Onko Jumala olemassa?

10

Mistä tiedät onko Jumala olemassa, jos todisteena et käytä...
-Raamattua
-henkilökohtaisia kokemuksia.

Koska Raamattu ei todista itseään.
Koska henkilökohtaiset kokemukset eivät ole kelvollisia todisteiksi.

82

1130

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Rukoilen puolestasi

      Tähän arvoitukseen saat vastauksen vain rukouksen ja omakohtaisen etsimisen ja nöyrtymisen kautta. Muuta tietä ei valitettavasti ole. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan :)

      • 11

        Mitä jos rukoilee ja etsii, lopultaa saa vastauksen joltain muulta jumalalta? pitääkö alkaa uskoa siihen, vai olettaa että koki harhoja?`


    • jumalasta, ei esimerkiksi millainen jumala egyptiläisillä tai babylonialaisilla oli, puhumattakaan kreikkalaisten jumalista.

      • 7

        niin? mikä on pointtisi?


      • 7 kirjoitti:

        niin? mikä on pointtisi?

        . Moos. 3:15
        Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.


      • 12
        lappix kirjoitti:

        . Moos. 3:15
        Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.

        Miksi uskoa johonkin, jota ei pysty todistamaan muuten kuin Raamatulla ja henkilökohtaisilla kokemuksilla. Nekin kokemukset ovat yleensä ympäripyöreitä oletuksia.

        Ihan kuin uskoisi hämähäkkimieheen sen takia kun on lukenut sarjakuvia, katsonut elokuvia ja on kokenut hämähäkkimiehen hyvyyden henkilökohtaisten kokemusten kautta.

        Totuutta pitää voida tutkia loputtomasti, eikä se muuta sitä! Ei totuus tulessa pala! Usko se ei vain kestä tutkiskelua.


      • 12 kirjoitti:

        Miksi uskoa johonkin, jota ei pysty todistamaan muuten kuin Raamatulla ja henkilökohtaisilla kokemuksilla. Nekin kokemukset ovat yleensä ympäripyöreitä oletuksia.

        Ihan kuin uskoisi hämähäkkimieheen sen takia kun on lukenut sarjakuvia, katsonut elokuvia ja on kokenut hämähäkkimiehen hyvyyden henkilökohtaisten kokemusten kautta.

        Totuutta pitää voida tutkia loputtomasti, eikä se muuta sitä! Ei totuus tulessa pala! Usko se ei vain kestä tutkiskelua.

        mitään konkreettista kokemusta jumalasta. Ja kuten sanoin, vanha testamentti on israelilaisten perimätiedosta koottuja kertomuksia, joten jokainen voi itse päätellä uskooko niitä vai ei?


      • Kyllä ne kaikki jumalat sieltä löytyy, jos viitsii lukea.
        Raamattu koostuu kahdesta kirjakokonaisuudesta joka on nimitetty liittojen mukaan.
        Yksin kumpaakaan testamenttia vain lukien, ei saa selvyyttä Jumalan suunnitelmista.
        Koko kirjakokoelma on asetettu ajalle, kun Jumala oli maan päällä ja se loppuu siihen, kun Hän tulee tänne uudelleen, Jerusalemiin, juutalaisten keskelle.
        Kes.


      • jumala??
        12 kirjoitti:

        Miksi uskoa johonkin, jota ei pysty todistamaan muuten kuin Raamatulla ja henkilökohtaisilla kokemuksilla. Nekin kokemukset ovat yleensä ympäripyöreitä oletuksia.

        Ihan kuin uskoisi hämähäkkimieheen sen takia kun on lukenut sarjakuvia, katsonut elokuvia ja on kokenut hämähäkkimiehen hyvyyden henkilökohtaisten kokemusten kautta.

        Totuutta pitää voida tutkia loputtomasti, eikä se muuta sitä! Ei totuus tulessa pala! Usko se ei vain kestä tutkiskelua.

        "Miksi uskoa johonkin, jota ei pysty todistamaan muuten kuin Raamatulla ja henkilökohtaisilla kokemuksilla. Nekin kokemukset ovat yleensä ympäripyöreitä oletuksia.
        Ihan kuin uskoisi hämähäkkimieheen sen takia kun on lukenut sarjakuvia, katsonut elokuvia ja on kokenut hämähäkkimiehen hyvyyden henkilökohtaisten kokemusten kautta."

        Ei ole kait väitettykään, että Jumalaa pystyisi todistamaan. Mutta miksi uskoa?
        Henkilökohtaiset kokemukset. Kyllä se siitä lähtee. Kaikkea ei voi selvittää eikä todistaa konkreettisesti. Se on fakta. Maailamassa tapahtuu ja vaikuttaa muutakin kuin todistettavia tosiasioita.

        Ihan hyvä jos uskot mainitsemaasi kuvitteelliseen "hämähäkkimieheen", tai oikeammin hänen hyvyyteensä. Hämähäkkimies on VAIN HAHMO, asia on tärkein. Mikä on se hyvyyden olemus, käyttövoima, moottori? Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain?
        Ja miksi on kaikki? Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ?


      • 25
        Kesitas kirjoitti:

        Kyllä ne kaikki jumalat sieltä löytyy, jos viitsii lukea.
        Raamattu koostuu kahdesta kirjakokonaisuudesta joka on nimitetty liittojen mukaan.
        Yksin kumpaakaan testamenttia vain lukien, ei saa selvyyttä Jumalan suunnitelmista.
        Koko kirjakokoelma on asetettu ajalle, kun Jumala oli maan päällä ja se loppuu siihen, kun Hän tulee tänne uudelleen, Jerusalemiin, juutalaisten keskelle.
        Kes.

        Raamattu ei ole pelkästään kirja vaan kirjojen joukko - melkein kuin kirjasto.

        On epätieteellistä jakaa Raamattu pelkästään kahteen osaa. Toki teologista jaottelua saa tehdä miten kukin haluaa.
        Raamattu koostuu useista kirjoista, kirjeistä, saarnoista, tarinoista, virsistä jne.


      • 34
        jumala?? kirjoitti:

        "Miksi uskoa johonkin, jota ei pysty todistamaan muuten kuin Raamatulla ja henkilökohtaisilla kokemuksilla. Nekin kokemukset ovat yleensä ympäripyöreitä oletuksia.
        Ihan kuin uskoisi hämähäkkimieheen sen takia kun on lukenut sarjakuvia, katsonut elokuvia ja on kokenut hämähäkkimiehen hyvyyden henkilökohtaisten kokemusten kautta."

        Ei ole kait väitettykään, että Jumalaa pystyisi todistamaan. Mutta miksi uskoa?
        Henkilökohtaiset kokemukset. Kyllä se siitä lähtee. Kaikkea ei voi selvittää eikä todistaa konkreettisesti. Se on fakta. Maailamassa tapahtuu ja vaikuttaa muutakin kuin todistettavia tosiasioita.

        Ihan hyvä jos uskot mainitsemaasi kuvitteelliseen "hämähäkkimieheen", tai oikeammin hänen hyvyyteensä. Hämähäkkimies on VAIN HAHMO, asia on tärkein. Mikä on se hyvyyden olemus, käyttövoima, moottori? Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain?
        Ja miksi on kaikki? Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ?

        Pointtini on sanoa, että
        1. on asioita, joita emme tiedä ja tietämättömyys ei ole häpeällistä
        2. pyrimme uskomaan mahdollisimman oikeisiin/todellisiin asioihin, joihin on todisteet ja hyvät syyt.

        Hämähäkkimies on vain hahmo, ihan kuin Jeesus/Jumalakin on vain hahmo. Hyvyyttä on ilman Jumalaa/Jeesusta samoin kuin ilman hämähäkkmiestäkin.

        "Mikä on se hyvyyden olemus, käyttövoima, moottori?"
        Me ihmiset. Me määrittelemme mikä on hyvyys ja pyrimme toimimaan sen mukaan. Emme halua itsellemme pahaa, joten emme tee toisillemme pahaa.

        "Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain? "
        Koska olemme ihmisiä. Osaamme kyseenalaistaa, epäillä, pohtia jne luonnostaan. Siksi haluamme selityksiä asioille. Evoluution myötä meidän ihmisten vahvuudeksi on muodostunut äly ja käytämme sitä. Eikö Jumala nimenomaan halua, että kaipaamme vain häntä ja emme epäile. Jos kysely ja kaipaus olisi Jumalasta niin hän olisi luonut asian itseään vastaan.

        "Ja miksi on kaikki?"
        Koska kaikki on. Luomme lopputulokselle itse merkityksen. Tosin, kaikkea ei vielä ole. Luonto kehittyy kokoajan emmekä tiedä mihin se meitä vie. Korttipakasta neljän ässän saamiselle pystytään laskemaan todennäköisyys. Se todennäköisyys on aivan sama kuin se, että käännämme sattumanvaraisesti neljä korttia ja toteamme, että halusimme nimenomaan ne neljä korttia.
        Evoluutio on fakta. Luonnonvalinta on faktojen pohjalta mallinnettu teoria.

        "Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ? "
        Varmasti paljon, mutta sekin on tiedossa, ettemme mahdollisesti koskaan voi tietää kaikkea. Se ei kuitenkaan muuta mitään. Tietämättömyys ei tee elämästä turhaa. Eikä tietämättömyyden takia kannata uskoa järjettömyyksiin. Jos joku väittää, että on mahdollisesti olemassa asia x, josta ei ole todisteita, siihen uskominen on turhaa. Voimme myöntää, että x:n olemassaolo on mahdollinen, mutta siihen uskominen järkevää vasta kun x:n olemassaolosta on todisteet.


      • ajatuksia...
        34 kirjoitti:

        Pointtini on sanoa, että
        1. on asioita, joita emme tiedä ja tietämättömyys ei ole häpeällistä
        2. pyrimme uskomaan mahdollisimman oikeisiin/todellisiin asioihin, joihin on todisteet ja hyvät syyt.

        Hämähäkkimies on vain hahmo, ihan kuin Jeesus/Jumalakin on vain hahmo. Hyvyyttä on ilman Jumalaa/Jeesusta samoin kuin ilman hämähäkkmiestäkin.

        "Mikä on se hyvyyden olemus, käyttövoima, moottori?"
        Me ihmiset. Me määrittelemme mikä on hyvyys ja pyrimme toimimaan sen mukaan. Emme halua itsellemme pahaa, joten emme tee toisillemme pahaa.

        "Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain? "
        Koska olemme ihmisiä. Osaamme kyseenalaistaa, epäillä, pohtia jne luonnostaan. Siksi haluamme selityksiä asioille. Evoluution myötä meidän ihmisten vahvuudeksi on muodostunut äly ja käytämme sitä. Eikö Jumala nimenomaan halua, että kaipaamme vain häntä ja emme epäile. Jos kysely ja kaipaus olisi Jumalasta niin hän olisi luonut asian itseään vastaan.

        "Ja miksi on kaikki?"
        Koska kaikki on. Luomme lopputulokselle itse merkityksen. Tosin, kaikkea ei vielä ole. Luonto kehittyy kokoajan emmekä tiedä mihin se meitä vie. Korttipakasta neljän ässän saamiselle pystytään laskemaan todennäköisyys. Se todennäköisyys on aivan sama kuin se, että käännämme sattumanvaraisesti neljä korttia ja toteamme, että halusimme nimenomaan ne neljä korttia.
        Evoluutio on fakta. Luonnonvalinta on faktojen pohjalta mallinnettu teoria.

        "Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ? "
        Varmasti paljon, mutta sekin on tiedossa, ettemme mahdollisesti koskaan voi tietää kaikkea. Se ei kuitenkaan muuta mitään. Tietämättömyys ei tee elämästä turhaa. Eikä tietämättömyyden takia kannata uskoa järjettömyyksiin. Jos joku väittää, että on mahdollisesti olemassa asia x, josta ei ole todisteita, siihen uskominen on turhaa. Voimme myöntää, että x:n olemassaolo on mahdollinen, mutta siihen uskominen järkevää vasta kun x:n olemassaolosta on todisteet.

        ""Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ? "
        Varmasti paljon, mutta sekin on tiedossa, ettemme mahdollisesti koskaan voi tietää kaikkea. Se ei kuitenkaan muuta mitään. Tietämättömyys ei tee elämästä turhaa. Eikä tietämättömyyden takia kannata uskoa järjettömyyksiin. Jos joku väittää, että on mahdollisesti olemassa asia x, josta ei ole todisteita, siihen uskominen on turhaa. Voimme myöntää, että x:n olemassaolo on mahdollinen, mutta siihen uskominen järkevää vasta kun x:n olemassaolosta on todisteet. ""

        Tietämättömyys on luonnollinen asia ihmiselle. Emme todellakaan voi tietää kaikkea. Se ei ole turhaa, se on vain fakta.
        Ei tässä kyllä järjettömyyksiin uskotakaan jos Jumalaan uskotaan, väitän edelleen näin. Vaikka ei ole todisteita, ei voi sanoa järjettömäksi edes järjellä ajatellen, koska et voi todistaa järjellä, ettei häntä ole. Ja muun kuin järjen keinoin tunnemme hänet löytävämme myös, siksi usko. Ihmisillä on myös selviä kokemuksia "henkimaailmasta" ja yliluonnollisista asioista, myös minulla. Ne todistavat minulle, ettemme todellakaan ymmärrä ja tiedä kaikkea.

        Se että on luonnonvalinta ja evoluutio, ei tee tyhjänpäiväiseksi kysymystä: miksi on kaikki?

        ""Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain? "
        Koska olemme ihmisiä. Osaamme kyseenalaistaa, epäillä, pohtia jne luonnostaan. Siksi haluamme selityksiä asioille. Evoluution myötä meidän ihmisten vahvuudeksi on muodostunut äly ja käytämme sitä. Eikö Jumala nimenomaan halua, että kaipaamme vain häntä ja emme epäile. Jos kysely ja kaipaus olisi Jumalasta niin hän olisi luonut asian itseään vastaan."""

        Kaipaus Jumaluutta kohtaan on pääasiassa jotain ihan muuta kuin selityksien hakemista asioille. Nimenomaan Jumala haluaa, että kaipaamme häntä. Epäilemme koska jumaluus on ikäänkuin piilossa tässä fyysisessä maailmassa. Kaipaus on Jumalasta, koska vaistoamme hänen olemassaolonsa.
        Sitten vielä: Jumaluus ei ole hahmo kuten hämähäkkimies. Jeesus ehkä on tällainen hahmo. Jossa konkretisoituu joitain asioita uskosta ja jumaluudesta. Jumaluuden olemus on käsittämätön, mutta silti meissä on pala siitä. Olemme ikäänkuin eksyksissä näine aisteinemme tässä maailmassa tästä jumaluuden maailmasta, mutta ei se mitään haittaa. Voimme silti saada Jumaluuden kokemisesta rauhallisen mielen kun ymmärrämme olevamme osanen jotain suurempaa kokonaisuutta.
        Ihmiset ovat kautta vuosisatojen niin paljon Glorioita Jumalalle säveltäneet ja laulaneet, että se tuskin tulee loppumaan.


      • Leksa-Veksa
        ajatuksia... kirjoitti:

        ""Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ? "
        Varmasti paljon, mutta sekin on tiedossa, ettemme mahdollisesti koskaan voi tietää kaikkea. Se ei kuitenkaan muuta mitään. Tietämättömyys ei tee elämästä turhaa. Eikä tietämättömyyden takia kannata uskoa järjettömyyksiin. Jos joku väittää, että on mahdollisesti olemassa asia x, josta ei ole todisteita, siihen uskominen on turhaa. Voimme myöntää, että x:n olemassaolo on mahdollinen, mutta siihen uskominen järkevää vasta kun x:n olemassaolosta on todisteet. ""

        Tietämättömyys on luonnollinen asia ihmiselle. Emme todellakaan voi tietää kaikkea. Se ei ole turhaa, se on vain fakta.
        Ei tässä kyllä järjettömyyksiin uskotakaan jos Jumalaan uskotaan, väitän edelleen näin. Vaikka ei ole todisteita, ei voi sanoa järjettömäksi edes järjellä ajatellen, koska et voi todistaa järjellä, ettei häntä ole. Ja muun kuin järjen keinoin tunnemme hänet löytävämme myös, siksi usko. Ihmisillä on myös selviä kokemuksia "henkimaailmasta" ja yliluonnollisista asioista, myös minulla. Ne todistavat minulle, ettemme todellakaan ymmärrä ja tiedä kaikkea.

        Se että on luonnonvalinta ja evoluutio, ei tee tyhjänpäiväiseksi kysymystä: miksi on kaikki?

        ""Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain? "
        Koska olemme ihmisiä. Osaamme kyseenalaistaa, epäillä, pohtia jne luonnostaan. Siksi haluamme selityksiä asioille. Evoluution myötä meidän ihmisten vahvuudeksi on muodostunut äly ja käytämme sitä. Eikö Jumala nimenomaan halua, että kaipaamme vain häntä ja emme epäile. Jos kysely ja kaipaus olisi Jumalasta niin hän olisi luonut asian itseään vastaan."""

        Kaipaus Jumaluutta kohtaan on pääasiassa jotain ihan muuta kuin selityksien hakemista asioille. Nimenomaan Jumala haluaa, että kaipaamme häntä. Epäilemme koska jumaluus on ikäänkuin piilossa tässä fyysisessä maailmassa. Kaipaus on Jumalasta, koska vaistoamme hänen olemassaolonsa.
        Sitten vielä: Jumaluus ei ole hahmo kuten hämähäkkimies. Jeesus ehkä on tällainen hahmo. Jossa konkretisoituu joitain asioita uskosta ja jumaluudesta. Jumaluuden olemus on käsittämätön, mutta silti meissä on pala siitä. Olemme ikäänkuin eksyksissä näine aisteinemme tässä maailmassa tästä jumaluuden maailmasta, mutta ei se mitään haittaa. Voimme silti saada Jumaluuden kokemisesta rauhallisen mielen kun ymmärrämme olevamme osanen jotain suurempaa kokonaisuutta.
        Ihmiset ovat kautta vuosisatojen niin paljon Glorioita Jumalalle säveltäneet ja laulaneet, että se tuskin tulee loppumaan.

        On mukavaa, kun tänne kirjoittelee ajattelevia ja kokonaisvaltaisen uskon omaavia kirjoittajia.
        Osaisipa saarnamieskin selittää yhtä johdonmukaisesti kuin nyt sinä tässä


      • 34
        ajatuksia... kirjoitti:

        ""Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ? "
        Varmasti paljon, mutta sekin on tiedossa, ettemme mahdollisesti koskaan voi tietää kaikkea. Se ei kuitenkaan muuta mitään. Tietämättömyys ei tee elämästä turhaa. Eikä tietämättömyyden takia kannata uskoa järjettömyyksiin. Jos joku väittää, että on mahdollisesti olemassa asia x, josta ei ole todisteita, siihen uskominen on turhaa. Voimme myöntää, että x:n olemassaolo on mahdollinen, mutta siihen uskominen järkevää vasta kun x:n olemassaolosta on todisteet. ""

        Tietämättömyys on luonnollinen asia ihmiselle. Emme todellakaan voi tietää kaikkea. Se ei ole turhaa, se on vain fakta.
        Ei tässä kyllä järjettömyyksiin uskotakaan jos Jumalaan uskotaan, väitän edelleen näin. Vaikka ei ole todisteita, ei voi sanoa järjettömäksi edes järjellä ajatellen, koska et voi todistaa järjellä, ettei häntä ole. Ja muun kuin järjen keinoin tunnemme hänet löytävämme myös, siksi usko. Ihmisillä on myös selviä kokemuksia "henkimaailmasta" ja yliluonnollisista asioista, myös minulla. Ne todistavat minulle, ettemme todellakaan ymmärrä ja tiedä kaikkea.

        Se että on luonnonvalinta ja evoluutio, ei tee tyhjänpäiväiseksi kysymystä: miksi on kaikki?

        ""Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain? "
        Koska olemme ihmisiä. Osaamme kyseenalaistaa, epäillä, pohtia jne luonnostaan. Siksi haluamme selityksiä asioille. Evoluution myötä meidän ihmisten vahvuudeksi on muodostunut äly ja käytämme sitä. Eikö Jumala nimenomaan halua, että kaipaamme vain häntä ja emme epäile. Jos kysely ja kaipaus olisi Jumalasta niin hän olisi luonut asian itseään vastaan."""

        Kaipaus Jumaluutta kohtaan on pääasiassa jotain ihan muuta kuin selityksien hakemista asioille. Nimenomaan Jumala haluaa, että kaipaamme häntä. Epäilemme koska jumaluus on ikäänkuin piilossa tässä fyysisessä maailmassa. Kaipaus on Jumalasta, koska vaistoamme hänen olemassaolonsa.
        Sitten vielä: Jumaluus ei ole hahmo kuten hämähäkkimies. Jeesus ehkä on tällainen hahmo. Jossa konkretisoituu joitain asioita uskosta ja jumaluudesta. Jumaluuden olemus on käsittämätön, mutta silti meissä on pala siitä. Olemme ikäänkuin eksyksissä näine aisteinemme tässä maailmassa tästä jumaluuden maailmasta, mutta ei se mitään haittaa. Voimme silti saada Jumaluuden kokemisesta rauhallisen mielen kun ymmärrämme olevamme osanen jotain suurempaa kokonaisuutta.
        Ihmiset ovat kautta vuosisatojen niin paljon Glorioita Jumalalle säveltäneet ja laulaneet, että se tuskin tulee loppumaan.

        "et voi todistaa järjellä, ettei häntä ole."
        Todistusvelvollisuus on teisteillä eli jumalan olemasasaoloon uskovilla! Olemassaolemattomuutta ei tarvitse todistaa. Ymmärrät varmasti sen?! Todisteiden puutteesta/puutteellisuudesta/epäloogisuudesta johtuan argumentilla ei ole painoarvoa.

        "Ihmiset ovat kautta vuosisatojen niin paljon Glorioita Jumalalle säveltäneet ja laulaneet, että se tuskin tulee loppumaan."
        Ihmiset pitkän historian ovat uskoneet mitä ihmeellisimpiä asioita. Pitkä historia uskolla ja uskon vaikutuksella yhteiskunnassa jne ei tee uskosta totta. Samoin kuin uskovien lukumäärä ei tee uskosta totta!

        Mikäli haluat tietää totuuden ja olet halukas luopumaan vääristä/epäloogisista/järjettömistä/turhista tms uskoista/uskomuksista, silloin joudut määrittämään jonkun tavan selvittää totuuden. Mikä tämä menetelmä olisi totuuden löytämiseksi/selvittämiseksi? Mitä menetelmiä käyttäisit?
        Kun totuutta yrittää etsiä, usko on luovuttamista ja välinpitämättömyyttä. Se on oikopolku vastaukseen, minkä toivotaan olevan tosi, mutta sen ei pitäisi riittää mikäli on oikeasti kiinnostunut totuuden selvittämisestä.

        "Tietämättömyys on luonnollinen asia ihmiselle. Emme todellakaan voi tietää kaikkea. Se ei ole turhaa, se on vain fakta."
        Totuuden etsiminen/tutkiminen ei tarkoita, että pitäisi tietää aivan kaikki. Se on melko mahdotonta, ei täysin mahdotonta, mutta melko mahdotonta. Voimme kuitenkin yrittää usko asioihin, jotka vastaavat mahdollisimman täydellisesti todellisuutta missä elämme, ja sitä tietämystä, mikä on.


      • 21
        ajatuksia... kirjoitti:

        ""Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ? "
        Varmasti paljon, mutta sekin on tiedossa, ettemme mahdollisesti koskaan voi tietää kaikkea. Se ei kuitenkaan muuta mitään. Tietämättömyys ei tee elämästä turhaa. Eikä tietämättömyyden takia kannata uskoa järjettömyyksiin. Jos joku väittää, että on mahdollisesti olemassa asia x, josta ei ole todisteita, siihen uskominen on turhaa. Voimme myöntää, että x:n olemassaolo on mahdollinen, mutta siihen uskominen järkevää vasta kun x:n olemassaolosta on todisteet. ""

        Tietämättömyys on luonnollinen asia ihmiselle. Emme todellakaan voi tietää kaikkea. Se ei ole turhaa, se on vain fakta.
        Ei tässä kyllä järjettömyyksiin uskotakaan jos Jumalaan uskotaan, väitän edelleen näin. Vaikka ei ole todisteita, ei voi sanoa järjettömäksi edes järjellä ajatellen, koska et voi todistaa järjellä, ettei häntä ole. Ja muun kuin järjen keinoin tunnemme hänet löytävämme myös, siksi usko. Ihmisillä on myös selviä kokemuksia "henkimaailmasta" ja yliluonnollisista asioista, myös minulla. Ne todistavat minulle, ettemme todellakaan ymmärrä ja tiedä kaikkea.

