Ollaan oltu kimpassa mieheni kanssa viis vuotta ja aiotaan olla vielä kauan. Rakastetaan toisiamme ja kerrotaan ja näytetään se usein. Ainoa ongelma on seksi. Mua ei kiinnosta yhtään missään muodossa eikä kenenkään kanssa. Alkuvaiheessa meillä oli kyllä vilkas seksielämä ja minäkin nautin hommasta täysillä ja tein aloitteen melkein useammin kuin mieheni. Sitten kuitenkin varmaan puolen vuoden jälkeen mun halut katos ja sen jälkeen tää ongelma on jäytänyt meidän muuten niin "idyllistä" parisuhdetta.
Seksi ei kiinnosta mua millään tavalla, tuntuu että voisin elää koko elämäni täysin ilman seksiä ja olla ihan onnellinen. Tää nyt ei kuitenkaan käy laatuun, sillä mieheni haluaa seksiä usein ja poden syyllisyyttä siitä etten "pysty" antamaan hänelle sitä mitä hän haluaa tai ansaitsee.
Olen koettanyt miettiä kaikenlaisia fyysisiä seikkoja mistä tämä haluttomuuteni voisi johtua ja miten niitä voisi korjata, mutta luulenpa että vika on kuitenkin enemmän korvien välissä. Olemme puhuneet asiasta paljon ja avoimesti, mutta tuloksetta. Omalta osaltani asian "korjaamista" vaikeuttaa se, että nykyinen haluttomuuteni ei haittaa minua itseäni muuten kuin välillisesti kun mieheni on pahalla tuulella sen takia. En edelleenkään suostu pitämään itseäni jotenkin sairaana tai epänormaalina sen takia, etten halua seksiä.. No asia nyt kuitenkin pitäisi saada hoidettua, jotta se lakkaisi uhkaamasta suunnitelmiani vanheta rakastamani miehen rinnalla.
Vika ei ole miehessäni, hän on hyvännäköinen ja hyvä rakastaja. Enkä tunne seksuaalista vetoa keneenkään muuhunkaan, en myöskään masturboi, minulla ei tunnu olevan tarvetta seksiin. Vihaan psykologiaa, mutta tiedän että lapsuuteni ja nuoruuteni on vaikuttanut paljon kykyyni tuntea erilaisia tunteita. Vasta mieheni kanssa olen todella oppinut rakastamaan.
Asioiden kontrolloiminen on minulle tärkeää ja uskon senkin vaikuttavan, koska seksissä pitäisi ikään kuin "päästää irti".
En pidä esimerkiksi leffojen seksikohtauksista, luultavasti siksi että ne saattavat aiheuttaa minussa kiihottumista, jonka koen henkisesti epämiellyttävästi ja jotenkin hävettäväksi. En anna itselleni lupaa nauttia ja häpeän sitä.
Suhteen alussa olin emotionaalisesti täysin lukossa ja olin jo päättänyt, että elän koko elämäni yksin. Mieheni kuitenkin kärsivällisesti pikku hiljaa kaivoi minut ulos kuorestani ja vapauduttuani seksikin luonnistui. Nyt seksuaalisuuteni (ai mikä?) on mennyt taas solmuun, vaikka rakkauteni miestäni kohtaan on pysynyt.
Nyt olette luultavasti sitä mieltä että minun pitäisi mennä psykologille, niin varmaan pitäisikin, en vain ole koskaan tavannut yhtään psykologia, jonka kanssa haluaisin avoimesti keskustella näistä asioista. Psykologit ovat yksi ihmisryhmä, joka saa lähes jakamattoman halveksuntani.
En tiedä oliko tästä kirjoituksesta mitään hyötyä, ehkäpä se auttaa hieman, kun purkaa asian täysin tuntemattomien ihmisten luettavaksi. Jos nyt kuitenkin tulee mieleen jotain aineita tai keinoja, joilla voisi lisätä seksuaalista halukkuutta niin kertokaa ihmeessä. Voi nimittäin olla että sisimpäni sotkeentuneen lankavyyhdin selvittäminen ei välttämättä ole mahdollista.
Rakastan mutta en halua
Solmussa
3
805
Vastaukset
- klursdfjsk
Kirjoitat halveksuvasi psykologeja. Käytät silti paljon heidän luomaansa termistöä. Minä en ole psykologi, mutta näen kyllä kuinka tärkeää työtä he tekevät. Ihmisistä välittävämpää ja kiinnostuneempaa ammattiryhmää on vaikea löytää.
- älä pelkää
seksuaaliterapeutille, se on oikea paikka!
- Villeku
Ap voisi hyötyä psykologista tai psykoterapiastakin, kun hällä aiemmin seksuaalisuuteen ja tunne-elämään vaikuttanut lukko kerran on ollut. Nämä asiat eivät ole aina niin yksi yhteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 457372
- 324068
- 573605
- 503130
- 172806
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons512314- 532307
- 372258
- 432258
- 162236