh
        dhdhdlhd kirjoitti:

        elämään joutuva ihminen ei ole yhtäkuin henkisesti kehittymätön. Ikään kuin olisi pakko elää huonossakin parisuhteessa vain sen vuoksi, että täyttäisi jonkun normin.

        jokaisella on jokin asia ihmissuhteissa mikä ei toimi.


    • mari741

      Hei!
      Huomasin viestisi jonka olet kirjoittanut jo reilu kaksi vuotta sitten. Olen 38-vuotias nainen ja kertomasi tuntuu niin tutulta kuin olisi kirjoitettu omasta elämästäni! Tunnetilat vaihtelee jopa päivittäin ja siipeeni olen ihmissuhteissani saanut muutaman kerran. Voi kun saisin yhteyden sinuun vielä tätä kautta. Olisi todella mukava vaihtaa ajatuksia kanssasi.

    • Tiina18

      Minäkin olen samankaltaisessa tilanteessa kuin aloittaja, minulla on todettu tuo epävakaa persoonallisuus. Olen 37-vuotias naine ja, olisi mukava tutustua muihin samanlaisiin, sekä miehiin että naisiin!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      40
      6993
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      3948
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      3330
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      40
      2939
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      17
      2726
    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2238
    7. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2196
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      41
      2143
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      2077
    10. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      40
      2058
    Aihe