        Se että on luonnonvalinta ja evoluutio, ei tee tyhjänpäiväiseksi kysymystä: miksi on kaikki?

        ""Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain? "
        Koska olemme ihmisiä. Osaamme kyseenalaistaa, epäillä, pohtia jne luonnostaan. Siksi haluamme selityksiä asioille. Evoluution myötä meidän ihmisten vahvuudeksi on muodostunut äly ja käytämme sitä. Eikö Jumala nimenomaan halua, että kaipaamme vain häntä ja emme epäile. Jos kysely ja kaipaus olisi Jumalasta niin hän olisi luonut asian itseään vastaan."""

        Kaipaus Jumaluutta kohtaan on pääasiassa jotain ihan muuta kuin selityksien hakemista asioille. Nimenomaan Jumala haluaa, että kaipaamme häntä. Epäilemme koska jumaluus on ikäänkuin piilossa tässä fyysisessä maailmassa. Kaipaus on Jumalasta, koska vaistoamme hänen olemassaolonsa.
        Sitten vielä: Jumaluus ei ole hahmo kuten hämähäkkimies. Jeesus ehkä on tällainen hahmo. Jossa konkretisoituu joitain asioita uskosta ja jumaluudesta. Jumaluuden olemus on käsittämätön, mutta silti meissä on pala siitä. Olemme ikäänkuin eksyksissä näine aisteinemme tässä maailmassa tästä jumaluuden maailmasta, mutta ei se mitään haittaa. Voimme silti saada Jumaluuden kokemisesta rauhallisen mielen kun ymmärrämme olevamme osanen jotain suurempaa kokonaisuutta.
        Ihmiset ovat kautta vuosisatojen niin paljon Glorioita Jumalalle säveltäneet ja laulaneet, että se tuskin tulee loppumaan.

        "Jumaluuden olemus on käsittämätön, mutta silti meissä on pala siitä."
        Jos jumaluus on käsittämätön, kuinka voit argumentoida, että olemme osa sitä? Ethän voi asiaa käsittää. Lauseesi on täysin epälooginen. Kuin sanoisi, että "tätä ei voi ymmärtää, mutta silti ymmärrän".

        "Voimme silti saada Jumaluuden kokemisesta rauhallisen mielen kun ymmärrämme olevamme osanen jotain suurempaa kokonaisuutta. "
        Todista!
        Kaipaus ei riitä. Kaipaus on hyvin luonnollinen ja ilmenee täysin luonnollisena. Kaipaan ystäviäni/perhettäni, jos en ole heitä nähnyt hetkeen. Kaipaan asioita, harrastuksia, menneitä aikoja jne. Onko Jumalan kaipuu tuota samaa kaipuuta? Mikäli ei, niin miksi edes käyttää siitä sanaa kaipuu. Jos taaskin on, niin kuinka todistat, että sellainen linkki kaipuun ja Jumalan välillä on? Usko on oikopolku toivotulle vastaukselle. Vastaus, jonka ei pitäisi kelvata vaan herättää vain lisää kysymyksiä. Mysteeriin vastaaminen mysteerillä ei ole vastaus, vaan vastauksen välttelyä.

        "Epäilemme koska jumaluus on ikäänkuin piilossa tässä fyysisessä maailmassa."
        Epäilemme mitä? Epäilemme jumaluuden olemassaoloa? Minä epäilen, teisti väittää tietävän. Yritän selvittää miten sen voi tietää ja vastaus on täynnä muttia. Vastaus täytetään sellaisella epäselvällä mutinalla jostain käsittämättömästä ja tanssitaan vastauksen ympärillä, eikä oikein saada mitään aikaan.


      • saa etsiä
        34 kirjoitti:

        "et voi todistaa järjellä, ettei häntä ole."
        Todistusvelvollisuus on teisteillä eli jumalan olemasasaoloon uskovilla! Olemassaolemattomuutta ei tarvitse todistaa. Ymmärrät varmasti sen?! Todisteiden puutteesta/puutteellisuudesta/epäloogisuudesta johtuan argumentilla ei ole painoarvoa.

        "Ihmiset ovat kautta vuosisatojen niin paljon Glorioita Jumalalle säveltäneet ja laulaneet, että se tuskin tulee loppumaan."
        Ihmiset pitkän historian ovat uskoneet mitä ihmeellisimpiä asioita. Pitkä historia uskolla ja uskon vaikutuksella yhteiskunnassa jne ei tee uskosta totta. Samoin kuin uskovien lukumäärä ei tee uskosta totta!

        Mikäli haluat tietää totuuden ja olet halukas luopumaan vääristä/epäloogisista/järjettömistä/turhista tms uskoista/uskomuksista, silloin joudut määrittämään jonkun tavan selvittää totuuden. Mikä tämä menetelmä olisi totuuden löytämiseksi/selvittämiseksi? Mitä menetelmiä käyttäisit?
        Kun totuutta yrittää etsiä, usko on luovuttamista ja välinpitämättömyyttä. Se on oikopolku vastaukseen, minkä toivotaan olevan tosi, mutta sen ei pitäisi riittää mikäli on oikeasti kiinnostunut totuuden selvittämisestä.

        "Tietämättömyys on luonnollinen asia ihmiselle. Emme todellakaan voi tietää kaikkea. Se ei ole turhaa, se on vain fakta."
        Totuuden etsiminen/tutkiminen ei tarkoita, että pitäisi tietää aivan kaikki. Se on melko mahdotonta, ei täysin mahdotonta, mutta melko mahdotonta. Voimme kuitenkin yrittää usko asioihin, jotka vastaavat mahdollisimman täydellisesti todellisuutta missä elämme, ja sitä tietämystä, mikä on.

        Tottakai totuutta voi etsiä kaikin mahdollisin keinoin. Ja todisteita hakea. Ei siinä mitään - hyvähän se vain on.
        Jumalan olemassaolo sopii hyvin kuvaani todellisuudesta, vaikka todistaa ei sitä voikkaan.
        Ei myöskään ihmisten pitkä historia ja laaja kiinnostus tietenkään todista Jumalan olemassaoloa, mutta tiettyä painoarvoa kuitenkin sillä on. Ikäänkuin jälkien perusteella...

        Mitään Leksa-Veksan kirjoittamaa kaiken varalta uskomista en ymmärrä. Sehän on ihan naurettavaa että ei ymmärrä, mutta tarvitsee silti uskoa, varalta, kun muuten saa jonkinlaisen rangaistuksen. Ei kovin suurta itsensä tai Jumalan arvostamista kylläkään.

        Koska olen konkreettisesti siihen asiaan törmännyt, että muutakin on kuin tämä todellisuus, joka on todistettu ja on meidän ns. arkitodellisuutta, ja oma jumalauskoni ei ole ristiriidassa minkään todisteiden tai järkisyiden kanssa -uskon Jumalaan.

        Lisäksi uskon kanssa on hyvä elää. Se lisää varmuuttakin kyllä osaltaan.


      • hassua eikö vaan
        21 kirjoitti:

        "Jumaluuden olemus on käsittämätön, mutta silti meissä on pala siitä."
        Jos jumaluus on käsittämätön, kuinka voit argumentoida, että olemme osa sitä? Ethän voi asiaa käsittää. Lauseesi on täysin epälooginen. Kuin sanoisi, että "tätä ei voi ymmärtää, mutta silti ymmärrän".

        "Voimme silti saada Jumaluuden kokemisesta rauhallisen mielen kun ymmärrämme olevamme osanen jotain suurempaa kokonaisuutta. "
        Todista!
        Kaipaus ei riitä. Kaipaus on hyvin luonnollinen ja ilmenee täysin luonnollisena. Kaipaan ystäviäni/perhettäni, jos en ole heitä nähnyt hetkeen. Kaipaan asioita, harrastuksia, menneitä aikoja jne. Onko Jumalan kaipuu tuota samaa kaipuuta? Mikäli ei, niin miksi edes käyttää siitä sanaa kaipuu. Jos taaskin on, niin kuinka todistat, että sellainen linkki kaipuun ja Jumalan välillä on? Usko on oikopolku toivotulle vastaukselle. Vastaus, jonka ei pitäisi kelvata vaan herättää vain lisää kysymyksiä. Mysteeriin vastaaminen mysteerillä ei ole vastaus, vaan vastauksen välttelyä.

        "Epäilemme koska jumaluus on ikäänkuin piilossa tässä fyysisessä maailmassa."
        Epäilemme mitä? Epäilemme jumaluuden olemassaoloa? Minä epäilen, teisti väittää tietävän. Yritän selvittää miten sen voi tietää ja vastaus on täynnä muttia. Vastaus täytetään sellaisella epäselvällä mutinalla jostain käsittämättömästä ja tanssitaan vastauksen ympärillä, eikä oikein saada mitään aikaan.

        En tiedä, että Jumala on, vaan uskon, että on ;) Voinhan epäilläkin...

        Koen asioita näin, että saa rauhallisen mielen kun hahmottaa olevansa osa suurempaa todellisuutta kuin ehkä ymmärtää tarkasti.

        Koen etten voi täysin ymmärtää Jumaluutta, mutta silti se tuo minulle turvaa ja koen sen osaksi omaa elämääni.


      • 23
        hassua eikö vaan kirjoitti:

        En tiedä, että Jumala on, vaan uskon, että on ;) Voinhan epäilläkin...

        Koen asioita näin, että saa rauhallisen mielen kun hahmottaa olevansa osa suurempaa todellisuutta kuin ehkä ymmärtää tarkasti.

        Koen etten voi täysin ymmärtää Jumaluutta, mutta silti se tuo minulle turvaa ja koen sen osaksi omaa elämääni.

        "Koen asioita näin, että saa rauhallisen mielen kun hahmottaa olevansa osa suurempaa todellisuutta kuin ehkä ymmärtää tarkasti."

        Koet, että saat rauhallisen mielen, kun luulet olevasi osa oletettua suurempaa todellisuutta, kuin ymmärtää tarkasti.

        Sinua ei siis kiinnosta tietää, mikä on totta ja mikä ei?


      • utelias tyytyväinen
        23 kirjoitti:

        "Koen asioita näin, että saa rauhallisen mielen kun hahmottaa olevansa osa suurempaa todellisuutta kuin ehkä ymmärtää tarkasti."

        Koet, että saat rauhallisen mielen, kun luulet olevasi osa oletettua suurempaa todellisuutta, kuin ymmärtää tarkasti.

        Sinua ei siis kiinnosta tietää, mikä on totta ja mikä ei?

        Miten niin ei kiinnosta. Tottakai kiinnostaa!!!!!! Myönnän vaan, että en pysty kaikkea selvittämään varmaksi. Voithan yrittää. Kerro sitten muillekin.
        Olen kyllä ihan tyytyväinen, vaikket sitä pysty minulle selvittämään. Kaikki varmaan selviää aikanaan, ihan mikä tarpeen on. Joskus vaan on myönnettävä, että ei hallitse kaikkea!
        Voi silti luoda pohjan elämälleen muullakin perusteella kuin pelkällä tiedolla.


      • 20
        utelias tyytyväinen kirjoitti:

        Miten niin ei kiinnosta. Tottakai kiinnostaa!!!!!! Myönnän vaan, että en pysty kaikkea selvittämään varmaksi. Voithan yrittää. Kerro sitten muillekin.
        Olen kyllä ihan tyytyväinen, vaikket sitä pysty minulle selvittämään. Kaikki varmaan selviää aikanaan, ihan mikä tarpeen on. Joskus vaan on myönnettävä, että ei hallitse kaikkea!
        Voi silti luoda pohjan elämälleen muullakin perusteella kuin pelkällä tiedolla.

        Totesin jo aiemmin, ettemme tiedä tällä hetkellä kaikkea. Eikä mahdollisesti tulla koskaa tietämäänkään - mahdollisesti.
        Yritätkö sanoa, että Jumala on sinulle "aukkojen Jumala", joka täyttää sen tämänhetkisen tietämättömyyden?

        Mitä menetelmiä käytät selvittäessä, mikä on totta ja mikä ei?
        En edelleenkään tarkoita sitä, että yrittäisimme selvittää kaiken, vaan ihan yksittäisiä asioita.


      • sisar/veli
        20 kirjoitti:

        Totesin jo aiemmin, ettemme tiedä tällä hetkellä kaikkea. Eikä mahdollisesti tulla koskaa tietämäänkään - mahdollisesti.
        Yritätkö sanoa, että Jumala on sinulle "aukkojen Jumala", joka täyttää sen tämänhetkisen tietämättömyyden?

        Mitä menetelmiä käytät selvittäessä, mikä on totta ja mikä ei?
        En edelleenkään tarkoita sitä, että yrittäisimme selvittää kaiken, vaan ihan yksittäisiä asioita.

        Tavallaan kyllä: aukkojen täytteenä on Jumala ja tietysti muutakin kaikkea mistä en tiedä.
        Mikä on totta (varmasti) ihmisjärjen hyväksyä todeksi, tarvitsee tietysti aukottomat todisteet - mutta itse teen omassa elämässäni omaa elämääni koskevat ratkaisut omien tietojeni, tunteideni, vaistojeni yms. perusteella. Varmasti en edes tunne kokonaan itseäni ja kaikkia keinojani millä itseäni ja muuta todellisuutta hahmotan.

        Otaksumiin ja muihin kuin faktatietoihin perustuviin todistettaviin tosiasioihin voi silti myös luottaa. Esim. jos joku ihminen rakastaa sinua, et saa siitä mitään varmaa todistetta. Vaikka hän sanoisi niin, tekisi asioita joista voisit päätellä näin olevan. Mutta silti voit saada riittävän tiedon siitä, että hän rakastaa. Niin että luotat siihen. Luottamus luo rakkautta edelleen. Pystyt vastaanottamaan ja antamaan rakkautta. Kohtaamaan ihmisen. Siksi on niin tärkeää, että lapsikin kehittyessään "tulee nähdyksi", mikä tarkoittaa, että kokee että hänestä välitetään, häntä rakastetaan. Ehdoitta.
        Et voi päästä lähelle toista ihmistä ilman, että luotat häneen, hänen ihmisyyteensä, tietyllä tavalla. Vaikka et luottaisikaan kaikkiin hänen tekoihinsa, että mitä hän saattaa tehdä ja toimia. Luotat sisaruuteemme tai veljeyteemme Jumalan maailmassa, Jumalan rakkaudessa, näin sen koen. Eikä tämä tarkoita todellakaan vain ns. samassa uskossa olevia ihmisiä!
        Ei elämässä voi jättää kaikkea ns. varman tiedon varaan.


      • 13+1
        hassua eikö vaan kirjoitti:

        En tiedä, että Jumala on, vaan uskon, että on ;) Voinhan epäilläkin...

        Koen asioita näin, että saa rauhallisen mielen kun hahmottaa olevansa osa suurempaa todellisuutta kuin ehkä ymmärtää tarkasti.

        Koen etten voi täysin ymmärtää Jumaluutta, mutta silti se tuo minulle turvaa ja koen sen osaksi omaa elämääni.

        "Koen etten voi täysin ymmärtää Jumaluutta, mutta silti se tuo minulle turvaa ja koen sen osaksi omaa elämääni."

        Tuo taitaa olla perimmäinen syy kaikkeen uskonnollisuuteen: turvallisuus.

        Olipa uskonkappaleet miten ristiriitaisia, sekavia ja absurdeja tahansa niin Jumala-käsitteen tuoma turvallisuuden tunne on täysin riittävä uskovaisille.

        Aikuiselle tuottaa turvallisuuden tunnetta ajatella että on olemassa jokin taivaallinen isä, joka huolehtii, siis muistuma lapsuudesta. Voi lapsenomaisesti olla ajattelematta asioita kovin syvällisesti ja olla ottamatta vastuuta omasta elämästään, kun voi uskoa Jumalan johdatukseen.

        Jumala on olemassa ihmisten mielissä. Vaikka uskovaiset sanovat aina että Jumala on käsittämätön, niin silti uskovaiset ovat valmiita kertomaan mitä Jumala tahtoo tai ei tahdo. Eikö tämä viittaa siihen, että Jumala on jokaisen ihmisen oma luomus? Että se Jumala josta uskovaiset kertovat onkin osa tätä ihmistä itseään? Uskovainen heijastelee omia uskomuksiaan ja ajatuksiaan ja saa niille tärkeyttä kun sanoo niitä Jumalan tahdoksi.


      • turvallisuutta
        13+1 kirjoitti:

        "Koen etten voi täysin ymmärtää Jumaluutta, mutta silti se tuo minulle turvaa ja koen sen osaksi omaa elämääni."

        Tuo taitaa olla perimmäinen syy kaikkeen uskonnollisuuteen: turvallisuus.

        Olipa uskonkappaleet miten ristiriitaisia, sekavia ja absurdeja tahansa niin Jumala-käsitteen tuoma turvallisuuden tunne on täysin riittävä uskovaisille.

        Aikuiselle tuottaa turvallisuuden tunnetta ajatella että on olemassa jokin taivaallinen isä, joka huolehtii, siis muistuma lapsuudesta. Voi lapsenomaisesti olla ajattelematta asioita kovin syvällisesti ja olla ottamatta vastuuta omasta elämästään, kun voi uskoa Jumalan johdatukseen.

        Jumala on olemassa ihmisten mielissä. Vaikka uskovaiset sanovat aina että Jumala on käsittämätön, niin silti uskovaiset ovat valmiita kertomaan mitä Jumala tahtoo tai ei tahdo. Eikö tämä viittaa siihen, että Jumala on jokaisen ihmisen oma luomus? Että se Jumala josta uskovaiset kertovat onkin osa tätä ihmistä itseään? Uskovainen heijastelee omia uskomuksiaan ja ajatuksiaan ja saa niille tärkeyttä kun sanoo niitä Jumalan tahdoksi.

        Ihminen tarvitsee turvallisuuden tunnetta ja hakee sitä myös. Mikä siinä on pahaa. Se on totta. Ja erittäin tärkeää.

        Saa ja pitääkin ajatella syvällisesti ja ottaa vastuuta omasta elämästään.
        Erilaisten uskonkappaleiden ristiriitaisuuteen ja sekavuuteen voi ja tulisikin jokaisen kiinnittää huomiota!
        Pelkkä turvallisuuden tunteen saavuttaminen ei saisi riittää, varsinkin kun noiden opinkappaleiden perusteella usein tuomitsee ja rajaa muita.

        Laitan tähän lainuskset Treen kirkkosanomista 23.2.2011, kun luin sitä äsken..:
        Piispa Irja Askolan mielestä kristinuskon olemuksen ymmärtämisessä ja avuutumisessa on keskeistä se , millaiset KASVOT Jumala halusi näyttää itsestään Jeesuksen kautta. Ne kasvot ovat myötätuntoiset ja ihmisen puolelle asettuvat, elämisen kipua ja varjoja pelkäämättömät. Jumala ei karsasta tätä monin paikoin likaista ja keskeneräistä maailmaa, sillä se on hänen maailmasnsa. Minulle on ollut radikaalia, insipiroivaa ja mukaansatempaavaa tajuta, miten selkeästi Jeesus asettuu aina syrjittyjen heikkojen ja halveksitujen puolelle, piispa pohtii.
        Ehkä ne Jumalan kasvot voivat näkyä meissäkin. Rakkaus luo rakkautta.

        Samassa lehdessä pappi Laura Tuhkanen-Jukkola kirjoittaa: Maailma ei tunne Jumalaa, sillä Jumala ei suostu määriteltäväksi. Hän on todellisuus, jota ei voi ottaa haltuun. Mutta hänen läsnäolostaan ja luomisteoistaan voi lumoutua, yksin ja yhdessä.


      • 24
        sisar/veli kirjoitti:

        Tavallaan kyllä: aukkojen täytteenä on Jumala ja tietysti muutakin kaikkea mistä en tiedä.
        Mikä on totta (varmasti) ihmisjärjen hyväksyä todeksi, tarvitsee tietysti aukottomat todisteet - mutta itse teen omassa elämässäni omaa elämääni koskevat ratkaisut omien tietojeni, tunteideni, vaistojeni yms. perusteella. Varmasti en edes tunne kokonaan itseäni ja kaikkia keinojani millä itseäni ja muuta todellisuutta hahmotan.

        Otaksumiin ja muihin kuin faktatietoihin perustuviin todistettaviin tosiasioihin voi silti myös luottaa. Esim. jos joku ihminen rakastaa sinua, et saa siitä mitään varmaa todistetta. Vaikka hän sanoisi niin, tekisi asioita joista voisit päätellä näin olevan. Mutta silti voit saada riittävän tiedon siitä, että hän rakastaa. Niin että luotat siihen. Luottamus luo rakkautta edelleen. Pystyt vastaanottamaan ja antamaan rakkautta. Kohtaamaan ihmisen. Siksi on niin tärkeää, että lapsikin kehittyessään "tulee nähdyksi", mikä tarkoittaa, että kokee että hänestä välitetään, häntä rakastetaan. Ehdoitta.
        Et voi päästä lähelle toista ihmistä ilman, että luotat häneen, hänen ihmisyyteensä, tietyllä tavalla. Vaikka et luottaisikaan kaikkiin hänen tekoihinsa, että mitä hän saattaa tehdä ja toimia. Luotat sisaruuteemme tai veljeyteemme Jumalan maailmassa, Jumalan rakkaudessa, näin sen koen. Eikä tämä tarkoita todellakaan vain ns. samassa uskossa olevia ihmisiä!
        Ei elämässä voi jättää kaikkea ns. varman tiedon varaan.

        sisar/veli:
        "Tavallaan kyllä: aukkojen täytteenä on Jumala ja tietysti muutakin kaikkea mistä en tiedä."
        Aukkoja täyttävän Jumalan ongelma on se, että Jumalan merkitys katoaa pikkuhiljaa. En sano, että jossain vaiheessa tietäisimme kaiken, mutta mitä enemmän tiedämme, sitä merkityksetömpi Jumala on.
        Toinen ongelma on se, että Jumala ei varsinaisesti täytä aukkoa. Mysteerin korvaaminen toisella mysteerillä ei anna vastausta vaan lisää mysteerien määrää.

        Tutkitussa tieteessä on se hyvä puoli, että tutkimukset voidaan toistaa ja tutkimuksesta saadaan aina samansuuntainen tulos. Tutkimusten tulokset ovat myös kaikille avoimia.
        Henkilökohtaiset kokemukset eivät ole kaikille avoimia. Voidaanko esim. ottaa jonkun henkilön jumalakokemus, toistaa se ja saada samansuuntainen tulos? Rukoilun voimaa ollaan testattu, eikä positiivisia tuloksia olla havaittu.

        Rakkaus on pitkälti itsemääriytyvä. Jos katson valokuvaa, jossa lapsi ja äiti hymyilee, voin todeta, että siinä näkyy rakkautta. Kuitenkaan minulla ei ole mitään tietoa asian taustasta ja todellisuudesta.
        Rakkaus liittyy opittuihin asioihin. Tiettyjä asioita, kuten välittäminen, ystävyys, läheisyys, huolehtimine jne voidaan rinnastaa rakkauteen. Nuo rakkauteen rinnastettavat asiat ovat konkreettisia. Tuskin kukaan ajattelee, että Paavi rakastaa sinua, jos hän ei ole osoittanut mitään konkreettista. Politiikassa puolue voi esittää agendakseen asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä, kuitenkaan ei ajatella, että puolueen johtaja rakastaisi sinua, koska hän ei ole tehnyt mitään konkreettista sinulle ihmisenä. Mielipide ei suoranaisesti ole rakastamista eli "minä rakastan sinua" mielipiteenä ei kerro rakkaudesta vaan haluamme sen näkyvän konkreettisesti.

        Tiettyjen itsemääriytyvien ehtojen kautta teemme johtopäätöksen rakkaudesta. Siihen tunteeseen voimme luottaa tietyssä määrin. Luottamus ei kuitenkaan ole uskoon (faith) rinnastettavissa, koska luottamus vaatii todisteita, usko ei.

        Jos Jumala on rakkaus, odotamme myös siltä todisteita. Miten Jumalan rakkaus näkyy? Mistä voimme tietää onko kyseessä luonnollinen ihmisten välinen rakkaus vai Jumalan rakkaus? Siihen vaaditaan jo todisteita tai sitten todisteetonta uskoa.

        Rakkaus on mitattavissa. Voidaan tutkia missä osassa aivoja mieli käsittelee rakkautta jne.

        Kirjoituksessasi sekoitat luottamuksen yleisen käsitteen sekä luottamuksen uskoon. Ne ovat kaksi eri asiaa.


      • 33
        turvallisuutta kirjoitti:

        Ihminen tarvitsee turvallisuuden tunnetta ja hakee sitä myös. Mikä siinä on pahaa. Se on totta. Ja erittäin tärkeää.

