Ausfeld

"Saksalainen eversti Edvard Ausfeld suunnitteli Tampereen valtauksen, joka suoritettaisiin valkoisten joukkojen etenemisellä kolmesta suunnasta."
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Suomen_historian_k%E4%E4nnekohtia:Sis%E4llissota_1918_ja_Suomen_armeijan_synty:Sis%E4llissodan_tapahtumia_2%3A_Tampereen_taistelut_ja_sodan_loppu

et tiedä mitään kirjoitti:

"Saksalainen eversti Edvard Ausfeld suunnitteli Tampereen valtauksen, joka suoritettaisiin valkoisten joukkojen etenemisellä kolmesta suunnasta."
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Suomen_historian_k%E4%E4nnekohtia:Sis%E4llissota_1918_ja_Suomen_armeijan_synty:Sis%E4llissodan_tapahtumia_2%3A_Tampereen_taistelut_ja_sodan_loppu

Lue lisää

Lopullisesta hyökkäyksestä Tampereen valtaamiseksi päätti Mannerheim. Alkuperäisestä kolmen suunnan hyökkäyksestä luovuttiin. Hän alisti kaikki idästä hyökkäävät joukot eversti Wetzerille. Muut suunnat saivat rajoittamistehtävät.
Wetzerin esikunta laati lopullisen hyökkäyssuunnitelman. Siinä otettiin huomioon eräitä Ausfeldin tekemiä ehdotuksia lähinnä voimakkaan tykkitulen käytöstä ja yllätykseen pyrkimisestä.
Ausfeld johti yhtä kolmesta hyökkäysosastosta. Sen toiminnan hän suunnitteli ja antoi hyvin tarkat käskyt. Niiden perusteella pyritiin hyökkäämään suoraan kaupungin keskustaan. Hyökkäys kärsi suuria tappioita, mutta Ausfeldin tarmokkaasti johtaessa se lopulta onnistui.

Ausfeld ei siis suunnitellut tai johtanut kokonaisuutta vaan Mannerheim. Ausfeld oli Wetzerin alainen yhden osaston komentaja eli vasta kolmannella johtotasolla. Hän oli hyökkäyksen aikana majuri, mutta sai ansioistaan ylennyksen everstiksi.

Esität milloin mitäkin täysin höpinätason väitteitä. Perehtyisit ensin asiaan.

höpöhessulle! kirjoitti:

Lopullisesta hyökkäyksestä Tampereen valtaamiseksi päätti Mannerheim. Alkuperäisestä kolmen suunnan hyökkäyksestä luovuttiin. Hän alisti kaikki idästä hyökkäävät joukot eversti Wetzerille. Muut suunnat saivat rajoittamistehtävät.
Wetzerin esikunta laati lopullisen hyökkäyssuunnitelman. Siinä otettiin huomioon eräitä Ausfeldin tekemiä ehdotuksia lähinnä voimakkaan tykkitulen käytöstä ja yllätykseen pyrkimisestä.
Ausfeld johti yhtä kolmesta hyökkäysosastosta. Sen toiminnan hän suunnitteli ja antoi hyvin tarkat käskyt. Niiden perusteella pyritiin hyökkäämään suoraan kaupungin keskustaan. Hyökkäys kärsi suuria tappioita, mutta Ausfeldin tarmokkaasti johtaessa se lopulta onnistui.

Ausfeld ei siis suunnitellut tai johtanut kokonaisuutta vaan Mannerheim. Ausfeld oli Wetzerin alainen yhden osaston komentaja eli vasta kolmannella johtotasolla. Hän oli hyökkäyksen aikana majuri, mutta sai ansioistaan ylennyksen everstiksi.

Esität milloin mitäkin täysin höpinätason väitteitä. Perehtyisit ensin asiaan.

Lue lisää

Tietysti Mannerheim päätti lopullisesta hyökkäämisestä Tampereen valtaamiseksi koska halusi vallata sen ennen saksalaisten saapumista. Turhaan uhrasi siis typerällä rynnäköllä omiaan sekä vihollisen joukkoja.

Ausfeld nyt vaan kuitenkin suunnitteli kaupungin saartamisen.

rynnäkkö röh rö kirjoitti:

Tietysti Mannerheim päätti lopullisesta hyökkäämisestä Tampereen valtaamiseksi koska halusi vallata sen ennen saksalaisten saapumista. Turhaan uhrasi siis typerällä rynnäköllä omiaan sekä vihollisen joukkoja.

Ausfeld nyt vaan kuitenkin suunnitteli kaupungin saartamisen.

Lue lisää

Et ole lainkaan perillä asiasta. Mannerheim nimenomaan teki päätöksen Tampereen saartamisesta kolmelta tai oikeastaan neljältä suunnalta. Ausfeldilla ei ollut mitään tekoa sen asian kanssa. Hän valmisteli prikaatinsa perustamista yhdessä jääkärien kanssa. Tampereen valtaukseen hän tuli mukaan aivan loppuvaiheissa, kun käytössä olleet joukot eivät riittäneet, vaan oli otettava jääkärijoukkoja kesken koulutuksen..

Koeta onneton tajuta, että jäät aina valeistasi kiinni, jos joku asiantuntija viitsii niihin puuttua. Useimmin ne ovat sen tason pötyä, ettei niihin kukaan tartu. Ne ovat sekä pötyä että lapsellisia.

Tampereen valtauksessa ei merkittävissä johtotehtävissä ollut muita saksalaisia kuin Ausfeld. Heitä ei ylipäänsä kovin montaa Mannerheimin armeijassa edes ollut.

Kuten edellä on todettu, Ausfeld johti yhtä kolmesta hyökkäysryhmästä. Korkeimmat johtotehtävät olivat edelleen suomenruotsalaisten tai riikinruotsalaisten upseerien käsissä. Ausfeldin kanssa samalla tasolla oli jo suomenkielisiäkin upseereita.

Mannerheimin johtoasema oli täysin suvereeni. Kukaan muu ei olisi siitä tehtävästä selviytynyt.

höpisijä !! kirjoitti:

Tampereen valtauksessa ei merkittävissä johtotehtävissä ollut muita saksalaisia kuin Ausfeld. Heitä ei ylipäänsä kovin montaa Mannerheimin armeijassa edes ollut.

Kuten edellä on todettu, Ausfeld johti yhtä kolmesta hyökkäysryhmästä. Korkeimmat johtotehtävät olivat edelleen suomenruotsalaisten tai riikinruotsalaisten upseerien käsissä. Ausfeldin kanssa samalla tasolla oli jo suomenkielisiäkin upseereita.

Mannerheimin johtoasema oli täysin suvereeni. Kukaan muu ei olisi siitä tehtävästä selviytynyt.

Lue lisää

Ausfeld nyt vaan suunnitteli kaupungin saartamisen eikä se inttämällä miksikään muutu. No jaa Wilkama kyllä taisi alunperin polveutua suomenkielisistä lestadiolaiskristityistä mutta noo mitäpä tuosta faktasta. Kyllä se oli Wilkaman porukka joka esti Rahjan pääsemisen Salmelan avuksi ja näin ratkaisi taistelun.

lille-freudenthal kirjoitti:

Ausfeld nyt vaan suunnitteli kaupungin saartamisen eikä se inttämällä miksikään muutu. No jaa Wilkama kyllä taisi alunperin polveutua suomenkielisistä lestadiolaiskristityistä mutta noo mitäpä tuosta faktasta. Kyllä se oli Wilkaman porukka joka esti Rahjan pääsemisen Salmelan avuksi ja näin ratkaisi taistelun.

Lue lisää

Siis Wilkmannin.

lille-freudenthal kirjoitti:

Ausfeld nyt vaan suunnitteli kaupungin saartamisen eikä se inttämällä miksikään muutu. No jaa Wilkama kyllä taisi alunperin polveutua suomenkielisistä lestadiolaiskristityistä mutta noo mitäpä tuosta faktasta. Kyllä se oli Wilkaman porukka joka esti Rahjan pääsemisen Salmelan avuksi ja näin ratkaisi taistelun.

Lue lisää

satujesi oikomiseksi.

Et ole lainkaan perillä asiasta. Mannerheim nimenomaan teki päätöksen Tampereen saartamisesta kolmelta tai oikeastaan neljältä suunnalta. Ausfeldilla ei ollut mitään tekoa sen asian kanssa. Hän valmisteli prikaatinsa perustamista yhdessä jääkärien kanssa. Tampereen valtaukseen hän tuli mukaan aivan loppuvaiheissa, kun käytössä olleet joukot eivät riittäneet, vaan oli otettava jääkärijoukkoja kesken koulutuksen.

Wilkmanin osastossa Lempäälässä oli 2 500 miestä ( 4 pataljoonaa ym), 10 tykkiä ja 10 konekivääriä. Punaisetn voimiksi arvioitiin jopa 3 700 miestä, 30 konekivääriä ja 15 tykkiä. Punaisten hyökkäysyritykset torjuttiin. Vaikka saarto olisi murrettukin, ei noilla voimilla olisi taistelua ratkaistu. Esimerkiksi Linderin Satakunnan ryhmä oli Wilkmanin joukkojen vahvuinen. Se olisi uhannut Rahjan joukkojen sivustaa.

Hallituksen joukkojen koko vahvuus Tampereen operaatiossa oli aluksi noin 12 000 miestä ja taisteluijen päättyessä lähes 15 000.

Koeta hillitä satuilujasi. Ne ovat enimmäkseen selviä valeita. Uskotko itsekään niihin?

Väite voi aivan hyvin "olla osittain" totta, näihin puolittain totta -tarinoihinhan nämä tällaiset ketjut aina perustuu.

Aloitus ja osa sen kommenteista haiseekin pahasti juuri noilta puolitotuuksilta. Tämän ketjun tarkoitushan on vähätellä ja haukkua Mannerheimin merkitystä ja nostaa saksalaisia ratkaisevan tärkeään asemaan.

Asiallista vasta-argumenttia ei oteta kuuleviin korviin, koska "Ausfeld nyt vaan kuitenkin suunnitteli kaupungin saartamisen" ja "Mannerheim oli täysin yliarvostettu komentaja jonka iskun Salmela pysäytti..."

Tällaisia vääristeleviä mielikuvia täällä nyt syötetään 24/7 vähän joka aiheesta.

Mannerheimin rivistöt eivät olisi muuta kuin saaneet siipeensä, Ausfeld todella häpäisi Mannerheimin, joka kuitenkin viisaasti antoi tälle tillaa, ilmeisesti järkyttyneenä siitä, että oli melkein tapattanut kaikki jääkärit. Suojeluskuntalaisilla ei olisi ollut mitään sitä vastaan, mutta punaiset olisivat jääneet hoitelematta.

Taisteluun osallistui jääkärijoukoista vain 2. Jääkärirykmentti, joka kärsi kyllä raskaat tappiot. Myös rykmentin jääkäreitä meni runsaasti.
Mannerheim johti operaatiota kokonaisuudessaan. Ausfeld oli pikkutekijä yhdessä osastossa neljästä.

Mannerheim johti kokonaisuutta. Wetzerillä oii vastuu ryhmästään. Ensi yrityksen epäonnistuttua toista valmisteltiin pari vuorokautta. Ausfeldin esitys iskuosastohyökkäyksestä hyväksyttiin toiminnan pohjaksi.

Tämäkin hyökkäys epäonnistui, vaikka Melinin komppania ainoana kykeni tehtävänsä suorittamaan. Jääkärijoukot eivät ole iskuosastotoiminnan vaatimalla osaamistasolla.
Vasta uusi hyökkäys seuraavana päivänä mursi vähitellen punaisten puolustuksen mm. johtamisjärjestelmän hajotessa.

Jos Wetzer ei olisi teeskennellyt kantavansa vastuuta, niin hyökkäykseen ei olisi lähtenyt kukaan.

Jokatapauksessa Tampereen siviileille valkeni samana aamuna 3.4., että työväki ei tätä voita.

Jokainen vaikka ilman sotilaskoulutusta ymmärtää, että rautatietä pitkin Tamperetta voi taas pilkkoa eristyksiin punaisten vyöhykkeistä. Ongelma on, että kerrostaloista saa tulta niskaansa. Mannerheimhän oli aiemmin käynyt Tampereen asemalla, joten hän saattoi jo puuttua yksityiskohtiinkin.

"Jos Wetzer ei olisi teeskennellyt kantavansa vastuuta, niin hyökkäykseen ei olisi lähtenyt kukaan. "

Ei Wetzerin tarvinnut mitään teeskennellä. Hän oli tunnollinen komentaja ja Mannerheimin luottomies. Hänellä oli päävastuu Tampereen lopullisesta valtauksesta. Hän käytti Ausfeldin osaamista hyväkseen.

