En tarkoita aikuistumisella vakavoitumista, vaan sellaista yleistä vastuunottoa ja oma-aloitteellisuutta yhteisten asioiden hoitoon. Että mies välillä ottaisi hoitaakseen jotain yhteisiä asioita ihan ilman käskemistä, oma-aloitteisesti. Niin että minä voisin välillä vaan katsoa onnellisena sivusta miten jokin asia järjestyy.
Olen omassa lapsuudenkodissani tottunut siihen että isä oli aina se "perheen pää", joka hoiti perheelle talon, ja hoiti paljon käytännön asioita ihan omatoimisesti. Meillä on toisinpäin.
Mieheni on nyt 31 vuotias. Hän käy kyllä töissä ja on tosi tunnollinen työntekijä. Mutta kotona vain pelailee, katselee telkkua, leikkii koiran kanssa, tekee omia kivoja juttujaan päivät pitkät. Ostelee kyllä yhteisiä tavaroita, kuten television, kaiuttimia, mukavan sohvan ja tälläisiä pelaamiseen ja mukavuuteen liittyviä. Tekee kotitöitäkin. Mutta kaikki isoa vastuuta vaativat asiat hoidan minä.
Tällä hetkellä meidän pitäisi katsella asuntoa, järjestellä matkaa jne. Mies ei omatoimisesti tee mitään. Välllä saan käskemisen kautta hoitamaan jonkin asian ja siitäkin hirveä valitus. Tähän samaan soppaan liittynee sekin, että mies ei myöskään koe olevansa valmis isäksi, itse haluaisin lapsen, ja mies on jo kaksi vuotta sanonut, että "sitten kun hän on valmis". Mutta eipä tuo koskaan tunnu olevan. Tähän samaan vastuunotto-ongelmaan sekin liittynee. En halua mitään vakavahenkistä miestä ja minusta on mahtavaa että miehelläni on huumorintajua ja lapsenmielisyyttä, mutta välillä tuntuu kuin olisin hänelle äidin jatke.
Ollaan oltu yhdessä jo seitsemän vuotta ja rakkautta kyllä riittää, mutta ollaan myös paljonkin riidelty näistä aiheista, että pitääkö minun etsiä toinen mies jne. ja lopputulos oli että mies kokee, että syytän häntä. En ilmeisesti osaa riidellä ilman että hän loukkaantuu siitä että minä syyttelen. Miten muuten asian voisi esittää?! En osaa riidellä oikein.
Milloin teidän miehenne aikuistui? Pelkään että ainoa vaihtoehto on että tämä suhde loppuu ja tästä opiksi otettuaan mies olisi todennäköisesti seuraavalle tyttöystävälleen täydellinen puoliso...haluaisin vain niin kovin että hän olisi sitä jo minulle.
Milloin miehenne aikuistui?
99
10673
Vastaukset
- ettätällästä
ei tuossa asiassa tarvitse miehen aikuistua, vaan sinun. Ainakin kirjoituksestasi päätellen.
- ap
Tiesin kyllä odottaa näitä tälläisiä vastauksia hohhoijaa taas...laittakaa nyt samantien kaikki muutkin vastaavat kommentit tähän perään niin saadaan nämä sitten pois alta.
- ..
ap kirjoitti:
Tiesin kyllä odottaa näitä tälläisiä vastauksia hohhoijaa taas...laittakaa nyt samantien kaikki muutkin vastaavat kommentit tähän perään niin saadaan nämä sitten pois alta.
Tuot siis tänne yksityiselämän ongelmat muiden ratkaistavaksi. No ei se mitään, yritetään:
Miehesi ei tule "aikuistumaan" koskaan. Hän on vain tottunut helppoon elämään. Yksi asia tuosta tekstistäsi kuitenkin jäi vaivaamaan. Se, että haluat hänen kanssaan lapsen. Jos mies ei 31:n ikäisenä tiedä haluaako lasta, on sinun turha odottaa että hän tietäisi sen 5 vuodenkaan päästä.
Sinun kohdallasi kello tikittää. Jos haluat lapsen hänen kanssaan, on sinun järjestettävä asia tai etsittävä joku muu, mikä taas vaatisi hyvin paljon ponnisteluja, olisi hyvin epävarmaa ja riskialtista.
Olet kuitenkin ollut hänen kanssaan 7vuotta, joten luulisi sinun tietävän.
Päätoshän on viime kädessä sinun. - pisara meressä
.. kirjoitti:
Tuot siis tänne yksityiselämän ongelmat muiden ratkaistavaksi. No ei se mitään, yritetään:
Miehesi ei tule "aikuistumaan" koskaan. Hän on vain tottunut helppoon elämään. Yksi asia tuosta tekstistäsi kuitenkin jäi vaivaamaan. Se, että haluat hänen kanssaan lapsen. Jos mies ei 31:n ikäisenä tiedä haluaako lasta, on sinun turha odottaa että hän tietäisi sen 5 vuodenkaan päästä.
Sinun kohdallasi kello tikittää. Jos haluat lapsen hänen kanssaan, on sinun järjestettävä asia tai etsittävä joku muu, mikä taas vaatisi hyvin paljon ponnisteluja, olisi hyvin epävarmaa ja riskialtista.
Olet kuitenkin ollut hänen kanssaan 7vuotta, joten luulisi sinun tietävän.
Päätoshän on viime kädessä sinun.Voisin lisätä tähän, että jos hankit lapsen tämän miehen kanssa, niin sitten sulla on kaksi lasta huollettavana. Voipi olla aika raskasta.
Katsoppas kuinka moni pienen lapsen äityli täällä kyselee, että pitäisikö erota kun mies ei tee sitä eikä tätä eikä muutenkaan ole mieleinen. Jos tietää jo ennen lasten hankkimista että mies ei ole mieleinen, niin miksi hankkia ne lapset. Miksi ei voi hankkia ne mieleisensä miehen kanssa? Rikkoutuneet perheet ja edestakaisin pallotellut lapset ei lämmitä sydäntä. - Viola neiti
lapsellisia . Siinä sitä on naiselle työtä kun kasvattaa pojasta miehen. Joistakin pojista ei koskaan tule miestä . Ehkä aloittajalla on sellainen poika . Mieti kannattaako jatkaa hänen kanssa .
- Järki hoi
.. kirjoitti:
Tuot siis tänne yksityiselämän ongelmat muiden ratkaistavaksi. No ei se mitään, yritetään:
Miehesi ei tule "aikuistumaan" koskaan. Hän on vain tottunut helppoon elämään. Yksi asia tuosta tekstistäsi kuitenkin jäi vaivaamaan. Se, että haluat hänen kanssaan lapsen. Jos mies ei 31:n ikäisenä tiedä haluaako lasta, on sinun turha odottaa että hän tietäisi sen 5 vuodenkaan päästä.
Sinun kohdallasi kello tikittää. Jos haluat lapsen hänen kanssaan, on sinun järjestettävä asia tai etsittävä joku muu, mikä taas vaatisi hyvin paljon ponnisteluja, olisi hyvin epävarmaa ja riskialtista.
Olet kuitenkin ollut hänen kanssaan 7vuotta, joten luulisi sinun tietävän.
Päätoshän on viime kädessä sinun.tämä palsta sitä varten ole, että voi pohtia parisuhde asioita muiden ihmisten kanssa ja kysellä mahdollisesti neuvojakin, HALOO. Vai mitä varten sä täällä palstalla roikut? Ihan vain huviksesi että saat kiusata toisia?
- Mies 35v
Minä kyllä pidän pleikkarilla pelaavaa kolmekymppistä jotenkin jälkeenjääneenä.
- ..
Järki hoi kirjoitti:
tämä palsta sitä varten ole, että voi pohtia parisuhde asioita muiden ihmisten kanssa ja kysellä mahdollisesti neuvojakin, HALOO. Vai mitä varten sä täällä palstalla roikut? Ihan vain huviksesi että saat kiusata toisia?
Tietenkin palsta on parisuhdeasioita varten, mutta jokin aloittajan kirjoituksessa vain kuulosti niin TÖRKEÄLTÄ, tai paremminkin asiattomalta tai VÄLINPITÄMÄTTÖMÄLTÄ, että teki mieli kysäistä: TUOT SIIS YKSITYISELÄMÄN ONGELMASI TÄNNE MUIDEN RATKAISTAVAKSI?!
Jo pelkkä otsikko: Milloin miehenne aikuistui, vitutti. Jos joku tulisi tuolla tavoin baarissa kysäisemään asioita, en epäröisi tintata turpaan. - Pelataan Xboxilla
Mies 35v kirjoitti:
Minä kyllä pidän pleikkarilla pelaavaa kolmekymppistä jotenkin jälkeenjääneenä.
...pelaankin Xbox360:sta 33 vuotiaana. :D
- toinen toisellemme
pisara meressä kirjoitti:
Voisin lisätä tähän, että jos hankit lapsen tämän miehen kanssa, niin sitten sulla on kaksi lasta huollettavana. Voipi olla aika raskasta.
Katsoppas kuinka moni pienen lapsen äityli täällä kyselee, että pitäisikö erota kun mies ei tee sitä eikä tätä eikä muutenkaan ole mieleinen. Jos tietää jo ennen lasten hankkimista että mies ei ole mieleinen, niin miksi hankkia ne lapset. Miksi ei voi hankkia ne mieleisensä miehen kanssa? Rikkoutuneet perheet ja edestakaisin pallotellut lapset ei lämmitä sydäntä.Miehet ovat eninosa silleen passattavia malleja, yleensä. Mies hankkii elannon, hellapoliisi ja pirttihirmu tekee muut pikku askareet! Kyllä se on nainen, joka kodin hengen luo. Ei sinne baariin tarvitse molempien päästä enää, jos lapset on mielessä. Mieluummin säästää ulkomaan matkaan ja menee sinne perheen kanssa, se yhdistää. Anna vastuualueita miehellesi, kyllä hän ne hoitaa. Jos tulee huutoa, kerro, miksi on suotavaa, että hän hoitaa. Kasvata, kasvakaa yhdessä. Nykyään näkyy olevan puoliksi tekeminen tai yhdessä tekeminen muodissa. Tavallaan perheen päitä on kaksi. Ennen oli ennen.....
- Ei se noin mene
Sä haluaisit itsellesi "isän".
- ;)
Pelataan Xboxilla kirjoitti:
...pelaankin Xbox360:sta 33 vuotiaana. :D
Ja vaimo leikkii barbeilla?
- .......
.. kirjoitti:
Tuot siis tänne yksityiselämän ongelmat muiden ratkaistavaksi. No ei se mitään, yritetään:
Miehesi ei tule "aikuistumaan" koskaan. Hän on vain tottunut helppoon elämään. Yksi asia tuosta tekstistäsi kuitenkin jäi vaivaamaan. Se, että haluat hänen kanssaan lapsen. Jos mies ei 31:n ikäisenä tiedä haluaako lasta, on sinun turha odottaa että hän tietäisi sen 5 vuodenkaan päästä.
Sinun kohdallasi kello tikittää. Jos haluat lapsen hänen kanssaan, on sinun järjestettävä asia tai etsittävä joku muu, mikä taas vaatisi hyvin paljon ponnisteluja, olisi hyvin epävarmaa ja riskialtista.
Olet kuitenkin ollut hänen kanssaan 7vuotta, joten luulisi sinun tietävän.
Päätoshän on viime kädessä sinun.Eikös mies halua lapsen mutta ei ole vielä valmis?
- .......
Mies 35v kirjoitti:
Minä kyllä pidän pleikkarilla pelaavaa kolmekymppistä jotenkin jälkeenjääneenä.
Mun tuntemat päälle kolmikymppiset (lapsettomat) miehet ei paljon muuta teekään kuin pelaa!
- mies-yxyx
.. kirjoitti:
Tietenkin palsta on parisuhdeasioita varten, mutta jokin aloittajan kirjoituksessa vain kuulosti niin TÖRKEÄLTÄ, tai paremminkin asiattomalta tai VÄLINPITÄMÄTTÖMÄLTÄ, että teki mieli kysäistä: TUOT SIIS YKSITYISELÄMÄN ONGELMASI TÄNNE MUIDEN RATKAISTAVAKSI?!
Jo pelkkä otsikko: Milloin miehenne aikuistui, vitutti. Jos joku tulisi tuolla tavoin baarissa kysäisemään asioita, en epäröisi tintata turpaan.Olet varsinainen vitsiniekka! "Jos joku tulisi tuolla tavoin baarissa kysäisemään asioita, en epäröisi tintata turpaan. " Hah hah hah hyvä hyvä
- Greycap
Rakasta miestäsi sellaisena kuin hän on, äläkä yritä muuttaa häntä. Voipi olla että miehesi mielestä elämä ei tuosta parane, mutta sinä odotat jättimäistä muutosta (lasta) kuin kuuta nousevaksi. Lähde tai tyydy elämääsi, etteköhän ole jo puhuneet ihan tarpeeksi asiasta.
- kyl aina haluta saa
No, mulla on yksi miete, mitä olen huomannut... Kun naiset aika useinkin valittavat miehensä lapsellisuudesta, niin on juttu, mihin he eivät tunnu kiinnittävän huomiota. Ja se on, että alusta saakka, he itse usein ottavat sen äidin roolin. Ei ole 250 tapaa tehdä asioita, vaan yksi ja se on heidän. Joka asiassa ollaan ojentamassa, korjaamassa, itse tekemässä, heti puuttumassa jne. Enkä puhu nyt nalkutuksesta välttämättä, vaan moni tekee sen nätistitkin ja huomaamattaan, mutta tekee. Sitten kun heti muutetaan yhteen, alkaa naisen hoivaaminen ja aikuisen ihmisen ylipaapominen jo heti alkuunsa, no, se on kivaa, miellyttää ja mieleitsellä, että mies pysyy, kun sitä naiset niin pelkää, että äijä lähtee: passataan ja paapotaan, hoivataan ja tehdään. Sitten se muuttuu tottakai ojennukseksi ja vallaksi pikkuhiljaa. Lopulta väsymykseksi aikuiseen ihmiseen, joka on omaksunut oman roolinsa.
No, mitä sille nyt enää tekee... Jaa-a. Voiko sitä pala palata antaa takaisin toiselle... Enpä tiedä. Erilleen muuttaminen vähäksi aikaa voi olla hyvä, mutta mies todennäköisesti vaan odottaa että palataan takaisin eikä tee mitään. Tai hankkii uuden paapojan. Ei hänestä tule täydellistä kuin sellaiselle joka jaksaa paapoa tai antaa heti alusta saakka tilaa, ja "pakottaa" tällä tavoin hänet aikuiseksi. Te voitte keskustella asiasta, mutta siihen se jää, jos toinen ei suostu, niin se ei suostu ja jos sinä et vaan voi jättää asioita rempalleen, niin... Jaa-a.
Tosiasia on kuitenkin se, että miehet pystyvät ihan kaikkeen, mihin naisetkin, heissä on yksinhuoltajia, heissä on taitavia ja vastuuntuntoisia, ihmisiä, jotka hoitavat kaikkia asioita hyvinkin näppärästi. Jos äiti ja vaimo ei ole passannnnut piloille.
Miehesi kokee, että syytät häntä, hän on pikku marttyyri ja sinä ilkeä äiti. No, voit lopettaa kantamasta syyllisyyttä ja luetella säännöt kuten aikuiselle ihmiselle ja todeta, että sinulla ei ole (huomio! SINULLA EI OLE) ikuisesti aikaa, lapsien teon kun ottaa huomioon, ja tämä ei ole monivalintaa, vaan joko asiat muuttuu ja se alkaa hep, tai sinä häivyt. Sitten lykkäät siivousvuoron, matkan järjestämisen ja jotain hänelle ja lakkaat hoitamasta niitä. Lisäksi ilmoitat, koska lapsen teon aika on: koska sinulla ei ole sitä aikaa ja jos sinun pitää etsiä toinen mies, niin se tarttis aloittaa kohta jo. Siihen voi mennä aikaa! Jos miehesi olisi mielestäsi aikuinen, säälisitkö sä sitä että voi, voi, kun nyt sillä on syyllinen olo, ja voi voi kun mä olen nyt taas paha ja voi, voi..? Et, et sä työpaikallakaan aikuisille mitään lässytä ja jos on tiukka paikka, niin pyytele ja anteeksi pyytele. Sä luettelet omat ehtosi ja toimit niitten mukaan. Joten ala kohdella miestäsi aikuisena, niinehkä siitä tulee sellainen?
Tai sitten ei ja sä todella joudut etsimään toisen.- ap
Kiitos asiallisista vastauksista, itsekin ihmettelin tuota viisastelevaa kommenttia "Tuot siis tänne yksityiselämän ongelmat muiden ratkaistavaksi.", sitähän varten tämä palsta on, että täällä kerrotaan omia yksityiselämän ongelmia ja pyydetään niihin neuvoa. No jokatapauksessa, mies on kyllä mieleinen kaikin muin tavoin, paitsi tämän kyseessä olevan asian suhteen. Toisaalta tuskin kaikin puolin täydellistä miestä ilman mitään heikkouksia on mahdollista edes löytää. Kiinnostaisi kuulla jos jollain on ollut vastaava tilanne, niin miten se on ratkennut, onko jokin tapahtuma tai ikä saanut miehen yhtäkkiä muuttumaan vastuunoton suhteen, itse jaksan kuitenkin uskoa että ihminen voi muuttua, sillä olen todistanut sitä mm. perhepiirissäni.
- Miuku**
ap kirjoitti:
Kiitos asiallisista vastauksista, itsekin ihmettelin tuota viisastelevaa kommenttia "Tuot siis tänne yksityiselämän ongelmat muiden ratkaistavaksi.", sitähän varten tämä palsta on, että täällä kerrotaan omia yksityiselämän ongelmia ja pyydetään niihin neuvoa. No jokatapauksessa, mies on kyllä mieleinen kaikin muin tavoin, paitsi tämän kyseessä olevan asian suhteen. Toisaalta tuskin kaikin puolin täydellistä miestä ilman mitään heikkouksia on mahdollista edes löytää. Kiinnostaisi kuulla jos jollain on ollut vastaava tilanne, niin miten se on ratkennut, onko jokin tapahtuma tai ikä saanut miehen yhtäkkiä muuttumaan vastuunoton suhteen, itse jaksan kuitenkin uskoa että ihminen voi muuttua, sillä olen todistanut sitä mm. perhepiirissäni.
Minusta tilanne vaikuttaa siltä, että mies on huomannut sinun kanssasi, ettei hänen tarvitse ottaa vastuuta juuri mistään, koska sinä hoidat kaiken. Oma mieheni on pari vuotta sinun miestäsi nuorempi ja meillä on ihan selkeät pelisäännöt kotona. Olemme yhdessä sopineet vastuualueet, joten kaikki eivät kaadu toisen niskaan. Siivoamiset, ruoanlaitot, koiran hoitamisen jne teemme yhdessä, mutta esim. asuntoasiat, autoasiat, vakuutusasiat jne. olemme jakaneet niin, että toinen kantaa tietystä osa-alueesta isomman vastuun. Minusta teidän pitäisi nyt ihan istua pöydän ääreen ja puhua tästä asiasta. Kerrot miehellesi mikä mättää ja mitä muutoksia toivoisit. Aivan varmasti miehesi aikuisena ihmisenä osaa ottaa vastuuta asioista, mutta hänen ei sitä ole tarvinnut vielä tehdä, koska sinä hoidat sen puolen. Lapsi-asiaa kannattaa harkita vasta kun tämä puoli on kunnossa. Ja kerta miehesi ei vielä halua lapsia, niin sitä päätöstä tulee kunnioittaa. Ahdistelemalla vain pahennat asioita.
