Lokit saa poistumaan ihan luonnon omilla keinoilla. Joutsen on niin tehokas reviiri lintu,että se jos mikään saa lokit karkotettua.Meilläkin oli varsinainen lokkisaari,kunnes joutsenet alkoivat pesimään saaressa.Enää ei ole montakaan lokkiparia,jotka viihtyisivät alueella.Eri asia onkin sitten nämä vieraslajit pahimpana Merimetso jota suojellaan ja joka ei todellakaan kuulu Suomen luontoon.Jos halutaan tuhota luontoa totaalisesti ,niin annetaan merimetsojen lisääntyä.Merellä näkee näitä aavesaaria jo riittävästi,ei kasva mitään eikä tule koskaan kasvamaan,ja kaiken yllä sietämätön paskan haju.
Lokit/Merimetso
risasti
20
959
Vastaukset
- arsi10
Suojele Suomen Kansallislintua.Joutsen on vielä kauniskin.
- hölmöläiset säkillä
ratkaisu ole jos joutsen ajaa lokit seuraavaan lahteen, täytyy siellä olla seuraava joutsenpari jne. Lopulta ei ole muita lintuja kuin joutsenia jos ne niin tehokkaita kerran ovat. Eikä se ongelman siirtäminen naapurille sitä ongelmaa poista kuin juuri sinun tontilta.
- jakujala
hölmöläiset säkillä kirjoitti:
ratkaisu ole jos joutsen ajaa lokit seuraavaan lahteen, täytyy siellä olla seuraava joutsenpari jne. Lopulta ei ole muita lintuja kuin joutsenia jos ne niin tehokkaita kerran ovat. Eikä se ongelman siirtäminen naapurille sitä ongelmaa poista kuin juuri sinun tontilta.
ennemmin lokit pois (munarosvoja) ku joutsenet
- hukka_musti
Silläkö, että aluksi se metsästettiin sukupuuttoon Suomen pesimälinnustosta ja sitten liittyi takaisin ? Eikö se riittänyt, että merimetso pysyi karkuteilla Suomesta (pesimästä) muutaman vuosisadan... Kai sillä on oikeus palata asustelemaan sinne, missä se on asunut kauan ennen ihmistä. Eivätkä merimetsot sentään hävitä ihmisiä Suomesta, toisin kuin ihmiset tekivät merimetsoille.
- hukka_musti
Tuollaiset aavessaret ovat täynnä kuollutta puuvanhusta, jonka vuoksi paska jää niiden peitoksi. Todellisuudessa merimetsot toimivat maiseman viherryttäjinä. Olen nähnyt sen omin silmin, seuraillessani tuttuni mökin läheisyydessä olevia saaria ja lähiympäristöä vuodesta toiseen. Kelot jäävät paskan peittoon, mutta ympäristö muuttuu muuten vuosi vuodelta rehevämmäksi. Lisäksi telkkarista tuli tanskalainen dokumentti, jossa kerrottiin aivan samasta kuin mitä itse olin havainnut merimetsojen lannoituksesta.
- jakujala
kyllä osaatte olla PÖLJIÄ=) ei voi kyllä muuta sanoa....ja kohta piiperöitten mielestä pitää alkaa siirtoistuttaan supikoiria ku ovat niin söpöjä=D
- korpikuus
Olen nähnyt (laulu)joutsenen pesivän keskellä naurulokkikoloniaa vain parin metrin päässä lokinpesistä. Ei tuntunut lokkeja vaivaavan. En tiedä sitten miten laulujoutsen suhtautuu meri- tai harmaalokkeihin. Tai miten kyhmyjoutsen lokkeihin suhtautuu.
Merimetso ei välttämättä ole vieraslaji, mutta saattaa tietysti itämeren rehevöitymistilanteen vuoksi runsastua yleisemmäksi kuin aiemmin on ollut. Täytyy muistaa että vaikka pesäsaarilla runsas ravinteisuus aluksi tappaa puut ja muutakin kasvillisuutta, ajan kanssa sinne tulee uusia kasveja jotka kasvavat entistä rehevimpinä ja myös puita tulee takaisin. Sama tilanne siis kuin avohakkuissa, paitsi että luotoja jää paljon enemmän ilman merimetsojen "käsittelyä" kuin metsiä ilman avohakkuuta.
Toki ymmärrän etteivät kaikki pidä "kuolleista" saarista tai jaksaisi odottaa että ne taas muuttuvat vihreiksi.
Ja verkkokalastustakin metsot kuulemma paikoin haittaavat syömällä kaloja tai repimällä verkkoja. Hyvän ratkaisun keksiminen vienee aikaa. - Päiviltä pois
korpikuus kirjoitti:
Olen nähnyt (laulu)joutsenen pesivän keskellä naurulokkikoloniaa vain parin metrin päässä lokinpesistä. Ei tuntunut lokkeja vaivaavan. En tiedä sitten miten laulujoutsen suhtautuu meri- tai harmaalokkeihin. Tai miten kyhmyjoutsen lokkeihin suhtautuu.
Merimetso ei välttämättä ole vieraslaji, mutta saattaa tietysti itämeren rehevöitymistilanteen vuoksi runsastua yleisemmäksi kuin aiemmin on ollut. Täytyy muistaa että vaikka pesäsaarilla runsas ravinteisuus aluksi tappaa puut ja muutakin kasvillisuutta, ajan kanssa sinne tulee uusia kasveja jotka kasvavat entistä rehevimpinä ja myös puita tulee takaisin. Sama tilanne siis kuin avohakkuissa, paitsi että luotoja jää paljon enemmän ilman merimetsojen "käsittelyä" kuin metsiä ilman avohakkuuta.
Toki ymmärrän etteivät kaikki pidä "kuolleista" saarista tai jaksaisi odottaa että ne taas muuttuvat vihreiksi.
Ja verkkokalastustakin metsot kuulemma paikoin haittaavat syömällä kaloja tai repimällä verkkoja. Hyvän ratkaisun keksiminen vienee aikaa.jo keksitty, päästetään iso osa niistä päiviltä ja odotetaan joku vuosi, sitten uusitaan temppu. Näin saadaan kanta sellaiseksi mitä juuri kestetään.
- hukka_musti
korpikuus kirjoitti:
Olen nähnyt (laulu)joutsenen pesivän keskellä naurulokkikoloniaa vain parin metrin päässä lokinpesistä. Ei tuntunut lokkeja vaivaavan. En tiedä sitten miten laulujoutsen suhtautuu meri- tai harmaalokkeihin. Tai miten kyhmyjoutsen lokkeihin suhtautuu.
Merimetso ei välttämättä ole vieraslaji, mutta saattaa tietysti itämeren rehevöitymistilanteen vuoksi runsastua yleisemmäksi kuin aiemmin on ollut. Täytyy muistaa että vaikka pesäsaarilla runsas ravinteisuus aluksi tappaa puut ja muutakin kasvillisuutta, ajan kanssa sinne tulee uusia kasveja jotka kasvavat entistä rehevimpinä ja myös puita tulee takaisin. Sama tilanne siis kuin avohakkuissa, paitsi että luotoja jää paljon enemmän ilman merimetsojen "käsittelyä" kuin metsiä ilman avohakkuuta.
Toki ymmärrän etteivät kaikki pidä "kuolleista" saarista tai jaksaisi odottaa että ne taas muuttuvat vihreiksi.
Ja verkkokalastustakin metsot kuulemma paikoin haittaavat syömällä kaloja tai repimällä verkkoja. Hyvän ratkaisun keksiminen vienee aikaa.Tiedän paljon metsälampia, joissa pesii naapuruksina laulujoutsenpari ja jokin pienempi vesilintupari. Laulujoutsenten muuttoparveissakin näkyy niiden välissä usein hanhia ja muita pienempiä lintuja. Pienemmät vesilinnut todennäköisesti pitävät laulujoutsenta turvaajanaan pedoilta. Olen havainnut joillain laulujoutsenlammilla pienempien vesilintujen jopa runsastuneen.
Kuka kumminkaan muka vertaa supikoiraa merimetsoon? Ilmeisesti ei osaa elää lainkaan sovussa luonnon kanssa, kun ei voi kunnioittaa alkuperäislajejakaan. - niinku aina
hukka_musti kirjoitti:
Tiedän paljon metsälampia, joissa pesii naapuruksina laulujoutsenpari ja jokin pienempi vesilintupari. Laulujoutsenten muuttoparveissakin näkyy niiden välissä usein hanhia ja muita pienempiä lintuja. Pienemmät vesilinnut todennäköisesti pitävät laulujoutsenta turvaajanaan pedoilta. Olen havainnut joillain laulujoutsenlammilla pienempien vesilintujen jopa runsastuneen.
Kuka kumminkaan muka vertaa supikoiraa merimetsoon? Ilmeisesti ei osaa elää lainkaan sovussa luonnon kanssa, kun ei voi kunnioittaa alkuperäislajejakaan.onkaan (niinkuin aina) ihan hukassa ellei hukkamustii.
- lokinnokka
hukka_musti kirjoitti:
Tiedän paljon metsälampia, joissa pesii naapuruksina laulujoutsenpari ja jokin pienempi vesilintupari. Laulujoutsenten muuttoparveissakin näkyy niiden välissä usein hanhia ja muita pienempiä lintuja. Pienemmät vesilinnut todennäköisesti pitävät laulujoutsenta turvaajanaan pedoilta. Olen havainnut joillain laulujoutsenlammilla pienempien vesilintujen jopa runsastuneen.
Kuka kumminkaan muka vertaa supikoiraa merimetsoon? Ilmeisesti ei osaa elää lainkaan sovussa luonnon kanssa, kun ei voi kunnioittaa alkuperäislajejakaan.Joutsenessa ja lokissa on se ero, että lokki hävittää muiden vesilintujen pesiä, kuten sorsalintujen.
Joutsen ei tällaista tee, vaan lokki, joka syö muiden lintujen munat ja poikaset, että se ero on näiden kahden lintulajin kesken.
Kun lokkikannan annetaan tästä vielä runsastua, niin ei tarvitse ihmetellä, kun sorsalintukannat alkavat vähentyä suomesta, eikä tarvitse syyttää siitä metsästäjiä.
Ei lokki ole enää harvinainen lintu, vaan se on lukumäärältään runsastunut.
Täälläpäin on jokaisella järvellä, lammikolla tai lampareella lokkeja.
Harvinaisempaa on, että olisi yksi tai kaksi lokkia jollakin vesialueella.
Tavallista on, että vesialueella on useiden satojen lokkien parvia.
Harvinainen ja rauhoitettu laji tarkoittaa maalaisjärjellä, että lajia on vain yksi ainut yksilö tai
vain muutama, joita uhkaa lajin häviäminen. - dfsdsdsd
jakujala kirjoitti:
kyllä osaatte olla PÖLJIÄ=) ei voi kyllä muuta sanoa....ja kohta piiperöitten mielestä pitää alkaa siirtoistuttaan supikoiria ku ovat niin söpöjä=D
sen jo tehneet eli istuttaneet supikoiran tänne lintujen riesaksi ja niin istuttivat minkinkin..
- oikaisija
dfsdsdsd kirjoitti:
sen jo tehneet eli istuttaneet supikoiran tänne lintujen riesaksi ja niin istuttivat minkinkin..
Supit ovat levinneet luontaisesti idästä Suomeen. Minkit ovat maassamme tarhakarkulaisista muodostunut kanta.
- cmnv
oikaisija kirjoitti:
Supit ovat levinneet luontaisesti idästä Suomeen. Minkit ovat maassamme tarhakarkulaisista muodostunut kanta.
sinne Karjalan kannakselle. Ja sieltä levinnyt Suomeen.
- cmnv
oikaisija kirjoitti:
Supit ovat levinneet luontaisesti idästä Suomeen. Minkit ovat maassamme tarhakarkulaisista muodostunut kanta.
sotien jälkeen metsästäjäjärvestöt todella istuttivat minkkejä: tästä on ihan mustaa valkoisella, mm. Tauno V. Mäen muisteluksia...
- korpikuus
lokinnokka kirjoitti:
Joutsenessa ja lokissa on se ero, että lokki hävittää muiden vesilintujen pesiä, kuten sorsalintujen.
Joutsen ei tällaista tee, vaan lokki, joka syö muiden lintujen munat ja poikaset, että se ero on näiden kahden lintulajin kesken.
Kun lokkikannan annetaan tästä vielä runsastua, niin ei tarvitse ihmetellä, kun sorsalintukannat alkavat vähentyä suomesta, eikä tarvitse syyttää siitä metsästäjiä.
Ei lokki ole enää harvinainen lintu, vaan se on lukumäärältään runsastunut.
Täälläpäin on jokaisella järvellä, lammikolla tai lampareella lokkeja.
Harvinaisempaa on, että olisi yksi tai kaksi lokkia jollakin vesialueella.
Tavallista on, että vesialueella on useiden satojen lokkien parvia.
Harvinainen ja rauhoitettu laji tarkoittaa maalaisjärjellä, että lajia on vain yksi ainut yksilö tai
vain muutama, joita uhkaa lajin häviäminen.Suosittelen lokeista kirjoitettaessa käyttämään tarkkoja lajinimiä, lokkeja kun pesii suomessakin aika montaa lajia ja niiden ravintokin vaihtelee selvästi. Toiset ovat runsastuneet, toiset taantuneet viime vuosikymmeninä.
- lokiton 25
sivustolla www.luppo.net en niitä kehtaa käydä kopioimaan mutta olkaa niin ystävällisiä ja laittakaa kyseiselle sivulle, sivusto on uusi jonka tarkoitus on järviaiheinen keskustelusivusto juuri nyt kysellään näitä lokinkarkoitusmenetelmiä joten klikkaappa sivulle.
- sertti
Merimetson leviämisen estämiseksi on keksitty hyvä keino jo aikoja sitten. Vihtavuori kehitti aikoinaan "Vihtavuoren sertin" sitä kun haulikolla syöttää merimetsoille niin ei ole seuvaana kesänä niistä mitään haittaa.
- perus kansalainen
Merikotka on oppinut syömään merimetsoja. Tästä seuraa se, että jo uhan alla ollut merikotkakanta elpyy ja kuten monasti muulloinkin niin luonto pitää itsestään huolen. Merimetsokantaa alkaa merikotkat rokottamaan.
Ihminen nyt on vain niin itsekäs, että se luulee hallitsevansa luonnon ja pystyvänsä sitä oikein säätelemään. - Merikatso
Merimetso EI ole vieraslaji
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih465727Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j5852160Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens821161Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3591038- 771013
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä53981Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.61926- 60897
- 228844
Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses58768