Joukot olivat pari päivää levännet ja huollettu sekä täydennetty. Jokainen mies tiesi, että taistelu olisi vietävä loppuun.

Tampere oli saarrettu, eikä saisi apua mistään.

pätevin ja pidetyin jääkärien kouluttajista. Hän oli viimeinen JP 27:n saksalainen komentaja, joka käynnisti jääkärien koulutuksen Libaussa.

Hän tuli parin muun upseerin kanssa Suomeen jääkärien perässä.

Mannerheim käytti heitä taitavasti hyväkseen ylentäen. Ausfeldin kapteenista everstiksi. Heidät määrättiin jääkäriprikaatien komentajiksi ja näin jääkärien enemmistö välttyi suorilta alistuksilta entisiin tsaarinupseereihin.
Ausfeld meni naimisiin vapaaherratar Ruth Munckin kanssa, joka oli toiminut jääkärien sairaanhoitajana.

1918 erittäin kokenut rintamakomentaja. Hän määritti aina itse operaatioiden pääpiirteet aivan toiminnan alustaa lähtien.. Näin myös Tampereen operaation, joka oli nimenomaan hänen luomuksensa. Yksityiskohtaisten suunnitelmien laatiminen oli Päämajan operaatiotoimiston ja rintamaesikuntien tehtävä.
Mannerheim puuttui usein aivan yksityiskohtiinkin.

Ukkopekan renki M. oli, ja oli sen verran viisas kuitenkin, että ei sekaantunut mielellään yksityiskohtiin.

Valkoisten voitonparaatissa olivat valmiina allekirjoitusta vaille valmiit potkut Mannerheimille, joista Svinhufvud oli sopinut von der Goltzin kanssa.

Marski oli ylipäällikkönä erittäin itsenäinen. Svinhufvud tuli Vaasaan vasta maaliskuun lopulla, eikä puuttunut sotatoimiin.

Ruotsalaiset upseerit arvostivat suuresti Mannerheimia, eivät juuri muita Päämajan herroja, mutta katsoivat hänen kokoavan liikaakin tehtäviä itselleen. Hän oli sotaministeri, ylipäällikkö, oma esikuntapäällikkönsä ja vastasi paljolti organisaatiosta ja varustelusta.

Mannerheimilla tarjottiin jatkoa ylipäällikkönä toukokuun lopussa, mutta käytännössä saksalaisten alaisena, mihin hän ei suostunut, vaan jätti eroanomuksensa 31.5. 1918.
Svinhufvudilla oli pian syytä katua ratkaisujaan.

Vai puuttui Mannerheimiltä koulutus ja kokemus, tutustuppa herran henkilöhistoriaan Tssarin armeijan ajoilta niin saat vähän oikeata näkökulmaa asiasta , komenti nimittäin 1 maailmansodassa jo aika isoa yhtymää Puolassa ja muistaakseni nykyisessä Romaniassa ja oli ylentynyt sodan aikana aika nopeaa tahtia.

Melinin hyökkäys tehtiin 3.4. yöllä klo 2. Wetzer ja M. istuivat Messukylän korkontornissa tupakoiden juomassa konjakkia. W. oli antanut päiväkäskyn jonka mukaan verikauhassa piti olla kuusenhavu, ja havuja piti laittaa taskuun, jos hatusta tipahtaa. M. analysoi huumorimielessä tätä. Kunnon sissinä Melin oli pukeutunut resuihin kuten punakaartilaiset ja sellaiseksi häntä työväki luulikin. Ortodoksikirkon luona punaiset eivät ryhtyneet ampumaan KK:lla, kun Ausfeldin tulisuunnitelman mukainen keskitys oli ajanut heidät pois. Rynnäkkö ei olisi onnistunut ilman etukäteen haettuja maaleja. Myös valkoisia ammuttiin tykillä ja 3. komppania pakeni takaisin Kalevankankaan suojin, Melinin komppania oli punaisten keskellä keskustassa Kauppatorilla, mistä he pääsivät Näsinlinnalle.

Pumaisten ei olisi tarvinnut kuin sulkea aseman ja Tillikan väli kahdella kuularuiskulla, niin taas olisi lykkääntynyt eteneminen. Valtaus onnistui lähinnä Koivusen virhearvioista ja Rahjan empun toilailujen johdosta. Lehtimäki haaveili öisin karkaavansa Naistenlahdesta järven yli.
Mannerheimin johtaminen on ollut kovin muodollista, aivan samoin kuin Salmelan, joka oli odottanut vain Rahjaa Lempäälästä. Wetzer todellakin antoi päiväkäskynsä, hänen onnensa oli saada yhdistää valkoisten eteläiset joukot omiinsa. Ausfeldin murheen kryyniksi jäi Toralinna, on aivan ilmeisrä, että ilman Ausfeldiä W:n ja M:n keinot olisivat loppuneet kesken. Mannerheim ilmeisesti ymmärtämättä itsekään kiirehtimällä pelasti joukkonsa, koska Rahja olisi saanut puntit tasan tultuaan Pietarista. Tampere ylipäätään pystyttiin saartamaan, koska valkoisilla oli ylivoima, heidän esikuntiensa suunnitelmat oli käytetty kiirastorstaina.

Edellä on selvitetty Mannerheimin toiminta. Hän huolehti siis ylipäällikön tehtävistä, ei taisteluosastojen toimista. Niillä oli omat komentajansa ja esikuntansa.

Mannerheim valmisteli koko ajan myös Viipurin operaatiota ja oli sitä varten Mikkelissä 4.-6.4.

Tulisuunnitelmat laati Wetzerin tykistöpäällikkö eversti Londen.

Rahja oli Lempäälässä.
Salmela oli kuollut.
Lehtimäki oli paennut.

"Wetzer todellakin antoi päiväkäskynsä, hänen onnensa oli saada yhdistää valkoisten eteläiset joukot omiinsa."

Lempäälän suunnassa johti eversti Wilkman torjuen Rahjan avustusyritykset ja edeten osalla joukoista kaupungin eteläreunaan.
Lännestä saarsivat kaupunkia Linderin ja Hjalmarsonin joukot. Tätä koko orkesteria johti Mannerheim, ei jotain yksittäistä hyökkäystä..

On annettava sähläreille tunnustus erityisen perusteellisesta asioiden sotkemisesta. Tosin siinä ei ole mitään uutta. Kun tieto ja sotilasasiantuntemus puutuvat, on tulos nyt nähtyä hölynpölyä

Keskustelu onkin Ausfeldista eikä muista, tai itsestäänselvyyksien toistosta. Saisit hyvin nopeasti B-lausunnon psykiatrilta, kun tuot esiin häiriintynyttä persoonaasi kaikissa yhteyksissä rönsyilevine faktoinesi. Kaikki tietävät, että "Salmela oli kuollut.
Lehtimäki oli paennut".

Olen antanut oikeat tiedot Ausfeldista korjauksina stallarien pötypuheisiin.

Oikaisin edellä väärät tiedot Salmelasta ja Lehtimäestä.
Se näkyy harmittavan?

Sinulla ei ollut mitään käsitystä Ausfeldin toiminnasta, Tässä on tyylinäyte Wetzeriltä ja Mannerheimilta.

Tampereen valtauksen edellä 1918 tähän taisteluun osallistuville Suomen valkoisen armeijan joukoille annettiin käsky kiinnittää päähineeseensä kuusenhavu.

Valtionhoitaja Mannerheim antoi 30.6.1919 Suomen sotavoimien ensimmäisen virkapukuohjesäännön luonteisen päätöksen valtakunnan sotavoimien virkapuvuista, joitten sääntöjen tuli olla kaikissa aselajeissa käytäntöön saatettuina 16.5.1920 mennessä. [...] kaikki kantavat juhlatilaisuuksissa turkislakkia tai kenttälakkia, jonka vasempaan sivuun kiinnitetään keinotekoinen vihreä kuusenoksa".


Ausfeld oli toiminnan mies, eikä mikään havukka-aholainen kääkkä.

Tsaarin armeijassa oppi ihanasti antautumaan.

Niin aloitti 1maailmansodassa rykmentin komentajana nousi dovisjoonan komentajaksi sitten sotatoimiyhtymän komentajaksi (siis useamman divisjoonan komentajan) ja lopulta armejakunnan komentajana. Hänkö ei siis osannut johtaa?