- aviomies-00000007
Miuku** kirjoitti:
Minusta tilanne vaikuttaa siltä, että mies on huomannut sinun kanssasi, ettei hänen tarvitse ottaa vastuuta juuri mistään, koska sinä hoidat kaiken. Oma mieheni on pari vuotta sinun miestäsi nuorempi ja meillä on ihan selkeät pelisäännöt kotona. Olemme yhdessä sopineet vastuualueet, joten kaikki eivät kaadu toisen niskaan. Siivoamiset, ruoanlaitot, koiran hoitamisen jne teemme yhdessä, mutta esim. asuntoasiat, autoasiat, vakuutusasiat jne. olemme jakaneet niin, että toinen kantaa tietystä osa-alueesta isomman vastuun. Minusta teidän pitäisi nyt ihan istua pöydän ääreen ja puhua tästä asiasta. Kerrot miehellesi mikä mättää ja mitä muutoksia toivoisit. Aivan varmasti miehesi aikuisena ihmisenä osaa ottaa vastuuta asioista, mutta hänen ei sitä ole tarvinnut vielä tehdä, koska sinä hoidat sen puolen. Lapsi-asiaa kannattaa harkita vasta kun tämä puoli on kunnossa. Ja kerta miehesi ei vielä halua lapsia, niin sitä päätöstä tulee kunnioittaa. Ahdistelemalla vain pahennat asioita.
mieshän osallistuu pääosin kaikkeen muuhun paitsi asunnon etsintään ja matkan järjestämiseen. tekee siis kotitöitäkin.
tää on tätä tasa-arvoa, ei naiset halua olla perheen päänä, he haluaa että mies päättää suuret linjat ;-)
(omasta mielestäni miehen pitää ehdottomasti olla perheen pää ja hänelle kuuluu viimeinen sana kaikista suurista päätöksistä) - tyttö vaan..
ap kirjoitti:
Kiitos asiallisista vastauksista, itsekin ihmettelin tuota viisastelevaa kommenttia "Tuot siis tänne yksityiselämän ongelmat muiden ratkaistavaksi.", sitähän varten tämä palsta on, että täällä kerrotaan omia yksityiselämän ongelmia ja pyydetään niihin neuvoa. No jokatapauksessa, mies on kyllä mieleinen kaikin muin tavoin, paitsi tämän kyseessä olevan asian suhteen. Toisaalta tuskin kaikin puolin täydellistä miestä ilman mitään heikkouksia on mahdollista edes löytää. Kiinnostaisi kuulla jos jollain on ollut vastaava tilanne, niin miten se on ratkennut, onko jokin tapahtuma tai ikä saanut miehen yhtäkkiä muuttumaan vastuunoton suhteen, itse jaksan kuitenkin uskoa että ihminen voi muuttua, sillä olen todistanut sitä mm. perhepiirissäni.
Me ollaan hieman nuorempia (alle 30v) mut oltu yhdessä jo 9,5v ja kaksi lastakin löytyy. Mies ollut aina hieman lapsellinen, ei kovin halukas ottamaan vastuuta ja hänkin tykkää näistä telkkareista, pleikkareista jne.. mut kaiken kun pistää omassa päässään balanssiin ja miettii kuinka vakavaa tämä lapsellisuus oikeastaan on niin tajuaa, että sehän on vain pieni osa tätä rakastamaani ihmistä. Välillä mullakin keittää yli kun näkee likaisia sukkia pitkin olohuoneen nurkkia, tyhjiä kaljatölkkejä kirjahyllyssä tms.. hän hoitaa kyllä esim. mun polkupyörän huoltamisen, lamppujen vaihdot, kalusteiden kokoamiset yms sellaiset 'miesten jutut', mutta en minä sitä pyykkejä päästäis pesemään! Ei meillä kellään ois sen jälkeen käyttökelpoisia vaatteita! :)
Loppuun sanoisin, että mies hänestä kasvoi lasten tulon myötä. Ja sen että puhukaa, puhukaa, puhukaa toisillenne. Kaikesta. Kuunteleminen ja itsekritiikki ovat jaloja taitoja. Ei aina tarvitse sanoa toisesta vain sitä pahaa. Yrittäkääpä joskus niin että sanotte toisillenne vuorotellen yhden hyvän asian toisesta. Katsokaa kuinka pitkälle pääsette ja kuinka hyvä mieli siitä tulee kun asiat kuulee toisen suusta. :)
Kovasti tsemppiä ja kuuntele omaa sydäntäsi. Aivot ei aina kerro totuutta... - Satanoc69
ap kirjoitti:
Kiitos asiallisista vastauksista, itsekin ihmettelin tuota viisastelevaa kommenttia "Tuot siis tänne yksityiselämän ongelmat muiden ratkaistavaksi.", sitähän varten tämä palsta on, että täällä kerrotaan omia yksityiselämän ongelmia ja pyydetään niihin neuvoa. No jokatapauksessa, mies on kyllä mieleinen kaikin muin tavoin, paitsi tämän kyseessä olevan asian suhteen. Toisaalta tuskin kaikin puolin täydellistä miestä ilman mitään heikkouksia on mahdollista edes löytää. Kiinnostaisi kuulla jos jollain on ollut vastaava tilanne, niin miten se on ratkennut, onko jokin tapahtuma tai ikä saanut miehen yhtäkkiä muuttumaan vastuunoton suhteen, itse jaksan kuitenkin uskoa että ihminen voi muuttua, sillä olen todistanut sitä mm. perhepiirissäni.
Siis kaveri on muuten suht tasapainoinen ja tervejärkinen? Jos niin sitten voisit lopettaa valittamisen maailmassa joka on sekopäisiä hulluja pullollaan ja katsoa peiliin. Sanot että haluat lapsen. Asuntoja saa aina, nyt ne on liian kallita muutenkin niin ei kannata hankkia. Säästää ennemmin ja ostaa myöhemmin jos haluaa. Vai haluaisitko että miehen pitäisi tehdä kaikki että voisit vetää lonkkaa ja lonkkua itse? Ja luultavasti ukkoas ei kiinnostas edes matkustella kissanpaskan vertaa mutta matkustaa koska haluat. Miettinyt monta asiaa hn tekee ja siet sinussa kun itsekään et ole tydellinen varmastikaan. Sellaisiakin "Ihania" naisia on maailma pullollaan. Ja edelleen kun täydellistä ihmistä ei ole eikä tule niin jos muuten noista "vioista" huolimatta on kaikki suhteellisen hyvin menny 7 vuotta niin voi vee. Iske Matti Vanhanen varmaan hyvä neuvo tuohon tai Nykänen.
Ja tarinoita kuuppavikaisista naistenhakkaajista, pettäjistä,jne. on Suomi pullollaan niin mietippä uudelleen ovatko mainitsemasi asiat kuitenkin pikkuasioita. - dikwer
tyttö vaan.. kirjoitti:
Me ollaan hieman nuorempia (alle 30v) mut oltu yhdessä jo 9,5v ja kaksi lastakin löytyy. Mies ollut aina hieman lapsellinen, ei kovin halukas ottamaan vastuuta ja hänkin tykkää näistä telkkareista, pleikkareista jne.. mut kaiken kun pistää omassa päässään balanssiin ja miettii kuinka vakavaa tämä lapsellisuus oikeastaan on niin tajuaa, että sehän on vain pieni osa tätä rakastamaani ihmistä. Välillä mullakin keittää yli kun näkee likaisia sukkia pitkin olohuoneen nurkkia, tyhjiä kaljatölkkejä kirjahyllyssä tms.. hän hoitaa kyllä esim. mun polkupyörän huoltamisen, lamppujen vaihdot, kalusteiden kokoamiset yms sellaiset 'miesten jutut', mutta en minä sitä pyykkejä päästäis pesemään! Ei meillä kellään ois sen jälkeen käyttökelpoisia vaatteita! :)
Loppuun sanoisin, että mies hänestä kasvoi lasten tulon myötä. Ja sen että puhukaa, puhukaa, puhukaa toisillenne. Kaikesta. Kuunteleminen ja itsekritiikki ovat jaloja taitoja. Ei aina tarvitse sanoa toisesta vain sitä pahaa. Yrittäkääpä joskus niin että sanotte toisillenne vuorotellen yhden hyvän asian toisesta. Katsokaa kuinka pitkälle pääsette ja kuinka hyvä mieli siitä tulee kun asiat kuulee toisen suusta. :)
Kovasti tsemppiä ja kuuntele omaa sydäntäsi. Aivot ei aina kerro totuutta...hyvin kirjottelet. yritin plussaa laittaa mutta aina tämä sivusto estää sen silloin kun sitä plussaa haluaisi laittaa.
- aviomies-000007
oletteko vaihtamassa asuntoa sinun vai miehesi päätöksellä? Entä se matka, kumman idea se on?
olen samanikäinen ja vaimo on pääosin hoitanut uuden kämpän katselun, koska hänen mielestään me tarvitaan uutta asuntoa, mun mielestä ei. samaten vaimon haluamat matkat saa hän itse järjestää, en laita tikkua ristiin niiden edestä. sensijaan minun aloitteestani tehtävät matkat järjestän minä.
eli ettei vaan olisi niin, että haluaisit miehen osallistuvan enemmän _sinun_ omiin projekteihisi?
onmko teillä yhteistä tekemistä? jos ei ole niin ymmärrän kyllä miksi toivot miehen osallistuvan enemmän asunnon etsimiseen, sehän olisi sitä yhteistä puuhaa. parisuhteessa on oltava semmoistakin, muuten pikkuhiljaa etäännytään toisista-
lapsiasiaan en sano mitään, jotkut vaan ei halua niitä ja sillä selvä.- näitäkin löytyy
Sit, kun sä olet löytänyt sen kämpän, alkaa ruikutus sen remppaamisesta ja uusien huonekalujen hankinnasta. Siinä sitä hulabaloota lisää. Otas nyt eukko rauhallisesti ja anna sen ukkos rauhassa kehittyä tai ota pitkät, jos se on kunnoton, vieraissa ravaava, ryyppäävä renttu.