        Saa ja pitääkin ajatella syvällisesti ja ottaa vastuuta omasta elämästään.
        Erilaisten uskonkappaleiden ristiriitaisuuteen ja sekavuuteen voi ja tulisikin jokaisen kiinnittää huomiota!
        Pelkkä turvallisuuden tunteen saavuttaminen ei saisi riittää, varsinkin kun noiden opinkappaleiden perusteella usein tuomitsee ja rajaa muita.

        Laitan tähän lainuskset Treen kirkkosanomista 23.2.2011, kun luin sitä äsken..:
        Piispa Irja Askolan mielestä kristinuskon olemuksen ymmärtämisessä ja avuutumisessa on keskeistä se , millaiset KASVOT Jumala halusi näyttää itsestään Jeesuksen kautta. Ne kasvot ovat myötätuntoiset ja ihmisen puolelle asettuvat, elämisen kipua ja varjoja pelkäämättömät. Jumala ei karsasta tätä monin paikoin likaista ja keskeneräistä maailmaa, sillä se on hänen maailmasnsa. Minulle on ollut radikaalia, insipiroivaa ja mukaansatempaavaa tajuta, miten selkeästi Jeesus asettuu aina syrjittyjen heikkojen ja halveksitujen puolelle, piispa pohtii.
        Ehkä ne Jumalan kasvot voivat näkyä meissäkin. Rakkaus luo rakkautta.

        Samassa lehdessä pappi Laura Tuhkanen-Jukkola kirjoittaa: Maailma ei tunne Jumalaa, sillä Jumala ei suostu määriteltäväksi. Hän on todellisuus, jota ei voi ottaa haltuun. Mutta hänen läsnäolostaan ja luomisteoistaan voi lumoutua, yksin ja yhdessä.

        "pappi Laura Tuhkanen-Jukkola kirjoittaa: Maailma ei tunne Jumalaa, sillä Jumala ei suostu määriteltäväksi. Hän on todellisuus, jota ei voi ottaa haltuun. Mutta hänen läsnäolostaan ja luomisteoistaan voi lumoutua, yksin ja yhdessä."

        Jumalaa ei siis voi määritellä, mutta hänet voi määritellä todellisuudeksi, jota ei voi ottaa haltuun! Miten ristiriitaisesti pappi voi kirjoittaa?
        Häntä ei voi määritellä, mutta voimme määritellä hänen luomistyön?
        pappi, pappi, pappi. Takaisin koulunpenkille!

        "Minulle on ollut radikaalia, insipiroivaa ja mukaansatempaavaa tajuta, miten selkeästi Jeesus asettuu aina syrjittyjen heikkojen ja halveksitujen puolelle, piispa pohtii."
        Asia huomattiin syksyn 2010 homokeskusteluissa. Jeesus todella asettui heikompien ja halveksittujen puolelle! Toivon, että jossain vaiheessa uskovat siirtäisivät tuon kauniin filosofiansa käytäntöön.

        Turvallisuuden tunteen hakemisessa ei ole mitään pahaa. Ero on siinä, että saammeko turvaa vai kuvittelemmeko saavamme turvaa. Pään työntäminen pensaaseen ei anna suojaa viholliselta, turvan täytyy olla konkreettinen ja todellinen, jotta siitä hyötyy. Kuvitella aina voi.


      • Leksa-Veksa
        34 kirjoitti:

        "et voi todistaa järjellä, ettei häntä ole."
        Todistusvelvollisuus on teisteillä eli jumalan olemasasaoloon uskovilla! Olemassaolemattomuutta ei tarvitse todistaa. Ymmärrät varmasti sen?! Todisteiden puutteesta/puutteellisuudesta/epäloogisuudesta johtuan argumentilla ei ole painoarvoa.

        "Ihmiset ovat kautta vuosisatojen niin paljon Glorioita Jumalalle säveltäneet ja laulaneet, että se tuskin tulee loppumaan."
        Ihmiset pitkän historian ovat uskoneet mitä ihmeellisimpiä asioita. Pitkä historia uskolla ja uskon vaikutuksella yhteiskunnassa jne ei tee uskosta totta. Samoin kuin uskovien lukumäärä ei tee uskosta totta!

        Mikäli haluat tietää totuuden ja olet halukas luopumaan vääristä/epäloogisista/järjettömistä/turhista tms uskoista/uskomuksista, silloin joudut määrittämään jonkun tavan selvittää totuuden. Mikä tämä menetelmä olisi totuuden löytämiseksi/selvittämiseksi? Mitä menetelmiä käyttäisit?
        Kun totuutta yrittää etsiä, usko on luovuttamista ja välinpitämättömyyttä. Se on oikopolku vastaukseen, minkä toivotaan olevan tosi, mutta sen ei pitäisi riittää mikäli on oikeasti kiinnostunut totuuden selvittämisestä.

        "Tietämättömyys on luonnollinen asia ihmiselle. Emme todellakaan voi tietää kaikkea. Se ei ole turhaa, se on vain fakta."
        Totuuden etsiminen/tutkiminen ei tarkoita, että pitäisi tietää aivan kaikki. Se on melko mahdotonta, ei täysin mahdotonta, mutta melko mahdotonta. Voimme kuitenkin yrittää usko asioihin, jotka vastaavat mahdollisimman täydellisesti todellisuutta missä elämme, ja sitä tietämystä, mikä on.

        Uskotko kummituksiin, uskotko enkeleihin, uskotko piruun, uskotko rauhattomiin sieluihin, uskotko jälleensyntymiseen, uskotko, horoskooppeihin, uskotko karman lakiin, uskotko yliluonnollisiin asioihin, uskotko ufoihin, uskotko, uskotko jne...

        Minä koetan oamssa elämässäni jäsentää näitä uskomisien lajeja.
        Jos uskoo Jumalaan, silloin pitää voida uskoa myös kaikkiin edellä kuvailemiini asioihin.

        Minä uskoin pienenä lukemattomiin asioihin aina joulupukista mörköihin asti. Pelkäsin pimeällä mörköjä ja pirua, josta vanehmmat aina kertoivat. Pääsiäisenä uskoin trulleihin ja olihan siinä osin tottakin. Trullihan oli taikauskoinen nainen, joka kulki leikkelemässä lehmien utareita saadakseen voimaa.
        Trulli ei varmaankaan uskonut Jumalaan, mutta uskoi piruun ja paholaiseen niin vahvasti, että hiippaili pääsiäisen yönkuhjassa toisten ihmisten navetoissa pahoja tekemässä.

        Kautta aikain on uskottu erityisesti paholaiseen, enemmän kuin Jumalaan.
        keskiajalla tuomittiin naisia roviolle yhteistyöstä pimeyden voimien kanssa.
        Mutta onpa niitä ihmisiä polteltu roviolla myös Jumalaan uskomisestakin tai väärästä uskosta.

        Kumpaankohan nykyään uskotaan enemmän, Jumalaan vai henkimaailman olentoihin.
        Ainakin jossain määrin suomessakin esiintyy saatanan palvontaa. Mikä panee mieluummin uskomaan saatanaan kuin Jumalaan.
        Minä en lottoa koskaan. Ihmisillä on luja usko lottovoittoon, minulla ei ole. Uskomisen lajeja elämässämme on pilvin pimein. Kuitenkin on hyvä uskoa omaan itseensä, että kyllä minä pärjään. Uskoa selviävänsä elämästä kunnialla niin, ettei tarvitse turvautua kaljapullon ja tupakan voimaan, huumeista puhumattakaan.

        Tupakasta todellakin haetaan voimaa, vastapainoksi ikävä kyllä saa tilalle keltaiset sormet ja hampaat, harmaantuneen ihon ja ainaisen räkäyskän.


      • 2+16
        turvallisuutta kirjoitti:

        Ihminen tarvitsee turvallisuuden tunnetta ja hakee sitä myös. Mikä siinä on pahaa. Se on totta. Ja erittäin tärkeää.

        Saa ja pitääkin ajatella syvällisesti ja ottaa vastuuta omasta elämästään.
        Erilaisten uskonkappaleiden ristiriitaisuuteen ja sekavuuteen voi ja tulisikin jokaisen kiinnittää huomiota!
        Pelkkä turvallisuuden tunteen saavuttaminen ei saisi riittää, varsinkin kun noiden opinkappaleiden perusteella usein tuomitsee ja rajaa muita.

        Laitan tähän lainuskset Treen kirkkosanomista 23.2.2011, kun luin sitä äsken..:
        Piispa Irja Askolan mielestä kristinuskon olemuksen ymmärtämisessä ja avuutumisessa on keskeistä se , millaiset KASVOT Jumala halusi näyttää itsestään Jeesuksen kautta. Ne kasvot ovat myötätuntoiset ja ihmisen puolelle asettuvat, elämisen kipua ja varjoja pelkäämättömät. Jumala ei karsasta tätä monin paikoin likaista ja keskeneräistä maailmaa, sillä se on hänen maailmasnsa. Minulle on ollut radikaalia, insipiroivaa ja mukaansatempaavaa tajuta, miten selkeästi Jeesus asettuu aina syrjittyjen heikkojen ja halveksitujen puolelle, piispa pohtii.
        Ehkä ne Jumalan kasvot voivat näkyä meissäkin. Rakkaus luo rakkautta.

        Samassa lehdessä pappi Laura Tuhkanen-Jukkola kirjoittaa: Maailma ei tunne Jumalaa, sillä Jumala ei suostu määriteltäväksi. Hän on todellisuus, jota ei voi ottaa haltuun. Mutta hänen läsnäolostaan ja luomisteoistaan voi lumoutua, yksin ja yhdessä.

        "Piispa Irja Askolan mielestä kristinuskon olemuksen ymmärtämisessä ja avuutumisessa on keskeistä se , millaiset KASVOT Jumala halusi näyttää itsestään Jeesuksen kautta. Ne kasvot ovat myötätuntoiset ja ihmisen puolelle asettuvat, elämisen kipua ja varjoja pelkäämättömät. "

        Tässä taas yksi uskovainen kertoo, mitä Jumala haluaa. Kuinka ihmeessä Irja Askola tuon tietää?

        Tätä juuri tarkoitin kun tuolla aiemmin mainitsin, että uskovainen puhuu omia ajatuksiaan, mutta selittää niitä Jumalalla saadakseen sanoilleen merkitystä.

        Jumala on uskovaisen oma luomus. Mielikuvituskaveri.


      • 16
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Uskotko kummituksiin, uskotko enkeleihin, uskotko piruun, uskotko rauhattomiin sieluihin, uskotko jälleensyntymiseen, uskotko, horoskooppeihin, uskotko karman lakiin, uskotko yliluonnollisiin asioihin, uskotko ufoihin, uskotko, uskotko jne...

        Minä koetan oamssa elämässäni jäsentää näitä uskomisien lajeja.
        Jos uskoo Jumalaan, silloin pitää voida uskoa myös kaikkiin edellä kuvailemiini asioihin.

        Minä uskoin pienenä lukemattomiin asioihin aina joulupukista mörköihin asti. Pelkäsin pimeällä mörköjä ja pirua, josta vanehmmat aina kertoivat. Pääsiäisenä uskoin trulleihin ja olihan siinä osin tottakin. Trullihan oli taikauskoinen nainen, joka kulki leikkelemässä lehmien utareita saadakseen voimaa.
        Trulli ei varmaankaan uskonut Jumalaan, mutta uskoi piruun ja paholaiseen niin vahvasti, että hiippaili pääsiäisen yönkuhjassa toisten ihmisten navetoissa pahoja tekemässä.

        Kautta aikain on uskottu erityisesti paholaiseen, enemmän kuin Jumalaan.
        keskiajalla tuomittiin naisia roviolle yhteistyöstä pimeyden voimien kanssa.
        Mutta onpa niitä ihmisiä polteltu roviolla myös Jumalaan uskomisestakin tai väärästä uskosta.

        Kumpaankohan nykyään uskotaan enemmän, Jumalaan vai henkimaailman olentoihin.
        Ainakin jossain määrin suomessakin esiintyy saatanan palvontaa. Mikä panee mieluummin uskomaan saatanaan kuin Jumalaan.
        Minä en lottoa koskaan. Ihmisillä on luja usko lottovoittoon, minulla ei ole. Uskomisen lajeja elämässämme on pilvin pimein. Kuitenkin on hyvä uskoa omaan itseensä, että kyllä minä pärjään. Uskoa selviävänsä elämästä kunnialla niin, ettei tarvitse turvautua kaljapullon ja tupakan voimaan, huumeista puhumattakaan.

        Tupakasta todellakin haetaan voimaa, vastapainoksi ikävä kyllä saa tilalle keltaiset sormet ja hampaat, harmaantuneen ihon ja ainaisen räkäyskän.

        Leksa-Veksa:
        Uskotko edelleen joulupukkiin?
        Mikäli et, niin sinulla täytyy olla syy uskomatta.

        Mitä voisi olla ne syyt, ettet enää uskoisi Jumalaan?


      • 25 kirjoitti:

        Raamattu ei ole pelkästään kirja vaan kirjojen joukko - melkein kuin kirjasto.

        On epätieteellistä jakaa Raamattu pelkästään kahteen osaa. Toki teologista jaottelua saa tehdä miten kukin haluaa.
        Raamattu koostuu useista kirjoista, kirjeistä, saarnoista, tarinoista, virsistä jne.

        Tiedän kyllä, opetan siitä, en korvakuulolla.


      • 12
        Kesitas kirjoitti:

        Tiedän kyllä, opetan siitä, en korvakuulolla.

        Vetoat auktoriteettiin? vai mitä tarkoitat.


      • Leksa-Veksa
        16 kirjoitti:

        Leksa-Veksa:
        Uskotko edelleen joulupukkiin?
        Mikäli et, niin sinulla täytyy olla syy uskomatta.

        Mitä voisi olla ne syyt, ettet enää uskoisi Jumalaan?

        ...Mutta joulupukista puhutaan joulunaikaan kaikkialla, ikäänkuin se olisi totta.
        Itsekkin olen aina joulupukkina. Olen miettinyt, onko joulupukkivouhotus kristillistä. Miksei lahjoja tuovan joulupukin voisi korvata joulujeesus, joka antaa lahjoja. No varmaan siksi, koska aikuisena menisi usko Jeesukseen, kun huomaa, ettei se olekkaan muu kuin naapurin setä.

        Jos pitää uskoa Jumalaan, pitää uskoa myös piruun ja henkimaailmaan, eli kummituksiin.
        Miksi kieltää kummituksien olemassolo, jos Jumalaan ja enkeleihin pitää uskoa.
        Seuroissa ei koskaan puhuta Jumalan ja Jeesuksen lisäksi muista olennoista, paitsi tietysti sielunvihollisesta. Siitä ei kerrota koskaan tyyliin,.. se on olemassa ja saattaa istua seurapenkissäkin.

        Elikkä pelättävää riittää pimeällä, jos on usko näkymättömään maailmaan. Öisellä kiitotiellä väijyy myös pimeyden ruhtinas viikatemies, joka tahtoisi niittää sinut autoinesi rekan eteen. Suojelusenkeleihin en luota, enkäö turvaudu, koska luotan enemmän omaan järkeeni ja toimintaani öisellä kiitotiellä.
        Hiljentää vauhtia ja olla ohittelematta päättömästi ja ajamasta toisen persiessä kiinni.
        Mutkissa pitää löysätä, koska enkeli ei voi vaikuttaa keskipakoisvoiman vaikutukseen heittää auto nurin niskoin liikan vauhdin seurauksena.

        Elikkä liikenteen viikatemies on vahvoilla tässä asiassa, niinkuin saamme lukea lehdistä ja netistä.

        Uskoakseni Jumalaan tarvitaan jotain näyttöä ja konkreettista.
        Jo rippikoulun penkillä opin, kuinka Jumala ilmoittaa itsensä luonnossa, elämän kohtaloissa, sisäisenä tunteena, avaruudessa, ehkä rukousvastauksina, josta itsellä on joitain kokemuksia.

        Haluan kiittää Jumalaa siitä avarakatseisesta järjestä, jonka olen saanut syntymälahjana, kodista, perheestä ja rakkaista vanhemmista, jotka antoivat minulle hyvät elämäneväät.


      • 32
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        ...Mutta joulupukista puhutaan joulunaikaan kaikkialla, ikäänkuin se olisi totta.
        Itsekkin olen aina joulupukkina. Olen miettinyt, onko joulupukkivouhotus kristillistä. Miksei lahjoja tuovan joulupukin voisi korvata joulujeesus, joka antaa lahjoja. No varmaan siksi, koska aikuisena menisi usko Jeesukseen, kun huomaa, ettei se olekkaan muu kuin naapurin setä.

        Jos pitää uskoa Jumalaan, pitää uskoa myös piruun ja henkimaailmaan, eli kummituksiin.
        Miksi kieltää kummituksien olemassolo, jos Jumalaan ja enkeleihin pitää uskoa.
        Seuroissa ei koskaan puhuta Jumalan ja Jeesuksen lisäksi muista olennoista, paitsi tietysti sielunvihollisesta. Siitä ei kerrota koskaan tyyliin,.. se on olemassa ja saattaa istua seurapenkissäkin.

        Elikkä pelättävää riittää pimeällä, jos on usko näkymättömään maailmaan. Öisellä kiitotiellä väijyy myös pimeyden ruhtinas viikatemies, joka tahtoisi niittää sinut autoinesi rekan eteen. Suojelusenkeleihin en luota, enkäö turvaudu, koska luotan enemmän omaan järkeeni ja toimintaani öisellä kiitotiellä.
        Hiljentää vauhtia ja olla ohittelematta päättömästi ja ajamasta toisen persiessä kiinni.
        Mutkissa pitää löysätä, koska enkeli ei voi vaikuttaa keskipakoisvoiman vaikutukseen heittää auto nurin niskoin liikan vauhdin seurauksena.

        Elikkä liikenteen viikatemies on vahvoilla tässä asiassa, niinkuin saamme lukea lehdistä ja netistä.

        Uskoakseni Jumalaan tarvitaan jotain näyttöä ja konkreettista.
        Jo rippikoulun penkillä opin, kuinka Jumala ilmoittaa itsensä luonnossa, elämän kohtaloissa, sisäisenä tunteena, avaruudessa, ehkä rukousvastauksina, josta itsellä on joitain kokemuksia.

        Haluan kiittää Jumalaa siitä avarakatseisesta järjestä, jonka olen saanut syntymälahjana, kodista, perheestä ja rakkaista vanhemmista, jotka antoivat minulle hyvät elämäneväät.

        "Uskoakseni Jumalaan tarvitaan jotain näyttöä ja konkreettista."
        Et ole esittänyt mitään konkreettista, et ole ollut lähelläkään konkreettista.

        "Haluan kiittää Jumalaa siitä avarakatseisesta järjestä, jonka olen saanut syntymälahjana, "
        En halua sanoa tätä pilkalla, vaan kaikella säälillä ja myötätunnolla: Jumala ei antanut sinulle järkeä ja avarakatseisuutta, vaan otti sen pois. On hirvittävää huomata, mitä uskonnot/usko voivat ihmisen mielelle tehdä.

        Uskot enkeleihin, muttet luota. Uskot jumalaan ja luotat. ... jne jne missä on logiikka?? se vaatimaton johdonmukaisuus...


      • mittasuhteet
        2+16 kirjoitti:

        "Piispa Irja Askolan mielestä kristinuskon olemuksen ymmärtämisessä ja avuutumisessa on keskeistä se , millaiset KASVOT Jumala halusi näyttää itsestään Jeesuksen kautta. Ne kasvot ovat myötätuntoiset ja ihmisen puolelle asettuvat, elämisen kipua ja varjoja pelkäämättömät. "

        Tässä taas yksi uskovainen kertoo, mitä Jumala haluaa. Kuinka ihmeessä Irja Askola tuon tietää?

        Tätä juuri tarkoitin kun tuolla aiemmin mainitsin, että uskovainen puhuu omia ajatuksiaan, mutta selittää niitä Jumalalla saadakseen sanoilleen merkitystä.

        Jumala on uskovaisen oma luomus. Mielikuvituskaveri.

        "Aukkoja täyttävän Jumalan ongelma on se, että Jumalan merkitys katoaa pikkuhiljaa. En sano, että jossain vaiheessa tietäisimme kaiken, mutta mitä enemmän tiedämme, sitä merkityksetömpi Jumala on."
        Miten niin. Jos vaikka tiedon aukkoja täyttyisikin, eihän sen tarvitse sitä tarkoittaa, että nuo tiedot poistaisivat Jumalan olemassaolon tai merkityksen. Itse asiaassa uskon juuri päinvastoin. Joskus siirrymme uskosta näkemiseen.

        Mistä tiedät, että Jumalaan uskovalla kyseessä on vain "turvallisuuden kuvittelu" eikä todellinen turva. Siitä ei ole minkäänlaisia todisteita sinulla.
        Enemmän olen kokenut uskostani saavani todisteita siitä, että turvaa löytyy!
        Vastetta rukouksiin, johdatusta, apua, tukea. Todellista.

        Usko Jumalaan ja kokemus pyhyydestä ja meitä suuremmasta asettaa ihmisen itsekkyyden ja oikeastaan koko habituksenkin oikeisiin mittasuhteisiin. Samalla se sen kautta luo kanavan Jumalan rakkauden ilmetä ihmisessä.

        Irja Askola tuossa käsittääkseni uskoo Jeesuksen olleen Jumalan asialla, joten siksi päättelee Jumalan olemusta kirkastuvan hänen opetuksissaan. Eli että Jeesuksen kautta aukeaa meille näkymä Jumalan olemukseen ja tahtoon. Jeesus antaa kasvot ja näyttää tien.

        Tuota tekstiäsi luottamuksen ja uskon ristiriitaisuuksista en oikein käsittänyt. On olemassa uskoa ja luottamusta ja siinä se.

        Tai sitä, että rakkaus on vain mitattavissa aivojen toiminnoissa, eikä muuta. Tuskin kuitenkaan vaadit aivokäyriä nähtäväksi ennen kuin uskot että joku rakastaa sinua, tai sinä jotain ihmistä. Ei kaikkea tarvitse mitata ja todistaa mittarilla.


      • 32
        mittasuhteet kirjoitti:

        "Aukkoja täyttävän Jumalan ongelma on se, että Jumalan merkitys katoaa pikkuhiljaa. En sano, että jossain vaiheessa tietäisimme kaiken, mutta mitä enemmän tiedämme, sitä merkityksetömpi Jumala on."
        Miten niin. Jos vaikka tiedon aukkoja täyttyisikin, eihän sen tarvitse sitä tarkoittaa, että nuo tiedot poistaisivat Jumalan olemassaolon tai merkityksen. Itse asiaassa uskon juuri päinvastoin. Joskus siirrymme uskosta näkemiseen.

        Mistä tiedät, että Jumalaan uskovalla kyseessä on vain "turvallisuuden kuvittelu" eikä todellinen turva. Siitä ei ole minkäänlaisia todisteita sinulla.
        Enemmän olen kokenut uskostani saavani todisteita siitä, että turvaa löytyy!
        Vastetta rukouksiin, johdatusta, apua, tukea. Todellista.

        Usko Jumalaan ja kokemus pyhyydestä ja meitä suuremmasta asettaa ihmisen itsekkyyden ja oikeastaan koko habituksenkin oikeisiin mittasuhteisiin. Samalla se sen kautta luo kanavan Jumalan rakkauden ilmetä ihmisessä.

        Irja Askola tuossa käsittääkseni uskoo Jeesuksen olleen Jumalan asialla, joten siksi päättelee Jumalan olemusta kirkastuvan hänen opetuksissaan. Eli että Jeesuksen kautta aukeaa meille näkymä Jumalan olemukseen ja tahtoon. Jeesus antaa kasvot ja näyttää tien.

        Tuota tekstiäsi luottamuksen ja uskon ristiriitaisuuksista en oikein käsittänyt. On olemassa uskoa ja luottamusta ja siinä se.

        Tai sitä, että rakkaus on vain mitattavissa aivojen toiminnoissa, eikä muuta. Tuskin kuitenkaan vaadit aivokäyriä nähtäväksi ennen kuin uskot että joku rakastaa sinua, tai sinä jotain ihmistä. Ei kaikkea tarvitse mitata ja todistaa mittarilla.

        Mittasuhteet:
        En ole varma, ymmärrätkö "aukkojen jumalan" oikein.
        Tässä linkki wikipediaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkojen_jumala.
        Esim.
        -En ymmärrä, miten tämä kirja on "syntynyt". Jumalan on täytynyt se luoda.
        -Ei, minä kirjoitin sen.
        -Ai, mutta Jumala johdatti sinua kirjan kirjoittamisessa.

