spkoo

Vapaa kuvaus

Aloituksia

4

Kommenttia

456

  1. Korjauksena vielä: rodkick on eri asia kuin kikka/kicker. Kikkatalja vetää puomia alaspäin, rodkick on seldenin tuote jokka kannattelee puomia - siinä on kyllä yleensä kikkatalja mukana.
  2. Kryssille jalustettuna kikkataljalla ei ole juurikaan käyttöä.
    Avotuulella kikkataljalla pidetään puomi alhaalla, siis silloin kun puomi on niin levällään, että levankisäätö ei riitä.
  3. Ei, ellet vedä letkuja ulkokautta. Sisään se lämpö niistä karkaa ja mitä suurempi lämmönjakelupinta-ala, sitä mukavampi lämmitysjärjestelmä.
  4. Onnittelut, Pod on mielestäni hieno laite. Ihmettelen, ettei suomalaiset ole ehtineet tai älynneet siitä innostua laajemmin. En ole nähnyt yhdessäkään suomalaisessa veneessä.

    Ruotsalaisen tutun veneessä sellaiseen olen tutustunut. Hänellä on Pod keskiveneessä ja yksi kiertopumpullla varustettu lämmityspiiri. Konvektoreita on kaksi perässä, keulassa ja salongissa ja yksi vessassa. Keulan ja perän konvektorit voi ohittaa/sulkea piiristä pois, muuta lämmityspiirin säätöä ei ole. Podin tehoa voi kai auttavasti säätää.

    Laitteen teho riittää kyllä, kun antaa olla päällä. Meillä pidetään kolmen kilowatin puhallinlämppäriä kuivatustarkoituksessa päällä tunnin. Podia voi pitää päällä 5 tuntia, vie sähköä siinä ajassa vähemmän, ei metelöi ja ajaa saman asian.
  5. Vene kirajataan vain yhden seuran rekisteriin, jonka jäsen omistajan pitää olla. Riippuu seuran säännöistä ja käytännöstä mitkä veneet pitää/saa rekisteröidä. Tuskin missään seurassa jollaa kirjataan rekisteriin.
  6. Taloyhtiön säännöissä tuskin asiaan on pykälää, mutta kaupungin järjestyssääntö saattaa ottaa kantaa.

    Tekisin kenties siten, että kävisin jokaisen napurin kanssa henk koht juttelemassa tyyliin: "olisko OK jos toisin ens talveksi, jos häiritsee ni keksitään sit seuraavaksi talveksi toinen paikka". Harva kehtaa sanoa ei ja sen jälkeen kun on sanonut joo niin ei kehtaa alkaa jälkikäteen jurputtamaan. Paitsi Koistine, joka jurputtaa aina ja kaikissa olosuhteissa.
  7. Toiseksi helpoin olisi yläpäästä hiukan vuotava täyttöletkun liitos. Jos liitosta ei saa vuotavaksi niin poraa letkuun kansihelan alapuolelle pieni reikä.
  8. Mika tarkoittanee sellaista kovapohjaa, jossa pehmeä pressupohja, ilmaköli ja sen päällä jäykät levyt. Levyt on kolmesta tai neljästä palasta ja mahtuu kumpparin kanssa samaan kassiin. Levyt pitää pohjan kohtalaisen hyvin muodossa ja on tukevampi astua kuin ilma- tai lattapohjat. Minulla on ollut 6 vuotta vastaava 240 pitkä kumppari SVB:n merkillä. Lienee samalta ukrainalaistehtaalta mistä tulee n. puolet maailman kumiveneistä. Oikein käyttökelpoinen on, ei kuitenkaan lähellekään vastaa RIB-tyyppistä kovaa V-pohjaa.

    300 on varmaankin käytetyn hinta. SVB:llä näkyy nykyään maksavan uusi 240 pitkä 600€.
  9. Sitä paitsi, isoimpien luokkien rata oli aikaisempaa pidempi. LYS1, ORC1 ja IRC luokat kävivät kiertämässä paluumatkalla Tallinnan majakan. Ajat ei siis vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin.