- asiantuntija.
Laita hänet vaikka kelaatioterapialle, tai lois/bakteerihäätökuurille.
Jos hän noista aineista valahtaa tuollaiseksi zombieksi, ja viettää mieluummin aikaansa sängyssä, olette osuneet asian ytimeen, eli miehesi yläkerta vaatii puhdistamista.
Kelaattorien osalta, alfalipoiinihappo, DMSA, sekä kokelma antibiootteja, esim makrolidit, tetrasykliinit, ja VDR-agonisti olmesartaani ovat kaikki loistavia. Itse olen jo pannut useimpia ihmisiä näille kuureille, ja itseni mukaanlukien, ihmeitä se tekee mielelle. Reseptit saa, jos vaikka matkustaa ulkomaille, mulla on lääkärien osoitteet. Samalla puhdistuu verisuonet, ja mitä muuta nyt sattuu olemaan (jäykkä niska, selkäkipu yms.). - !
on 40-vuotias, eikä ole vieläkään aikuistunut...
- isätietysti
Tuskin siinä mitään sen kummempaa aikuistumista tapahtuu; hän on sellainen. Minulla oli vaimoni kanssa 3 lasta kun olin 28 enkä ole katunut. Ei sinun tehtävä ole ainakaan opettaa häntä...huonommaksi menee. Sinuna keskustelisin asiasta ja katsoisin toteutuuko toiveet parisuhteen osalta. Olen kuvitellut isän ominaisuuden olevan sisäsyntyistä ilman mainintaa tai kehoitusta asiaan...
- eronnut 5vsuhteesta
voi tietää.Mulla oli sama tilanne ja tympiinnyin niin täysin koska lopetin elämisen ton miehen passiivisuuden ym. takia. Helposti se ero sitten onnistuikin ja mies ymmärsi yskän ja sanoi suoraan ettei voi itsekään juuri muuttua.Lapset tuossa suhteessa olisivat olleet kauhistus koska olin erittäin stressaantunut tästäkin "hoidokista". Mieti vähän niin että mitä saat eli ne ja mitä voimavaroja sulta viedään. Elämän suuntaa voi aina muuttaa!!
tiedan jotta asiaa kutsutaan skitsofreniaksi . koklaa itse olla miehesi vartalossa henkisesti nii nat kuinka lapsi olet itse niin tiedat tytto vaiko poika . ite oo kahlannu kaikki lapi psykogolookit ym ja lopputuos oli . sitten kun oikea puoliso loyty . 14v tytto . ainoa etta venalainen aiti . on myos kuttuuri asiat muisdettava , :D
- ?????
Oma asuntoko se on aikuisuuden merkki ? Enpä tiennytkään, luulin että vuokrallakin asuu aikuisia.
- Hyvä aihe
Ja vielä ilmeisesti naisen esiintuoma. Js ei kaltaisellasi harakalla ole muuta kuin täyttää toisten mieli omilla haaveillasi - ja olla antamatta pillua, ja vielä valittaa siitä täällä. Niin eikös vaan olisikin aikuismaista antaa noin hyvän tyypin vain olla ja lakata kiusaamasta häntä. Tuollasen mulkkuakan saa kuka vaan. Mutta muut äijät ei edes kuuntelis kahtaviikkoo sun ruikutusta.
Mene ulos ja paneta itses paksuksi : saat lapsen. Hoida se, mutta älä ala enää itkemään ukkos perään, sillä hän miettii oletko edes tulossa aikuiseksi itse.
Jesus mikä trulli. - Ei koskaan aikuinen
taida aikuiseksi olla enkä sitä halua. Mä vain tahdon pitää hauskaa.
Musta ei kai ikinä... taida aikuiseksi olla enkä sitä halua. Mä vain kuljen pilke silmäkulmassa! :D
Niin se Klamydiakin laulaa :P Mies ei aikuistu ikinä, jos kerta ei oo jo aikustunu. Turha ootella! Ja valitettavasti jos on sitä tiettyä tyyppiä, niin ne ei ota opikseen millään, eikä ikinä tapahtu mitä tahansa.
- sdfgag
Pakko esittää sama kysymys minkä olen kysynyt jo aiemmin muiltakin kirjoittajilta: miksi, oi miksi, te tulette tänne pyytämään neuvoja ongelmiinne? Tämä on Suomi24 keskuselupalsta. Täällä ei liiku normaaleja, fiksuja ihmisiä, tämä foorumi on täynnä kusisia kersoja! Mene mieluummin jollekkin oikeasti aikuisten ihmisten suosimalle keskustelukanavalle, esimerkiksi johonki sellaiseen joka liittyy omiin harrastuksiisi. Siellä saat todennäköisesti asiallisia vastaksia.
- TwoTimesHappy
Höpsistä, ihan oma arvauksesi! Minä olen normaali, tulin juuri työreissulta Euroopasta, vaimo on töissä mutta onneksi lastenhoitaja on kotona ja antaa minun surffailla netissä. Itse olen ihan tavallinen taatelintallaaja, duunari. Ihan turha väittää, että olet fiksumpi ja kaikkien yläpuolella, kuin muut. Noh, en sitä halua arvostella mutta tähän keskusteluun haluaisin puuttua, ei kai tässä haluta arvostella tätä kysymyksen lähettäjää, vaan antaa neuvoja hänelle? Otappa sanasi takaisin, niin ollaan sujut :-).
- TwoTimesHappy
Kyllä mies antaa lapsen, kun on oikein rakastunut. Minä olen mies ja neljän lapsen isä, joten tiedän mistä puhun. Mieti nyt mitä sanot miehellesi jatkossa, jos sanot mitään.
Tsemppiä! - LTD__
Eipä käy ukkoasi kateeksi. Äijä tuo leipää pöytään, tekee kotitöitä ja ostele kotiin "vaan tollasii ylseiseen mukavuuteen liittyviä" turhakkeita kuten huonekaluja. Ja sä jaskat nalkuttaa kun se ei oo jostain svidun etelän matkasta yhtä innoissaan kun itse olet?! Eikä muksuakaan ole halunnut pyöräyttää vaikka toista vuotta oot jo pyydellyt?!:p Hahaha.
Toki nettikirjoittelun perusteella on ihmisestä mitään todellista kuvaa mahdoton maalata, mutta siltikin tekee mieli vetää se johtopäätös, että sulla on melkoisen hyvä mies joka ansaitsee vähemmän rasittavan eukon. Kaikki ne asiat, joita mies tekee teidän yhteisen elon ja olon eteen on joko vaan sellasta " ihan kiva, mutta..." - kamaa tai LAPSELLISTA . Sun hoitamat TOSI TÄRKEÄT JUTUT kuten aurinkoloman buukkaaminen taas on sitten sitä aikuista vastuunottoa. Hahahaha. VMP.- TwoTimesHappy
Mun vaimo hoitaa kaikki juhlat ja kutsut ihan yksin, muhkein tarjoiluin ja on aina ajoissa (melkein). Vaippoja en oo vaihtanut, kun kaksi kertaa ja kahdelle pitäisi koko ajan vaihtaa. Kodinhoitaja jelppaa ja vaimo opiskelee, on töissä ja ajaa ajokorttia. En oikein ymmärrä asennettasi, mikä siinä on niin vaikeaa hoitaa näitä "tärkeitä" asioita ja jättää muut perheen päätökset sivuun? Minä olen onnellinen ja hoidan nämä perheen "tärkeät päätökset" yksin ja mielelläni, ilman mitään vaateita. Olen todella tyytyväinen tähän feministien kauhistelemaan, perinteiseen perherooliin.
Mutta lapsi on naaraallensa annettava tai sitten voi suksia hevon kuusen *ittuun? Ei kai se ole noin vaikea ymmärtää? Kukaan ei halua asua tuhkamunan kanssa ihan kauhean pitkään? Meniks jakeluun? - kerrankin
osui ja upposi. Mukavuuteen liittyvät asiat kestää vuosia,, matka eli se tavattoman tärkeä vain hetken. Toisaalta naisille on tärkeetä päästä jauhamaan sit näistä jutuista..heh. Mielipiteitä on monia ja sehän on parisuhde jossa tehdään kompromisseja. Vai tehdäänkö?
- Kokemusta 45v.N.
Etkö huomaa olette eri maailasta täysin.
Ette sovi yhteen havaitsee jo vieraskin noista tavoista..
Etsi vakkaasi sopiva kansi.Niin itsekkin tein ja löysin erittäin sopivan juuri minulle.
Miesystäväsi ei ole varma suhteestane ja sen loppuelämän kestosta.
Jokaiseen ihmiseen vaikuttaa kotikasvatus millälailla on kotona saanut/joutunut osallistumaan kotiaskareisiin.
Jotkut miehet ovat vasta valmiita noin. 45 iässä jolloin iskee se aika kun,
etsitään sitten sitä 10 vuotta nuorempaa naista joka hoitaa kodin
tekee lapsen ja hoitaa kodin valittamatta.
pelkän rakkauden varaan ei perhe kasva..siihen kuuluu paljon muutakin...- TwoTimesHappy
Hei! Ei kaikki naiset ole vaatimassa miestä kodinhoitjaksi! Ei oikeesti, ja mulle se sopii ihan hyvin. Saan olla rauhassa noilta lastenhoito -asioilta mutta olen kuitenkin rakastava ja huolehtiva isä, hankala välillä ja silti korjaan, järkkään, järjestän, maksan ja suunnittelen kaiken mahdollisen taloudessamme. Silti vaimo on fiksu ja osaa ohjata minua ja lohduttaa ja kertoa mikä menee pileeen ja mikä on hyvää ja mitä hän haluaa. Ja hän näyttää nauttivan roolistaan täysillä. Minä kannsutan häntä joka päivä. Meillä on yhteinen tahto. Onko roolit jotenkin sekaisin?
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Unohtakaa puolihaluttomat vätykset, ottakaa oikea äidin rooli ujostelematta ja antautukaa suhteeseen, lapsien kanssa? Lapsia nukuttaessa voi olla myös miehensä kainalossa. On muuten kivaa, ainakin vaimon mielestä! Sitten, kun lapset on isoja, niin ukkokin vielä matkassa mukana, kun on niin kiva aina tulla kotiin reissusta, ihan mahdottoman hauskaa onkin. Mikä tässä on niin vaikeaa, miksi muokata miestä? Lukekaa pari psygologian kirjaa, eiköhän se siitä...
- 23
Jätä E pillerit pois niin kyllä saat lapsen.
- JEpujepjepjep
Ehdottaisin kokeilemaan lohtuseksiä luonnani...
- rva Hoo
Onneksi sain itse valita mieheni, hän oli jo aika vastuuntuntoinen jo tavatessamme ja aikuinen mies (23v) mennessämme naimisiin. Koskaan ei ole tarvinnut eikä saanut opettaa tai neuvoa; vauvojen hoito, siivous ja ruuanlaitto on sujunut. Lisäksi hän on mies talossa, vaikka kaikki päätökset tehdäänkin yhdessä.
Poikamme on nyt 16v eikä ihan sälli hänkään. Hommat hoituu. - voi olla
Mä luulen omasta kokemuksesta, että sun ainoa vaihtoehto on yksinkertaisesti antaa asioiden olla. Tarkoitan sitä, että et vain tee mitään, mikä helpottaisi miehen oloa. Tarpeen tullen aikuinen ihminen kyllä ratkaisee asiat pakon edessä. Eli et ole enää se, joka järjestelee asiat.
Jos miehesi ei vain koe tarpeelliseksi asioita joita sinä haluat. Voisit keskittyä ihan omaan elämään. Eli harrastuksiin ja annat miehen löytää suuntansa sillä aikaa. Siihen menee vuosia. Näet samalla, mitä hän arvostaa, mihin hän haluaa panostaa, mikä ohjaa hänen toimintaansa. Kun ihmisellä on kaikki valmiina, joka tavallaan palvelee häntä eikä koe tarvetta suuremmalle muutokselle, niin miksi vaivautua. Helppoahan se valmiista vaihtoehdoista valita jos on mahdollisuus, eli rahaa.
Vastassa saattaa olla ihan mitä tahansa. - Voi äitee.
Äiti soittaa sille monta kertaa päivässä. Mitä sä nyt teet,ootko syönyt,mee nyt nukkumaan ajoissa,jne.
Kesällä kaveri meni naimisiin ja saa nähdä kauanko sen naisen hermot kestää.- Tarumaarit M
Ei lasta hankita jos toinen ei halua!
- äiti ja tytär
:d:D.äd:d:dD
tuohan on minun isäni!!! Ai niin, eihän teillä ollut lapsia! - blackwidoww
..nalkuttava akka täällä huutelee millainen miehen tulisi olla. Luuletko todella että miehesi haluaa ostaa sinun kanssasi asunnon tai lähteä jonnekkin matkalla sinun kanssa.. huhhui,, kaikkea sitä kuulee. Jos vaan kitiset asioista ja valitat hänen tekemistään, niin ei kannata ihmetellä miks ei asunnon katselu kiinnosta.
- hohhoijjaa33
Aikuistunut on kun pystyy puolisosnsa kanssa keskustella, lapsellista taas on puida tääläisiä täällä ja etsiä omaan mieheensä vastauksia. Vastaukset löytyy oikeasta elämästä.
- minä vaan
Suoraan kysymykseen suora vastaus. Ei kuule aikuistu koskaan, turhaan odotat.
- Pojasta Mieheksi
Tai ainakin se kestää kauan, siis aikuistuminen :)
Mutta muutamia viisauksia joita olen kuullut:
Miehet on ikuisia poikia.
Mies on kuin viini paranee vanhetessaan.
Ei se vaihtamalla parane.
Ota toisella kierroksella oleva niin säästyt harmeilta.
Vähän käytetty on parempi kuin uusi.
Mies on ikuinen lapsi eikä siksi halua omaa.
Vähintään 10 v ikäero pitää olla.
Mikään ei ole ikuista.
Ota noista nyt selvää mutta jos mies on 31 ja pakoilee vanhemmuutta niin vahva epäilys on että se seuraava tyttöystävä saa jo miehen. Se on myös varmaa ettei koskaan kukaan ole juuri sellainen kuin haluat... lähelle voi päästä kyllä! - Aikuinen Nainen
Kirjoitit todella fiksusti ja täyttä asiaa, mutta kuten vastauksista voit havaita, väärään paikkaan. On harmi, että on tällainen keskustelupaikka, mutta että täällä 99% on näitä suunsoittajia, jotka eivät ole kykeneviä asialliseen keskusteluun.
Laitan nyt kuitenkin mielipiteeni sinulle tähän: olet liian fiksu ja aikuinen kumppanillesi. Tuollaisesta kaverista et tule koskaan saamaan henkistä haastetta etkä aikuista miestä itsellesi. En tiedä mistä tasoisesi ja arvoisesi miehen löydät, tämän päivän suomalaiset miehet ovat juuri tuollaisia pikku poikia. Hymyssäsuin luin tuota kommenttiasi siitä, että hän loukkaantuu herkästi. Sellaisia miehet juuri ovat, ei heistä ole vastaanottamaan asiallista kritiikkiä joka kohdistuu heihin itseensä. Noita mammanpoikia on tämä maa täynnä.
Toivottavasti löydät miehen, joka on kanssasi samalla tasolla, nykyinen kumppanisi ei sitä ole:)
Ja nyt sitten jäämmekin odottelemaan tähän viestiin kitkeriä kommentteja miehiltä, joiden nilkkaan tämä kalahti *wirn*.- TwoTimesHappy
No eipä tarvitse antaa kitkeriä kommentteja. Mutta tuohon palautepuoleen voi olla hyvä katsoa peiliin. Ei se toisen ihmisen muuttaminen onnistu, ei se negatiivinen palaute eli "kritiikki" anna kovinkaan paljon, ei yhtään mitään itse asiassa.
Miehet loukkaantuvat herkästi palautteesta, joka kohdistu heidän kykyynsä hoitaa yhteisiä asioita, kun nääs pitäisi olla sen perheen "uros". Jos tämä ei ole mennyt kaaliin, niin on aika oppia se, saa sitten pitää uroksensa kotona ;-).
Samoin suomalaisen miehen kyky antaa positiivista palautetta ja kiitosta vaimolleen, on ihan oikeasti puutteellinen, ihan peppanasta, sen olen vaimoni ansiosta oppinut, kun nyt olen sattumalta suomalainen. Anteeksi vain kaikille suomalaisille naisille, olen tapani parantanut mutta se ei perustunut "10 vuotiseen asialliseen kritiikkiin", vaan siihen, että uusi vaimo kysyi minulta, että miksi en minä sano, että hän on kaunis? Hitto vieköön? Meni melkein taju, kun ymmärsin koko ongelman, Suomessa nimenomaan! Ei vain ole tapana kehua vaimoa päivittäin? Ollaan vaan kuin Tauno Palo ja otetaan nainen kiihkossa, ilman kehuja...huh!
Mutta tämä mammanpoikia ei olla, ollaan ihan itsenäisiä olioita, ei meitä noin vain "omisteta" ja sitäpaitsi haluttuja kumppaneita! Ja se "kritiikki" voi olla joskus se viimeinen pisara, se ei pitkälle auta. Oisko kehuminen oikea tapa saada oma uros sohvalta ylös? Meillä on semmoinen puolivälin tie eli kehuminen ja laiskaksi moittiminen...toimii.
Mikä mättää? En viitsi mitään jatkuvaa "asiallista kritiikkiä" ottaa vstaan, en ikinä, keneltäkään. Eikä kukaan muukaan mies, jatkuvasti. Ymmäristkö nyt asian?
Ei varmaan vaimokaan viitsisi kuunnella minun puolelta jatkuvia "parannusehdotuksia", vosi olla aika tuskallista... - vanha nainen
Anna vastuuta miehelle ja anna miehen olla mies . Älä nalkuta, älä ota miehen vastuuta itsellesi. Joillakin miehillä kestää kypsyä mieheksi kauemmin ja ottaa miehen rooli. Voit auttaa siinä, jos rakastat miestäsi. Ei se miehen vika aina ole että on täys läpsykkä, jos ei ole itse lapsena saanut miehen mallia. Ja tiedä miten miehet toimii. Kaikilla kun ei asiat ole olleet niin hyvin että roolimalli, eli oma isä olisi ollut läsnä. Et voi vaatia, kun ei ole annettukaan. Keskustele miehellesi ja opetelkaa mitä miehenä olemiseen kuuluu. Ei kaikki miehet ole valmiita miehiä. Ei kaikki naisetkaan ole valmiita naisia, jos ei ole roolimallia ollut. Mieti tätä ennen kuin tyrmäät. Aina voi kasvaa, eikä toivoa kannata menettää.
