Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. '

    Parkkisen kirjoitus on vailla pohjaa niin kauan kuin tarkemmista lähteistä ei ole mainintaa.

    Kokosin ja laskin toiseen alustukseen Suomen Valtion budjettiin 2006 kirjoitetut tuet:
    1832,8 miljoonaa euroa.

    Paljon uupuu 5000 miljoonasta eurosta!
  2. .

    Laskin luvut yhteen.

    EU:lta saatavat TULOT:

    01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot ….. 825 110 000
    02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot.….32 948 000
    03. EU:n kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineeltä saatavat tulot……………….5 096 000
    04. EU:lta saatavat muut tulot ……………………………………………………... 845 000

    =========================================================================
    EU:sta Suomen valtion budjettiin saatavat tuet yhteensä 863'999'000 €
    =========================================================================


    MENOT (eli pelkät maataloustuet eriteltyinä):
    =====

    Pääluokka 30
    30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

    40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)…. 608 620 000
    41. EU-tulotuki (arviomääräraha)……………………………………... 543 486 000
    42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)………………….. 3 400 000
    43. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v)………………… 264 629 000
    44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)……………………… 422 673 000

    ===========================================================================
    Suomen valtion budjettiin varatut maataloustuet yhteensä 1'832'808'000 €
    ===========================================================================

    Siis n. 1,8 miljardia euroa.
    Kauaksi jää Fruikkarin kertomasta 5 miljardista eurosta.

    Mikä näkymätön tuki puuttuu?

    Voisko Fruikkari kertoa?
  3. '

    Talousarvioesitys 2006

    Valtion talousarvio vuodelle 2006

    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/toc.jsp?subsession=1&naviuri=http://localhost:8080/indox/indoxservlet?xml=/2006/TAE/he/he.xml&documentrole=PARAM_TAETOC&t5_param=string:year:2006&t5_param=string:type:he&jsptoc_openNode=0:1:323:325:&type=he#openednode


    TULOARVIOT

    Osasto 11
    11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

    --


    EU:lta saatavat tulot:

    01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot ….. 825 110 000
    02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot.….32 948 000
    03. EU:n kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineeltä saatavat tulot……………….5 096 000
    04. EU:lta saatavat muut tulot ……………………………………………………... 845 000   

    --

    Laske yo. EU:sta saatavat maataloustuet yhteen!

    --

    Menot (eli pelkät maataloustuet eriteltyinä):

    Pääluokka 30
    30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

    40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)…. 608 620 000
    41. EU-tulotuki (arviomääräraha)……………………………………... 543 486 000
    42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)………………….. 3 400 000
    43. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v)………………… 264 629 000
    44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)……………………… 422 673 000
       
    Laske yo. maataloustuet yhteensä!
    Mitä saat?

    Koko MMM:n menobudjetti kaikkineen on 902 962 000 €


    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    jorma.jaakkola(at)pp6.inet.fi
  4. '

    Toivon tähän alustukseen asiallista keskustelua.

    Kyse on ensisijaisesti viljelijöiden tulevaisuudesta.
    Monet ovat olleet sitä mieltä, että peruutuspeiliin on turha katsella ja katseet pitää suunnata tulevaisuuteen.

    Viljelijöiden tulevaisuutta ajatellen kirjoitin kaksi aforismia:

    1. Nykypäivää ei ymmärrä, eikä tulevaisuutta voi rakentaa, jos ei tunne historiaa.

    2. Valheella on lyhyet jäljet.

    Eli: Nyt Juha Korkeaojan ministeriaikana tapahtuu sellaista, että niin tämä päivä, kuin tulevaisuus, kuin myös EY-maatalousneuvottelija Esa Härmälän aika (vuosilta 1992-1994) kohtaavat.

    Nimittäin kohta tulee (16.3.2006) kuluneeksi kaksi vuotta eräästä "torjuntavoitosta", joka on vielä kokonaan lunastamatta. Tulossa on vaiettu "torjuntavoitto": 141-artiklan tuet loppuvat vuoden 2007 jälkeen.

    16.3.2004 komissio antoi asiasta lakitekstin, josta Maaseudun Tulevaisuus ei ole hiiskunut sanaakaan. Kaupallinen neuvos Esa Härmälä oli keskeisimmässä roolissa vuosina 1992-1994, kun Suomen EY-maataloussopimukset "neuvoteltiin" ja sovittiin.

    Tässä on kerrottuna myös se syy, miksi jatkuvasti tulee vain "torjuntavoittoja".

    Kumpi on tulevaan 141-artiklan jatkosopimuksen huonoon torjuntavoittoon on syyllinen - ministeri Juha Korkeaoja vai MTK:n puheenjohtajan tehtävästä väistyvä/väistynyt Esa Härmälä?

    Vuoden 1994 EU-maatalousneuvottelujen ja sopimusten selviäminen ja niistä kertominen SataSeutu-lehdessä sekä Varsinais-Suomen veropörssissä ja koko maahan levinneessä Yritysveropörssissä ajoivat Esa Härmälän aseman MTK:n puheenjohtajana kestämättömäksi.

    MTK:n uuden puheenjohtajan on saatava aloittaa puhtaalta pöydältä.

    Suomen (Härmälän) sisäsiittoinen EU-huijaus on selvitettävä ja huijarit on asetettava vastuuseen. Alla oleva teksti MTK-veteraani Lauri Kuosmasen pojan Antin tuhotussa EU-kirjassa kirvoitti allekirjoittaneen tutkimuksiin.

    Suomen tie EU:n jäseneksi, Ultima Thule Oy, 1999, Oulun Liikekirjapaino,
    sitaatti sivulta 39:

    >>Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi. Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä. Sitä vääntöä tehtäessä oli maataloudesta vastannut Esa Härmälä siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi, eikä elämäämme helpottanut se, että hän joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja. Mutta ei kai se helppoa ollut Esalle itselleenkään.
  5. '

    Fruikkari:
    >>Noin viisi miljardia on summa mitä yhteiskunta maatalouden tukemiseen käyttää Suomessa.
  6. '

    Kirjoitin:

    "Kyseessä ei siis ole maataloustuki, vaan EU:n alennettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksu."

    Fruikkari kommentoi:

    "Jos kyse ei olisi tuesta, niin ei olisi myöskään alennettuja hintoja. Eikä olisi myöskään kompensaatioita.
    Mistähän se kompensaatio tuli, jos ei tuesta?"

    Kommenttini Fruikkarille:

    Fruikkarilta on jäänyt lukematta alustuksesani ollut EU-historia CAP-tukien - Ray MacSharryn -
    taustahistoria eli syy sille, miksi EU:ssa ylipäätään "tuetaan" maataloutta;
    http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm

    Sitaatti (alustuksestani ja) EU:n kotisivulta:

    ”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat:

    maataloushintojen laskeminen

    tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla,

    ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille

    ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet

    sekä ympäristönsuojelu.”

    Erittelin Ray MacSharryn suunnitelman keskeiset asiat omille riveilleen, jotta Fruikkari huomaisi, mistä on kysymys.

    Huom!
    Myös ympäristönsuojelu "kannustintukineen" ja tietenkin myös velvoitteineen oli Ray MacSharryn ajatus.

    Vielä:

    EY-tuottajahintojen alentaminen aloitettiin jo aikaisemmin (kuin 1991 ja 1992) ja uudet EY-jäsenmaat Espanja, Portugali ja Itä-Saksa joutuivat kesken mukaan, jolloin niille tuli 1.1.1993 äkkirysähdys.
  7. Kirjoitin:
    "Tuottajahintoja eli viljelijän ansionmenetyksiä kompensoimaan alettiin maksaa ns. maataloustukia, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä varsinaisten tukien kanssa."
    Kommentoit:
    Miksi ihmeessä maataloustuella ei ole tekemistä varsinaisten tukien kanssa? Maksetaanhan nekin samalla tavalla kuin tuotantotuki aikoinaan, eli yhteiskunnan rahoista. Aivan naurettava väite!

    Vastaus:
    Et klikannut antamaani linkkiä. Siellä kerrotaan EY:n tuottajahintojen alentamisesta ja tätä alentamista korvaavista kompensaatiomaksuista.

    Kyseessä on siis EU-maatalousjärjestelmä, joka on täysin naurettavaa kuluttajan silmään sahaamista ja samalla järjestelmä, jolla kaikkien EU-maiden viljelijöistä tehtiin EU:n torppareita.

    Kyseessä ei siis ole maataloustuki, vaan EU:n alennettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksu.

    Kirjoitin:
    "Vuosina 1993 ja 1994 Suomen tuottajahintojen suuruutta kauhisteltiin, kun niitä verrattiin EY-hintoihin. Mutta siitä vaiettiin, miksi EY:ssä oli suomalaisia tuottajahintoja alemmat hinnat. Hintojen vertailua käytettiin sellaisen mielikuvan luomiseksi, että EU:ssa pystyttäisiin tuottamaan ruokaa halvemmalla."

    Lisään: Hintojen vertailukohteina eivät tuolloin olleet Ruotsin, Norjan, Itävalla ja Sveitsin tuottajahinnat.
    Jos olisi ollut, olisi voitu verrata Suomen hintoja muiden ei-EY-maiden hintoihin.

    Kirjoitit:
    Eikö sitten muualla EU:ssa raaka-aineita pystytä tuottamaan Suomea halvemmalla? No, ihan varmasti pystytään. Tästä hyvä esimerkki on ainakin espanjalainen kurkku ja tomaatti vs. suomalaiset vastaavat.

    Kommentoin:
    Totta. Mutta eivät maistu miltään. Torjunta-aineita käytetään huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
    Vielä yksi asia: Alijäämä kasvaa ja kuljetusketjukin maksaa (ja samalla luonto saastuu).

    Kirjoitin:
    "Noin puolet EU:n budjetista on maataloustukia, eikä veroista kerättävän Suomen EU-jäsenmaksun määrä suinkaan vähene, vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan. Suomen maatalouden loppumisesta seuraisi, että suuri joukko suomalaisessa elintarvikeketjussa olevia jäisi työttömäksi ja verokertymä vähenisi."

    Kirjoitit:
    Jos Suomi lopettaa maatalouden tukemisen kokonaan, niin aivan varmasti vähenee myös EU-maksut. Voisit perustella väitettäsi. Samoin jos tuet lopetetaan, säästää yhteiskunta maatalouden alijäämän katteeksi käytetyt varat, joten työpaikkoja syntyy aivan varmasti menetettyjä työpaikkoja enemmän.

    Vastaan ja perustelen:

    Suomalaisen veronmaksajan ja kuluttajan kukkarosta maksettava EU-jäsenmaksu ei todellakaan vähene vaikka viljely Suomesta loppuu, koska
    ALV- ja BKT-perusteisten EU-jäsenmaksujen lisäksi suomalainen kuluttaja joutuu maksamaan 90 % kolmansista maista tuotavien tuotteiden tullista. suomi saa kanntaa tullista vain 10%, kun ennen 100%.

    Työpaikat vähenevät. Elintarviketeollisuudessa on 370'000 ihmistä.

    Kirjoitin:
    "- Onko suomalaista kuluttajaa petetty?"
    Kirjoitit:
    Petät tällä kirjoituksella suomalaista kuluttajaa!

    Vastaan:
    En petä. Olen itsekin kuluttaja.

    Kirjoitin:
    "- Millä ulkomailta tuotava ruoka maksetaan?"

    Vastasit, että tuottavalla työllä.

    Kommentoin:

    Niinpä. Mistä sitä saadaan, kun pitää elintarviketyöläisetkin laittaa kilometritehtaalle.

    Alijäämä kasvaa. Millä maksamme ulkomaille?
    Ottamalla lainaa ulkomailta?