Halonen ja DDR

Mitäpä veljet tästä mieltä?

Wikipediassa sanotaan, että "Tarja Halonen toimi DDR:n tunnustamiskomitean hallituksessa vuosina 1970–1973, mutta on epäselvää, mikä hänen roolinsa komiteassa oli". Halonen toimi Sorsan eduskuntasihteerinä 1974.

Alma media: DDR Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin
Tunnustamiskomitea: Halosen ryhmä vastusti presidentti Kekkosen ulkopolitiikkaa. Osallistuja. Tarja Halosen allekirjoitus on 20.4.1972 pidetyn DDR:n tunnustamiskomitean vuosikokouksen osallistujalistan ensimmäisenä. Halonen valittiin toiselle kaudelle komitean hallitukseen.
Presidentti Tarja Halosen toiminta entisen Itä-Saksan hyväksi DDR:n tunnustamiskomiteassa oli tähän asti tiedettyä aktiivisempaa. Komitea vastusti Suomen virallista ulkopoliittista linjaa ja levitti itäsaksalaista propagandamateriaalia.

Halonen myös valittiin yhtenä komitean edustajana presidentti Urho Kekkosen luo vetoamaan DDR:n puolesta. Ulkoministeri Keijo Korhonen on kuvannut komitealaisia Suomen virallisen linjan "selkään ampujiksi".

Alma Median Helsingin toimitus kävi läpi tunnustamiskomitean asiakirjat. Kymmenestä hallituksen kokouksesta ja vuosikokouksesta, joista länsäolotiedot ovat tallella, Halonen oli mukana seitsemässä.

Presidentin osallistumista komitean työhön ei ole tutkittu akateemisesti. Hannu Lehtilän kirjassa Yksi meistä Halonen sivuutti asian toteamalla, että kokouksia oli "yksi tai kaksi vuodessa, eikä sillä siis ollut paljon käytännön toimintaa".

Yleinen käsitys Halosen roolista komiteassa perustuu professori Seppo Hentilän taltioimaan kertomukseen, jonka mukaan Halonen tuli komitean jäseneksi "yllättäen ja sattumalta". Asiakirjat kuitenkin kertovat aktiivisesta työstä DDR:n hyväksi.

Komitean hallitus kutsuttiin koolle huhtikuussa 1972 puhelimitse Länsi-Saksan hallituskriisin vuoksi. Halonen oli paikalla. Komitea edellytti Suomen "aloittavan välittömästi neuvottelut DDR:n hallituksen kanssa".

Toukokuussa 1972 komitea oli tuskastunut siitä, että DDR:n tunnustaminen viipyi. Päätettiin luonnostella kirje presidentti Kekkoselle. Halonen valittiin delegaatioon presidentin puheille.

Kirjeen mukaan mikään ei saisi "estää nimenomaan Saksan demokraattisen tasavallan saattamista tasa-arvoiseksi muiden kansakuntien joukkoon". Kymmenen päivää aiemmin syntyneessä luonnoksessa käytetään kovaa kieltä: "Herra Tasavallan presidentti, eikö nyt jo ole aika katsoa tosiasioita silmiin ja tehdä näkemästämme se johtopäätös, mitä tosiasioista on tehtävä?"

Luonnos päättyy sanoihin: "Nyt on ääri ja laita saavutettu". Loppukaneetti on kuitenkin pyyhitty yli.
Luonnokseen on tehty käsin muutoksia ja huomautus: "Nämä on lähinnä lievennyksiä vanhan herran omanarvontunnolle". Nuori Halonen kävi presidentin puheilla juhannuksena 1972. Juhani Suomen Kekkos-elämäkerran mukaan presidentti "julmistui", kun komitea tilaisuuden jälkeen väitti presidentin olevan komitean linjoilla. Kekkonen vaati ulkoministeriötä laatimaan oikaisun.

Halosen läsnäollessa suunniteltiin DDR.n tunnustamiseksi järjestettyjä "tunnustamisviikkoja". DDR:n kulttuurikeskukselta päätettiin pyytää viikkojen järjestämistä varten "lisäaineistoa". Kyse oli propagandamateriaalista. Suomeen tilattiin esimerkiksi DDR:n demokratiasta kertova elokuva Kansanedustajat. Esittelytekstin mukaan "Kansan edustajat ovat DDR:ssä toiminnastaan välittömästi vastuussa valitsijoilleen. Demokratiaa toteutetaan Saksan demokraattisessa tasavallassa kansan laajana osallistumisena maansa hallitsemiseen". Elokuvaa näytettiin ilmaiseksi eri puolilla Suomea.

Presidentin kansliasta kerrottiin tiistaina, että Halonen on kertonut työstään komiteassa Yksi meistä -kirjassa. Jatkokysymyksiin ei vastattu.