- Pano-Man
Tyhymä huora.
- ktyhg
Niin, ei tämä elämä aina ole kuten sitä kuvittelee. Mäkin samanlaisesta perheestä kuten sinä, ja mietin, että alitajuisestiko halusin erilaisen miehen kuin isäni.
Minä päätin että hankittiin lapsia, ja ihania tyttöjä on nyt kaksi. Hoidan viralliset asiat ja kannan kasvatusvastuun. Mieheni on hyvä isä ja uskollinen mies, mitä nyt noita mainitsemiasi "puutteita" on. Hän on paras ystäväni, with benefits.
Pelkään että joskus vastaani tulee mies joka vie. Mutta en anna sen tapahtua niin kauan kuin lapseni ovat parikymppisiä. Mikä tässä elämässä on tärkeintä? Mä olen saanut kaiken mitä haluan.- TwoTimesHappy
En voisi pahempaa kohtaloa kuvitella, kuin hankkia lapsia ja odottaa jotain parempaa! Ihan kamala tilanne. Tuo pitäisi ottaa puheeksi miehen kanssa. Ihan varmasti löytyy ratkaisu, on vaikka mitä seikkailulomaa ja muuta toimintaa. Kaikki haluavat olla onnellisia ja panostaa siihen. Mutta jos on perusteettomat kuvitelmat jostain paremmasta, niin ne on helppo heittää roskiin, ei ole juurikaan parempaa elämää, kuin riidaton perhe. Se on vaan silleen, ei tule parempaa, lopeta haaveilu! Tämä on ihan satavarma, koettu juttu!
- Hermanni 60.02
PELAILEE On sana ,jonka jälkeeen ei minulle muuta tarvitsekaan sanoa. Siitä ei tule koskaan miestä.Jos vielä 31vuotiaana ei ymmärrä mitään aikuisten asioista. Vaihda äkkiä jos vaan jostain sopivan löydät.Mikäli et halua hoitaa tuollaista isoa lasta koko ikääsi.
- 2244öö
voisit kyllä tarkkailla itseäsikin, eikä syyttää kaikesta toista.
Siinä neuvo. - surullinen______
meillä mies ei IKINÄ aikuistunut. Loppujenlopuksi kävi niin, että riideltiin päivittäin ja miehen mukaan minä nalkutin asioista, vaikka yritin vain selittää asiat, ja loppujenlopuksi suhde päättyi siihen että mies hakkasi minut. En olisi ko. miehestä ikinä uskonut. Muutin paikkakunnalta pois, eikä ole kuulemma vieläkään aikuistunut.
- TwoTimesHappy
Eipä ollut mies, jos hakkasi naista. Sain kerran paistinpannusta polveen, vaan taisi olla oma vikani. Vitsailtiin sitten siitä jälkeen päin. Ei kai naista voi hakata, ei ihmeessä, on varmaan hirveän heikko itsetunto kaverilla?
Kasvaminen tapahtuu jossain muualla, kuin sinun sitoutuneessa mielessäsi, yritä päästä eroon tuosta surkimuksesta!
- jfldsalf
yksi pointti mitä kukaan ei vielä tainnut ottaa esille on se, että harva tulee ajatelleeksi, että meillä jokaisella on tapana olettaa ja elää sellaisen perhemallin mukaan missä me on itse kasvettu ellei sitten olla näistä malleista tietoisia ja haluta niitä tietoisesti muuttaa. Siis sinä esim odotat, että miehesi toimisi samoin kuin sinun isäsi on toiminut, mutta millainen koti miehelläsi on ollut? onko hänellä esim ollut isä, joka ei ollut niin osallistuva ja äiti joka lähinnä teki kaikki perheen asiat?
suosittelen, että ennen naimisiinmenoa tai lasten hankintaa menette avioliittosuunnittelevien kurssille, jossa todellakin mietitään näitä malleja mitä omasta kodista on saatu, millaisia odotuksia molemmilla on jne. Osa tällaisen kurssin käyneistä pareista tajuaa, ettei heillä olekkaan riittävästi yhteistä pohjaa ja tajuavat olla menemättä naimisiin ja osalle se antaa avaimet parempaan avioliittoeläm'än alkuun.
itse voisin sanoa näin jälkikäteen, että olisi ollut hyvä jos nuorena olisin tajunnut minun ja exäni kotien kasvatus-ja mallierot niin olisin tajunnut aiemmin että en koskaan tule onnelliseksi sen ihmisen kanssa. Minun kodissani opetettiin ja arvostettiin rehellisyyttä, kun taas tuon exäni kodissa valehdella sai, kunhan vältti kiinnijäämiseen ja hänen isänsäkkin kehotti aikuisia poikiaan uskottomuuteen (kunhan vaan vaimo ei näe tai saa tietää) eli arvomaailmat joissa olimme kasvaneet törmäsivät kyllä rajusti kun tajusin että mies eli näiden perheessään oppimien mallien mukaan.- klkllkl
Ei aikuistu. Minäkin odottelin edellisessä suhteessa aikuistumisen merkkejä turhaan. Joillekin miehille on sisäänrakennettu ominaisuus vain ottaa käskyjä vastaan ja toteuttaa niitä - omaa ajattelua on turha odotella. Vaikeaa on tietysti katkaista välit, kun on pitkä suhde takana. En tiedä muuttuuko mies, itse erosin vastaavassa tilanteessa.
- sdasddad
Voihan olla, että miestä ei edes kiinnosta katsella uutta asuntoa, koska on tyytyväinen nykyiseen, jolloin olisi tietenkin typerää vaihtaa uuteen ja lapsien tullessa asunnon vaihto olisi joka tapauksessa helppoa (jos teillä on rahaa). Ja materiaahan asunto vain on, eli ei aivan niin merkittävä asia kuten kuvittelet pitkällä tähtäimellä.
Ehkä hän ei välitä tuhlata rahaa matkusteluun ja pitää koko matkustelua paikasta toiseen huvikseen turhana. Matkusteluhan on pelkkää viihdettä, ei se eroa mitenkään eroa pelien pelaamisesta tai TV:n katselusta, golfin pelaamisesta jne. Mukavaahan matkustelu on, mutta "vakavahenkisyydellä" sillä ei ole mitään tekemistä tai oikeastaan päinvastoin (ellette sitten tee vuoden retkeä keskelle afrikkaa ilman mitään ulkopuolista apua tai rahaa, mutta siitä tuskin puhut). Kaikkein vakavimmin elämään suhtautuvat eivät todennäköisesti ikinä matkustaisi mihinkään, koska rahaa ja aikaa kuluu sellaiseen paljon ja ajan (ja rahankin) voisi käyttää johonkin todellisesti hyödylliseen.
Lapsien saaminen on ainoa mainitsemasi kunnollinen merkki lapsellisuudesta ja satoja kertoja merkittävämpi asia kuin muut mainitsemasi asiat. Lapsen saaminen nimittäin merkitsee todellista vastuun ottamista muiden kuin itsensä elämästä, eli toisin sanoen aikuistumista.
ps. Itse olen sinkkumies (jolla ei edes ole lapsia), joten mitään kokemusta minulla ei ole. Kyse on pelkästä omasta mielipiteestä ja päätelmistä. - perimätietoa!
Siteeraan mummoani jolla oli elämän kokemusta ja hän sanoi näin "jos ei mies 30v mennessä viisastu ja jos ei 40v mennessä rikastu, niin kumpaakaan on turha odotella"
- erkkiesimerkki79
Nyt kyllä kuulostaa turhanpäiväiseltä...Mies on ihan asiallinen kirjoituksestasi päätellen ja minua henkilökohtaisesti vituttaa suunnattomasti ihmiset joiden mielestä pitää kokoajan olla menossa ja olla jotenkin hyödyllinen...Älä viitsi ruikuttaa...Miehesi voisi olla ällöttävä paskamahajuoppo, joten kyllä tässä nyt sinä olet se jolla viiraa...Jos ei kelpaa niin aina voi kumppania vaihtaa mutta sinä taidat kuulua siihen osaan naisista jolle koskaan ei kelpaa mikään, vaan aina on jotain vittuilun aiheita...
- mies40_123
Mitäs täällä valitat? Jos olisit itse fiksu nainen, niin olisit ymmärtänyt ottaa fiksumman miehen.
- jäsenmerkki
Saattaapa tuo olla tai olla olemattakin että ministerissä itsessääkin olisi jotakin vikaa.
- isukki235
"Olen omassa lapsuudenkodissani tottunut siihen että isä oli aina se "perheen pää", joka hoiti perheelle talon, ja hoiti paljon käytännön asioita ihan omatoimisesti. Meillä on toisinpäin. "
Näyttää siltä, että sinähän se tässä kaipaat isän jatketta. Koetahan nyt aikuistua. - ---------
mutta kysymykseesi koska miehenne aikuistui, niin itse aikuistuin 13 -vuotiaana kun äitini kuoli. Toki asunto tuli perintönä mutta yksin olen paljolti siitä asti hoitanut omatoimisesti asioita, toki huoltaja mulla oli mutta kaikki olen pakostakin joutunut itse hoitamaan.
Nyt olen päälle parikymppinen ja osakkeita on salkku pullollaan, osinkotuloilla elelen lopun elämääni turvallisesti kunhan hieman vaan järkeä käytän sijoitellessani. M-Realin osto oli fiksuin liikkeeni ja myin sen tullessa 3€/kappale jolloin moninkertaistin sijoitukseni ilman suurempaa vaivaa... Uskalsin ottaa vain kohdata riskin. Jos olisin tehnytkin tyhmän sijoituksen niin olisin joutunutkin työelämään. Nyt kävi toisin.
En ole koskaan pelaillut mitään, tuskin edes osaisin, korkeintaan osakkeilla. Mutta eipä siitä minun kannata stressata, aika kuluu hyvin lehtiä lueskellessa, asioita hoidellessa sekä musiikkia kuunnellen.- gravedigger 666
silloin kun huomaat elämäsi olevan pelkkää tyhjää piunnallista paskaa vailla mitään sisältöä niin luultavasti ajat rekan eteen kun susta ole miestä käyttään edes asetta.
- Isofaija
Mies ei aikuistu koskaan. Hän on aina autolla ajava lapsi, joka tarvitsee äidin korvikkeen hoivaamaan itseään. Naiset aikuistuvat 5-6 vuotta ennen miestä. Miehen aikuistuminen tarkoittaa sitä, että hiekkalaatikon leikkiauto vaihtuu oikeaan leikkiautoon ja äiti vaihtuu äidin korvikkeeseen.
Mies ei ole ilman naista mitään. On muistettava, että jokaisen menestyvän miehen takana on aina vahva nainen tai ehjä perhe. Yksinäinen mies on yleensä lusperi, huijari tai muu rikollinen.- erkkiesimerkki79
Sä iso faija selität...Vittu sä oot sekaisin..."yksinäinen mies on yleensä lusperi, huijari tai muu rikollinen"... Missä sä oot kasvanu ja kuka noita ajatuksia on sulle päähän syöttänyt?! Sun äitis vai.. :D Kyllä täällä vittu on oikeasti kaikenlaista vääräsääristä ja kaikentietäjää mut tuo oli kyllä ehdottomasti tyhmien kommenttien aatelia...Mee lähimmälle psykiatrille ja hommaa nyt ihmeessä itselles oikea lääkitys.. Oikein huvitti ja vitutti lukea sun juttuas....
- jp
taas näitä suomi-naisia 'mullekaikkihetinyt' ja 'enhaluamutakuinkaikentekemättämitään'
onneksi on Naisia, ulkomaalaisia, jotka ei jatkuvasti urputa.
jätä se mies rauhaan Roikkuu vain koneella ja pelailee ja ikää myös hyvän matkaa yli 30. Ei vain aikuistu millään. Saat olla onnellinen että hän tekee vielä kotitöitä. Meillä minä hoidin kaiken. Siivoamisen, hankinnat, pyykkäämisen, ruoanlaiton, tiskauksen ym...eli siis ihan kaiken. Mies ei tehnyt muuta kuin kävi töissä ja muun ajan roikkui koneella niinkuin muuta maailmaa ei olisi ollutkaan. Ei tehnyt mitään edes pyynnöstä. Monet kerrat pyysin kauniisti tekemään pieniä asioita kotona kuten tiskaamaan tai pyykkäämään niin mitän ei koskaan tapahtunut ei vaikka monta kertaa ystävällisesti pyysin. Olisi ollut kivaa että joku muukin olisi tehnyt kodissamme jotain, koska yhdessä asuimme ja koti oli yhteinen. Itsekkin käyn töissä ja sen lisäksi piti vielä tehdä kaikki muu niin se alkoi pikku hiljaa risoa ja pahasti. Asioista ei koskaan puhuttu. Mies vain mökötti välillä ja minun olisi pitäny osata lukea hänen ajatukset ja siitä päätellä mistä kiikastaa. Vaikka monesti kysyin niin en koskaan saanut vastausta....en mihinkään kysymykseen. Kun kysyin että mököttikö hän minulle vai mikä painaa mieltä niin eipä sitä vastausta sieltä koskaan tullut. Vain jotain mutinaa, joka sisälsi jonkun tekosyyn mutta ei varsinaista oikeaa syytä. Muutaman kerran valitteli ettei parisuhde toimi. Eipä kai jos toinen joutuu tekemään itse kaiken mutta pahinta oli että minä sain suhteen toimimattomuudesta syyt niskoilleni.
Väsyin tuohon kaikkeen lopuksi aivan totaalisesti ja eräänä päivänä pyysin häntä vain pakkaamaan tavaransa ja lähtemään. Pystyin hoitamaan kuitenkin kaiken itse laskuja myöten ja olin miltei kaiken myös kustantanut itse niin katsoin että parempi oli potkia hänet pois. Totesin että ansaitsen parempaa arvostusta osakseni ja tein ratkaisun. Nyt miltei vuoden sinkkuna olon jälkeen en ole hetkeäkään katunut ero päätöstä. Onneksi ei llut lapsia eikä yhteistä omistusasuntoa tms. joten pääsin siinä mielessä helpolla. Mies sai mennä takaisin äitinsä hoiviin. Eiköhän sieltä se parempi mies tule vielä vastaan.
Sinun kohdalla tilanne ei ole vielä niin pahassa mallissa joten voit vielä sanoa hänelle että sinä päätät tämän nyt ja tässä ja hoidat tämän heti. Jos mitään ei tapahdu niin syytä olisi vakavasti keskustella. Sinun pitää ilmaista hänelle mitä mieltä olet ja miltä sinusta oikeasti tuntuu. Siinä alkaa myös valjeta suhteen suunta. Mies voi hetkellisesti skarpata mutta takeita pysyvästä skarppauksesta ei ole. Suosittelen että vedät hänet sivuun sellaiseen paikkaan jossa ei ole tv:tä tai mitään muitakaan koneita, joihin hänen huomionsa saattaisi kiinnittyä, ja pakotat hänet keskittymään siten sanoihisi. Se keskustelu tuottaa varmasti tulosta. Toivoa ei kannata vielä heittää hukkaan sillä paljon on pelastettavissa. Kaiken avain on kommunikaatio ja se että asioista keskustellaan kunnolla ilman häiriötekijöitä. Se että oman suhteeni meni aikanaan päin mäntyä ei tarkoita että sinulle kävisi niin. Nyt kannattaa puuttua asioihin ja hoitaa ne kuntoon ennen kuin se pääsee liian pahaan tilanteeseen. Pienistä asioista tulee nopeasti omassa päässä todella suuria ja muuttuvat myös ylitsepääsemättömiksi. Älä anna siis asioiden mennä niin pitkälle.
Voimia sinulle. Pystyt kyllä siihen! :)- Kirppu223
Et voi muuttaa miestäsi, vain itseäsi voit muuttaa, suhteessa mieheesi.
- smussmus
empä usko et aikuistuu..
Itsekkin oottelin 5 vuotta,mut oma mielenterveyshän siinä menee,oikeesti!
Nyt oon sinkku ja siivoan omat sotkuni ja varaan omat matkani,ei tarvii väntää rautalangasta joka
v*tun sekuntti :)
Tsemppiä! - kasvatti
Olin yli 30 vuotta naimisissa tuollaisen miehen kanssa. Ei aikuistunut koskaan. Otin eron 33 vuoden avioliiton jälkeen.
- Mummeli jo
Mieheni on jo eläkeiässä eikä ole vieläkään "aikuistunut". Hyvin on kuitenkin mennyt. Lasten kanssa leikki ja vei ulos ym. kun olivat pieniä. Nyt leikkii lastenlasten kanssa.
Kyllähän on välillä tuntunut että oli lapsi lasten joukossa.
Kiva mies kuitenkin, nyt on hauskaa hänen kanssaan kun ollaan kahdestaan ja voidaan tehdä mitä mielii. Molemmilla omat harrastukset, minä kuitenkin pidän huolta huushollista, oma valinta. Mies tekee kaikkea, osaa tehdä mitä haluaa ja voin pyytää ihan mitä vaan. Että ei hassumpaa kuitenkaan. - 9 + 12
Minä menin naimisiin 35 v miehen kanssa, joka ei ollut kaikilta osin ihan aikuinen. Ei kantanut vastuuta, oli sisäisesti pikkupoika kotona ja ihmissuhteissaan. Työn ja harrastamisen hoiti aikuisella ja vastuullisella tasolla. Kaikesta muusta vastuu tipahti minun kannettavakseni. Ei kasvanut enää tuosta mihinkään, päinvastoin, stressaantuneena taantui aivan pikkulapsen tasolle ja tarvitsi minulta sitä äidin hoivaa ja sietokykyä. Ei toimi. Helppo sanoa näin jälkikäteen. 10 v avioliitto, 2 lasta, itselläni loppuun palaminen ja ero. No, mikään ei muuttunut. Olen aina kantanut täyden vastuun lapsistamme, ollut käytännössä yksinhuoltaja päivästä 1 alkaen, hoitanut vastuunkannon kodista jne. Hän ei halunnut erota, ei ollut valmiutta otta isän roolia edes viikonloppuisänä. Hylkäsi lapsensa. Ja luonnollisesti syyttää minua siitä, että hänen elämänsä meni pilalle. On helpompi elää peter panina.
- Erilaiset ei sovi
tälläsistä tapauksista tuli tv dr Phil ohjelmassa jos mies ei halua hankkia lasta ja sinä haluat juttu on ihan simppeli eli ero koska mies on väärä sinulle ...sen sanoo järkikin miksi olla yhdessä on päämäärät ovat eri .Se vain pitäisi jo keskustella ennenkuin muuttaa yhteen asumaan säästyy enemmiltä sydänsuruilta ...koska mies ei ehkä ole koskaan valmis...kimpsut ja kampsut vaan kasaan ja pois tuhoavasta liitosta...
- kikkurankakkura18
Olen tässä elämäni varrella seurannut saman tyyppistä tarinaa kuin sulla...siinä mies ei todellakaan "aikustunut", kun ikää alkoi olla 45v. ..niin tuli vielä mukaan flirttailu ja illan istujaiset ,siellä sun täällä..vaikka vaimo oli töissä, hoiti kodin ja lapset, mies myös oli töissä, eli aivan asenne kohdallaan mielestäni, olisihan siinä vaimokin voinut ruveta juoksemaan vieraissa ja liehumaan, jättää kodin ja perheen miehen hoidettavaksi. onneksi me naiset olemme fiksuja.
- ei nalkuttava anoppi
Itseäsi voit osittain syyttää siitä, että hän ei ota vastuuta. Jos teet asioita hänen edestään, hän ei koskaan niitä tee. Nalkutus on turha työväline. Konkreettisesti jätät asioita tekemättä ilman nalkutusta. Jos hän kapinoi, olet kokonaan sen kapinoinnin ulkopuolella ja et ota osaa ns. mäkättämiseen. Joku on ennen teidän yhteiselämää hoitanut hänen asioitaan, näin luulisin. Tyttäreni perheessä tämä tehosi aika äkkiä ja olen iloisena katsonut vierestä, kun kehitystä on tapahtunut. Onnea yritykselle.
- 9+3
Itse tuollaisen aikusen lapsen kanssa naimisissa olleena en kovin herkästi suosittele muuta kuin eroa. Jos lähdet sille linjalle, että lakkaat kantamaan vastuuta hänen puolestaan, mitä tapahtuu? Järjestät itsellesi matkan, lähdet yksin. Järjestät omat raha-asiasi, miten käytännössä erottelet nämä yhteisistä erillisiksi kun yhteistaloudessa asutaan. Jne. Minä katsoin tällaista keskenkasvuista vastuunpakoilijaa 5 v ja sitten päätin alkaa kantaa vastuun vain omista asioistani, jotta hän ottaisi haltuun oman osuutensa. Hoidin itseni ja lasten asiat. Perheeseen tuli 2 leiriä. Kasvoimme erilleen. Mies reagoi tähän muutokseen voimakkaasti, mutta hänen mielestään olin muuttunut koska minulle on Toinen Mies ja kun tästä ei löytynyt todisteita, minulla oli alkava skitsofrenia ja olin tunnekylmä narsisti (koska en enää hoitanut hänen elämäänsä). Hänestä tuli sairaalloisen mustasukkainen. Hän alkoi käyttää henkistä väkivaltaa, hän alkoi vihata lapsiamme. Kaikki olisi ollut OK noin perheenä niin kauan kuin hän olisi saanut keikkua minun hoidettavanani, ikuisena pienenä poikana. Ei ketään voi pakottaa muuttumaan. Vahingosta viisastuneena en enää ikinä ala suhteeseen tällaisen keskenkasvuisen ihmisen kanssa :)
- sivusta seurannut
jotkut miehet ei aikuistu koskaan, ne on tottuneet et nainen pitää kyllä huolen kaikesta, sit taas on miehiä jotka osaa ottaa vastuun perheen hyvinvoinnista ja kaikesta mikä kuuluu elämään.
- Yualle
Tunnistan itseni kuvauksestasi (aikaansaamattomuus) ja mieleen tuli seuraavat commentsit:
1) Meillä oli asia niin, että myös minä halusin lapsen, joten siinä mielessä tilanne hieman erilainen. Puolisoni tultua raskaaksi, kyseinen tosiaasia PAKOTTI minut hankkimaan meille uuden kämpän, koska edellisessä oli tavarasta kaamea kaaos (tilaa vähän) ja muutenkin se saattoi olla homeinen....
2) Matkat. Myönnän olevani erittäin passiivinen matkustuasioiden järkkäämisen suhteen, mutta syy siihen on yksinkertaisesti se, että saapahan puoliso sitten mieleisensä matkan kuin jos minä sitä alkaisin järkkäämään.
3) Muut isot hankinnat..., mitäs näitä nyt tulee mieleen, no esim. auto. Ajamme tällä hetkellä -90 luvun alun autolla ja varmaan siitä luovutaan vasta, kun katsastusmies määrää liian hintavan rempan tai hajoaa muuten lopullisesti. Myönnän, on iso kynnys alkaa autokaupoille, vaikka se ei ole edes rahasta kiinni.
4) Talon ylläpito. Kaikenlaista pientä kränää ollut ja kyllä olen itse tilannut korjaajan aina, pääasiassa oma-aloitteisesti, ennemmin tai myöhemmin.
Semmoista täällä :) Ja ikää mulla 37v. - _SH_
Noh ihmisiä on erilaisia luonteita ja persoonia niin hyvässä kuin pahassakin ja kaikki luonteet ei natsaa yhteen kun taas joillakin se tapahtuu ihan luonnostaan.
Mutta toista ihmistä et voi pakottaa täysin muuttumaan,sehän ois sama kun kieltäisi toista olemasta oma itsensä ja siitä ei seuraa muuta kuin murheita.
Ratkaisu tähän:
Otat asian miehesi kanssa perusteellisesti puheeksi ja yrittäkää jonkinlaista kompromissia saada aikaiseksi,sitten näette miten käy.
Jos hommasta ei tule senkään jälkeen mitään niin sitten ei kai muukaan auta kuin etsiä itsellesi se "aikuisempi" mies...
Mutta ketään,ei KETÄÄN voi pakottaa toista olemasta muu kuin oma itsensä.- _SH_
....sen vielä lisään tähän että "täydellistä" ihmistä ei ole olemassakaan,elämässä MIKÄÄN ei ole täydellistä!
Jokaisessa meissä omat vikamme ja puutteemme,niiden kanssa on osattava vaan elää...:) - _SH_
_SH_ kirjoitti:
....sen vielä lisään tähän että "täydellistä" ihmistä ei ole olemassakaan,elämässä MIKÄÄN ei ole täydellistä!
Jokaisessa meissä omat vikamme ja puutteemme,niiden kanssa on osattava vaan elää...:)...sitten olla elämättä kokonaan niiden kanssa:)
- Tuskin koskaan.
Eräs lähipiirin kolmekymppinen mies, kolmen lapsen isä, on ihan samanlainen. Pelien pelaaminen on sille kaikkein tärkeintä. Kotihommat on yhtä helvettiä sille. Suuttuu jos pitää keskeyttää pelaaminen imuroinnin takia. Muutenkin tuntuu olevan henkisesti ihan 15-vuotiaan tasolla. Tuskin tulee enää kauaa se parisuhde kestämään. Joistakin ei vain kasva ikinä aikuisia.
- kasvatuksesta riippu
Hassua, että heti ajatellaan teinien olevan vastuuntunnottomia tolloja. Oma ukkelini on ollut vastuuntuntoinen suhteen alusta lähtien, jolloin hän oli 14-vuotias. Johtuen siitä, että hänen äitinsä on aina vaatinut tekemään perheen lähes kaikki kotihommat ja on joutunut lisäksi naapureitakin auttamaan. Eipä siinä, mieheni siivoaa perheen kodin joka perjantai, pyykkää, huolehtii tiskikoneen täytöstä ja tyhjennyksestä ja hoitaa piha hommat. Kissan päivät on minulle tulossa, ensi syksynä muutamme yhteen. :)
- ääääähöh
kasvatuksesta riippu kirjoitti:
Hassua, että heti ajatellaan teinien olevan vastuuntunnottomia tolloja. Oma ukkelini on ollut vastuuntuntoinen suhteen alusta lähtien, jolloin hän oli 14-vuotias. Johtuen siitä, että hänen äitinsä on aina vaatinut tekemään perheen lähes kaikki kotihommat ja on joutunut lisäksi naapureitakin auttamaan. Eipä siinä, mieheni siivoaa perheen kodin joka perjantai, pyykkää, huolehtii tiskikoneen täytöstä ja tyhjennyksestä ja hoitaa piha hommat. Kissan päivät on minulle tulossa, ensi syksynä muutamme yhteen. :)
Muista jumittaa telkkarin ääreen, lihoa ja syyttää siitä miestäsi.
- pergelmaar
Olen mies. Olen lapsi. Molempi parempi. Aina.
- yks mielipide
Jaa´a kuten näistä viesteistäkin näkee, miehelle ON LUVALLISTA olla lapsi koko ikänsä - pojat on poikia -tyyliin ja mollataan naisia tyhmiksi, lihaviksi jne. Tosiasiassa nainen hyvin usein (ei aina!) pitää perheen kasassa, ottaa vastuun niin lapsista kuin rahastakin.
- ja läskimaha näkyy..
Mun mies muuttui lapseksi, kun täytti 40v.
Alkoi menot ja teinikäytös pukeutumista myöten.
Puhe muuttui lässytykseksi ja hiustyyli pitkäksi.
Kotia kun tulin, en heti erottanut, kuka sohvalla istujista oli se mies...?
Kaljunalusta päälaelta sitten tunnistin. heh heh! - Mukautuva
Avioiduin sellaisen kanssa aikanaan.
Matkojen suunnittelussa minä olen aina ollut aktiivisempi osapuoli.
Kotona ollessani se oli aivan luonnollistakin.
Tietenkin suunnittelemme yhdessä mutta olen hyvin tyytyväinen lievän dominoivaan rooliini tässä asiassa. - Sirikko
Oma mieheni oli kyllä tässä suhteessa aikuinen jo 25-vuotiaana, kun avioiduimme vuonna 1978.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7394973Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6734209Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1732311Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o162087MTV: Katri Helena repäisee kunnolla - Aivan uudessa roolissa TV:ssä - Tätä ei arvannut!
No nyt iskelmälegenda ja koko kansan Katri Helena kyllä repäisee kunnolla! Upeaa heittäytymistä, Katri Helena! Lue, mis401888- 961706
TELIA pakottaa 4G-liittymiä väkisin 5G-liittymiin, vaihtaa ilman lupaa
Ihmisten sopimuksia! https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000011063159.html "Telia on lähettänyt osalle 4g-asiakka1711473OP Kaskimaa
Niin sitten pankki vaihtaa nimeään ja pääkonttori siirtyy ties minne. Pulkkisen visio, Kainuu ei kelvannut.301218- 921193
- 941144