        "Aukkojen Jumala" on tietämättömyyteen vetoamista. Ensimmäinen aukko esimerkissä oli koko kirjan "syntymä", kun sille löytyi selitys, muutettiin aukko "idean syntymäksi". Ketjua voi mennä pitkälle taaksepäin ja aukkoa aina muuttaa. Argumentilla ei ole mitään painoarvoa, koska se toimisi millä tahansa muulla asialla. Esim. keiju johdatti, zeus johdatti jne.

        "Mistä tiedät, että Jumalaan uskovalla kyseessä on vain "turvallisuuden kuvittelu" eikä todellinen turva. Siitä ei ole minkäänlaisia todisteita sinulla."
        Millä perusteella asiassa voidaan vedota, että se olisi Jumalan johdatusta. Ellei sitä ole todistettu, niin voidaan täysin järjellisistä syistä pitää sitä "turvallisuuden kuvitteluna". Et voi kääntää todistusvelvollisuutta omien henkilökohtaisten kokemusten takia. Ja haluatko antaa esimerkin rukoukseen vastaamisesta?

        "Tuota tekstiäsi luottamuksen ja uskon ristiriitaisuuksista en oikein käsittänyt. On olemassa uskoa ja luottamusta ja siinä se."
        Luottamusta ja uskoa käytetään helposti väärin. Sanomalla, että "uskon auringon nousevan huomenna" ei ole samaa uskomista, kuin "uskon Jumalaan". Sama pätee luottamukseen. On olemassa muutakin kuin uskoa ja luottamusta.

        "Tai sitä, että rakkaus on vain mitattavissa aivojen toiminnoissa, eikä muuta."
        Rakkauden määrää ei mitata aivojen toiminnoista vaan sitä, missä osassa aivoja aivot käsittelevät rakkauden. Selitin, kuinka konkreettisessa elämässä rakkaus vaatii todisteita. Et pelkästään uskottele itsellesi, että sinua rakastetaan, vaan se on kokemuksellisesti opittuja tekoja. Esim halaus voi olla konkreettinen osoitus välittämisestä, johon liittyy mielihyvä. Jo lapsena nämä mielihyvää tuottavat tuntemukset mielletään rakkaudeksi. Rakkaus on sana, jolla niitä tuntemuksia kutsutaan. "Jumalan rakkaus" voi toimia ihmiselle ihan samalla tavalla, mutta kuinka voit todistaa, että rakkauden aiheuttaja todella oli Jumala? Miten Jumalan rakkaus eroaa luonnollisesta rakkaudesta? Mikäli eroaa, niin miksi siitä edes käytetään sanaa rakkaus.


      • kirkkauttasi
        32 kirjoitti:

        Mittasuhteet:
        En ole varma, ymmärrätkö "aukkojen jumalan" oikein.
        Tässä linkki wikipediaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkojen_jumala.
        Esim.
        -En ymmärrä, miten tämä kirja on "syntynyt". Jumalan on täytynyt se luoda.
        -Ei, minä kirjoitin sen.
        -Ai, mutta Jumala johdatti sinua kirjan kirjoittamisessa.

        "Aukkojen Jumala" on tietämättömyyteen vetoamista. Ensimmäinen aukko esimerkissä oli koko kirjan "syntymä", kun sille löytyi selitys, muutettiin aukko "idean syntymäksi". Ketjua voi mennä pitkälle taaksepäin ja aukkoa aina muuttaa. Argumentilla ei ole mitään painoarvoa, koska se toimisi millä tahansa muulla asialla. Esim. keiju johdatti, zeus johdatti jne.

        "Mistä tiedät, että Jumalaan uskovalla kyseessä on vain "turvallisuuden kuvittelu" eikä todellinen turva. Siitä ei ole minkäänlaisia todisteita sinulla."
        Millä perusteella asiassa voidaan vedota, että se olisi Jumalan johdatusta. Ellei sitä ole todistettu, niin voidaan täysin järjellisistä syistä pitää sitä "turvallisuuden kuvitteluna". Et voi kääntää todistusvelvollisuutta omien henkilökohtaisten kokemusten takia. Ja haluatko antaa esimerkin rukoukseen vastaamisesta?

        "Tuota tekstiäsi luottamuksen ja uskon ristiriitaisuuksista en oikein käsittänyt. On olemassa uskoa ja luottamusta ja siinä se."
        Luottamusta ja uskoa käytetään helposti väärin. Sanomalla, että "uskon auringon nousevan huomenna" ei ole samaa uskomista, kuin "uskon Jumalaan". Sama pätee luottamukseen. On olemassa muutakin kuin uskoa ja luottamusta.

        "Tai sitä, että rakkaus on vain mitattavissa aivojen toiminnoissa, eikä muuta."
        Rakkauden määrää ei mitata aivojen toiminnoista vaan sitä, missä osassa aivoja aivot käsittelevät rakkauden. Selitin, kuinka konkreettisessa elämässä rakkaus vaatii todisteita. Et pelkästään uskottele itsellesi, että sinua rakastetaan, vaan se on kokemuksellisesti opittuja tekoja. Esim halaus voi olla konkreettinen osoitus välittämisestä, johon liittyy mielihyvä. Jo lapsena nämä mielihyvää tuottavat tuntemukset mielletään rakkaudeksi. Rakkaus on sana, jolla niitä tuntemuksia kutsutaan. "Jumalan rakkaus" voi toimia ihmiselle ihan samalla tavalla, mutta kuinka voit todistaa, että rakkauden aiheuttaja todella oli Jumala? Miten Jumalan rakkaus eroaa luonnollisesta rakkaudesta? Mikäli eroaa, niin miksi siitä edes käytetään sanaa rakkaus.

        Aukkojen jumalasta.
        Se että Jumalalla yritetään selittää ihan kaikkea, ei kuitenkaan tarkoita, että Jumalalla ei voi selittää mitään. Esim jos Jumala ei kirjoittanut kirjaa konkreettisesti, ei tarkoita ettei Jumalalla ole mitään tekemistä kirjan sisällössä.

        Jumala on siinä mielessä todellakin meidän luomuksemme - kun siitä näin puhumme, että puhumme siitä mitä aivoissamme olemme käsitelleet. Muusta emme osaa puhua! Se ei silti tarkoita, että Jumalaa ei ole.

        Samoin turvallisuuden kuvittelua ja todellista turvaa ei voi erottaa siten kun sinä käsität. Edelleenkään emme pysty kokemaan mitään ilman omia välineitämme aivoja, tietoja, tunteita, vaistoja... muuta? Se mikä meissä kokee on kokonaisuus. Se että jostain asiasta ei ole aukottomia konkreettisia todisteita ei tee sitä merkityksettömäksi tai vääräksi.
        Silti selkeitä tosiasioita vastaa ämpyileminen ja todistettujen tosiasioiden kieltäminen on pelkkää tyhmyyttä!!!!!!!
        Omat kokemukseni rukouksen avusta ovat osin yleisluontoisempia, osin konkreettisempiakin yllättäviä apuja vaikeassa tilanteissa. Luonnollisia sattumuksia, jonkun ihmisen tuloa auttamaan kriittisellä hetkellä tms. Mutta myös yliluonnollisia vastauksia olen kokenut lintujen ilmestymisellä ihan luokseni lähelle kysyessäni, sekä vieraan ihmisen pysähtyessä eteeni sanomaan asiaan jotain.

        Se että luottamusta ja uskoa käytetään ja käsitellään helposti väärin tai joudutaan niiden kanssa ihan pöpelikköön, ei tee niitä olemattomiksi ja turhiksi.

        Totta, että mielihyvää tuottavat kokemukset tulkitaan ihmisten väliseksi rakkaudeksi. Se ei kuitenkaan välttämättä niin ole pelkästään. Ei pelkästään siitä voi sitä asiaa päätellä. Rakkaus ei ole niin yksinkertaista.
        Jumalan tuntemus tuo ihmisten välistä rakkautta siten, että laittamalla ihmisen paremmin nöyrempään suhteeseen muuhun luomakuntaan nähden, osaksi kokonaisuutta, se vähentää itsekkyyttä ja luo automaattisesti inhimillisyyttä muita kohtaan.
        Jeesuskin opetti tietyllä tavalla rakastamaan jopa vihamiestä. Se ei ole sellaista ihmisen rakkautta siinä mielessä, vaan sitä että ymmärtää kaiken suhteellisuutta, oman asemansa ja vihan syiden katoavuuden. Se on vaikeaa ilman uskoa . suurempaan kokonaisuuteen ja korkeampaan olevaan.


      • Leksa-Veksa
        32 kirjoitti:

        "Uskoakseni Jumalaan tarvitaan jotain näyttöä ja konkreettista."
        Et ole esittänyt mitään konkreettista, et ole ollut lähelläkään konkreettista.

        "Haluan kiittää Jumalaa siitä avarakatseisesta järjestä, jonka olen saanut syntymälahjana, "
        En halua sanoa tätä pilkalla, vaan kaikella säälillä ja myötätunnolla: Jumala ei antanut sinulle järkeä ja avarakatseisuutta, vaan otti sen pois. On hirvittävää huomata, mitä uskonnot/usko voivat ihmisen mielelle tehdä.

        Uskot enkeleihin, muttet luota. Uskot jumalaan ja luotat. ... jne jne missä on logiikka?? se vaatimaton johdonmukaisuus...

        Uskonto voi käydä fanaattisuuden puolella, joten sitä on varottava. Meillä on esimerkkejä tuolta lännen pallonpuoliskolta, joss esim. kokonaisia seurakuntia on tehnyt fanaattisuudessaan itsemurhan.
        Silloin kun halleyn komeetta sivvuutti maapalloa, eräskin seurakunta halusi tehdä itsemurhan, päästäkseen nopeammin tuolle komeetalle, vaikka itseasiassa tuo komeetta oli vain likainen jäätä ja soraa sisältävä pölypilvi.

        No joku sen lahjakkuuden ja järjen kumminkin antaa syntymässäni, mutta paljon vaikuttaa myös se elinympäristö, jossa vartuit. Jos vanhempasi eivät käyttäneet alkoholia, itsekkään et todennäköisesti käytä.
        Minulla oli kyllä kova kuri pienenä, mutta jälkeenpäin olen antanut sille arvoa. Lestadiolaisuus oli minun kasvuympäristö, mutta osasin hakea siihen myös muualta valaistusta ja toisenlaista näkökulmaa, etten sentään ihan tynnyrissä kasvanut ole.

        Niin, ei minulla ole Jumalasta suoranaista konkretiaa, vaan Jumala näyttäytyy lestadiolaisessa uskonelämässä, joka korvaa konkreettisen.
        Maailmassa on pilvin pimein uskontoja, joitten ihmiset turvaavat uskontoon uskoen Jumalan olevan näkymättömänä siellä heidän keskellään, niin myös lestadiolasessa uskossa.

        Kukaan ei kyseenalaista, vaikka Jumala ei ole tullutkaan ilmielävänä heidän keskelleen.

        Kaikki tiedämme vaan, että Jumala on näkymätön ja siihen tyydytäänkin.

        Minusta ajallinen elämä voi sujua paremmin lestadiolaisena kuin ateistina. Kiellot ja syntilistat on ymmärrettävä omaksi parhaakseen. Maailmassa on niin paljon turhaa ja turhuuksia keksitään koko ajan lisää. Ihmisten sielunrauhan uskotaan olevan tavarassa ja hienoissa teknillisissä härveleissä.

        Mutta ah ja voi, ei ne tyydytä, viinaa pitää ottaa aina vapaa-ajalla. Meneppä katsomaan lappiin vaikkapa Kittilän Leville, millaista meno on näin hiihtolomaviikkojen aikana.
        Lähdetään muka rauhaa hakemaan, ja mitä se on. Ryypätään rajusti ja ajellaan kännissä moottorikelkalla.
        Viina on epäjumala, sille riittää palvojia.


      • Leksa-Veksa
        kirkkauttasi kirjoitti:

        Aukkojen jumalasta.
        Se että Jumalalla yritetään selittää ihan kaikkea, ei kuitenkaan tarkoita, että Jumalalla ei voi selittää mitään. Esim jos Jumala ei kirjoittanut kirjaa konkreettisesti, ei tarkoita ettei Jumalalla ole mitään tekemistä kirjan sisällössä.

        Jumala on siinä mielessä todellakin meidän luomuksemme - kun siitä näin puhumme, että puhumme siitä mitä aivoissamme olemme käsitelleet. Muusta emme osaa puhua! Se ei silti tarkoita, että Jumalaa ei ole.

        Samoin turvallisuuden kuvittelua ja todellista turvaa ei voi erottaa siten kun sinä käsität. Edelleenkään emme pysty kokemaan mitään ilman omia välineitämme aivoja, tietoja, tunteita, vaistoja... muuta? Se mikä meissä kokee on kokonaisuus. Se että jostain asiasta ei ole aukottomia konkreettisia todisteita ei tee sitä merkityksettömäksi tai vääräksi.
        Silti selkeitä tosiasioita vastaa ämpyileminen ja todistettujen tosiasioiden kieltäminen on pelkkää tyhmyyttä!!!!!!!
        Omat kokemukseni rukouksen avusta ovat osin yleisluontoisempia, osin konkreettisempiakin yllättäviä apuja vaikeassa tilanteissa. Luonnollisia sattumuksia, jonkun ihmisen tuloa auttamaan kriittisellä hetkellä tms. Mutta myös yliluonnollisia vastauksia olen kokenut lintujen ilmestymisellä ihan luokseni lähelle kysyessäni, sekä vieraan ihmisen pysähtyessä eteeni sanomaan asiaan jotain.

        Se että luottamusta ja uskoa käytetään ja käsitellään helposti väärin tai joudutaan niiden kanssa ihan pöpelikköön, ei tee niitä olemattomiksi ja turhiksi.

        Totta, että mielihyvää tuottavat kokemukset tulkitaan ihmisten väliseksi rakkaudeksi. Se ei kuitenkaan välttämättä niin ole pelkästään. Ei pelkästään siitä voi sitä asiaa päätellä. Rakkaus ei ole niin yksinkertaista.
        Jumalan tuntemus tuo ihmisten välistä rakkautta siten, että laittamalla ihmisen paremmin nöyrempään suhteeseen muuhun luomakuntaan nähden, osaksi kokonaisuutta, se vähentää itsekkyyttä ja luo automaattisesti inhimillisyyttä muita kohtaan.
        Jeesuskin opetti tietyllä tavalla rakastamaan jopa vihamiestä. Se ei ole sellaista ihmisen rakkautta siinä mielessä, vaan sitä että ymmärtää kaiken suhteellisuutta, oman asemansa ja vihan syiden katoavuuden. Se on vaikeaa ilman uskoa . suurempaan kokonaisuuteen ja korkeampaan olevaan.

        Tälläisistä kirjoituksista minä pidän, syvällisestä pohdinnasta, joissa ei toisteta muualla opittuja kuluneita kliseitä eikä fraaseja.
        Jos haluaa siis pitää kunnon saarnapuheen seuroissa, siihen pitää kyllä valmistautua tosi huolellisesti, ei todellakaan riitä, että ajatellaan Jumalan tuovan suuhun sopivat sanat, jotka useimmiten ovatkin vain niitä yksien ja samojen lauseiden toisteluita, kuten Jumalan valatkunta on nyt täällä, uskokaa siis Jumalan lapset syntinnne anteeksi seiniä mkyöten.


      • yks uskovainen
        lappix kirjoitti:

        mitään konkreettista kokemusta jumalasta. Ja kuten sanoin, vanha testamentti on israelilaisten perimätiedosta koottuja kertomuksia, joten jokainen voi itse päätellä uskooko niitä vai ei?

        on kristittyjen Pyhä Kirja, Vanha Testamentti on juutalaisten. Siinä se oleellinen ero onkin. Uusi Testamentti käskee viemään evankeliumia koko maailmaan, myös egyptiläisille ja assyyrialaisille jne. Kristitty katsoo Vanhaa Testamenttia vain siinä, missä Uusi Testamentti viittaa siihen, Esimerkiksi heprealaiskirje on hyvä osoitus tästä.

        Me uskovaiset olemme Uuden Liiton lapsia, juutalaiset Vanhan liiton. Tässä se suuri ero on. Itse et taida olla minkään liiton lapsia, koska et tätä käsitä;)


      • 16
        kirkkauttasi kirjoitti:

        Aukkojen jumalasta.
        Se että Jumalalla yritetään selittää ihan kaikkea, ei kuitenkaan tarkoita, että Jumalalla ei voi selittää mitään. Esim jos Jumala ei kirjoittanut kirjaa konkreettisesti, ei tarkoita ettei Jumalalla ole mitään tekemistä kirjan sisällössä.

        Jumala on siinä mielessä todellakin meidän luomuksemme - kun siitä näin puhumme, että puhumme siitä mitä aivoissamme olemme käsitelleet. Muusta emme osaa puhua! Se ei silti tarkoita, että Jumalaa ei ole.

        Samoin turvallisuuden kuvittelua ja todellista turvaa ei voi erottaa siten kun sinä käsität. Edelleenkään emme pysty kokemaan mitään ilman omia välineitämme aivoja, tietoja, tunteita, vaistoja... muuta? Se mikä meissä kokee on kokonaisuus. Se että jostain asiasta ei ole aukottomia konkreettisia todisteita ei tee sitä merkityksettömäksi tai vääräksi.
        Silti selkeitä tosiasioita vastaa ämpyileminen ja todistettujen tosiasioiden kieltäminen on pelkkää tyhmyyttä!!!!!!!
        Omat kokemukseni rukouksen avusta ovat osin yleisluontoisempia, osin konkreettisempiakin yllättäviä apuja vaikeassa tilanteissa. Luonnollisia sattumuksia, jonkun ihmisen tuloa auttamaan kriittisellä hetkellä tms. Mutta myös yliluonnollisia vastauksia olen kokenut lintujen ilmestymisellä ihan luokseni lähelle kysyessäni, sekä vieraan ihmisen pysähtyessä eteeni sanomaan asiaan jotain.

        Se että luottamusta ja uskoa käytetään ja käsitellään helposti väärin tai joudutaan niiden kanssa ihan pöpelikköön, ei tee niitä olemattomiksi ja turhiksi.

        Totta, että mielihyvää tuottavat kokemukset tulkitaan ihmisten väliseksi rakkaudeksi. Se ei kuitenkaan välttämättä niin ole pelkästään. Ei pelkästään siitä voi sitä asiaa päätellä. Rakkaus ei ole niin yksinkertaista.
        Jumalan tuntemus tuo ihmisten välistä rakkautta siten, että laittamalla ihmisen paremmin nöyrempään suhteeseen muuhun luomakuntaan nähden, osaksi kokonaisuutta, se vähentää itsekkyyttä ja luo automaattisesti inhimillisyyttä muita kohtaan.
        Jeesuskin opetti tietyllä tavalla rakastamaan jopa vihamiestä. Se ei ole sellaista ihmisen rakkautta siinä mielessä, vaan sitä että ymmärtää kaiken suhteellisuutta, oman asemansa ja vihan syiden katoavuuden. Se on vaikeaa ilman uskoa . suurempaan kokonaisuuteen ja korkeampaan olevaan.

        "Esim jos Jumala ei kirjoittanut kirjaa konkreettisesti, ei tarkoita ettei Jumalalla ole mitään tekemistä kirjan sisällössä. "
        Kuinka todistat? Asian hyväksyminen ilman todisteita ei tee asiasta totta. On järkevää olla hyväksymättä asioita ilman hyviä syitä/todisteita. Jumalalla voi siis olla tekemistä kirjan sisällön kanssa, mutta se pitäisi pystyä todistamaan, ennen kuin olisi järkevää uskoa.

        Niin kuin sinulle jo sanottiiin, myös Zeukselle, hammaskeijulla, kummituksilla, enkeleillä jne voi olla tekemistä kirjan sisällön kanssa. Miksi ei siis uskoa niihin kaikkiin ilman todisteita.

        "Se että jostain asiasta ei ole aukottomia konkreettisia todisteita ei tee sitä merkityksettömäksi tai vääräksi. "
        Ei teekään. Kuten jo olen sanonut, järkevää on asian hyväksyminen vasta sitten, kun siitä on hyviä todisteita. On paljon asioita, joista ei ole aukottomia todisteita tai edes mitään tietoa. Hyväksytään siis vasta sitten kun todisteet ovat. Todistusvelvollisuus on väitteen esittäjällä - jumalan olemassaolon todistamisvelvollisuus on teisteillä. Vuosituhansien ajan tämä todistusvelvollisuus on jäänyt täyttämättä.

        "Se että luottamusta ja uskoa käytetään ja käsitellään helposti väärin tai joudutaan niiden kanssa ihan pöpelikköön, ei tee niitä olemattomiksi ja turhiksi."
        Sanojen väärinkäyttö ei tee varsinaista asiaa turhaksi, vaan se kadottaa sanan merkityksen.
        Esim.
        -Minulla on koira.
        -Millainen?
        -Näkymätön, yliluonnollinen koira.

        Sanalla "koira" on tietty merkitys. Oman määrityksen antaminen sanalle kadottaa sanan varsinaisen merkityksen. Miksi siis käyttää sanaa koira?! Sama pätee sanalle rakkaus. Jos jumalan rakkaus ei täytä yleisesti ymmärretyn rakkauden määritelmää, ollaan käyttämättä sanaa, eikä johdeta ihmisiä puheella harhaan.

        Antaisitko tarkemman (yksityiskohtaisemman) kuvauksen jostain yliluonnollisesta rukouskokemuksestasi?


      • 32
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Uskonto voi käydä fanaattisuuden puolella, joten sitä on varottava. Meillä on esimerkkejä tuolta lännen pallonpuoliskolta, joss esim. kokonaisia seurakuntia on tehnyt fanaattisuudessaan itsemurhan.
        Silloin kun halleyn komeetta sivvuutti maapalloa, eräskin seurakunta halusi tehdä itsemurhan, päästäkseen nopeammin tuolle komeetalle, vaikka itseasiassa tuo komeetta oli vain likainen jäätä ja soraa sisältävä pölypilvi.

        No joku sen lahjakkuuden ja järjen kumminkin antaa syntymässäni, mutta paljon vaikuttaa myös se elinympäristö, jossa vartuit. Jos vanhempasi eivät käyttäneet alkoholia, itsekkään et todennäköisesti käytä.
        Minulla oli kyllä kova kuri pienenä, mutta jälkeenpäin olen antanut sille arvoa. Lestadiolaisuus oli minun kasvuympäristö, mutta osasin hakea siihen myös muualta valaistusta ja toisenlaista näkökulmaa, etten sentään ihan tynnyrissä kasvanut ole.

        Niin, ei minulla ole Jumalasta suoranaista konkretiaa, vaan Jumala näyttäytyy lestadiolaisessa uskonelämässä, joka korvaa konkreettisen.
        Maailmassa on pilvin pimein uskontoja, joitten ihmiset turvaavat uskontoon uskoen Jumalan olevan näkymättömänä siellä heidän keskellään, niin myös lestadiolasessa uskossa.

        Kukaan ei kyseenalaista, vaikka Jumala ei ole tullutkaan ilmielävänä heidän keskelleen.

        Kaikki tiedämme vaan, että Jumala on näkymätön ja siihen tyydytäänkin.

        Minusta ajallinen elämä voi sujua paremmin lestadiolaisena kuin ateistina. Kiellot ja syntilistat on ymmärrettävä omaksi parhaakseen. Maailmassa on niin paljon turhaa ja turhuuksia keksitään koko ajan lisää. Ihmisten sielunrauhan uskotaan olevan tavarassa ja hienoissa teknillisissä härveleissä.

        Mutta ah ja voi, ei ne tyydytä, viinaa pitää ottaa aina vapaa-ajalla. Meneppä katsomaan lappiin vaikkapa Kittilän Leville, millaista meno on näin hiihtolomaviikkojen aikana.
        Lähdetään muka rauhaa hakemaan, ja mitä se on. Ryypätään rajusti ja ajellaan kännissä moottorikelkalla.
        Viina on epäjumala, sille riittää palvojia.

        "Uskonto voi käydä fanaattisuuden puolella, joten sitä on varottava."
        Totta! Ei tarvi ottaa edes mitään itsemurhaesimerkkiä, vaan pelkästään kondomit, syntyvyyden säännöstelyn, jne. Joissakin kehitysmaakohteissa hiv on pelottavan laajalle levinnyt, mutta lähetystyössä katolinen kirkko kieltäytyi sukupuolivalistuksesta kondomien käytön suhteen.

        "joku sen lahjakkuuden ja järjen kumminkin antaa syntymässäni"
        Samoin, kuten perit silmien värin jne perit myös aivosi. Kasvuympäristö, koulutus jne vaikuttavat järjenkäytön, loogisen-, kriittisen-, rationaalisen ajattelun kehitykseen.

        "Kukaan ei kyseenalaista, vaikka Jumala ei ole tullutkaan ilmielävänä heidän keskelleen."
        Kyseenalaistaminen on synti ja lähtöisin pirusta. Eikö se niin mene Raamatun mukaan.

        "Kaikki tiedämme vaan, että Jumala on näkymätön ja siihen tyydytäänkin."
        1) Sanalla tieto on tietty merkitys. Käytit sanaa "tieto" väärin.
        2) Jos Jumala on näkymätön, miten siis tiedät, että se on Jumala? Sanoit, että tiedät, joten mistä tiedät? Jos et pysty tietoasi todistamaan, niin silloinhan se voi ihan yhtä hyvin olla näkymätön villakoira, eikä se muuta mitään.

        "Minusta ajallinen elämä voi sujua paremmin lestadiolaisena kuin ateistina."
        Ateismi ei ole elämäntapa/ideologia/tyylisuunta/jne. Elämäntapoja ei tarvitse muuttaa, ollakseen ateisti. Ateisti yksinkertaisesti ei usko jumaliin. Kaikki muut asiat ovat henkilökohtaisia valintoja. Ateisti voi olla absolutisti/alkoholisti, voi olla lihansyöjä/vegaani, voi olla kokoomuslainen/keskustalainen ... ei mitään väliä.

        Voidaan myös mennä katsomaan kesällä suviseuroihin sitä aivopesua, henkistä alistamista, ihmisen mielen hyväksikäyttöä, jne.


      • uskoa ja vastauksia
        16 kirjoitti:

        "Esim jos Jumala ei kirjoittanut kirjaa konkreettisesti, ei tarkoita ettei Jumalalla ole mitään tekemistä kirjan sisällössä. "
        Kuinka todistat? Asian hyväksyminen ilman todisteita ei tee asiasta totta. On järkevää olla hyväksymättä asioita ilman hyviä syitä/todisteita. Jumalalla voi siis olla tekemistä kirjan sisällön kanssa, mutta se pitäisi pystyä todistamaan, ennen kuin olisi järkevää uskoa.

        Niin kuin sinulle jo sanottiiin, myös Zeukselle, hammaskeijulla, kummituksilla, enkeleillä jne voi olla tekemistä kirjan sisällön kanssa. Miksi ei siis uskoa niihin kaikkiin ilman todisteita.

        "Se että jostain asiasta ei ole aukottomia konkreettisia todisteita ei tee sitä merkityksettömäksi tai vääräksi. "
        Ei teekään. Kuten jo olen sanonut, järkevää on asian hyväksyminen vasta sitten, kun siitä on hyviä todisteita. On paljon asioita, joista ei ole aukottomia todisteita tai edes mitään tietoa. Hyväksytään siis vasta sitten kun todisteet ovat. Todistusvelvollisuus on väitteen esittäjällä - jumalan olemassaolon todistamisvelvollisuus on teisteillä. Vuosituhansien ajan tämä todistusvelvollisuus on jäänyt täyttämättä.

        "Se että luottamusta ja uskoa käytetään ja käsitellään helposti väärin tai joudutaan niiden kanssa ihan pöpelikköön, ei tee niitä olemattomiksi ja turhiksi."
        Sanojen väärinkäyttö ei tee varsinaista asiaa turhaksi, vaan se kadottaa sanan merkityksen.
        Esim.
        -Minulla on koira.
        -Millainen?
        -Näkymätön, yliluonnollinen koira.

        Sanalla "koira" on tietty merkitys. Oman määrityksen antaminen sanalle kadottaa sanan varsinaisen merkityksen. Miksi siis käyttää sanaa koira?! Sama pätee sanalle rakkaus. Jos jumalan rakkaus ei täytä yleisesti ymmärretyn rakkauden määritelmää, ollaan käyttämättä sanaa, eikä johdeta ihmisiä puheella harhaan.

        Antaisitko tarkemman (yksityiskohtaisemman) kuvauksen jostain yliluonnollisesta rukouskokemuksestasi?

        "On järkevää olla hyväksymättä asioita ilman hyviä syitä/todisteita"

        Joskus ei tarvita todisteita vaan pelkät muut "hyvät syyt" riittävät, että on järkevää uskoa ja hyväksyä asioita...
        Kaikesta mitä ihmisen elämässään tarvitsee yleensäkään päättää ja valita ja uskoa, ei tule koskaan saamaan mitään mittarilla tms. osoitettavia todisteita. Elää ja valita silti täytyy. Ja uskoa ja luottaakin. Siis ihan arkisissakin asioissa. Elämä on sellaista.

        Olen aiemmin kertonutkin joistain yliluonn. tuntuisista kokemuksistani täällä. Mutta jos nyt vielä laitan erään. Vl-uskoon liittyvän.

        Olimme erkanemassa sisareni kanssa vl-liikkeestä nuorina. Meitä oli puhuteltu klassisen musiikin konsertissa käymisestä. Puhuttelija oli ottanut mukaansa "raamatun ohjeen mukaan" kaksi todistajaa, jotka vaivautuneen näköisinä olivat mukana tilanteessa. Hämmentyneinä sanoimme, ettemme sitä synniksi ymmärrä, jolloin puhuttelija aikoi viedä asian eteenpäin ohjeen mukaisesti..... Erkaantuminen alkoi itää todella. Onneksi.

        Olimme sitten käyneet ulkomaan matkalla sisareni kanssa ja käyttäneet siellä ns. nappikorvakoruja. Vl-asiat painoivat mieltä. Tämä konkretisoitui kun palasimme kotokaupunkiin ja otettiin napit korvista. Aioimmeko vielä jatkaa vl-piirissä vai emme...
        Rukouskin asiaa koskien mielen pintaan siinä nousi.
        Kävimme kahvilassa odotellessamme bussia. Aloimme jo tehdä lähtöä kun eteemme tuli jostain vieras nainen, joka sanoi vain: "Kuunnelkaa omaa sydäntänne, älkää uskoko ihmisten puheita". Pysähtyi siihen pöytämme viereen sen sanomaan ja käveli ulos.

        Tämä sopi hyvin vahvistuksena päätökseemme lopettaa vl-"usko".


      • sielukas
        ajatuksia... kirjoitti:

        ""Kuinka paljon voikaan olla sellaista mitä me emme voi todistaa tai havaitse lainkaan ? "
        Varmasti paljon, mutta sekin on tiedossa, ettemme mahdollisesti koskaan voi tietää kaikkea. Se ei kuitenkaan muuta mitään. Tietämättömyys ei tee elämästä turhaa. Eikä tietämättömyyden takia kannata uskoa järjettömyyksiin. Jos joku väittää, että on mahdollisesti olemassa asia x, josta ei ole todisteita, siihen uskominen on turhaa. Voimme myöntää, että x:n olemassaolo on mahdollinen, mutta siihen uskominen järkevää vasta kun x:n olemassaolosta on todisteet. ""

        Tietämättömyys on luonnollinen asia ihmiselle. Emme todellakaan voi tietää kaikkea. Se ei ole turhaa, se on vain fakta.
        Ei tässä kyllä järjettömyyksiin uskotakaan jos Jumalaan uskotaan, väitän edelleen näin. Vaikka ei ole todisteita, ei voi sanoa järjettömäksi edes järjellä ajatellen, koska et voi todistaa järjellä, ettei häntä ole. Ja muun kuin järjen keinoin tunnemme hänet löytävämme myös, siksi usko. Ihmisillä on myös selviä kokemuksia "henkimaailmasta" ja yliluonnollisista asioista, myös minulla. Ne todistavat minulle, ettemme todellakaan ymmärrä ja tiedä kaikkea.

        Se että on luonnonvalinta ja evoluutio, ei tee tyhjänpäiväiseksi kysymystä: miksi on kaikki?

        ""Miksi kyselemme ja kaipaamme jotain? "
        Koska olemme ihmisiä. Osaamme kyseenalaistaa, epäillä, pohtia jne luonnostaan. Siksi haluamme selityksiä asioille. Evoluution myötä meidän ihmisten vahvuudeksi on muodostunut äly ja käytämme sitä. Eikö Jumala nimenomaan halua, että kaipaamme vain häntä ja emme epäile. Jos kysely ja kaipaus olisi Jumalasta niin hän olisi luonut asian itseään vastaan."""

        Kaipaus Jumaluutta kohtaan on pääasiassa jotain ihan muuta kuin selityksien hakemista asioille. Nimenomaan Jumala haluaa, että kaipaamme häntä. Epäilemme koska jumaluus on ikäänkuin piilossa tässä fyysisessä maailmassa. Kaipaus on Jumalasta, koska vaistoamme hänen olemassaolonsa.
        Sitten vielä: Jumaluus ei ole hahmo kuten hämähäkkimies. Jeesus ehkä on tällainen hahmo. Jossa konkretisoituu joitain asioita uskosta ja jumaluudesta. Jumaluuden olemus on käsittämätön, mutta silti meissä on pala siitä. Olemme ikäänkuin eksyksissä näine aisteinemme tässä maailmassa tästä jumaluuden maailmasta, mutta ei se mitään haittaa. Voimme silti saada Jumaluuden kokemisesta rauhallisen mielen kun ymmärrämme olevamme osanen jotain suurempaa kokonaisuutta.
        Ihmiset ovat kautta vuosisatojen niin paljon Glorioita Jumalalle säveltäneet ja laulaneet, että se tuskin tulee loppumaan.

        Minulla on myös kokemuksia henkimaailmasta...edesmenneiden läheisten tapaamiskokemuksia... Janoaisin näitä kokemuksia lisää...mutta jostain syystä ilmeisesti ihmiselle on parempi, että kokemukset ovat satunnaisia...vai mistä tämä kokemusten vähäisyys johtuu.


      • sielukas kans
        sielukas kirjoitti:

        Minulla on myös kokemuksia henkimaailmasta...edesmenneiden läheisten tapaamiskokemuksia... Janoaisin näitä kokemuksia lisää...mutta jostain syystä ilmeisesti ihmiselle on parempi, että kokemukset ovat satunnaisia...vai mistä tämä kokemusten vähäisyys johtuu.

        Niin, jotenkin se ei kai kuulu tähän maailmaan oikein... Itse puhuin vuosia sitten juuri kuolleen isäni kanssa puhelimessa unessa. Otin sitten puheeksi sen, että hän on nyt kuollut, hän vastasi jotain hieman kireällä äänellä ja alkoi surina ja yhteys meni katki, mutta jatkui sitten vielä uudelleen. Tietty tuo oli vain uni ja voi olla täysin mielikuvitustakin... Lopuksi hän toivotti meille sisareni kanssa hyvää jatkoa.
        Unessa olen myös saanut ennakkotietoja joistain kuolemantapauksista, ihan tutun tuttuja, minulle vieraita henkilöitä. Suloinen viestituoja-tyttönen toi unessa minulle seppeleen ja kun näin siinä olevan nimen, sanoin hänelle, että voi kuule, nyt olet tuonut tämän suruviestin väärälle henkilölle. Kun se kuuluisi eräälle satunnaiselle tutullle (lääkärille, jonka vastaanotolla olin käynyt vuosien mittaan silloin tällöin, en kuitenkaan vuoteen ennen tätä unta), jonka äiti sitten kuoli muutaman kuukauden kuluttua (luin myöh. lehdestä). En tiennyt tuon henkilön perheestä yhtään mitään, että edes onko äitiä tms...
        Ihan jänniä juttuja kyllä, kuten muutkin tapaukset. Yleensä ovat sattuneet aika pian sen jälkeen kun joku minulle läheinen on kuollut. Vaikka sitten koskivatkin jotain minulle ihan vierasta henkilöä.

        En tiedä onko oikein kirjoittaa näistä näin julkisesti, vähän tuntuu toisaalta ettei ne kuulu yleisesti reposteltavaksi, mutta kirjoitin nyt kuitenkin. Nämä kuitenkin jotenkin todistavat itselleni, että on asioita joita emme ymmärrä/tiedä...


      • sielukas
        sielukas kans kirjoitti:

        Niin, jotenkin se ei kai kuulu tähän maailmaan oikein... Itse puhuin vuosia sitten juuri kuolleen isäni kanssa puhelimessa unessa. Otin sitten puheeksi sen, että hän on nyt kuollut, hän vastasi jotain hieman kireällä äänellä ja alkoi surina ja yhteys meni katki, mutta jatkui sitten vielä uudelleen. Tietty tuo oli vain uni ja voi olla täysin mielikuvitustakin... Lopuksi hän toivotti meille sisareni kanssa hyvää jatkoa.
        Unessa olen myös saanut ennakkotietoja joistain kuolemantapauksista, ihan tutun tuttuja, minulle vieraita henkilöitä. Suloinen viestituoja-tyttönen toi unessa minulle seppeleen ja kun näin siinä olevan nimen, sanoin hänelle, että voi kuule, nyt olet tuonut tämän suruviestin väärälle henkilölle. Kun se kuuluisi eräälle satunnaiselle tutullle (lääkärille, jonka vastaanotolla olin käynyt vuosien mittaan silloin tällöin, en kuitenkaan vuoteen ennen tätä unta), jonka äiti sitten kuoli muutaman kuukauden kuluttua (luin myöh. lehdestä). En tiennyt tuon henkilön perheestä yhtään mitään, että edes onko äitiä tms...
        Ihan jänniä juttuja kyllä, kuten muutkin tapaukset. Yleensä ovat sattuneet aika pian sen jälkeen kun joku minulle läheinen on kuollut. Vaikka sitten koskivatkin jotain minulle ihan vierasta henkilöä.

        En tiedä onko oikein kirjoittaa näistä näin julkisesti, vähän tuntuu toisaalta ettei ne kuulu yleisesti reposteltavaksi, mutta kirjoitin nyt kuitenkin. Nämä kuitenkin jotenkin todistavat itselleni, että on asioita joita emme ymmärrä/tiedä...

        Olen myös kertonut näistä kokemuksista vain hyvin läheisille (parille ihmiselle), jotka tietävät, että minulla on kaksi jalkaa tukevasti maassa ja olen selväjärkinen tavallinen ihminen. Kokemukset ovat henkilökohtaisia, hienoja, äärimmäisen mielenkiintoisia ja erittäin merkityksellisiä eivätkä kaipaa julkisuutta. Kaipaisin tällaisia kokemuksia enemmän. Osan edesmenneiden kohtaamisista olen kokenut valveilla ollessani keskellä työn touhua, osan unessa siten, että kohtaaminen on minut herättänyt kirkkaasti valveille. He ovat olleet omia persooniaan ja välittäneet minulle ajatuksia/olotilaansa ja sen hetkisiä tuntemuksiaan. Kommunikointi on tavallaan mielen/ajatusten/olotilan siirtoa, jonka ymmärtää ja voi pukea sanoiksi ja lauseiksi.

        On hyvä tietää, että ei ole yksin tällaisten kokemusten kanssa. Se kuinka esim. Katri Helena avautui Fredin haastattelussa SuomiTV:ssä, oli minusta tervetullut asia. Sillä ihan oikeasti, eihän myöskään salailuun liene tarvetta.


    • vanh.lest.nainen.

      Jotku vain uskoo siihen, toiset ei.
      Minä en ota edes kantaa moiseen asiaan.
      En jaksa vaivata mieltäni asialla, josta yksikään ihminen ei voi tietää mitään.
      Sen sijaan raamattua pidän puhtaasti ihmisten kirjoitelmana.
      Se, onko raamattu sitten Jumalan sanaa, sen päättäköön jokainen itse.

      • orjana mieluummin?

        alistut sitten typeriin sääntöihin ja elämää orjuuttaviin asioihin, jos et usko edes mihinkään. Käsittämätöntä.
        Ehkä Jumala voisi auttaa tällaisesta ikeestä ulos?


    • Lirlie.

      Jumalaa ei välttämättä ole olemassa, mutta onko sillä mitään väliä.
      Seuroja pidetään silti ja aion käydä niissä edelleen, koska olen tottunut käymään niissä.
      Useimmat ovat tavan mukaan tässä liikkeessä mukana, eivätkä kaikki edes ajattele mitään Jumalan olemassa oloja.
      Vaikka minä en varsinaisesti usko Jumalaan, voin sanoa, että olen silti vanhoillislestadiolainen.
      Yhä useampi on sitä mieltä, että Jumalaa ei välttämättä ole olemassa.
      Mitäpä sen olemassa- tai olemattaoloa sen kummemmin todistelemaan. Ei me saada ikinä minkäänlaista vastausta siihen!

      • kaikilla kansoilla, kuten suomalaisillakin Ukko ylijumala. Eli yleensä varhaiset kansat uskoivat selittämättömät ilmiöt ja asiat jonkun heitä korkeamman aikaansaannoksiksi. Niistä on tehty kansallisia eepoksia joissa on nimetyt jumalat eri tehtäviin.
        Israelilla on oma eepos, johon toki on sekoittunut tarinoita muista pakanakansoista. Kun ihmiset ovat valinneet Raamatun 66 kirjaa, niin monia jätettiin kokoaan pois. Eli Raamattu on ihmisten kirjoittama ja kokoama kirja, joka pitää sisällään perimätiedosta kerättyjä kertomuksia.


      • vl.kodista kotoisin

        perustu ihan muuhun kun Jumalaan uskomiseen? Näin ole ymmärtänyt et seurakunta ja ne isopojat Oulusta on ykkös asia.


      • 16
        lappix kirjoitti:

        kaikilla kansoilla, kuten suomalaisillakin Ukko ylijumala. Eli yleensä varhaiset kansat uskoivat selittämättömät ilmiöt ja asiat jonkun heitä korkeamman aikaansaannoksiksi. Niistä on tehty kansallisia eepoksia joissa on nimetyt jumalat eri tehtäviin.
        Israelilla on oma eepos, johon toki on sekoittunut tarinoita muista pakanakansoista. Kun ihmiset ovat valinneet Raamatun 66 kirjaa, niin monia jätettiin kokoaan pois. Eli Raamattu on ihmisten kirjoittama ja kokoama kirja, joka pitää sisällään perimätiedosta kerättyjä kertomuksia.

        Miksi sitten siteeraat Raamattua kuin se olisi joku totuus??

        Perimätieto ei tarkoita totuutta.


    • 3 + 20

      Jos jumala haluaisi kaikkien ihmisten uskovan häneen, voisi luulla, että hän tekisi itsensä vastaansanomattoman tiettäväksi kaikelle kansalle. Nyt jumala lymyilee tuolla jossain, mistä monikaan ei häntä koskaan löydä. Moni ei usko koko jumalaan, joillakin on joku henklökohtainen kokemus jumalan olemassaolosta.

      Vaikeaksi on uskominen tehty. Helpompi on uskoa, ettei mitään ole.

      • 5+5

        ihmisen keksimää tarinaa

        ""Jos jumala haluaisi kaikkien ihmisten uskovan häneen, voisi luulla, että hän tekisi itsensä vastaansanomattoman tiettäväksi kaikelle kansalle""


      • 21
        5+5 kirjoitti:

        ihmisen keksimää tarinaa

        ""Jos jumala haluaisi kaikkien ihmisten uskovan häneen, voisi luulla, että hän tekisi itsensä vastaansanomattoman tiettäväksi kaikelle kansalle""

        Ympäri maailmaa ihmiset uskovat eri jumaliin mutta samoista syistä. Ihmiset kokevat samanlaisia henkilökohtaisia kokemuksia, mutta väittävät niiden aiheuttajaksi eri jumalan. Miksi?

        Miksi juuri suomalaiset sanovat, että kokemuksien aiheuttaja on Raamatun Jumala / kristinuskon Jumala? Intialaisille kokemuksien aiheuttaja on joku toinen jumala. Antiikin kreikkalaisille se oli taas joku kolmas jumala. Kummallista!

        Ja kun vielä samaan uskoon/uskontoon kuuluvat ihmiset määrittävät samaisen Jumalan välillä niin erillä tavalla, ettei niihin molempiin pystyis uskomaan samaan aikaan. Selitäpä sekin?


      • 21 kirjoitti:

        Ympäri maailmaa ihmiset uskovat eri jumaliin mutta samoista syistä. Ihmiset kokevat samanlaisia henkilökohtaisia kokemuksia, mutta väittävät niiden aiheuttajaksi eri jumalan. Miksi?

        Miksi juuri suomalaiset sanovat, että kokemuksien aiheuttaja on Raamatun Jumala / kristinuskon Jumala? Intialaisille kokemuksien aiheuttaja on joku toinen jumala. Antiikin kreikkalaisille se oli taas joku kolmas jumala. Kummallista!

        Ja kun vielä samaan uskoon/uskontoon kuuluvat ihmiset määrittävät samaisen Jumalan välillä niin erillä tavalla, ettei niihin molempiin pystyis uskomaan samaan aikaan. Selitäpä sekin?

        Israelin jumala, ei egyptiläisten, ei kiinalaisten eikä minkään muunkaan maan, vaan silloisen Israelin jumala. Egyptiläisillä oli omansa, kerikkalaisilla, kiinalaisilla ja suomalaisillakin..


      • 22
        lappix kirjoitti:

        Israelin jumala, ei egyptiläisten, ei kiinalaisten eikä minkään muunkaan maan, vaan silloisen Israelin jumala. Egyptiläisillä oli omansa, kerikkalaisilla, kiinalaisilla ja suomalaisillakin..

        Kristityt eivät siis usko Raamatun Jumalaan?

        En ymmärrä pointtiasi.

        Vanhan testamentin aikoina ihmiset tuppasivat vielä olemaan henoteisteja. Myös Raamatussa kerrotaan muista jumalista. Raamattua ollaan myös joko tietoisesti tai tietämättömyyttään muokattu yksijumalaiseksi, mutta osin epäonnistuttu.


      • Leksa-Veksa
        lappix kirjoitti:

        Israelin jumala, ei egyptiläisten, ei kiinalaisten eikä minkään muunkaan maan, vaan silloisen Israelin jumala. Egyptiläisillä oli omansa, kerikkalaisilla, kiinalaisilla ja suomalaisillakin..

        Jumala on sama kuin älyllinen elämä. Elämän on niin monimutkainen ilmiö, ettei se voi syntyä itsestään.
        Mikään sattuma ei voi muodostua niin, että kaikki palikat osuu naulan kantaan elämän solubiologiassa.

        Koko maapallon elämä miljoonine lajeineen ei ole voinut syntyä eikä kehittyä itsekseen.
        Otetaan esimerkiksi se vanha viisaus; kumpi on ensin, muna vai kana. Ei kumpikaan, vaan niiden molempien on täytynyt syntyä yhtäaikaa.
        Joku alulle panija on täytynyt kyllä olla pisteessä nolla, jollainen maapallokin on ollut silloin, kun se oli pelkkä tulipallo. Sitten tulipallo jäähtyi isoksi kivimöhkäleeksi. Mistä tuli vesi ja eloperäinen aines?

        On helppo uskoa, että pieneliöt syntyvät itsestään, mutta että ihminen olisi kehittynyt, ei ole uskottava. Kumpi siis oli ensin, mies, vai naispuolinen.
        Ei voi syntyä kumpaakaan, ellei ensin molemmat synny yhtäaikaa ja sen jälkeenpä suvun jatkuminen onkin sitten suhteellisen helppoa. Mutta kyllä niitä ensimmäisiä ihmispareja on täytynyt luoda useampiakin, sillä muutenhan ihmisrotu olisi pian surkastunut sisarusten välisisssä siitoksissa.

        Elikkä pakko uskoa, että kaiken alulle paneva järki-olio, Jumala on kaiken takana. Pitäisi ennemmin
        pohtia sitä, miksi hän pysyttelee piilossa, eikä tule juttelemaan niinkuin miehet ainakin.

        No onhan ne raamatussa vanhantestamentin profeetat olleet jatkuvasti Jumalan kanssa puhekosketuksissa. Herra sanoi ja käski tehdä niin ja näin!

        Sitten kaikki loppui ja alkoi hiljaiselon aika. Jumala vetäytyi kuoreensa ja ei enää ole tuhansiin vuosiin ollut konkreettisesti ihmisten kanssa juttusilla.
        Kyllä sopii epäillä tätäkin Israelin Jumalaa, että miksei sama Jumala käynyt esiintymässä muuallakin maailmankolkilla, vaan ainoastaan Iraelin juutalaisten keskuudessa.
        Olishan Jeesus voinut ilmestyä toisellakin pallonpuoliskolla, niin ainakin mormonit todistaa, että Jeesus antoi kultaiset levyt valitsemalleen profeetalle kuten kiviset taulut moosekselle siionin vuorella.
        Minä uskon Jumalan panneen kaiken alulle, mutta vain täällä maapallon planeetalle. Muualla on vain elottomia kiviplaneetoita. Elämää ei siis voi syntyä itsestään ja sattumalta. Luonto kyllä sitten muokkaa rotua aina paremapaan suuntaan, mutta alkukipinää se ei saa aikaan itsekseen.


      • 23
        22 kirjoitti:

        Kristityt eivät siis usko Raamatun Jumalaan?

        En ymmärrä pointtiasi.

        Vanhan testamentin aikoina ihmiset tuppasivat vielä olemaan henoteisteja. Myös Raamatussa kerrotaan muista jumalista. Raamattua ollaan myös joko tietoisesti tai tietämättömyyttään muokattu yksijumalaiseksi, mutta osin epäonnistuttu.

        Raamattua on todellakin muokattu rankalla kädellä. Monia evankeliumeja ja kirjoja on jätetty pois, etenkin vanhasta testamentista. Raamatusta tuskin siis löytyy koko totuutta, etenkin jos haluaa uskoa siihen fundamentalististi. Tällöin kaikkien raamatun osien tulisi olla luettavissa, eikä vain osan. Alla linkki aiheeseen wikipediassa:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Apokryfiset_kirjat


      • 22
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Jumala on sama kuin älyllinen elämä. Elämän on niin monimutkainen ilmiö, ettei se voi syntyä itsestään.
        Mikään sattuma ei voi muodostua niin, että kaikki palikat osuu naulan kantaan elämän solubiologiassa.

        Koko maapallon elämä miljoonine lajeineen ei ole voinut syntyä eikä kehittyä itsekseen.
        Otetaan esimerkiksi se vanha viisaus; kumpi on ensin, muna vai kana. Ei kumpikaan, vaan niiden molempien on täytynyt syntyä yhtäaikaa.
        Joku alulle panija on täytynyt kyllä olla pisteessä nolla, jollainen maapallokin on ollut silloin, kun se oli pelkkä tulipallo. Sitten tulipallo jäähtyi isoksi kivimöhkäleeksi. Mistä tuli vesi ja eloperäinen aines?

        On helppo uskoa, että pieneliöt syntyvät itsestään, mutta että ihminen olisi kehittynyt, ei ole uskottava. Kumpi siis oli ensin, mies, vai naispuolinen.
        Ei voi syntyä kumpaakaan, ellei ensin molemmat synny yhtäaikaa ja sen jälkeenpä suvun jatkuminen onkin sitten suhteellisen helppoa. Mutta kyllä niitä ensimmäisiä ihmispareja on täytynyt luoda useampiakin, sillä muutenhan ihmisrotu olisi pian surkastunut sisarusten välisisssä siitoksissa.

        Elikkä pakko uskoa, että kaiken alulle paneva järki-olio, Jumala on kaiken takana. Pitäisi ennemmin
        pohtia sitä, miksi hän pysyttelee piilossa, eikä tule juttelemaan niinkuin miehet ainakin.

        No onhan ne raamatussa vanhantestamentin profeetat olleet jatkuvasti Jumalan kanssa puhekosketuksissa. Herra sanoi ja käski tehdä niin ja näin!

        Sitten kaikki loppui ja alkoi hiljaiselon aika. Jumala vetäytyi kuoreensa ja ei enää ole tuhansiin vuosiin ollut konkreettisesti ihmisten kanssa juttusilla.
        Kyllä sopii epäillä tätäkin Israelin Jumalaa, että miksei sama Jumala käynyt esiintymässä muuallakin maailmankolkilla, vaan ainoastaan Iraelin juutalaisten keskuudessa.
        Olishan Jeesus voinut ilmestyä toisellakin pallonpuoliskolla, niin ainakin mormonit todistaa, että Jeesus antoi kultaiset levyt valitsemalleen profeetalle kuten kiviset taulut moosekselle siionin vuorella.
        Minä uskon Jumalan panneen kaiken alulle, mutta vain täällä maapallon planeetalle. Muualla on vain elottomia kiviplaneetoita. Elämää ei siis voi syntyä itsestään ja sattumalta. Luonto kyllä sitten muokkaa rotua aina paremapaan suuntaan, mutta alkukipinää se ei saa aikaan itsekseen.

        "Jumala on sama kuin älyllinen elämä."
        Miksi kutsua sitä siis Jumalaksi - kutsutaan vain älylliseksi elämäksi, niin ei mene termit sekaisin.

        "Elämän on niin monimutkainen ilmiö, ettei se voi syntyä itsestään."
        Tuota logiikka käyttäen voin todeta, että mikäli Jumala on monimutkainen, hänetkin on täytynyt luoda. Kuka siis loi Jumalan?
        Ja mihin perustuen argumentoit, että elämä on monimutkainen?

        "Mikään sattuma ei voi muodostua niin, että kaikki palikat osuu naulan kantaan elämän solubiologiassa."
        Evoluutio on fakta! Itse totesit myöhemmin, että luonto pystyy muokkaamaan itseään. Sehän on juuri sitä evoluutiota.

        "Koko maapallon elämä miljoonine lajeineen ei ole voinut syntyä eikä kehittyä itsekseen."
        Koska et ymmärrä miten, olet valmis hyväksymään minkä tahansa teorian tuota tietämättömyyden aukkoa kattamaan?

        "kumpi on ensin, muna vai kana."
        Muna! Lapsi ei synnytä vanhempiaan, vaan vanhemmat lapsensa. Evoluutioteorian periaatetta käyttäen kana on tullut kanaa edeltävästä kantalajista.

        "Joku alulle panija on täytynyt kyllä olla pisteessä nolla, jollainen maapallokin on ollut silloin, kun se oli pelkkä tulipallo. Sitten tulipallo jäähtyi isoksi kivimöhkäleeksi. Mistä tuli vesi ja eloperäinen aines?"
        Tulipallo jäähtyi isoksi kivimöhkäleeksi? Mistä tuollainen teoria on repäisty? Miksi tarvitaan alullepanija? Juurihan sanoit, että luonto voi hoitaa itseään, miksi ei siis laittaa myös itseään alulle?

        "On helppo uskoa, että pieneliöt syntyvät itsestään, mutta että ihminen olisi kehittynyt, ei ole uskottava."
        Ihminen on kehittynyt ja kehittyy edelleen! Koska kehittyy edelleen, olemme siis kehittyneet jostakin, ja kun tuota ketjua menee taaksepäin tarpeeksi pitkälle, kyseessä olikin jo eri laji. Pystyt itse kuitenkin lisäämään Raamatun luomistarinaan omia lisämausteita useampien parien luomisesta, vaikka siitä ei ole mitään mainintaa Raamatussa. Eikö Raamatun tarina ole riittävän vakuuttava?

        "Elikkä pakko uskoa, että kaiken alulle paneva järki-olio, Jumala on kaiken takana."
        Tietämättömyyden takia sinua ei pakoteta uskomaan Jumalaan. Tietämättömyys on osoitus tietämättömyydestäsi, ei Jumalan olemassaolosta. Ei siis tarvi pohtia, miksi Jumala pysyttelee piilossa, vaan enemminkin sitä, miten koulutuksen tasoa joissakin perus asioissa voisi nostaa.

        "raamatussa vanhantestamentin profeetat olleet jatkuvasti Jumalan kanssa puhekosketuksissa. "
        Mistä tiedät, että Raamattu on totta? Miten me pystytään asia selvittämään ilman usko, joka on asioiden hyväksymistä ilman todisteita. Mikäli oikeasti haluamme selvittää, mikä on totta ja mikä ei, uskoa ei voi käyttää selvittämisen välineenä. Totuutta selvittäessä usko on luovuttamista ja välinpitämättömyyttä.

        Mitä jos vaikka oikeasti tutustuisit evoluutioon ja maailman syntyy. Aloita vaikka pelkästään tutustumalla kriittiseen ajatteluun ja muihin perus juttuihin.


      • Leksa-Veksa
        22 kirjoitti:

        "Jumala on sama kuin älyllinen elämä."
        Miksi kutsua sitä siis Jumalaksi - kutsutaan vain älylliseksi elämäksi, niin ei mene termit sekaisin.

        "Elämän on niin monimutkainen ilmiö, ettei se voi syntyä itsestään."
        Tuota logiikka käyttäen voin todeta, että mikäli Jumala on monimutkainen, hänetkin on täytynyt luoda. Kuka siis loi Jumalan?
        Ja mihin perustuen argumentoit, että elämä on monimutkainen?

        "Mikään sattuma ei voi muodostua niin, että kaikki palikat osuu naulan kantaan elämän solubiologiassa."
        Evoluutio on fakta! Itse totesit myöhemmin, että luonto pystyy muokkaamaan itseään. Sehän on juuri sitä evoluutiota.

        "Koko maapallon elämä miljoonine lajeineen ei ole voinut syntyä eikä kehittyä itsekseen."
        Koska et ymmärrä miten, olet valmis hyväksymään minkä tahansa teorian tuota tietämättömyyden aukkoa kattamaan?

        "kumpi on ensin, muna vai kana."
        Muna! Lapsi ei synnytä vanhempiaan, vaan vanhemmat lapsensa. Evoluutioteorian periaatetta käyttäen kana on tullut kanaa edeltävästä kantalajista.

        "Joku alulle panija on täytynyt kyllä olla pisteessä nolla, jollainen maapallokin on ollut silloin, kun se oli pelkkä tulipallo. Sitten tulipallo jäähtyi isoksi kivimöhkäleeksi. Mistä tuli vesi ja eloperäinen aines?"
        Tulipallo jäähtyi isoksi kivimöhkäleeksi? Mistä tuollainen teoria on repäisty? Miksi tarvitaan alullepanija? Juurihan sanoit, että luonto voi hoitaa itseään, miksi ei siis laittaa myös itseään alulle?

        "On helppo uskoa, että pieneliöt syntyvät itsestään, mutta että ihminen olisi kehittynyt, ei ole uskottava."
        Ihminen on kehittynyt ja kehittyy edelleen! Koska kehittyy edelleen, olemme siis kehittyneet jostakin, ja kun tuota ketjua menee taaksepäin tarpeeksi pitkälle, kyseessä olikin jo eri laji. Pystyt itse kuitenkin lisäämään Raamatun luomistarinaan omia lisämausteita useampien parien luomisesta, vaikka siitä ei ole mitään mainintaa Raamatussa. Eikö Raamatun tarina ole riittävän vakuuttava?

        "Elikkä pakko uskoa, että kaiken alulle paneva järki-olio, Jumala on kaiken takana."
        Tietämättömyyden takia sinua ei pakoteta uskomaan Jumalaan. Tietämättömyys on osoitus tietämättömyydestäsi, ei Jumalan olemassaolosta. Ei siis tarvi pohtia, miksi Jumala pysyttelee piilossa, vaan enemminkin sitä, miten koulutuksen tasoa joissakin perus asioissa voisi nostaa.

        "raamatussa vanhantestamentin profeetat olleet jatkuvasti Jumalan kanssa puhekosketuksissa. "
        Mistä tiedät, että Raamattu on totta? Miten me pystytään asia selvittämään ilman usko, joka on asioiden hyväksymistä ilman todisteita. Mikäli oikeasti haluamme selvittää, mikä on totta ja mikä ei, uskoa ei voi käyttää selvittämisen välineenä. Totuutta selvittäessä usko on luovuttamista ja välinpitämättömyyttä.

        Mitä jos vaikka oikeasti tutustuisit evoluutioon ja maailman syntyy. Aloita vaikka pelkästään tutustumalla kriittiseen ajatteluun ja muihin perus juttuihin.

        Kuukin on eloton kivimöhkäle, sinne ei ole syntynyt elämää itsestään. Kaikkialla avaruuden osissa, jotka on tähän mennessä saatu melko tarkoin kartoitetuiksi, mitään elämää ei niissä esiinny.
        Ihminen on kyllä muuttunut, mitä kauemmas ajassa taaksepäin on löydösten perusteella päästy, sitä apinamman näköinen köriläs ihminen on ollut.
        Elikkä Jumalan luoma ensimäinen ihminen ei ollut meidän näköisemme. Raamatussa on paljon ristiriitaa jo siitä alkaen, kun sanotaan maailman luodun vasta 6000 vuotta takaperin, eli raamattu kertoo vain yhden maanosan historian tuolta kuudentuhannen vuoden ajalta.
        Raamatun historia on totta, mutta on siinä kyllä paljon sepitettyäkin tarinaa.

        Kuoleman jälkeinen olotila on kiehtonut ihmismieliä jo muinaisen Egyptin historiassa. Raamattu ei tunne Egyptin historiaa kuin hiukan. Faaraot ja heidän pyramidinsa olivat jo ennen Jeesuksen aikaa.
        Mutta eiköä olisi viisasta jä järkevää uskoa kaiken varalta, jos vaikka sittenkin meidät kaivetaan joskus esiin vaikkapa henkiolentoina haudasta tuomille yksinomaan siitä syystä, ettei uskottu näitä tarinoita.
        Ne jotka uskoi kaiken varalta, saavat voittopalkinnon ja meidät muut heitetään ikuiseen kärsimykseen.

        Minä ainakin haluan uskoa ja tehdä matkaa kaiken varalta, kun ei voi todistaa Jumalan olevan humpuuki ajattelua. Sinäkin voit uskoa huviksesi, sillä et voi todistaa, ettei kuoleman jälkeen olisi jotain. Henkimaailman olemassaoloa ei ole voitu vielä todentaa, mutta mitäpä siinä menettääkään, vaikka uskoisikin Jumalaan ja siten pelastaisi nahkansa tuonpuoleisessa.


      • 13
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Kuukin on eloton kivimöhkäle, sinne ei ole syntynyt elämää itsestään. Kaikkialla avaruuden osissa, jotka on tähän mennessä saatu melko tarkoin kartoitetuiksi, mitään elämää ei niissä esiinny.
        Ihminen on kyllä muuttunut, mitä kauemmas ajassa taaksepäin on löydösten perusteella päästy, sitä apinamman näköinen köriläs ihminen on ollut.
        Elikkä Jumalan luoma ensimäinen ihminen ei ollut meidän näköisemme. Raamatussa on paljon ristiriitaa jo siitä alkaen, kun sanotaan maailman luodun vasta 6000 vuotta takaperin, eli raamattu kertoo vain yhden maanosan historian tuolta kuudentuhannen vuoden ajalta.
        Raamatun historia on totta, mutta on siinä kyllä paljon sepitettyäkin tarinaa.

        Kuoleman jälkeinen olotila on kiehtonut ihmismieliä jo muinaisen Egyptin historiassa. Raamattu ei tunne Egyptin historiaa kuin hiukan. Faaraot ja heidän pyramidinsa olivat jo ennen Jeesuksen aikaa.
        Mutta eiköä olisi viisasta jä järkevää uskoa kaiken varalta, jos vaikka sittenkin meidät kaivetaan joskus esiin vaikkapa henkiolentoina haudasta tuomille yksinomaan siitä syystä, ettei uskottu näitä tarinoita.
        Ne jotka uskoi kaiken varalta, saavat voittopalkinnon ja meidät muut heitetään ikuiseen kärsimykseen.

        Minä ainakin haluan uskoa ja tehdä matkaa kaiken varalta, kun ei voi todistaa Jumalan olevan humpuuki ajattelua. Sinäkin voit uskoa huviksesi, sillä et voi todistaa, ettei kuoleman jälkeen olisi jotain. Henkimaailman olemassaoloa ei ole voitu vielä todentaa, mutta mitäpä siinä menettääkään, vaikka uskoisikin Jumalaan ja siten pelastaisi nahkansa tuonpuoleisessa.

        Miten samoihin argumenttivirheisiin voi syyllistyä uudelleen ja uudelleen? Vaikka kuinka selittää, missä mennään vikaan, mutta seuraavalla kerralla sama virhe toistetaan.

        "Elikkä Jumalan luoma ensimäinen ihminen ei ollut meidän näköisemme."
        Jumala loi meidät itsensä näköisiksi, jos kaltaisuus on myös näköisyyttä? Mutta olemme muuttuneet, joten emme ole enää Jumalan näköisiä/kaltaisia? Jumala on siis apinamman näköinen karvainen köriläs! Mielenkiintoista.

        "Raamatun historia on totta, mutta on siinä kyllä paljon sepitettyäkin tarinaa."
        Ja mistä voimme tietää mikä on totta ja mikä sepitettyä tarinaa? Eikö kaikki voisi olla sepitettyä tarinaa? Tai vastaavasti täysin totta?

        Se, että kuoleman jälkeiseen elämään on uskottu kauan, ei ole todiste siitä, että se on totta. Samoin kuin uskovien ihmisten lukumäärä ei tee asiasta totta. Täytyy olla todisteita! Usko on oikopolku toivottuun vastaukseen. Usko on tietämättömyyden täyttämistä haluamallaan vastauksella. Usko on välinpitämättömyyttä ja laiskuutta.

        "Mutta eiköä olisi viisasta jä järkevää uskoa kaiken varalta"
        Uskoa mihin? Maailmanhistorian aikana on uskottu tuhansiin eri jumaliin. Mistä voimme tietää mikä niistä on totta? Elät elämäsi uskoen niistä yhteen, jonka toivot olevan totta, mutta kuoleman jälkeen saisit selville, että olit väärässä ja joudut helvettiin. Mitä hyötyä uskostasi silloin oli? Uskolla on myös konkreettista vaikutusta käytännön elämään. Olet varmasti myös lehdistä lukenut uutisia uskontojen negatiivisista vaikutuksista ympäri maailmaa, ei pelkästään laajalla tasolla, mutta myös yksittäisten ihmisten tasolla. Esim vanhemmat kieltäytyivät viemästä lastaan lääketieteellisen hoitoon, vaan rukoilivat parannusta, jolloin lapsi kuoli. Vanhemmat tuomittiin vankilaan. Uskon takia syntynyt välinpitämättömyys todellisuudesta voi olla tietyissä tilanteissä jopa vaarallista.
        En siis väitä, etteikö uskonnot/uskovat ihmiset olisivat ikinä mitään hyvää tehneet!
        Mutta mieti niitä reppanoita, jotka tuhlaavat aikaa ja energiaa uskolleen, antavat rahaa kolehdin kautta "totuuden" levittämiseksi - ja lopulta kaikki olisi turhaa!
        Argumenttisi "kaiken varalta uskomisesta" on hölynpölyä!


      • Leksa-Veksa
        13 kirjoitti:

        Miten samoihin argumenttivirheisiin voi syyllistyä uudelleen ja uudelleen? Vaikka kuinka selittää, missä mennään vikaan, mutta seuraavalla kerralla sama virhe toistetaan.

        "Elikkä Jumalan luoma ensimäinen ihminen ei ollut meidän näköisemme."
        Jumala loi meidät itsensä näköisiksi, jos kaltaisuus on myös näköisyyttä? Mutta olemme muuttuneet, joten emme ole enää Jumalan näköisiä/kaltaisia? Jumala on siis apinamman näköinen karvainen köriläs! Mielenkiintoista.

        "Raamatun historia on totta, mutta on siinä kyllä paljon sepitettyäkin tarinaa."
        Ja mistä voimme tietää mikä on totta ja mikä sepitettyä tarinaa? Eikö kaikki voisi olla sepitettyä tarinaa? Tai vastaavasti täysin totta?

        Se, että kuoleman jälkeiseen elämään on uskottu kauan, ei ole todiste siitä, että se on totta. Samoin kuin uskovien ihmisten lukumäärä ei tee asiasta totta. Täytyy olla todisteita! Usko on oikopolku toivottuun vastaukseen. Usko on tietämättömyyden täyttämistä haluamallaan vastauksella. Usko on välinpitämättömyyttä ja laiskuutta.

        "Mutta eiköä olisi viisasta jä järkevää uskoa kaiken varalta"
        Uskoa mihin? Maailmanhistorian aikana on uskottu tuhansiin eri jumaliin. Mistä voimme tietää mikä niistä on totta? Elät elämäsi uskoen niistä yhteen, jonka toivot olevan totta, mutta kuoleman jälkeen saisit selville, että olit väärässä ja joudut helvettiin. Mitä hyötyä uskostasi silloin oli? Uskolla on myös konkreettista vaikutusta käytännön elämään. Olet varmasti myös lehdistä lukenut uutisia uskontojen negatiivisista vaikutuksista ympäri maailmaa, ei pelkästään laajalla tasolla, mutta myös yksittäisten ihmisten tasolla. Esim vanhemmat kieltäytyivät viemästä lastaan lääketieteellisen hoitoon, vaan rukoilivat parannusta, jolloin lapsi kuoli. Vanhemmat tuomittiin vankilaan. Uskon takia syntynyt välinpitämättömyys todellisuudesta voi olla tietyissä tilanteissä jopa vaarallista.
        En siis väitä, etteikö uskonnot/uskovat ihmiset olisivat ikinä mitään hyvää tehneet!
        Mutta mieti niitä reppanoita, jotka tuhlaavat aikaa ja energiaa uskolleen, antavat rahaa kolehdin kautta "totuuden" levittämiseksi - ja lopulta kaikki olisi turhaa!
        Argumenttisi "kaiken varalta uskomisesta" on hölynpölyä!

        Sinähän olet källi kaveri veivautumaan uskonnon ja tieteen välimaastossa. Just tällaisesta inttämisestä minä pidän. Olen kyllä joskus inttänyt uskonasioista, jossa toinen osapuoli lyö kerralla lyttyyn ja esim.totaalisesti uskovaisen kanssa ei kauvaa pysty edes keskustelemaan, kun se sanoo, jotta olet niin paatunut, ettei sinulla ole minkäänlaista uskon häviääkään.

        Mutta onhan näitä koulujen oppikirjojakin jouduttu uudistamaan, kun tieto lisääntyy. Liiankin usein koulujen oppikirjat vaihtuu ja uudistuu, siinä lienee enää vain kysymys mistäpäs muusta kuin rahasta. Aina pitää tehdä uutta tavaraa, vaikka entisilläkin pärjäisi, hyvänä esimerkkinä kännykät, tietokoneet, jotka uudistui taannoin niin nopeaa, ettei perässä pysynyt.

        Raamattuakin on uudistettu, tai paremminkin kieliasua korjailtu. Lestadiolaiset katsoo, että vanha biblia on niin tarkka käännös, ettei sitä tarvi enää paremmaksi kääntää.
        Kuinkahan lienee, ainakin virsikirjat on uudistettu moneen kertaan, koska niiden sanoituksessa esiintyy poikkeuksia opillisiin asioihin nähden.

        Monet pitävät raamattua melko luotettavana oppikirjana, johon ei oloe tarvinnut tehdä korjauksia niinkuin tieteellisiin oppikirjoihin.

        Raaamttu on siis eräänlainen oppikirja, josta ammennetaan elämänviisauksia. Se on myös kiistellyin oppikirja, josta voi vetää vaikka minkälaisia johtopäätöksiä.

        En minä sivuuttaisi uskontoa koulujen ainevalikoimista, sillä niin tärkeäksi sen katson. Tulee muistaa, että moni saa siitä hengellisen voimanlähteen.
        Ei mikään voi korvata hengellistä voimanlähdettä, koska kuolema puhuttaa jatkuvasti.
        Naapurissa venäjälläkin otettiin uskonto taas sallituksi elämänmenoksi, vaikka entinen Neuvostoliitto korvasi sen Leninillä ja Stalinilla.
        Huomasivat kuitenkin, ettei keisarit eikä Tsaarit voi korvata Jumalaa.
        Kiinassa ja Pohjois-Koreassa vaaditaan uskonnon tapaista palvontaa maan johtajaa. On nähty, ettei näiden yksinvaltiainen palvonta kauvaa miellytä kansaa.
        Ketä sinä palvoisit Jumalan asemesta. Maallinen laki ei takaa eikä korvaa järjestyksen ylläpysymistä.
        Maallinen laki ei tunne omaatuntoa eikä moraalia, mutta uskonto tuntee. Uskonto auttaa pitämään ihmiskuntaa edes jonkinlaisessa järjestyksessä. Tulee moraalinen rappio äkkiä, ellei maassa ole uskontoa ja kirkkoja.
        Minä siis väitän, ettei yhteiskuntarauha pysy, jos kirkot tuhottaisiin ja tilalle laitettaisiin ihmisjohtajien patsaita, niinkuin Libyassa, jossa suuren johtajan patsaat revitään alas.
        Muinaisessa amerikassa ja inkojen kulttuurissa intiaaneilla oli suuri merkitys Jumalankuvien palvonnalla.
        Pääsiäsissaaren täyttää kivipäiset jumalankuvat.
        Uskontoa ei voida sivuuttaa, jokapaikassa siihen törmäät. Uskontoa vaan harjoitetaan lukemattomilla eri tavoilla, mutta kaikilla on sama pyrkimys, siirtyä kuoleman jälkeen uuteen elämään.
        Lestadiolaisuus on yksi tapa harjoittaa uskontoa, eikä varmaan huonoimmasta päästä.
        Jokaisella uskonnolla on yksi yhteinen sävel; vain me ollaan oikeita uskovaisia.


      • 25
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Sinähän olet källi kaveri veivautumaan uskonnon ja tieteen välimaastossa. Just tällaisesta inttämisestä minä pidän. Olen kyllä joskus inttänyt uskonasioista, jossa toinen osapuoli lyö kerralla lyttyyn ja esim.totaalisesti uskovaisen kanssa ei kauvaa pysty edes keskustelemaan, kun se sanoo, jotta olet niin paatunut, ettei sinulla ole minkäänlaista uskon häviääkään.

        Mutta onhan näitä koulujen oppikirjojakin jouduttu uudistamaan, kun tieto lisääntyy. Liiankin usein koulujen oppikirjat vaihtuu ja uudistuu, siinä lienee enää vain kysymys mistäpäs muusta kuin rahasta. Aina pitää tehdä uutta tavaraa, vaikka entisilläkin pärjäisi, hyvänä esimerkkinä kännykät, tietokoneet, jotka uudistui taannoin niin nopeaa, ettei perässä pysynyt.

        Raamattuakin on uudistettu, tai paremminkin kieliasua korjailtu. Lestadiolaiset katsoo, että vanha biblia on niin tarkka käännös, ettei sitä tarvi enää paremmaksi kääntää.
        Kuinkahan lienee, ainakin virsikirjat on uudistettu moneen kertaan, koska niiden sanoituksessa esiintyy poikkeuksia opillisiin asioihin nähden.

        Monet pitävät raamattua melko luotettavana oppikirjana, johon ei oloe tarvinnut tehdä korjauksia niinkuin tieteellisiin oppikirjoihin.

        Raaamttu on siis eräänlainen oppikirja, josta ammennetaan elämänviisauksia. Se on myös kiistellyin oppikirja, josta voi vetää vaikka minkälaisia johtopäätöksiä.

        En minä sivuuttaisi uskontoa koulujen ainevalikoimista, sillä niin tärkeäksi sen katson. Tulee muistaa, että moni saa siitä hengellisen voimanlähteen.
        Ei mikään voi korvata hengellistä voimanlähdettä, koska kuolema puhuttaa jatkuvasti.
        Naapurissa venäjälläkin otettiin uskonto taas sallituksi elämänmenoksi, vaikka entinen Neuvostoliitto korvasi sen Leninillä ja Stalinilla.
        Huomasivat kuitenkin, ettei keisarit eikä Tsaarit voi korvata Jumalaa.
        Kiinassa ja Pohjois-Koreassa vaaditaan uskonnon tapaista palvontaa maan johtajaa. On nähty, ettei näiden yksinvaltiainen palvonta kauvaa miellytä kansaa.
        Ketä sinä palvoisit Jumalan asemesta. Maallinen laki ei takaa eikä korvaa järjestyksen ylläpysymistä.
        Maallinen laki ei tunne omaatuntoa eikä moraalia, mutta uskonto tuntee. Uskonto auttaa pitämään ihmiskuntaa edes jonkinlaisessa järjestyksessä. Tulee moraalinen rappio äkkiä, ellei maassa ole uskontoa ja kirkkoja.
        Minä siis väitän, ettei yhteiskuntarauha pysy, jos kirkot tuhottaisiin ja tilalle laitettaisiin ihmisjohtajien patsaita, niinkuin Libyassa, jossa suuren johtajan patsaat revitään alas.
        Muinaisessa amerikassa ja inkojen kulttuurissa intiaaneilla oli suuri merkitys Jumalankuvien palvonnalla.
        Pääsiäsissaaren täyttää kivipäiset jumalankuvat.
        Uskontoa ei voida sivuuttaa, jokapaikassa siihen törmäät. Uskontoa vaan harjoitetaan lukemattomilla eri tavoilla, mutta kaikilla on sama pyrkimys, siirtyä kuoleman jälkeen uuteen elämään.
        Lestadiolaisuus on yksi tapa harjoittaa uskontoa, eikä varmaan huonoimmasta päästä.
        Jokaisella uskonnolla on yksi yhteinen sävel; vain me ollaan oikeita uskovaisia.

        Leksa-Veksa:
        Keskustelu asioista on hyödyllistä, mutta keskustelussa täytyy myös huomioida toisen osapuolen kirjoitukset ja kysymykset. Mikäli vastauksesi aina pelkästään sisältää tanssimista varsinaisen asian ympärillä, kysymyksiin vastaamisen välttämistä sekä epäloogisia argumenttivirheitä, silloin keskustelusta tulee tylsää.

        Kirjoituksesi on yksi iso argumenttivirhe. Vetoa uskovien ihmisten määrään, uskontojen pitkään historiaan, jne. On ihan sama miten paljon uskovaisia on, se ei tee uskosta totta!

        "Mutta onhan näitä koulujen oppikirjojakin jouduttu uudistamaan, kun tieto lisääntyy."
        Tarkoitatko, että tiede olisi luotettavampaa, jos edelleen käytettäisiin 1800-luvun oppikirjoja? Niin kuin sanoit, muutos johtuu tiedon lisääntymisestä. Sen lisäksi tietämys voi muuttua. Ollaan uskottu, että aurinko kiertää maata, mutta tietämys asiasta on lisääntynyt/muuttunut. Tiede menee eteenpäin!
        Uskonnolliset teokset muuttuvat myös. Se ei tosin johdu tiedon lisääntymisestä vaan enemmänkin kielen jne muuttumisesta. Jos luet vanhoja suomenkielisiä kirjoja, teksti voi olla osin vaikeasti ymmärrettävää. Jumalan sananhan väitetään olevan muuttumaton. Muuttumattomuus ei lisää luotettavuutta! Luotettavuus lisääntyy todisteilla. Valitettavasti uskovaisilla/uskonnoilla ei ole edelleenkään todisteita, joten ei myöskään luotettavuutta.

        "Raaamttu on siis eräänlainen oppikirja, josta ammennetaan elämänviisauksia."
        Siellä on hyviä asioita, mutta siellä on myös paljon erittäin pahoja asioita! Lapsen tappaminen vanhempien kunnioittamattomuudesta ei ole elämänviisaus. Orjuuden salliminen ei ole elämän viisaus. Esimerkkejä on paljon muitakin.

        "Tulee muistaa, että moni saa siitä hengellisen voimanlähteen."
        Koulussa pitäisi opettaa hengellisiä voimalähteitä? Mitä jos koululaitoksessa keskityttäisiin tieteelliseen koulutukseen! Jokainen voi kotonaan etsiä hengellisiä voimalähteitään.

        Mainitsemissasi valtioissa menee mielestäsi siksi paremmin, kun ihmiset uskovat nykyään jumalaan? Oletko miettinyt, että noiden valtioiden johdolla olisi asian kanssa jotain yhteyttä? Tutustupa asiaan tarkemmin! En edes jaksa syventyä selittämään noin säälittävää argumenttia.

        "Ketä sinä palvoisit Jumalan asemesta."
        En ketään! Miksi välttämättä täytyisi palvoa jotain? Mitä jos emme palvoisi mitään?

        "Uskonto auttaa pitämään ihmiskuntaa edes jonkinlaisessa järjestyksessä. Tulee moraalinen rappio äkkiä, ellei maassa ole uskontoa ja kirkkoja."
        Kuinka selität tilastot, jotka osoittavat, että vankiloissa on keskimäärin enemmän jumalaan uskovia kuin yhteiskunnassa keskimäärin?
        Vastaa ainakin tähän: Jos Jumala ilmestyisi sinulle ensi yönä ja pyytäisi sinua tappamaan veljesi, tappaisitko?

        "Uskontoa vaan harjoitetaan lukemattomilla eri tavoilla, mutta kaikilla on sama pyrkimys, siirtyä kuoleman jälkeen uuteen elämään."
        Toiveajattelua saa harjoittaa ihmisoikeuksien nimissä. Pitäisi vain lopettaa toiveajattelun tyrkyttäminen muille ihmisille - ihmisoikeuksien nimissä!


      • Leksa-Veksa
        25 kirjoitti:

        Leksa-Veksa:
        Keskustelu asioista on hyödyllistä, mutta keskustelussa täytyy myös huomioida toisen osapuolen kirjoitukset ja kysymykset. Mikäli vastauksesi aina pelkästään sisältää tanssimista varsinaisen asian ympärillä, kysymyksiin vastaamisen välttämistä sekä epäloogisia argumenttivirheitä, silloin keskustelusta tulee tylsää.

        Kirjoituksesi on yksi iso argumenttivirhe. Vetoa uskovien ihmisten määrään, uskontojen pitkään historiaan, jne. On ihan sama miten paljon uskovaisia on, se ei tee uskosta totta!

        "Mutta onhan näitä koulujen oppikirjojakin jouduttu uudistamaan, kun tieto lisääntyy."
        Tarkoitatko, että tiede olisi luotettavampaa, jos edelleen käytettäisiin 1800-luvun oppikirjoja? Niin kuin sanoit, muutos johtuu tiedon lisääntymisestä. Sen lisäksi tietämys voi muuttua. Ollaan uskottu, että aurinko kiertää maata, mutta tietämys asiasta on lisääntynyt/muuttunut. Tiede menee eteenpäin!
        Uskonnolliset teokset muuttuvat myös. Se ei tosin johdu tiedon lisääntymisestä vaan enemmänkin kielen jne muuttumisesta. Jos luet vanhoja suomenkielisiä kirjoja, teksti voi olla osin vaikeasti ymmärrettävää. Jumalan sananhan väitetään olevan muuttumaton. Muuttumattomuus ei lisää luotettavuutta! Luotettavuus lisääntyy todisteilla. Valitettavasti uskovaisilla/uskonnoilla ei ole edelleenkään todisteita, joten ei myöskään luotettavuutta.

        "Raaamttu on siis eräänlainen oppikirja, josta ammennetaan elämänviisauksia."
        Siellä on hyviä asioita, mutta siellä on myös paljon erittäin pahoja asioita! Lapsen tappaminen vanhempien kunnioittamattomuudesta ei ole elämänviisaus. Orjuuden salliminen ei ole elämän viisaus. Esimerkkejä on paljon muitakin.

        "Tulee muistaa, että moni saa siitä hengellisen voimanlähteen."
        Koulussa pitäisi opettaa hengellisiä voimalähteitä? Mitä jos koululaitoksessa keskityttäisiin tieteelliseen koulutukseen! Jokainen voi kotonaan etsiä hengellisiä voimalähteitään.

        Mainitsemissasi valtioissa menee mielestäsi siksi paremmin, kun ihmiset uskovat nykyään jumalaan? Oletko miettinyt, että noiden valtioiden johdolla olisi asian kanssa jotain yhteyttä? Tutustupa asiaan tarkemmin! En edes jaksa syventyä selittämään noin säälittävää argumenttia.

        "Ketä sinä palvoisit Jumalan asemesta."
        En ketään! Miksi välttämättä täytyisi palvoa jotain? Mitä jos emme palvoisi mitään?

        "Uskonto auttaa pitämään ihmiskuntaa edes jonkinlaisessa järjestyksessä. Tulee moraalinen rappio äkkiä, ellei maassa ole uskontoa ja kirkkoja."
        Kuinka selität tilastot, jotka osoittavat, että vankiloissa on keskimäärin enemmän jumalaan uskovia kuin yhteiskunnassa keskimäärin?
        Vastaa ainakin tähän: Jos Jumala ilmestyisi sinulle ensi yönä ja pyytäisi sinua tappamaan veljesi, tappaisitko?

        "Uskontoa vaan harjoitetaan lukemattomilla eri tavoilla, mutta kaikilla on sama pyrkimys, siirtyä kuoleman jälkeen uuteen elämään."
        Toiveajattelua saa harjoittaa ihmisoikeuksien nimissä. Pitäisi vain lopettaa toiveajattelun tyrkyttäminen muille ihmisille - ihmisoikeuksien nimissä!

        Järki-ihmisenä en tappaisi veljeäni, koska arvelisin tuon yöllisen ilmestyjän olevan itse Paholainen valkeuden enkeliksi naamioituneena.
        Mitäs ihmisille sitten pitäisi toitottaa, ellei toiveajattelua. Nyt on kohta eduskuntavaalit ja jokakertainen toiveajattelun toitotusmylly pyörii, erityisesti perussuomalaisten huulilta.
        Ykis perussuomalaisten harhakuvitelma on, että voidaan erota euroopan talous- ja rahaliitosta.
        Kansanedustajaehdokkaat puhuvat suoranaisista ihmeistä panna talous kuntoon. Mielellämmehän me ihmeiden julistajia kuuntelemme ja vastaanotamme. Sama se on uskonnollisissakin elementeissä, siellä ihmisille toitotetaan käsittämättömän utopistisia tulevaisuudenkuvia, kuten iankaikkinen elämä, ylösnousu haudoista ja vastapainoksi helvetin vaivoja, jotta usko vahvistuisi pelonkin kannustamana.

        Työpaikallas sinä ja minä kaipaamme selkään taputtajia, ei puukottajia. Kyllä sitä innostuu ja jaksaa kummasti, kun saa vähänkään kehuja, et kyllä sä oot sitten hyvä jätkä, vaikka en niin hyvä oliskaan. On mukavaa vain uskoa, että mä olen hyvä. Mutta en halua kuulla, etten ole kovin hyvä, koska se latistaa.

        Seurapenkissä kuultuna kehumiset menee vähän toista rataa. Et saakkaa kuulla olevasi hyvä ihminen, vaan aina surkeasti epäonnistunut, raadollinen syntinen, joka tarvii lisää uskoa ja armonvoimaa kantamaan elämässä.
        Toiveajattelu ja toivekehuminen on kun nuoleskelet ystäviäsi, pomoasi tai voitelet rahalla saadaksesi ansiotonta arvonnousua ja taloudellista hyötyä.
        Seuroissa päte sama kaava: menet vapaan sanan ajalla seurakansan eteen kehumaan ja ylistämään Jumalan valtakuntaa ja sen asukkaita, saat kohta mukavia ansioita, kaava menee sanoin yksipuoluemaissa, joissa puolueen nuoleskelu takaa hyvän yhteiskunnallisen aseman.

        Se on niin, että jos alamme suurennuslasin kanssa tutkimaan omia ja toisten asioita, mätää löytyy joka sektorilta, pimeästä veronkierrosta alkaen. Kaikkialla on ketkuja, tätä se elämä on.
        Ihanneyhteiskunnan malleja on haettu, mutta pian sinne pesii korruptio ja oman edun tavoittelu.

        Koska paikkasi täytyy olla jossain, omaa pesää ei sovi liata, vaikka huomaa siellä hämäräperäisyyttä.
        On osattava katsoa määrättyyn rajaan asti sormien läpi ja ummistettava silmänsä vääryyksiltä.

        Uskovaiset eivät tarvi todisteita, eivätkä uudistuksia, koska luottavat sokeasti raamattuun. Toistaiseksi he ovat pärjänneet vain uskolla, mutta sekin saattaa alkaa rakoilemaan, jos tiede löytää todisteita uskon kumoamiseksi.


      • 34
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Järki-ihmisenä en tappaisi veljeäni, koska arvelisin tuon yöllisen ilmestyjän olevan itse Paholainen valkeuden enkeliksi naamioituneena.
        Mitäs ihmisille sitten pitäisi toitottaa, ellei toiveajattelua. Nyt on kohta eduskuntavaalit ja jokakertainen toiveajattelun toitotusmylly pyörii, erityisesti perussuomalaisten huulilta.
        Ykis perussuomalaisten harhakuvitelma on, että voidaan erota euroopan talous- ja rahaliitosta.
        Kansanedustajaehdokkaat puhuvat suoranaisista ihmeistä panna talous kuntoon. Mielellämmehän me ihmeiden julistajia kuuntelemme ja vastaanotamme. Sama se on uskonnollisissakin elementeissä, siellä ihmisille toitotetaan käsittämättömän utopistisia tulevaisuudenkuvia, kuten iankaikkinen elämä, ylösnousu haudoista ja vastapainoksi helvetin vaivoja, jotta usko vahvistuisi pelonkin kannustamana.

        Työpaikallas sinä ja minä kaipaamme selkään taputtajia, ei puukottajia. Kyllä sitä innostuu ja jaksaa kummasti, kun saa vähänkään kehuja, et kyllä sä oot sitten hyvä jätkä, vaikka en niin hyvä oliskaan. On mukavaa vain uskoa, että mä olen hyvä. Mutta en halua kuulla, etten ole kovin hyvä, koska se latistaa.

        Seurapenkissä kuultuna kehumiset menee vähän toista rataa. Et saakkaa kuulla olevasi hyvä ihminen, vaan aina surkeasti epäonnistunut, raadollinen syntinen, joka tarvii lisää uskoa ja armonvoimaa kantamaan elämässä.
        Toiveajattelu ja toivekehuminen on kun nuoleskelet ystäviäsi, pomoasi tai voitelet rahalla saadaksesi ansiotonta arvonnousua ja taloudellista hyötyä.
        Seuroissa päte sama kaava: menet vapaan sanan ajalla seurakansan eteen kehumaan ja ylistämään Jumalan valtakuntaa ja sen asukkaita, saat kohta mukavia ansioita, kaava menee sanoin yksipuoluemaissa, joissa puolueen nuoleskelu takaa hyvän yhteiskunnallisen aseman.

        Se on niin, että jos alamme suurennuslasin kanssa tutkimaan omia ja toisten asioita, mätää löytyy joka sektorilta, pimeästä veronkierrosta alkaen. Kaikkialla on ketkuja, tätä se elämä on.
        Ihanneyhteiskunnan malleja on haettu, mutta pian sinne pesii korruptio ja oman edun tavoittelu.

        Koska paikkasi täytyy olla jossain, omaa pesää ei sovi liata, vaikka huomaa siellä hämäräperäisyyttä.
        On osattava katsoa määrättyyn rajaan asti sormien läpi ja ummistettava silmänsä vääryyksiltä.

        Uskovaiset eivät tarvi todisteita, eivätkä uudistuksia, koska luottavat sokeasti raamattuun. Toistaiseksi he ovat pärjänneet vain uskolla, mutta sekin saattaa alkaa rakoilemaan, jos tiede löytää todisteita uskon kumoamiseksi.

        "Järki-ihmisenä en tappaisi veljeäni, koska arvelisin tuon yöllisen ilmestyjän olevan itse Paholainen valkeuden enkeliksi naamioituneena."
        Jos hän vakuuttaisi sinulle olevansa Jumala ja olisit asiasta sillä hetkellä 100% varma. Tappaisitko sitten?

        Muuhun kirjoittamaasi en jaksa enää edes puuttua, koska toistat niitä samoja argumenttivirheitä mistä olen jo useasti maininnut. Kehoitan vain lainaamaan kirjastosta jotain perusteoksia rationaalisesta ajattelusta jne. Uskosi vuoksi pystyt näköjään kääntämään käytännön logiikkasi täysin päälaelle, kun asia siirtyy uskoon. Se todistaa sen, mitä uskonto/usko voi ihmisen mielelle olla.


      • Leksa-Veksa
        34 kirjoitti:

        "Järki-ihmisenä en tappaisi veljeäni, koska arvelisin tuon yöllisen ilmestyjän olevan itse Paholainen valkeuden enkeliksi naamioituneena."
        Jos hän vakuuttaisi sinulle olevansa Jumala ja olisit asiasta sillä hetkellä 100% varma. Tappaisitko sitten?

        Muuhun kirjoittamaasi en jaksa enää edes puuttua, koska toistat niitä samoja argumenttivirheitä mistä olen jo useasti maininnut. Kehoitan vain lainaamaan kirjastosta jotain perusteoksia rationaalisesta ajattelusta jne. Uskosi vuoksi pystyt näköjään kääntämään käytännön logiikkasi täysin päälaelle, kun asia siirtyy uskoon. Se todistaa sen, mitä uskonto/usko voi ihmisen mielelle olla.

        Tykkään siitä, kun analysoit kirjoituksiani, joista välittyy kuva, millainen oikein olen. Itse en pysty analysoimaan itseäni. Olen kyllä käynyt kerran pari mielenkiinnon vuoksi psykiatrin vastaanotolla ja puhunut siellä niitä näitä, mitä tännekkin olen sepustanut. Psykiatri ei osannut laatia psyykkeestäni mitään kuvaa, nauroi vaan, että olet sinä kyllä niin erikoinen, etten moista ole ennen tavannut.

        En usko Jumalan koskaan ilmestyvän minulle, mutta jos silti kävisi noin, niin kysyisin ainakin; minkä ihmeen takia pitäisi veljeni tappaa? Olkoon syy mikä hyvänsä, menisin seuraavana päivänä psykiatrian vastaanotolle, että ottakaa minut äkkiä hoitoon, minulla heittää päästä.
        Toistan, en ole uskonnollinen fanaatikko.


      • 35
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Tykkään siitä, kun analysoit kirjoituksiani, joista välittyy kuva, millainen oikein olen. Itse en pysty analysoimaan itseäni. Olen kyllä käynyt kerran pari mielenkiinnon vuoksi psykiatrin vastaanotolla ja puhunut siellä niitä näitä, mitä tännekkin olen sepustanut. Psykiatri ei osannut laatia psyykkeestäni mitään kuvaa, nauroi vaan, että olet sinä kyllä niin erikoinen, etten moista ole ennen tavannut.

        En usko Jumalan koskaan ilmestyvän minulle, mutta jos silti kävisi noin, niin kysyisin ainakin; minkä ihmeen takia pitäisi veljeni tappaa? Olkoon syy mikä hyvänsä, menisin seuraavana päivänä psykiatrian vastaanotolle, että ottakaa minut äkkiä hoitoon, minulla heittää päästä.
        Toistan, en ole uskonnollinen fanaatikko.

        Leksa-Veksa:
        Hyvä. Osoitit juuri itsellesi, ettet usko absoluuttiseen moraaliin, etkä edes Jumalaan moraalin lähteenä.

        Aiemmin kuitenkin argumentoit sitä, että mikäli ei olisi jumaluutta/uskonnollisuutta niin rikollisuus ja moraalittomuus rehottaisi.
        Et kuitenkaan itsekään usko siihen.


    • 11+12

      En edes kertoisi !

    • Mistä tiedät että Jumalaa ei olemassa, jos todisteeksi ei kelpaa
      -Raamattu
      -henkilökohtaisia kokemukset


      Itse en usko Jumalaan tai muihinkaan jumaliin, mutta suon muille oikeuden uskoa. En pysty todistamaan Jumalaa/jumalia olemattomiksi eikä kukaan ole pystynyt minulle vakuuttamaan päinvastaistakaan, eli uskon asia puolin ja toisin.

      • 21

        irwin.badman:
        Ei tarvitse pystyä todistamaan Jumalaa/jumalia olemattomaksi. Tarvitaan vain todisteet Jumalan/jumalien olemassaolosta.

        Miksi? Syy on perus argumentoinnissa. Joka esittää argumentin, on velvollinen todistamaan argumenttinsa. Ateismi on argumentin hylkäämistä todisteiden puutteesta/puutteellisuudesta. Usko ei ole todiste, vaan todisteiden puute. Raamattu ei todista itseään.

        Mainitsemaasi logiikka käyttäen joudut uskomaan mitä ihmeellisimpiin asioihin, koska et voi todistaa asiaa olemattomaksi. Jos muodostan argumentin, että sinulla on hampaat, koska on hammaskeijuja, kuinka todistat minun olevan väärässä? Jos et pysty, joudut uskomaan.


      • 21 kirjoitti:

        irwin.badman:
        Ei tarvitse pystyä todistamaan Jumalaa/jumalia olemattomaksi. Tarvitaan vain todisteet Jumalan/jumalien olemassaolosta.

        Miksi? Syy on perus argumentoinnissa. Joka esittää argumentin, on velvollinen todistamaan argumenttinsa. Ateismi on argumentin hylkäämistä todisteiden puutteesta/puutteellisuudesta. Usko ei ole todiste, vaan todisteiden puute. Raamattu ei todista itseään.

        Mainitsemaasi logiikka käyttäen joudut uskomaan mitä ihmeellisimpiin asioihin, koska et voi todistaa asiaa olemattomaksi. Jos muodostan argumentin, että sinulla on hampaat, koska on hammaskeijuja, kuinka todistat minun olevan väärässä? Jos et pysty, joudut uskomaan.

        enpä ymmärtänyt ajatustasi, voin uskoa tai olla uskomatta ihan mihin haluan, jumalaan, hammaskeijuihin, joulupukkiin tms, uskon siihen minkä tiedän oikeaksi
        miksi mun pitäisi uskoa johonkin mitä en voi todistaa vääräksi?

        miksihän tää keskustelu on täällä vl-puolella, täähän on kuitenkin aika yleisluonteinen kysymys kristinuskosta?


      • 24
        irwin.badman kirjoitti:

        enpä ymmärtänyt ajatustasi, voin uskoa tai olla uskomatta ihan mihin haluan, jumalaan, hammaskeijuihin, joulupukkiin tms, uskon siihen minkä tiedän oikeaksi
        miksi mun pitäisi uskoa johonkin mitä en voi todistaa vääräksi?

        miksihän tää keskustelu on täällä vl-puolella, täähän on kuitenkin aika yleisluonteinen kysymys kristinuskosta?

        irwin.badman:
        Alunperin sanoit - "En pysty todistamaan Jumalaa/jumalia olemattomiksi eikä kukaan ole pystynyt minulle vakuuttamaan päinvastaistakaan, eli uskon asia puolin ja toisin."
        Eli uskot, että jumalia on ja jumalia ei ole, koska et pysty todistamaan niitä vääräksi. Tai, että todisteita ei ole puolesta eikä vastaan.
        Riippuu siitä mikä on jumalan määritelmä. Jos sanotaan, että jumala on taskulaskin, niin sen puolesta löytyy paljonkin todisteita. Se, johdattaako taskulaskin kaikkea, riippuu todisteista. Ei ole järkevää uskoa, että johdattaa, ellei hyviä todisteita ole. Sinun asemassasi joudut asian uskomaan, jos ei ole todisteita vastaan.

        Myöhemmin sanoit - "miksi mun pitäisi uskoa johonkin mitä en voi todistaa vääräksi?"
        Käänsit asian täysin ympäri. Nyt asemasi on se, että et usko esim fysiikan lakeihin, koska et voi todistaa niitä vääräksi. Eli sinua lainataksesi: "miksi mun pitäisi uskoa fysiikan lakeihin mitä en voi todistaa vääräksi?".

        "uskon siihen minkä tiedän oikeaksi"
        Tieto voi olla uskoa (believe), mutta onko se uskoa (faith)?

        En todellakaan argumentoi sen puolesta, ettet saisi uskoa mitä haluat. Haluan vain tietää syitä, miksi ihmiset uskoo niin kuin uskoo. Tämähän on mielipidepalsta, joten kaikilla on oikeus mielipiteeseen ja toivottavasti myös halua puolustaa omia mielipiteitä. En yritä käännyttää ketään omaan muottiini, enkä hyökätä toisten uskoa/uskomuksia vastaan.
        Jokatapauksessa, kun luen palstalla uskovien argumentteja, poimin niistä samoja argumentointivirheitä uudelleen ja uudelleen. Siksi otan ne esiin, ja haluan tietää mikä sai henkilön ajattelemaan niin kuin kirjoitti.


      • 24 kirjoitti:

        irwin.badman:
        Alunperin sanoit - "En pysty todistamaan Jumalaa/jumalia olemattomiksi eikä kukaan ole pystynyt minulle vakuuttamaan päinvastaistakaan, eli uskon asia puolin ja toisin."
        Eli uskot, että jumalia on ja jumalia ei ole, koska et pysty todistamaan niitä vääräksi. Tai, että todisteita ei ole puolesta eikä vastaan.
        Riippuu siitä mikä on jumalan määritelmä. Jos sanotaan, että jumala on taskulaskin, niin sen puolesta löytyy paljonkin todisteita. Se, johdattaako taskulaskin kaikkea, riippuu todisteista. Ei ole järkevää uskoa, että johdattaa, ellei hyviä todisteita ole. Sinun asemassasi joudut asian uskomaan, jos ei ole todisteita vastaan.

        Myöhemmin sanoit - "miksi mun pitäisi uskoa johonkin mitä en voi todistaa vääräksi?"
        Käänsit asian täysin ympäri. Nyt asemasi on se, että et usko esim fysiikan lakeihin, koska et voi todistaa niitä vääräksi. Eli sinua lainataksesi: "miksi mun pitäisi uskoa fysiikan lakeihin mitä en voi todistaa vääräksi?".

        "uskon siihen minkä tiedän oikeaksi"
        Tieto voi olla uskoa (believe), mutta onko se uskoa (faith)?

        En todellakaan argumentoi sen puolesta, ettet saisi uskoa mitä haluat. Haluan vain tietää syitä, miksi ihmiset uskoo niin kuin uskoo. Tämähän on mielipidepalsta, joten kaikilla on oikeus mielipiteeseen ja toivottavasti myös halua puolustaa omia mielipiteitä. En yritä käännyttää ketään omaan muottiini, enkä hyökätä toisten uskoa/uskomuksia vastaan.
        Jokatapauksessa, kun luen palstalla uskovien argumentteja, poimin niistä samoja argumentointivirheitä uudelleen ja uudelleen. Siksi otan ne esiin, ja haluan tietää mikä sai henkilön ajattelemaan niin kuin kirjoitti.

        Jos en voi todistaa jotain vääräksi ei minun kuitenkaan pidä uskoa sitä oikeaksi. Eli jos en pysty todistamaan ettei taskulaskin ole jumala ei minun kuitenkaan pidä uskoa että se olisi sellainen. Voin toki uskoa asian olevan niin mutta ei minun ole pakko uskoa, voihan minulla kuitenkin olla aihetodisteita tms oikeudessa kelpaamattomia todisteita sen tueksi ettei niin ole.


      • 12
        irwin.badman kirjoitti:

        Jos en voi todistaa jotain vääräksi ei minun kuitenkaan pidä uskoa sitä oikeaksi. Eli jos en pysty todistamaan ettei taskulaskin ole jumala ei minun kuitenkaan pidä uskoa että se olisi sellainen. Voin toki uskoa asian olevan niin mutta ei minun ole pakko uskoa, voihan minulla kuitenkin olla aihetodisteita tms oikeudessa kelpaamattomia todisteita sen tueksi ettei niin ole.

        Kyse ei ole siitä mitä voit usko tai mitä pitää/ei pidä uskoa. Kyse on siitä, mitä on järkevä uskoa ja onko uskolleen hyviä todisteita.

        Toki ihmiset saavat uskoa mihin haluaa ja millä syillä haluaa. Siihen kaikille on annettu oikeus.


    • Miäs27v

      voin todeta, että minkäänlaista merkkiä, näkyä tai kokemusta Jumalasta tai persoonallisesta jumaluudesta ei ole tullut vastaan. Toki on joitakin tapahtumia, jotka voisi tulkita ns. johdatukseksi tai tarkoituksella tapahtuneeksi, mutta elämä on täynnä sattumia, ja väistämättä joskus tapahtuu sellaista, jonka uskovaiset voivat riemurinnoin tulkita Jumalan aikaansaannokseksi. Jumalan olemassaolon problematiikka tuskin jättää ihmistä rauhaan koskaan, sillä mitään todistetta, että Jumala olisi olemassa, ei ole eikä löydy, kun taas toisaalta mitenkään ei pysty varmuudella todistamaan, että Jumalaa ei ole, sillä jumaluuden voi kuvitella ilmenevän lukemattomina eri muotoina, asioina, ilmiöinä, tapahtumina. Uskominen ei todista mitään, päinvastoin, saattaa viedä ihmisen aina vain kauemmaksi totuudesta. Kiihkouskominen taasen on jonkinasteista hulluutta. Analyyttinen, naturalistinen ihminen ei yksinkertaisesti tarvitse yliluonnollisia olentoja todellisuuden selittämiseen. Elämä voi tuntua ihmeelle meistä, mutta ei elämälle itselleen.

      Siispä ei voi tietää, että Jumala on olemassa, eikä ole korrektia sanoa myöskään että tietää, ettei Jumalaa ole. Tässä tapauksessa uskominen on ehkä ainut vaihtoehto, eikä huono sellainen: voin vain uskoa että Jumala on, tai olla uskomatta. Omalle kohdalleni valitsen jälkimmäisen vaihtoehdon siitä yksinkertaisesta syystä, että elämä kertoo. Se on kertonut minulle, että on aivan turha yrittää väkisellä uskoa sellaiseen, mikä sotii kaikkea logiikkaa vastaan. Turha myös rakennella pilvilinnoja ikuisesta elämästä ja onnesta jossain mystisessä, määrittelemättömässä ulottuvuudessa sijaitsevassa Herran taivaassa. Välillä olen ollut kuitenkin taipuvainen Gaia-hypoteesiin, jonka mukaan Maa ja luonto olisivat yksi valtava, elämää ylläpitävä organismi (hypoteesista voi lukea lisää vaikka wikipediasta, tai lukea Lovelockin kirjan Gaia - Äiti Maa). Välillä tulee suuria kiusauksia heittäytyä naiivisti taas uskomaan uskomiseen, eikä apua tarvitsisi kaukaa hakea, koska perheeni on vanhoillislestadiolainen ja olen sitä itsekin ollut vielä kymmenisen vuotta sitten.

      Mutta pahalta itsensäpettämiseltä se tuntuisi. Toki voisin liittyy muihinkin uskonlahkoihin tai elää kuin peruskristitty, joka ei välttämättä hirveästi uskonasioita mieti, mutta sanoo uskovansa Jumalaan. Mutta relativismiin en halua ryhtyä, tieteen ja uskonnon voi kyllä halutessaan sovittaa saumattomasti toisiinsa, ja tätä nykyään paljon kristillisyydessä harrastetaankin - jopa vl-usko on joutunut osittain taipumaan tieteen edessä, eli kaikki eivät enää kiellä evoluutiota sen musertavista faktoista johtuen, mutta näkevät kumminkin evoluution vain Jumalan keinona luoda elämää. Muistan vielä kun joskus 80-luvun lopussa seurapuheissa suorastaan pilkattiin evoluutiota, ja naureskeltiin ajatukselle, että ihminen on kehittynyt apinasta. Joku "Jumalan äänitorvi" vieläpä möläytti sen kaikkein typerimmän ja tietämättömyydestä kielivän kommentin: "Jos kerran ihminen on kehittynyt apinasta, miksi apinoita on edelleen olemassa?"

      Kommentista tuli tarpeettoman pitkä. Lopetan tähän.

      • 27

        Kommentoin vain kahta kohtaa:

        1. "ei pystytä varmuudella todistamaan, ettei Jumalaa ole"
        Ei tarvi pystyä. Teismi esittää argumentin jumalan olemassaolosta. Todistusvelvollisuus on argumentin esittäjällä. Hän, joka ei argumenttia usko, ei ole todistusvelvollinen argumenttia vastaan. Argumentin voi yksinkertaisesti hylätä todisteiden puutteiden/puutteellisuuden takia. Vasta-argumenttia ei edes tarvi muodostaa. Yleinen sanonta "en usko jumalaan" on vastaus teistiseen argumenttiin, eikä argumentti itsessään.

        2. "Tieteen ja uskonnon yhteensovittaminen."
        Ymmärrän asian, jos puhutaan käytännön elämästä. Opiskellaan tieteellisessä oppilaitoksessa ja sunnuntaina käydään kirkossa. Mutta, uskonto perustuu uskoon (faith), joka on argumentin hyväksymistä ilman todisteita. Tiede ei operoi tuolta pohjalta.
        Se, että muuttaa asian "jumala loi kaiken" -> "jumala johdattaa evoluutiota", tämä ei varsinaisesti muuta mitään. Tiede operoi tässä todellisuudessa. Tiede ei todista, kuinka enkelit pitävät jalkojasi maankamaralla, vaan kehittävät havainnoille luonnollisia selityksiä. Jumalan johdatus ei ole luonnollinen selitys evoluutiolle - luonto "johtaa" evoluutiota. "Jumala johdattaa evoluutiota" ei ole tieteen ja uskonnon yhteensovittamista, vaan täydellistä tieteen ymmärtämättömyyttä.


      • Leksa-Veksa

        Sieltähän löytyi minun kaksoisveljeni siinä mielessä, että ajattelet hyvin pitkälle samoin erotuksella vain, että minä kuljen lestadiolaisten seuroissa siitä huolimatta, että ajattelen asioista eri tavalla.
        Ei uskostaan tai paremmin elämäntavastaan tarvitse luopua sen takia, että on eri mieltä. Pitää ottaa hyötynäkökohdat huomioon.
        Kuka pystyy tarpeeksi tyhjentävästi selittämään, mitä sähkö on? Sähkö on kuin Jumala, sen vaikutuksen tuntee, mutta sitä ei voi nähdä, kuulla, haistaa, maistaa.
        Sähkö liikkuu nopeasti ja on joka paikassa yhtä aikaa, se mahtuu joka paikkaan. Se ui radioaalloissa, se on nykyelämässä läsnä joka paikassa. Voitko selittää, miten kännykästä puhe siirtyy maailman ääriin hetkessä, se on sitä jumalisuutta. Minä todellakin kuvittelen Jumaluuden sähkön kaltaiseksi. Tämäkin on jumaluutta, että tämäkin teksti siirtyy paikasta paikkaan, sähkön avulla.
        Sähkö on meille puhutteleva, sitä ei voi selittää, mutta sen olemassolon voimme havaita vaikutuksena.
        Jumala on myös samankaltaltainen kuin sähkövirta, ei mikään kiinteä lihallinen olento.


      • 5+5
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Sieltähän löytyi minun kaksoisveljeni siinä mielessä, että ajattelet hyvin pitkälle samoin erotuksella vain, että minä kuljen lestadiolaisten seuroissa siitä huolimatta, että ajattelen asioista eri tavalla.
        Ei uskostaan tai paremmin elämäntavastaan tarvitse luopua sen takia, että on eri mieltä. Pitää ottaa hyötynäkökohdat huomioon.
        Kuka pystyy tarpeeksi tyhjentävästi selittämään, mitä sähkö on? Sähkö on kuin Jumala, sen vaikutuksen tuntee, mutta sitä ei voi nähdä, kuulla, haistaa, maistaa.
        Sähkö liikkuu nopeasti ja on joka paikassa yhtä aikaa, se mahtuu joka paikkaan. Se ui radioaalloissa, se on nykyelämässä läsnä joka paikassa. Voitko selittää, miten kännykästä puhe siirtyy maailman ääriin hetkessä, se on sitä jumalisuutta. Minä todellakin kuvittelen Jumaluuden sähkön kaltaiseksi. Tämäkin on jumaluutta, että tämäkin teksti siirtyy paikasta paikkaan, sähkön avulla.
        Sähkö on meille puhutteleva, sitä ei voi selittää, mutta sen olemassolon voimme havaita vaikutuksena.
        Jumala on myös samankaltaltainen kuin sähkövirta, ei mikään kiinteä lihallinen olento.

        hyödyt siitä....?! varo ettei sulle käy niin kun monelle kävi 70-80 luvulla!.


      • 20
        Leksa-Veksa kirjoitti:

        Sieltähän löytyi minun kaksoisveljeni siinä mielessä, että ajattelet hyvin pitkälle samoin erotuksella vain, että minä kuljen lestadiolaisten seuroissa siitä huolimatta, että ajattelen asioista eri tavalla.
        Ei uskostaan tai paremmin elämäntavastaan tarvitse luopua sen takia, että on eri mieltä. Pitää ottaa hyötynäkökohdat huomioon.
        Kuka pystyy tarpeeksi tyhjentävästi selittämään, mitä sähkö on? Sähkö on kuin Jumala, sen vaikutuksen tuntee, mutta sitä ei voi nähdä, kuulla, haistaa, maistaa.
        Sähkö liikkuu nopeasti ja on joka paikassa yhtä aikaa, se mahtuu joka paikkaan. Se ui radioaalloissa, se on nykyelämässä läsnä joka paikassa. Voitko selittää, miten kännykästä puhe siirtyy maailman ääriin hetkessä, se on sitä jumalisuutta. Minä todellakin kuvittelen Jumaluuden sähkön kaltaiseksi. Tämäkin on jumaluutta, että tämäkin teksti siirtyy paikasta paikkaan, sähkön avulla.
        Sähkö on meille puhutteleva, sitä ei voi selittää, mutta sen olemassolon voimme havaita vaikutuksena.
        Jumala on myös samankaltaltainen kuin sähkövirta, ei mikään kiinteä lihallinen olento.

        Leksa-veksa:
        "Sähkö on kuin Jumala, sen vaikutuksen tuntee, mutta sitä ei voi nähdä, kuulla, haistaa, maistaa."

        Sähkö manifestoi tässä todellisuudessa. Sähkö on demonstroitavissa. Voimme tehdä mittauksia osoittaessa sähköisyyden. Voimme tutkia sähkön vaikutuksia. Voimme mitata sähkövirran nopeutta, laatua, jne. Sähkön olemassaolo on itseasiassa helppo todistaa.
        Mikäli sinulle Jumala on kuin sähkö, miksi et käytä niitä yksinkertaisia mittauksia Jumalan olemassaolon todistamiseksi. Mikäli Jumalaa ei voi todistaa, kuten sähkön voi (en siis tarkoita täsmälleen samoja tapoja, vaan tieteellisyyttä) niin silloin Jumala ei ole kuin sähkö.
        Ehkäpä puhutkin metaforisesti (kielikuvallisesti). Asioiden vertaaminen toisiinsa ei tee molemmista asioista totta.
        Esim.
        1) Keijuja on olemassa
        2) Keijut ovat lintujen kaltaisia
        3) Lintuja on olemassa
        4) Täten keijutkin ovat olemassa.

        "Voitko selittää, miten kännykästä puhe siirtyy maailman ääriin hetkessä, se on sitä jumalisuutta."
        Tietämättömyyden argumentti! Et voi kääntää todistusvelvollisuutta tietämättömyytesi vuoksi. Itse voisit puolestasi selittää, miten jumala siirtää kännykästä puheen maailman ääriin hetkessä!? Vastaus ei voi olla, "koska jumala voi tehdä sen", vaan yksityiskohtaisesti. En syvenny radioaaltojen jne toimintaa, voit tutustua niihin itse. Tieteellisiä lähteitä on valtavasti.


      • Leksa-Veksa
        20 kirjoitti:

        Leksa-veksa:
        "Sähkö on kuin Jumala, sen vaikutuksen tuntee, mutta sitä ei voi nähdä, kuulla, haistaa, maistaa."

        Sähkö manifestoi tässä todellisuudessa. Sähkö on demonstroitavissa. Voimme tehdä mittauksia osoittaessa sähköisyyden. Voimme tutkia sähkön vaikutuksia. Voimme mitata sähkövirran nopeutta, laatua, jne. Sähkön olemassaolo on itseasiassa helppo todistaa.
        Mikäli sinulle Jumala on kuin sähkö, miksi et käytä niitä yksinkertaisia mittauksia Jumalan olemassaolon todistamiseksi. Mikäli Jumalaa ei voi todistaa, kuten sähkön voi (en siis tarkoita täsmälleen samoja tapoja, vaan tieteellisyyttä) niin silloin Jumala ei ole kuin sähkö.
        Ehkäpä puhutkin metaforisesti (kielikuvallisesti). Asioiden vertaaminen toisiinsa ei tee molemmista asioista totta.
        Esim.
        1) Keijuja on olemassa
        2) Keijut ovat lintujen kaltaisia
        3) Lintuja on olemassa
        4) Täten keijutkin ovat olemassa.

        "Voitko selittää, miten kännykästä puhe siirtyy maailman ääriin hetkessä, se on sitä jumalisuutta."
        Tietämättömyyden argumentti! Et voi kääntää todistusvelvollisuutta tietämättömyytesi vuoksi. Itse voisit puolestasi selittää, miten jumala siirtää kännykästä puheen maailman ääriin hetkessä!? Vastaus ei voi olla, "koska jumala voi tehdä sen", vaan yksityiskohtaisesti. En syvenny radioaaltojen jne toimintaa, voit tutustua niihin itse. Tieteellisiä lähteitä on valtavasti.

        Mielenkiintoista tämä elämä kyllä on. Tutkimista riittää. Uskontohan on vain uskomista, ei sen kummempaa. Avaruutta koetetaan hahmottaa edelleen tieteellisissä tutkimuksissa, samoin elämän syntyä. Selvittämättä on niinkin yksinkertainen asia, kuin mistä me suomalaiset olemme oikein tulleet, kenen jälkeläisiä olemme. Vielä polttavampi kysymys lienee, mistä suomen alkuperäiset asuttajat lappalaiset ovat tulleet.

        Edes lestadiolaisuuden alkuperää ei ole voitu selvittää kovin pitkälle. Nähtävästi se on vain alkanut, eikä ole mistään lähtöisin.

        Ihmisen alkuperä ei voi olla löähtöisin vain yhdestä ihmisestä tai ihmisparista, vaan näitä ihmispareja on muodostunut eri aikoina eri puolille maailmaa.
        Mutta lyhyen tuntemamme historian aikana ei ole mitään itsestään ilmaantunut, vaan ihmiset ja eläimistö ovat siirtyneet aina jostain päin. Jääkauden aikana täällä ei voinut olla mitään ihmisiä eikä eläimiä, vaan ne ovat sen loputtua siirtyneet tänne muualta päin.

        Ja kun puhutaan miljoonista vuosista, sinä aikana on ehtinyt tapahtua vaikka mitä, eikä saada koskaan selville kuin pääpiirteittäin.

        Raamattu on aikansa historiateos, mutta on vaan kummaa, miten ristiriitainen sen kerronta on.
        Miksi jokin Jumala ja taivaalliset olennot ilmestyivät vain noina aikoina ja ennen sitä sekä jälkeen ei ole mitään ilmestyksiä ollut, ainakaan todistettavissa olevia.

        Kuinkahan pitkälle tekniikaan kehitys voi mennä, tuleeko ylitsepääsemätön seinä vastaan, jolloin pitemmälle ei voi enää päästä.

        Tutkisivat vaan tätä biologista puolta enemmän, niin ehkäpä päästäisiin jossain vaiheessa selvittämään, mikä on ihmisen sielu, loppuisi sitten tämä ikuinen kiista jumalisuuden olemassaolosta


    • Oretna

      Jumalan olemassaoloa ei voi tietää, mutta koska ihmiskunta on olemassa, olisi kummallista jos ei aikaisemmin olisi syntynyt mitään tietoista sivilisaatiota. Ikuisuudessa voi tapahtua äärettömän monta yritystä. Jokin niistä on voinut johtaa käsittämättömän pitkälle kehittyneen sivilisaation syntyyn. Tämä sivilisaatio on hyvinkin saattanut saavuttaa kuolemattomuuden. Tällöin tämä sivilisaatio on Jumala.

    • Polttaako sinulla?

      Ei voi todistaa Jumalaa, mutta:

      Tuli polttaa, sydämmessä,
      tuli enkelten...

    • Jeesus on hyvä

      Onhan se sanottu niin selvästi ...Paavalin kirje roomalaisille,1:19-
      kirjoitan sen sinulle tähän nyt....Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
      koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet, eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt...kehuessaa viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet....
      itse olen nyt vasta uskossa ollessani käsittänyt miten kauniiksi Jumala on kaiken aikanansa luonut.....olin itsekin synnin pettämä.....enkä ymmärtänyt että luomakuntaa julisaa Herran kunniaa koko ajan.....
      ...mieti noita jakeita ja tee juuri päinvastoin kun se sanovat...ala kiittämään, ala kunnioittamaan Herraa....hän sanoo lähestyvänsä sitä, joka häntä lähestyy.....

      Kokeile tätä r

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      739
      4903
    2. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      659
      4088
    3. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      173
      2281
    4. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      16
      2047
    5. MTV: Katri Helena repäisee kunnolla - Aivan uudessa roolissa TV:ssä - Tätä ei arvannut!

      No nyt iskelmälegenda ja koko kansan Katri Helena kyllä repäisee kunnolla! Upeaa heittäytymistä, Katri Helena! Lue, mis
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1848
    6. Miten saisin

      Sinut omakseni?
      Ikävä
      96
      1686
    7. TELIA pakottaa 4G-liittymiä väkisin 5G-liittymiin, vaihtaa ilman lupaa

      Ihmisten sopimuksia! https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000011063159.html "Telia on lähettänyt osalle 4g-asiakka
      Maailman menoa
      167
      1431
    8. OP Kaskimaa

      Niin sitten pankki vaihtaa nimeään ja pääkonttori siirtyy ties minne. Pulkkisen visio, Kainuu ei kelvannut.
      Kuhmo
      30
      1198
    9. Viimeiset helmiterveiset

      kaivatullesi tähän alas 🙇💙
      Ikävä
      94
      1134
    10. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      87
      1121
    Aihe