#include isohkoissa C -projekteissa ?
perussääntö lienee aika selvä:
#include // järjestelmäkirjaston headeri, etsitään C-kääntäjän oletusjärjestelmäheader -hakemistosta
#include // järjestelmäkirjaston headeri, etsitään C-kääntäjän oletusjärjestelmäheader -hakemiston alihakemistosta nimeltä sys
#include "yuv2rgb_template.c" // projektiin kuuluva kirjasto - etsitään samasta hakemistosta kuin missä se tiedosto on, jossa tämä #include -lause on
#include "libavutil/x86_cpu.h" // projektiin kuuluva kirjasto - etsitään alihakemistosta nimeltä libavutil, mutta tuo alihakemisto nimeltä libavutil onkin relatiivinen gcc -kääntäjälle annettuun käännettävän tiedoston sijaintiin eikä senhetkiseen käännettävään (isoissa projekteissa usein käännettävässä tiedostossa on # include ja tuossa sisällytettyssä in sitten oma #include jne - mahd. useitakin sisäkkäisiä includeja).
MUTTA:
tuosta esimerkkiprojektista (ffmpeg) löytyy sitten poikkeuksiakin em. pääsäännöistä.
Onko jossain kattavaa selvitystä siitä, miten nuo #includet milloinkin tulkitaan?
toinen ehkä vieläkin sekavampi isohko projekti on cdrecord.
Siinä missä ffmpeg kääntyy gnu make:n ohjaamna niin cdrecordin kääntäömiseen vaaditaan saman tekijän oma smake eikä gnu make kelpaa, ja smakestakin kelpaa vain riittävän uusi versio !
Tämä herättää kysymyksen, onko C -ohjelmoinnissa ollenkaan selkeitä sääntöjä mihin suhteelisena nuo #include :t tulkitaan ?
Siis kun kyse on muodosta #include "jotakin.h" tai "alihak/jotakinmuuta.h"
Eli milloin pitää tulkita suhteessa
a) senhetkiseen varsinaiseen käännettäväksi määrättyyn tiedostoon
b) senhetkiseen käännettävään tiedostoon (voi poiketa a-kohdasta, koska se voi olla suortaan tai välillisesti a-kohdan tiedostosta käsin #include -oitu)
c) koko projektin päähakemistoon (ei siis tarkoita tietokoneen päähakemistoa vaan ko. projektin)
Tarkoitus olisi laatia oma ohjelma, joka käsittelee muiden ohjelmien lähdekoodeja ja siksi sem pitäisi osata tulkita #include:t samoin kuin gcc -kääntäjä sen tekee - mahdollisesti make, tai smake -ohjelmien ohjaamana.
-hakemiston alihakemistosta nimeltä sys
samasta hakemistosta kuin missä se tiedosto on, jossa tämä #include -lause on
#include ???
7
442
Vastaukset
- ei oo vaikeeta
Project optionsseihin voi määritellä tukuttain hakemistoja. Kääntäjä hakee niistä kaikista niin kauan, että löytyy. Absoluuttisen polun tiedostonimineen voi kirjoittaa lähdekoodiin, jos ei muuten löydy
Lisätään järjestelmästä löytyvä otsikkotiedosto, eli sieltä jostain /include -kansiosta johon asennetut kirjastot yms. tekevät ne, käy tähän tapaan:
#include
Jos lisätään projektista oma otsikkotiedosto, niin se tehdään näin:
#include "tiedosto.h"
Ja tietenkään EI IKINÄ liitetä mitään kooditiedostoja vaan otsikkotiedostoja! Se include on vain esikääntäjän direktiivi mikä liittää kyseisen tiedoston siihen kohtaan, eli siellä on vain funktioiden prototyypit, typedeffit yms. että voidaan käyttää niitä funktioita myös kun linkataan koodia.
Ja koska samaa headeria voi käyttää muutkin tiedostot niin otsikkotiedostot tehdään tähän tapaan:
#ifndef __TIEDOSTO_H__
#define __TIEDOSTO_H__
/* tähän otsikkotiedoston sisältö /*
#endif- Toi on mut ei oo noi
Tos kysyttiin, et miten niinkö vois just VÄLTTÄÄÄÄÄÄ...Ä tollast käsinkoodaust JOKAikiseen filuuuuuuuNN.
Toi on mut ei oo noi kirjoitti:
Tos kysyttiin, et miten niinkö vois just VÄLTTÄÄÄÄÄÄ...Ä tollast käsinkoodaust JOKAikiseen filuuuuuuuNN.
Käyttämällä jotain toista ohjelmointikieltä. C:ssä on erikseen otsikkotiedostot ja kooditiedostot. Jokaisessa tiedostossa missä tarvitsee jotain määrittelyä mitä tehdään jossain otsikkotiedostossa liitetään includella, ja jokaiseen otsikkotiedostoon tehdään esikääntäjän ehto.
