vanha.jaara

Vapaa kuvaus

Olen varttunut ja virttynyt tekniikan ihminen, joka on ehtinyt olla jo hyvin monessa mukana. Olen kiinnostunut hyvinkin erilaisista asioista, mutta fysiikan ja matematiikan ongelmat ovat aina haasteellisia, vaikka toisaalta kieli ja sen käyttäminen on myös kiintoisaa. Noita persoonallisuusosion vastuksia pitäisi osaltani kohtuullisesti laventaa, sillä nuo standardivastaukset eivät minulle sovi lainkaan. Minulle voit lähettää sähköpostia osoitteeseen vanha.jaara@suomi24.fi. Vastaan, jos vain ehdin. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

376

  1. Tässä sitten linkkejä joissa on enemmän tai vähemmän faktaa ilmiöistä, jotta keskustelu ei menisi aivan mutu-linjoille:

    http://www.npl.washington.edu/AV/altvw41.html

    http://antigravitypower.tripod.com/exper.html

    http://www.antigravity.org/BigSpinModelOfGravity.html

    http://www.kodasplace.com/more/anti.html

    http://www.americanantigravity.com/secrets-article.shtml

    Joukossa on suomalaistakin kontribuutiota:

    http://www.rexresearch.com/roschin/pitkanen.pdf

    Jos joku haluaa vieläkin enemmän, kannattaa esimerkiksi kuukkeloida eri yhdistelminä hakusanoilla 'antigravity', 'rotation', 'gravity', 'gyroscope', 'gyro'.
  2. Kommentoin itse tuota linkin tekstissä kerrottua koetta. Muuta faktaahan ilmiöstä ei koko ketjussa ole vielä esitetty.

    Löysin toisenkin lähteen

    http://www.padrak.com/ine/NEN_5_7_4.html

    mutta sekään ei oikein minua vakuuttanut.
  3. Itselläni tuli heti myös sama mieleen. Jos pudotettava kappale on muodoltaan jokin muu kuin pallo, jonka painopiste yhtyy keskipisteeseen, tulee eri putoamisasennoista mittauksessa helposti virhettä.

    Virhe tulee sekä mainitusta erilaisesta valonsäteen katkeamisesta että putoamisasennon vaikutuksesta kappaleen ilmanvastukseen. Tämä tietysti edellyttäen, ettei kokeita tehty tyhjiössä.
  4. Kallio oli minun keksintöäni, joka tuli mukaan epähuomiossa toisesta, viittaamastani viestiketjusta. Mutta itse asiaan:

    Pysäköityyn autoon törmäämisen vakavuus riippuu aivan siitä - kuten on jo todettukin, onko pysäköity auto kevyempi, samanpainoinen vai raskaampi kuin törmääjä. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, onko pysäköidyssä autossa vaihde tai käsijarru päällä, sillä nämä vaikuttavat pysähtymismatkaan ja aiheutuviin voimiin.

    Jos pysäköity auto on täydessä lastissa oleva rekka, tilanne on hyvin lähellä kallioon törmäystä. Kevyeen, vapaasti rullaavaan autoon törmääminen aiheuttaa taas törmääjään suhteellisen vähäiset vahingot. Kaikki muu on tältä väliltä.

    Joka tapauksessa pysäköityyn autoon törmäävän energia on nelinkertainen nokkakolaritapaukseen verrattuna. Kysymys on vain siitä, kuinka suuri osuus tästä energiasta purkautuu peltien rutistumisena ja hitausvoimina törmäyksessä.
  5. Jos ei pysty päättelemään, onko 4 kertoimena suurempi kuin 1 ja ja kuinka paljon suurempi, on todella vaikeissa ongelmissa.

    Muuten en viitsi asiaa enää kommentoida.
  6. Kolarivauriot ovat verrannollisia liike-energiaan, jos muut tekijät ovat vakioita. Tarkastellaan tilannetta sen pohjalta:

    Kuudenkympin (v) nokkakolarin kokonaisenergia E1 (kaksi m-massaista autoa):

    E1 = 2*m*v^2/2,

    eli energia autoa kohti m*v^2/2.

    Sadankahdenkympin (2*v) kolari kallioon (yksi auto):

    E2 = m*(2*v)^2/2,

    eli energia autoa kohti 4*m*v^2/2.

    Näin ollen kallioon ajettaessa käy todella heikosti.
  7. Edelleenkään ei ole, ks.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000016518565#22000000016518565
  8. Minäpä kerron, mitä tapahtuu: Koska jokaisella reaalimateriaalilla on tietty tiheys sekä tietyt kimmo- ja lujuusominaisuudet, niin kulmanmuutoksessa tanko taipuu ensin kimmoisesti, sen jälkeen se taipuu plastisesti ja lopulta murtuu inertiakuormituksen vaikutuksesta. Tangon pään nopeus jää hyvin kauaksi valonnopeudesta.

    Kuvitteellista tankoa voi tietysti kiertää aivan kuinka nopeasti tahansa. Kun kuvitellaan vielä lisää, niin tangon pää voi saavuttaa vaikka kymmenkertaisen valonnopeuden. Todellisen kappaleen mikään osa ei liiku materiaalin poikittais- tai pitkittäisaaltoa nopeammin.
  9. Jo pelkkä teräsjousen puristelu kimmoalueella saa jousen lämpenemään. Samoin metallikappaleen napautus vasaralla saa lyöntikohdan hetkeksi ympäristöään lämpimämmäksi, vaikka mitään näkyvää lyöntijälkeä ei kappaleeseen jääkään.

    Sen verran olen minäkin joskus leikkinyt hyväresoluutioisella lämpökameralla.
  10. Tämä oli noin tulkittuna jälleen kerran kysymys "Mitä tapahtuisi fysiikan lakien mukaan, jos tietyt fysiikan lait eivät olisi voimassa?"

    Valitettavasti fysiikan lait eivät ole digitelevision kanavanippuja, joita voi valita mielensä mukaan. Ne ovat kaikki voimassa aina ja kaikkialla tunnetussa olevaisuudessa.
  11. Tuollaisen teräskuution särmän pituus on noin 0,5 metriä. Nopeudeksi tuolta korkeudelta pudotettaessa ottamatta ilmanvastusta huomioon tulee noin 100 m/s.

    Takuuvarmaa on, ettei lopputuloksena ole täysin kimmoton törmäys, jossa kappale jäisi heti paikoilleen. Kappale mitä todennäköisimmin jää pomppimaan vaimenevalla amplitudilla teräsmöhkäleen päälle ja lisäksi sekä kappaleeseen että möhkäleeseen jää pysyviä muodonmuutoksia.

    Tapahtuman liike-energia menee sekä kappaleiden pysyviin muodonmuutoksiin että muuttuu niissä lämmöksi. Näin ainakin reaalimaailmassa, jossa teräksellä on äärellinen lujuus sekä todellinen kimmomoduuli ja häviökerroin.
  12. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000023331633#22000000023331633

    Jos ihminen ryhtyisi loitontumaan noilla nopeuksilla, kannattaisi pitää jalat tukevasti maanpinnassa kiinni. Ja saattaisi siitä huolimatta sattua sellaisia törmäyksiä, että nenä tulisi kipeäksi.
  13. Näköjään pitäisi käyttää kahden esimerkkitapauksen välillä erottimen jotakin muuta kuin pilkkua. En aikonutkaan väittää, että jossakin summa tai hinta ilmoitettaisiin muodossa $100, 5¢, vaan esimerkiksi $100 tai 5¢. Hintana luku olisi luonnollisesti $100.05.
  14. Pysyn edelleenkin kannallani, sillä myös rahayksiköiden lyhenteet kirjoitetaan yhteen lukuarvojen kanssa, esim. $100, 5¢. Miten sikäläiset edes ymmärtävät, että käytäntö muiden lyhenteiden kanssa voisi olla tästä poikkeavaa?

    Lisäksi olisin eri mieltä %-merkin käytöstä: Amerikan englannissa näyttää aivan virallisissa yhteyksissä olevan tyyli merkitä esimerkiksi 50%. Ilmeisesti oikeasta kirjoitustavasta ei ole vieläkään yksimielisyyttä. Suomessa väli lukuarvon ja %-merkin välissä on kuitenkin ehdoton.
  15. "Yksi nykytrendi on välilyönnin (tai kiinteän välin) jättäminen pois lukuarvon ja sitä seuraavan yksikön symbolin (tai vaikka prosentin merkin %) välistä. Tämä paha tapa on englanninkielisessä tekstissä yleisempi kuin meillä, vaikka se on virhe sielläkin."

    Luulen ilmiön liittyvän sikäläisiin pituusmittoihin ja niiden merkintään. Siellä ihminen voi esimerkiksi olla pituudeltaan 5 jalkaa ja 10 tuumaa eli sikäläisittäin 5′10″.
  16. Kun paikka pitää laskea mikrometrin tarkkuudella ja vielä geometriasta, jossa mittoja on annettu tuhansien metrien suuruisina, niin lukujen suuruusero luokkaa 10^9. Näin double precision -tyypin 14:sta merkitsevästä numerosta ei laskennassa paljon ylimäärää jää, jos ollenkaan.
  17. Tieteellisestä tarpeesta en suoraan tiedä, mutta olen käytännön tuotantoautomaation ohjelmistoja laatiessani joutunut tilanteisiin, joissa edes double precision -luvut eivät ole riittäneet, jotta koneille olisi saatu lasketuksi riittävän tarkkaa ohjaustietoa.

    Nämä kokemukset panivat ainakin minun suhtautumaan erittäin vakavasti numeerisessa laskennassa käytettävään numeroiden määrään ja eri algoritmien koodaustapoihin lähinnä laskujärjestyksen osalta.
  18. Tässä tietoa eräästä ratkaisusta, varsinkin wmv-animaatio kertoo asiasta hyvin:

    http://www.wartsila.com/,en,productsservices,productdetail,product,CC099520-CF6F-4D00-8632-BA59FFF7E1B4,7050E2C6-1139-4612-A06C-A3FB0152401D,,8003.htm
  19. Katselin tuossa, minkälainen yhtälö olisi tuloksena, jos putoamisliikkeeseen ilmanvastuksen vaikuttaessa otettaan mukaan ilman tiheys korkeuden funktiona. Äkkiä ainakin näyttäisi, ettei muodostuvalla differentiaaliyhtälöllä olisi analyyttistä ratkaisua, vaan se pitää ratkaista numeerisesti.

    Ehkä tiheyden polynomiapproksimaatio saattaisi tuottaa analyyttisen ratkaisun. Pitää vielä ihmetellä.
  20. Asiasta on kysytty aiemminkin, tässä linkki:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4000000000000027&posting=22000000007319282#22000000007319282
    21. 2 / 19
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt