Takateksti puhuu polttavan ajankohtaisesta trilleristä. Toki niinkin, mutta kirjan kertoma suuri puhallus ajoittuu 90-luvun alkuvuosiin. Jolloin raha liikkui ja oli hetken halpaa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Sankaritar, syyttäjä, ryhtyy penkomaan vanhaa asiaa joskus vuosikymmenen lopulla kun pääkonnan kuolema ei olekaan ihan varmaa. Vaikenemisen muuri torppaa tutkimukset, rosvon lähipiiri ja oheishyötyjät kun jatkavat eloaan yhteiskunann yläkerrassa edelleen.
Saman idean pohjalta Mankell on kirjoittanut tv-sarjan Labyrinten. En jaksa muistaa onko nähty meillä ja millä nimellä? Yhtäläisyyksiäkin on, mutta kyseessä on kuitennii kuulemma eri teos. Rakenne on poikkeava muista Mankelleista. Mukana on paljon muutaman rivin kappaleita, jotka hyppäävät asiasta toiseen ja joita voisi kuvitella tv-sarjan yhdeksi otokseksi. Toimii, mutta tarkkana pitää olla.
Ennen tätä luin Mankellin Daisy Sisters. Tässä huokuu taustalla sama kysymys: Minne katosi ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta? Samaa kysymystä liippaa myös Panostaja, ihan yksilötasolla tarkastellen.
Jonniinmoinen saarifiksaatiokin Mankellilla tuntuu olevan. Saaressa ollaan tai saareen pyritään niin Syvyydessä, Italialaisissa kengissä kuin tässsäkin. Liekkö appiukon mökkisaarella vaikutusta. Joku vääntänee gradun "Saariteeman psykososiologiset ulottuvuudet H M:n keskeisproosassa".
Poliisi- ja syyttäjälaitoksen kykyyn Mankell näyttää menettäneen luotamuksensa. Syystäkö, kun vaikkapa Palmefiaskoa tarkastelee? Poliisillekin viimeinen tapa toimia on vuodattaa asia medialle. Tähän näyttävät päätyneen jotkut muutkin dekkaristit.
Rohkenen suositella, kun ei Wallandereitakaan taida syntyä lisää.
Savuna ilmaan, Mankell
3
444
Vastaukset
- Luise&Henrik
mankell kirjoittaa helposti luettavaa tekstiä. Kunnallispoliitikot saivat tässä kyytiä. Tietämäni mukaan ruotsalaiset ovatkin innokkaita osakesäästäjiä. Suomalaiset yksityishenkilöt eivät niinkään. Onkohan verotus erilaista vai ovatko suomalaiset vain köyhempiä?
Oliko se saari keksitty vai ihan oikea saari; tarkoitan sitä veroparatiisia. - booky
Innostuin tässä vuoden alkupuolella Mankellin Kiinalaisesta. Wallanderia lukuunottamatta kirjailijan muuta tuotantoa en ollut aiemmin lukenut. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että historiallisia dekkareita kirjoitetaan (Suomessa tai suomennettunakin onnettoman) vähän, jos ei dekkarien uusinta, ontohkoa salaliitto-mytologista viihdebuumia lasketa mukaan. Kiinalainen iski minusta oivallisesti tähän dekkarien niukuuden saumaan.
Insipiroituneena edellä mainitusta tempaisin sitten perä perää Mankellin kirjat: Savuna ilmaan, Italialaiset kengät ja Kadonneiden miesten metsä. Ööh... mitä eroa noiden kirjojen tematiikassa oli dekkarijuonen lisäksi? Ikääntyminen ja sen mukanaan tuoma raihnaistuminen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan alasajo ja moraalinen rappio, egoismi ja taloudellinen pyrkyryys... Mössöksi tuppaa menemään, jos kustakin kirjasta erikseen pitäisi asiaa eritellä.
Tietysti se johtuu lukurajoittuneisuudestani, että kun aikaa on lukea, on teskti melkeinpä kertalaakista hutkautettava kannesta kanteen. Toki lukutapa ja -tyyli yhdistettynä peräkkäiseen ahneuteen latistaa tekstit. Se on selvä. Mutta toisaalta hyvän kirjan muistaa...
Syvyyttä en ole edes harkinnut, Daisy Sisters on pöydällä. Mitä uusia näkökulmia ne tarjoavat Mankellin muihin teoksiin verrattuna?
Kevään alesta hankin myös Ian Rankinia. Se kilpailee kovin Mankellin pohdintojen kanssa.
PS. Ja kirjakaupassa oli taas joku uusi Palme-aiheinen ensidebyyttidekkari. Miten kummassa ne jaksavat. Tuostakin aiheesta on niin revitty monenlaiseen dekkariin.- alvari.raappavaara
Tuosta Kadonneitten miesten metsästä tuli mieleen, jotta olisko niin pahasti käynyt että Mankell olisi lukenut Arto-Rymyeetu Paasilinnan Jäneksen vuoden? Identiteettinsä tietoisen häivyttämisen ylistyksen? Arto ei sen jälkeen mitään kunnnollista kirjoittanutkaan, toisin kuin Henning.
Syvyys on ehkä kummallisin Mankell. Jos kahdella sanalla pitäisi selittää niin "psykopaatti paatissa". Jos siiinä on jotain symboliestetiikkaa olevinaan niin viisaammat saa suomentaa.
Kiinalaisesta pidin kovasti. Vaikka sisältääkin kai Mankellin ruumisennätyksen ja ensin tuntuu, jottei näillä asioilla ole mitään juonellista kohtaamispistettä. Varsin maailmaasyleilevä kaari rakentuu Suuren Lännen radan työmaasta Ruotsin korpiin, taisi koukata Afrikan kautta. Ehdottomasti lukemisen arvoinen, vaikka vaatii lukijalta paljon.
Italialaiset kengät on näitä kummallisia Mankelleita, ja sen jo tuossa lyhyesti analysoit. Siitäkin pidimme, vaikken täysin muista miksi. Nahkatyö saapi ylenpalttisen arvostuksen ja kuoleman odotus saaressa jää vaivaamaan.
Daisy Sistersistä kirjoitinkin sen mitä ymmärsin tuonne arvostelupalstalle.
H&L kyselee saaresta. Kyllä tämä Tyynenmeren pikkusaari, jolle Bontyn kapinalliset jäi eleleen, on olemassa. Vaan veroparatiisina en usko toimivan, ihan tietoliikennesyistä ja yleisen infrastruktuurin sekä populaation minimaalisuuden vuoksi. Kyllä ne veroparatiisisaaret on Britannian rannikolla tai Karibian merellä. Ellei maanjäristys ole hoitanut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod225184- 254358
- 272471
- 342264
- 371998
- 151918
En ole koskaan kokenut
Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka191597- 121531
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons211257Kerranki asiat oikein
Ilkka ja muut pienpuolueeet...teitte hyvän työn kun valitsitte pätevän henkilön virkaan eikä kepulle passelia!! Jatkakaa101174