Nykypäivän ohjelmointivälineissä tuolla ei ole juuri mitään merkitystä, sitä voi tehdä vaikka "head" -tekstiliipaisimen ja sitten tiedostonimi perään ja antaa editorin täyttää loput. Mutta jos ei kelpaa niin voi voi, 70-luvun kääntöjärjestelmä nyt on tälläinen niin tekee sitten vaikka Javalla jos ei kelpaa.- Sä et oo ohjelmoinu
M-Kar kirjoitti:
Käyttämällä jotain toista ohjelmointikieltä. C:ssä on erikseen otsikkotiedostot ja kooditiedostot. Jokaisessa tiedostossa missä tarvitsee jotain määrittelyä mitä tehdään jossain otsikkotiedostossa liitetään includella, ja jokaiseen otsikkotiedostoon tehdään esikääntäjän ehto.
Nykypäivän ohjelmointivälineissä tuolla ei ole juuri mitään merkitystä, sitä voi tehdä vaikka "head" -tekstiliipaisimen ja sitten tiedostonimi perään ja antaa editorin täyttää loput. Mutta jos ei kelpaa niin voi voi, 70-luvun kääntöjärjestelmä nyt on tälläinen niin tekee sitten vaikka Javalla jos ei kelpaa.Tietokoneessa laitetaan musiikki musiikkikansioihin (musiikkikansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja valokuvat laitetaan valokuvakansioihin (valokuvakansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja tekstidokumentit laitetaan dokumenttikansioihin (dokumenttikansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja aiheen x tiedostot laitetaan x-kansioihin (x-kansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja jos joku ohjelmoi sillä tietokoneella, hän laittaa sorsat sorsakansioihin (sorsakansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja kirjastot kirjastokansioihin (kirjastokansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä).
Kaikkia noita kansioita voi tehdä uusia ja poistaa vanhoja ja siirtää mistä tahansa kansiosta mihin tahansa kansioon. Ohjelmoitaessa C-kääntäjän tarvitsee ainoastaan tietää mitä kansioita sen kannattaa möyriä etsiessään tietokoneen kovalevyltä kirjastoja, headereita. Kertomalla kääntäjälle d-osion juuressa on säästetään mielettomästi aikaa, kun ei tarvitse etsiä a,b,c,e,f,g, jne asemista. Toki kääntäjälle voitaisiin sanoa, että ne ovat headerit omassa tietokoneessa, mutta joutuisi joka kerta ensin etsimään koko tietokoneen läpi, ennen kuin pääsisi kääntöhommiin.
Tätä varten porjektin optioissa kerrotaan kääntäjälle, missä päin eli kerrotaan polut, joitten päistä löytyy. Sä et oo ohjelmoinu kirjoitti:
Tietokoneessa laitetaan musiikki musiikkikansioihin (musiikkikansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja valokuvat laitetaan valokuvakansioihin (valokuvakansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja tekstidokumentit laitetaan dokumenttikansioihin (dokumenttikansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja aiheen x tiedostot laitetaan x-kansioihin (x-kansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja jos joku ohjelmoi sillä tietokoneella, hän laittaa sorsat sorsakansioihin (sorsakansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä) ja kirjastot kirjastokansioihin (kirjastokansioita voi olla useita erillisiä ja sisäkkäisiä).
Kaikkia noita kansioita voi tehdä uusia ja poistaa vanhoja ja siirtää mistä tahansa kansiosta mihin tahansa kansioon. Ohjelmoitaessa C-kääntäjän tarvitsee ainoastaan tietää mitä kansioita sen kannattaa möyriä etsiessään tietokoneen kovalevyltä kirjastoja, headereita. Kertomalla kääntäjälle d-osion juuressa on säästetään mielettomästi aikaa, kun ei tarvitse etsiä a,b,c,e,f,g, jne asemista. Toki kääntäjälle voitaisiin sanoa, että ne ovat headerit omassa tietokoneessa, mutta joutuisi joka kerta ensin etsimään koko tietokoneen läpi, ennen kuin pääsisi kääntöhommiin.
Tätä varten porjektin optioissa kerrotaan kääntäjälle, missä päin eli kerrotaan polut, joitten päistä löytyy.Toki. Lähinnä huomautin nyt siitä .c -tiedostojen includettamisesta millä lähinnä kerjää ongelmia ja sille taas ei voi mitään, että otsikkotiedostoihin tarvii tehdä esikääntäjän ehto, että kun samaa otsikkotiedostoa kyselee vaikka 10 eri kooditiedostoa niin ei toistamiseen liitä samaa tiedostoa mikä laittaa kääntäjän herjaamaan.
Kannattaa muistaa se, käännösten täytyy mennä läpi ilman mitään herjoja vaikka on kääntäjästä säädetty kaikki varoitukset yms. päälle. Tämän lisäksi on suotavaa ajaa koodi erilaisten lint ohjelmien ja toistenkin kääntäjien läpi ja huolehtia, että menee läpi ilman varoituksia. Samoin koodia kannattaa käännellä eri käyttöjärjestelmissä ja arkkitehtuureissa. Parantaa kummasti koodin laatua.Otsikkotiedostojen alun ehdot ei saa enää olla __TIEDOSTO_H__ koska standardissa yhdellä tai kahdella alaviivalla alkavat tunnisteet joiden perässä on iso kirjain, ovat varattuja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih395150Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j5181720Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens771100Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3591008- 77943
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä53921- 59860
- 228814
Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.50803Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses58738