vanha.jaara

Vapaa kuvaus

Olen varttunut ja virttynyt tekniikan ihminen, joka on ehtinyt olla jo hyvin monessa mukana. Olen kiinnostunut hyvinkin erilaisista asioista, mutta fysiikan ja matematiikan ongelmat ovat aina haasteellisia, vaikka toisaalta kieli ja sen käyttäminen on myös kiintoisaa. Noita persoonallisuusosion vastuksia pitäisi osaltani kohtuullisesti laventaa, sillä nuo standardivastaukset eivät minulle sovi lainkaan. Minulle voit lähettää sähköpostia osoitteeseen vanha.jaara@suomi24.fi. Vastaan, jos vain ehdin. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

376

  1. Siirtyvä lämpöteho kasvaa, kun ilmavirtauksen vuoksi pinnan lämmönsiirtokerroin suurenee. Ympäristön lämpötila ei tietenkään muuksi muutu. Näsäviisaille lisäykseksi vielä, että ilman lämpenemiseen virtauksen vaikutuksesta ei riitä hirmumyrskynkään nopeudet; tarvitaan suihkukone, jonka siivet todella lämpenevät riittävän suurella nopeudella lennettäessä.
  2. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000038457244#22000000038457244

    Eikä tiede ole tälläkään välin sen vertaa edistynyt, että vastaus olisi tuosta muuttunut.
  3. Harvassa sorvissa C-akselin inkrementti riittävän pieni, että hyvälaatuista suoraa viivaa saadaan aikaan ainakaan suurelle säteelle.

    Robottien tarkkuus ja jäykkyys eivät koskaan riitä tarkkuustyöstöön. Tietysti riippuu, mitä kukanenkin kutsuu robotiksi.
  4. Mitä ihmeellistä nyt tuossa on? Tavallinen vastakarallinen ja pyörivillä työkaluilla varustettu NC-sorvi. Sellaisia on ollut yli 20 vuotta. Olisi sentään ollut lisänä edes y- ja B-akselit.
  5. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4000000000000027&posting=22000000010693728#22000000010693728
  6. Tarkistin ohutseinäisen pallon ulkopuolisen lommahduspaineen yhtälön ja se on

    q = 8E⋅t²/(D²⋅√(3(1-ν²))),

    missä q on lommahduspaine, E materiaalin kimmomoduuli, ν sen suppeumakerroin sekä muut termit kuten aiemmassa viestissäni.

    Wikin antamilla lasin materiaaliarvoilla eli E = 75000 MPa ja ν = 0,2 saadaan merkitsemällä q = 0,1 MPa ja ratkaisemalla D t:n ollessa parametrina

    D = 1900⋅t.

    Tämä on pienempi kuin aiemmin esittämäni arvo. Tosin Wikin mukaan lasin puristusmyötöjännitys on 50 MPa, minkä mukaan mitoitettuna saadaan yhteys

    D = 2000⋅t.

    Näin näyttää, että teoreettisesti suurin pallomainen, 1 mm:n seinämällä varustettu kupu voisi olla halkaisijaltaan lähes 2 metriä. Tosin epäilen, että maan pinnalla kuvun oma paino tai sen käsittelyyn tarvittavat voimat rikkoisivat kuvun aiemmin.
  7. Jos oletetaan pallokuori ohutseinämäiseksi, niin ko. tasapanoyhtälöksi saadaan

    p⋅π⋅D²/4 = σ⋅π⋅D⋅t,

    missä p on paine, D pallokuoren halkaisija, t kuoren paksuus ja σ kuoren jännitys.

    Kun lasin puristusmurtojännitys σ = 200 MPa ja ilmanpaine 0,1 MPa, niin yhtälöksi halkaisijan D ja kuoren paksuuden t välille saadaan D = 8000⋅t.

    Käytännössä lasin mikrosäröjen takia saattaa pallon todellinen halkaisija olla dekadia pienempi. Mutta melko pallukka saadaan silloinkin millin seinämällä.
  8. Asiaa on käsitelty täällä N kertaa (N >> 1), eikä tämäkään keskustelu tuo varmaan mitään uutta näkökulmaa asiaan, ks.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000006702811#22000000006702811
  9. Itse en juuri kemian kaavoja kirjoittele, mutta jonkin verran fysiikkaa ja matematiikkaa. Minun tarpeisiini perus-Word erikoismerkkeineen sekä ylä- ja alaindekseineen on riittänyt pitkälle. Kun näiden lisäksi on ottanut käyttöön Wordin kaavaeditorin, niin eipä juuri ole kaivannut enempää.

    Tietysti jokin LaTex pääsee parempaan, mutta ei senkään käyttö niin erityistä herkkua ole.
  10. Värit ja käsitteet yleensäkin ovat vain ihmisten välisiä sopimuksia. Väri on sopimus siitäkin huolimatta, että olisimme tarkasti sopineet punaisen valon aallonpituudeksi 650 nm. Tosin ihmissilmällä on erittäin vaikea, jollei peräti mahdotonta, todeta, milloin valon aallonpituus on juuri tuo 650 nm.

    Värien näkeminen taas on fysiologiaa ja siinä eri yksilöiden välillä on hyvin laaja hajonta. Puna-vihersokeat näkevät punaisen jonkinasteisena harmaana, mutta yhteisen sopimuksen mukaisesti pyrkivät nimittämään näkemäänsä punaiseksi.
  11. Tuo hiilidioksidin määrä jäi askarruttamaan noista aiemmista, luotettavista tietolähteistä huolimatta. Eilen, kun ei ruokakaupassa sattunut olemaan tavanomaista kiirettä, tutkin liikkeen juomavalikoimien sisällöt. Yleensä kaikki muu oli tarkkaan eritelty, mutta hiilidioksidin määrää juomassa ei oltu kerrottu.

    Tästä oli vain yksi poikkeus: Olvin Vichy. Sen pullossa oli kerrottu, että siinä hiilidioksidia oli 8 g/l. Olvin verkkosivulla oli lisäksi kerrottu, että Olvin ns. kevyissä kivennäisvesissä hiilidioksidia on 5,5 g/l.

    Nämä molemmat arvot ovat täysin linjassa aiempien kanssa, ja ne vahvistavat sitä käsitystä, ettei hiilidioksidi tai pullon paine juurikaan muuta kivennäisveden jäätymispistettä.
  12. On ollut varsin mielenkiintoista osallistua keskusteluun, jonka aiheesta minulla ei oikeastaan ole ollut juuri minkäänlaista teoreettista pohjaa. Ne vähät kemian opintoni olen suorittanut niin monta kymmentä vuotta sitten, että unohdettujen asioiden määrä ylittää kirkkaasti muistetut.

    Olet varsin oikeassa siitä, että ainakin netissä löytyvät ilmiön selitykset ovat enimmäkseen puhdasta puppua. Niitä kuitenkin ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka käyttävät nimikettä PhD ja osalla näyttäisi olevan vielä asema jossakin amerikkalaisyliopistossa.

    Mutta tiukalla asioiden kaivamisella riittävät faktat näyttäisivät vihdoin paljastuneen, ja ne tukevat tekemiäsi kokeita. Tosin alijäähtymismekanismi on sen verran mutkikas, ettei siihen ainakaan kemian alkeista - vai fysikaalista kemiaako tämä nyt on - ole apua.

    Tässä olisi jollekin väikkärin aihe. Asian yleiskiintoisuus takaisi vielä suhteellisen helpon artikkeleiden ja konferenssipapereiden uppoamisen julkisuuteen: "Seuraavana esitelmöi nyt tunnettu suomalainen oluen jäätymisen tohtori!"
  13. Jäi taannoin kaivertamaan tuo hiilidioksidin määrä hapollisissa juomissa. Nyt löysin varsin luotettavalta tuntuvan lähteen "The Soft Drinks Companion: A Technical Handbook For The Beverage Industry", kirjoittajat Maurice Shachman & Miloslav Rechcigl. Siinä on kerrottu, että tyypillisesti hapollisissa juomissa on hiilidioksidia 2-4-kertaa normaalin liukoisuuden (1,8 g/l) verran eli 3-7 g/l.

    Vastaavasti teos "Brewing: Science and Practice", kirjoittajat Briggs, Boulton, Brookes & Stevens, kertoo, että myös oluessa hiilidioksidia on 4-8 g/l.

    Näin ollen ei hiilidioksidi juurikaan saa aikaan juoman jäätymispisteen alenemista. Sen sijaan alijäähtymisen laukeamisessa sillä lienee merkityksensä.
  14. En tiedä, kuinka laajalla alueella nämä kemian tai fysikaalisen kemian linearisoinnit pitävät paikkansa. Tuota samaa ajattelin tuon alkoholiprosentin vaikuttavuuden osalta, kun sataprosenttinen sprii paukahtaisi laskelman mukaan jäähän -42 asteessa, mitä se ei tunnetusti tee. Arvaukseni mukaan edes 60-prosenttinen viina ei jäädy vielä tuossa lämpötilassa.

    Vanha insinööriviisaus sanoo, että kaikki fysikaaliset vakiot ovat itse asiassa muuttujia, mikä totuuden kokemukseni pohjalta kyllä allekirjoitan.
  15. Vaikka tuolla eilen verkkomateriaaliin tutustumiseen pohjautuen totesinkin, että hiilidioksidin liukeneminen juomaan alentaa sen jäätymispistettä, niin yön yli nukuttuani olen tullut hieman toisiin ajatuksiin.

    Veden ollessa liuottimena jäätymispisteen alenemiskerroin Kf on 1,86 astetta liuennen aineen molaalista yksikköpitoisuutta kohti. Kuitenkin juomaan liuenneet hiilidioksidimäärät lienevät varsin pieniä, luokkaa 5 - 20 g/l, mikä vuosikymmenten takaisten kemian tietojeni muistelun mukaan ei vastaa molaalisena pitoisuutena juuri mitään, eikä näin voi vaikuttaa jäätymispisteeseen. Kai joku tuoreempien kemian tietojen haltija voisi arveluni vahvistaa tai kumota?

    Näin juomapullon tai -purkin jäätymisessä avattaessa olisikin eniten kyse alijäähtymisestä ja sen purkautumisesta. Tosin nuo muutkin ilmiöt vahvistavat tällaista käyttäytymistä. Paineen vaikutus on kuitenkin olematon, sillä yhden asteen jäätymispisteen alenema vaatisi paineeksi 136 bar.
  16. Haravoin tuossa hieman nettiä ja sen mukaan olet varsin oikeilla jäljillä. Veteen paineessa liuonneen hiilidioksidin vaikutus liuoksen jäätymispisteeseen on kaikkein suurin. Eräässä lähteessä oli maininta, että soodavesi kestäisi jopa -8 asteen pakkasen jäätymättä. Paineen vaikutus jäätymispisteen alenemiseen on sinänsä aivan olematon.

    Oluessa alkoholi lisäksi laskee jäätymispistettä 0,42 astetta jokaista alkoholin painoprosenttia kohti. Tuplapukki näköjään kestää näin varsin paljon alkoholia ja hiilidioksidia sisältävänä melkoisen pakkasen jäätymättä.

    Sitten kun pakkasessa ollut juomapullo tai -tölkki avataan, hiilidioksidi ryhtyy poistumaan ja samalla juoman pakkaskestävyys laskee. Kun lisäksi kuplat toimivat kiteytymisytiminä, niin juoma ryhtyy menemään sohjoksi. Tätä tehostaa vielä jo mainittu kaasun laajeneminen, joka vielä jäähdyttää juomaa lisää.

    Joten eiköhän tuossa tullut juoman jäätyminen pulloa tai tölkkiä avatessa täysin selville. Jos taas juoma menee jäähän pulloa tai tölkkiä kopauttamalla, niin silloin on kyse nesteen alijäähtymisestä, joka laukeaa häiriöstä, ja on aivan eri ilmiö.
  17. Koska on kyse erittäin yleisestä seoksesta, olen varma, että hiilidioksidi-vesiseoksen olotilapiirroksia on tehty useita sekä teoreettisesti että kokeellisesti. Täytyy vain etsiä jokin näistä käsiinsä.
  18. Kun olen itse etsinyt noita käytyjä keskusteluja, niin olen samalla miettinyt ilmiön syitä.

    Mietiskelyjeni pohjalta olisin valmis väittämään, että pienessä nesteen pakkasessa (0 - -2 astetta) on kyse vesi-hiilidioksidiliuoksen käyttäytymisestä. Jos nesteen lämpötila on tuota alempi, niin kyse on alijäähtymisestä.

    Tietenkään asia ei ole aivan noin yksiselitteinen, sillä kaasun kupliminen saa aikaan joka tapauksessa alijäähtymisen laukeamisen.
  19. Asia on kiinnostanut ihmisiä jo pitkään. Tässä raportoituja tuloksia lähes sadan vuoden takaa:

    http://rsnz.natlib.govt.nz/volume/rsnz_43/rsnz_43_00_000370.html
  20. Asiasta on kirjoitettu ja väitelty aina silloin tällöin. Tässä pari keskusteluketjua:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000027951753#22000000027951753

    http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=25824
    21. 1 / 19
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt