Kuinka paljon haittaa vesistölle on siitä, että laiturilla pidetään palasaippuaa (tavallista, ei ekosaippuaa) ja se on siinä myös sateiden armolla pehmenemässä koko kesän syksyyn asti ja siinä rantavedessä peseydytään sillä saippualla noin kuukauden verran päivittäin?
Järvessä peseytyminen
kiitos tiedosta
9
966
Vastaukset
- voi mahoton sentään
pehmentänyt, vai onko suhteellisuuden taju aina ollut kateissa?
- virkamies.
Siitä on yhtä paljon haittaa kuin kolmen kilon hauen päivittäisestä paskantamisesta veteen. Mielestäni vesiä voitaisiin alkaa suojella kalojen ulosteilta. Olen ehdottanut ympäristöministeriöön, että kalolle määrättäisiin paskantamiskielto kahta kilometriä lähempnä kesämökien rantoja. Ympäritöministeriön pitäisi alkaa pikaisesti selvittämään kalolle tarkoitettujen käymälöiden toteuttamismahdollisuuksia ja perustaa kalanpaska osasto asian hallinnoimiseksi.
- korpikuus
Enpä tiedä, luultavasti ei paljoakaan ainakaan yhden mökin väen osalta. Mutta toki saippuat saattavat sisältää aineksia jotka haittaavat vesieliöitä. Esim. mäntysuopa tiedetään nykyään haitalliseksi kaloille vaikka sitä aiemmin pidettiin "luonnonmukaisena".
- siinä
mäntysuovassaon?
- Lait voimassa?
siinä kirjoitti:
mäntysuovassaon?
Meillä on tietääkseni ikiaikainen nautintaoikeus käydä hevosta uittamassa ja pesemässä tietyssä yhteisten vesialueiden rannassa. Ja samoin pellavia liottamassa. Tästä oli pari vuotta sitten maanmittarin johdolla kokouskin, jossa todettiin yhteisten vesialueiden käyttämiseen oikeutetut.
- Hän Joka Tietää
siinä kirjoitti:
mäntysuovassaon?
Saippua on orgaanista ainetta, lisäksi liukenevassa muodossa. Saippua on järven kannalta ainelisäys siinä kuin veteen putoavat lehdet ja oksat. Aikaisemmat puheet kalojen ulosteista voi jättää suomalaisen paskanpuhumisen piikkiin, siinähän on kyse aineiden sisäisestä kierrosta.
Saippuan ainekset kelpaavat ravinnoksi joillekin, ainakin bskteereille. Hajotustyön tuloksena syntyy lopuksi hiilidioksidia ja vettä sekä mineraaleja, jotka ovat tavallaan lannoittava ravinnelisä vedessä.
Teoriassa siis järveen ulkoapäin tuodut aineet lisäävät sen ravinnekuormaa, järven omat aineet eivät. Yhdisteiden olomuodolla on kaikissa tapauksissa merkitystä. - mailla
Lait voimassa? kirjoitti:
Meillä on tietääkseni ikiaikainen nautintaoikeus käydä hevosta uittamassa ja pesemässä tietyssä yhteisten vesialueiden rannassa. Ja samoin pellavia liottamassa. Tästä oli pari vuotta sitten maanmittarin johdolla kokouskin, jossa todettiin yhteisten vesialueiden käyttämiseen oikeutetut.
ne yhteiset rannat sitten alunperin on?
- 18
älä kysele näillä likaviemäri palstoilla.
Hae tietoa sitä tarjoavilta ja opiskele.- Vedenomistaja
Yhteiset vesialueet ovat kylien ikiaikaisia yhteisiä, eivätkä kenenkään ikiomia. Yhteisiä vesialueita saavat käyttää ne kylän taloudet, jotka aikojen kuluessa ovat oikeuden saaneet. Vanhimmat maarekisterit ovat yleensä kai jostakin 1700-luvulta ja niissä luetellaan olemassa olevat talot. Käytännön tarpeet liittyivät vesille pääsyyn ja siksi rannattomillakin oli oikeus kylän järvien ja jokien käyttöön: hevosten ja ihmisten uittamiseen, jäiden ottoon (sitä johti ns. alisahuri), pyykinpesuun, kalastukseen, ravustukseen, pellavien liotukseen, puiden uittamiseen jne. Kiinteistökauppojen ja lohkomisten seurauksena oikeudet siirtyivät kauppatavan ja -lain mukaan usein myös erotetuille tiloille.
Maanmittarit sitten ovat pitäneet kirjaa maiden jakamisista ja oikeuksien siirtymisestä.
Vedestä mahdollisesti nouseva vesijättömaa on sekin yhteistä ja parhaiten myytävissä lähimmille tiloille.
Mielenkiintoista ja valaisevaa eikö totta?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 407003
- 323948
- 463347
- 402949
- 172726
- 372238
- 162196
- 412153
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482087- 402058