    Tokio II oli kyllä yllättävän hidas. 60 jalkainen puhdasverinen kilpavene ja voitti purjehdusajassa toiseksi nopeimman pitkän radan veneen vain 16 minuutilla. Noh, se toiseksi tullutkin oli kyllä kilpavene (Swan 45), mutta ei aivan yhtä puhdasverinen.
  10. Jep. Kannattaa keskustella myyjän kanssa etukäteen, ettei tule turha reissu.

    Kauppakirjan allekirjoituksella voi kuitata käsirahan, esim 1000€ maksetuksi. Lisäksi kauppakirjaan maininta "Kaupan kohteen omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kun loppukauppasumma xxxx€ on maksettu myyjän tilille xxxxx siihen ja siihen mennessä".
  11. Miten musta tuntuu, että mitä huonompi venemyyntivuosi niin sitä varmemmin kauppiaat ehtii koloistaan julistamaan sitä, miten hienosti kauppa käy? Lähinnä joka vuosi sitten viimeisten varsinaisten kasvuvuosien on sama tarina: "kauppa käy hienosti, tuu äkkiä lunastamaan omasi ennen kuin loppuu". Tässä ironiaa mukana - voihan olla, että kauppa käy jo selvästi paremmin kuin viime vuonna.
  12. Jos uretaanitäytteisiä ämpärimuoviveneitä tarkoitat, niin kannattaa vältellä. Toki jos sopii käyttötarkoitukseen ja ilmaiseksi saa niin voihan sitä käyttää niin kauan kun toimii. Kertakäyttötavaraa ovat. Lasikuituveneen runkoa voi korjata, ABS -muovia ei.
  13. Avataan tätä vähän lisää. Yritin aikaisemmassa vähän luistaa, vaikka luulenkin ymmärtäväni asiasta jonkin verran.

    Yksinkertaisimmillaan galvaaninen erotin on vierekkäin erisuuntiin kytketyt diodit. Erottimen yli on siis molempiin suuntiin diodin kynnysjännite joka estää pienen jännite-eron aiheuttaman vuotovirran. Tämä on oleellista siinä tapauksessa, että maasähkön suojamaa ja veneen miinukset kytketään yhteen. Sitä taas ei pitäisi tehdä muuta kuin siinä tapauksessa, että kyseessä on teräsrunkoinen vene, jolloin on oikeasti tarpeen sähköturvallisuussyistä maadoittaa veneen runko maasähkö suojamaalla.

    Aikaisemmin viitattu huvivenedirektiivi "käskee" kytkemään maasähkön suojamaan veneen runkoon tai miinuskiskoon. Muoviveneessä se on jokseenkin yksiselitteisen väärin. Muoviveneessä galvaaninen erotin on täysin tarpeeton mikäli tehdään oikein, eli pidetään maasähkön suojamaa ja veneen miinukset täysin toisistaan erillään.

    Jos maasähkön kanssa lähdetään hifistelemään niin kytkennässä pitäisi olla suojaerotusmuuntaja. Muoviveneeseen overkill, maksaa, painaa ja metelöi liikaa. Laivoissa sellaiset on.
  14. Kolme järkevää lähestymistapaa akkulaturin valinnan ja asennuksen suhteen:
    1. Ostat laturin missä erilliset ulostulot hupiakustolle ja starttiakustolle.
    2. Ostat laturin missä ainoastaan yksi ulostulo ja kytket sen pelkästään suoraan hupiakustoon.
    3. Ostat kaksi erillistä laturia, hupiakustolle riittävän ja starttiakustolel mahdollisimman pienen automaattilaturin.

    Sinkkisaveriboksista en ymmärrä, luultavasti täysin turha kapistus muoviveneen järjestelmässä.

    Asentajaa en osaa suositella. Pääsääntöisesti homma onnistuu keltä tahansa sähköasentajalta, mutta toisaalta todella harva asentaja ymmärtää oikeasti mitä veneasennuksissa on olennaista ottaa huomioon. Viranomaismääräykset ja ohjeet on ihan täyttä sekamelskaa. Esimerkiksi huvivenedirektiivi ohjeistaa tekemään väärin.
  15. Jos nosturilla ei jonoa eli teillä on aikaa niin ei hätää - rauhallisesti miettien vaan. Jos mahdollista niin kääntäkää masto kannella toisinpäin, huippu taaksepäin. Nostoliina maston ympäri, saalinkien alapuolelle. Etustaagi pitää jäädä nostoliinan ulkopuolelle. Toinen nostaa ja toinen saattelee tyveä kohti mastonjalkaa.
  16. Mikään ei ole ikuista.

    Viestiketjun alkupäässä väitettiin lasikuiturungon korjattavuuden olevan heikko. kylläpä se on nimenomaan korjattavuudeltaan helpoin. Jos esim verrataan laiturinkulmaan puhkottua kylkeä: puuveneessä laudan tai kahden vaihtaminen ei ole järjettömän iso homma, mutta työmäärä on ainakin 10 -kertainen lasikuituveneen vastaavan vaurion korjauksessa. Puuveneen korjaaminen vaatii ammattitaitoa ja kunnolliset työkalut. Lasikuidun korjauslaminointi sujuu erittäin lyhyen perehtymisen jälkeen keneltä tahansa ilman kummempia työkaluja.

    Lasikuituvene kestää saman tai pidempään kuin puuvene ja pienemmällä huoltopanostuksella.
  17. McLube tai joku muu vastaava kuiva voitelusuihke. CRC:llä taitaa olla tuote nimeltä Dry Lube. Monia muitakin teflonia sisältäviä ja tahraamattomia suihkeita on kaupan hyllyssä.
  18. Taitaa nykyään helpoin olla yle areena, tms nettilähetys, jos vain mobiilinettiyhteys toimii ja liittymä + soveltuva laite käytettävissä.

    Mulla on ollut joskus veneellä mukana USB digi-tv viritin PC:n jatkeena ja mikä lie aktiiviantenni. Paljon säätöä, mutta hyvät muistot EM jalkapallofinaalista 2008, jonka katsoin Kökarin Hälsössä. Tais jäädä ainoaksi kokeiluksi.

    EM finaali-illalta 2008 tulee erityisesti mieleen pari nuorta miestä, jotka tuli 2,4 metrisellä kumiveneellä Korppoosta. Etsivät Hälsöstä bensaa perämoottoriin, kun matkan pituus ja polttoaineen kulunki pääsi yllätämään... Väsyneitä ja vähän kylmissäänkin, kun kusitauolla jollain luodolla ohiajavan veneen aalto oli heittänyt kumpparin nurin ja kastellut pojat. Melkoinen seikkailu, en tiedä ajoivatko vielä takaisin. Jos joku (jopa asianomaiset ?) tuntee tarinan jatko-osan niin olisi kiva kuulla.
  19. Vetolaitteessa ei edes kohtalainen määrä vettä vaahtoa, eikä näy korkissa saatikka mittatikun öljyn värissä. Sisään vuotava vesi jää vetolaitteen pohjalle ja paljastuu kun avaa pohjapropun. Kannattaa ehdottomasti avata pohjaproppu joka syksy. Jos vettä tulee edes vähän niin kannattaa valmistautua lähivuosina stefan vaihtoon. Jos paljon niin saman tien. Jos ei ollenkaan niin öljyn vaihto 2-3 vuoden välein riittää vetolaitteen huolloksi, sinkkien vaihdon lisäksi tietysti (olettaen, että mottoritunteja tulee se tyypillinen alle 100 tuntia vuodessa).
  20. Aloittajan ajatus pilvipalvelutyyppisestä kirjausmenetelmästä on tuttu. Siinä on erityisesti pointtina se, että merkinnän voi tehdä tai muistiinpanot tarkistaa mistä ja milloin tahansa riippumatta siitä mihin tietokone, lokikirja tai ruutuvihko unohtui, hukkui, varastettiin tai meni rikki. Google -docsin taulukkolaskenta on siihen mainio.
    21. 16 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt