puuhead

Vapaa kuvaus

"Älä saata minua eikä ketään meikäläistä viinan kiroihin äläkä naisen pauloihin, sillä viina vie jätkältä järjen, rahat ja vapauden. Nainen taasen ottaa kerralla kaikki ja lisäksi jatkaa jätkän sukua, mikä ei ole tarpeen." - jätkän rukous Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2

Kommenttia

725

  1. 3-akselisissa, varsinkin telivetoisissa, on aina nupissa liikaa. Etenkin jos on nosturi mukana. Silloin harvoin, tosiharvoin, ykköskertoja vuoteen, kun puu on todella kevyttä, niin nuppiin ei meinaa saada edes kantavuuskuormaa. Ei vaikka olisi maksimipituiset tolpat. Unohdetaan nyt se ylikorkeaksi kukuttaminen.

    Rankojen kanssa puiden keskipituus ratkaisee nipun koon, 3 metrisiä ajettaessa yksi suht täysi nippu keskelle ja siinä voi olla kantavuuskuorma. Rankojen kanssa saa jo jättää tolpanpäitä näkyviin, yleensä ihan reilustikin. Ilman nosturia nupissa kärsii olla noin samankokoiset niput kuin 4-akselisessa kärrissäkin.
  2. autossa on ratkaistu telinnosto/kevennys? Siis takaohjaavassa neliakselisessa. Pelkästään ohjaavaa akselia saa kevennettyä?

    Tarkoitin helpommalla jälkimarkkinoinnilla 4-akselisia yleensä.
  3. Pattijoki = Pattaya

    Vai oliko se sittenkin toisinpäin, hmm...
  4. Vai miten se Junnu lauloi...

    Pitäisin itsekin järkevämpänä kehitelmänä mahdollisimman keveitä nostotelirihveleitä siirtoajoon + mahdollisimman keveitä perävaunuja ja tähän päällä ärhäkät autot + nosturit metsäpäähän. Uskoisin siirtoautoissa + kärreissä päästävän suht helposti johonkin 15t omapainoihin eli kuormaa saisi laitella jo 45t ja vieläpä lain sallimissa puitteissa. Kärrin vaihto ja nupin kuorman lapioiminen sujuu varmasti tehokkaammin kuin tuollaisen b-jutskan lastaus. Puhumattakaan jos ajetaan kolmosia.

    Tuollaisen siirtoauton puikkoihin luulisi kelpaavan sellaisen asvaltilta asvaltille kuskinkin.
  5. Enpä taitaisi ottaa ristikseni neliakselista takaohjaavaa puuautoa. Ei ole kokemuksia, mutta etukäteen ajatellen tuntuisi aiheuttavan ongelmia jos ajot tapahtuisi mäkisessä maastossa. Ehkä Pohjanmaan lakeuksilla tuollainen takaohjaavalla lisäakselilla varustettu voisi menetelläkin. Jos pitäisi neliakselisista valita, niin ennemmin ottaisin sellaisen, missä ohjaava akseli olisi telin edessä. Painojakauma itsessään olisi kyllä hyvä. Samoin jälkimarkkinoinnin luulisi olevan hieman helpompaa, seuraavan omistajan ei ainakaan tarvitsisi olla heti värkkäämässä lisäakselia.
  6. Eli käytännössä varsinaisen puuauton on tultava metsästä b-trailerin lastauspaikalle ylikuormassa, että saa edes kantavuuskuorman kyseiseen keksintöön. Ehkäpä jopa sellaisilla 67-70 tonnisilla. Jos olisin LP:ssä niin tietäisin ainakin mihin kannattaisi jäädä odottelemaan saalista. Tietysti jos tätä ei koe ongelmaksi niin mikäs siinä. Tai sitten lastauspaikalla pitäisi olla pieni tisuri josta voisi ottaa tarvittavan täytön b-traileriin, mutta tämähän taas lisää puun käsittelykertoja yhdellä ja voidaan tietenkin miettiä että olisiko nämä lastauspaikat sitten oltava asemilla / puulaaneilla joihin taas matka varsinaisella puuautolla voi kasvaa huomattavasti ja b-trailerin matkan vastaavasti lyhenevän, eli b-trailerin edun luulisi kapenevan. Tietysti pitkillä välimatkoilla tuon ei luulisi olevan niin merkittävä ongelma.

    Onhan tuollainen periaatteessa ihan hyvä keksintö joka varmasti toimiikin pitkillä välimatkoilla. Aika näyttää mihin suuntaan homma kehittyy.
  7. Kun olin itsekin siellä savotoimassa niin kuskipulaa tuntui olevan. Varsinkin ammattimiehistä oli kova kysyntä. Ainakin sellainen kuva jäi. Ja myös että suomalaiset kuskit olisivat sangen arvostettuja ruotsalaisten autoilijoiden keskuudessa. Jos osaa kieltä ja on mielenkiintoa olla siellä, niin paikan saisi varmasti ruotsalaiseenkin firmaan.

    Meikäläisen tuntipalkka on ilmeisesti pienempi kuin sinun. Normaalitilanteessa kuukauteen tulee
    vähän enemmän tunteja mikä nostaa kokonaisansioita hieman suuremmiksi.

    Hyvät uudet vuodet sinnekin.
  8. Todellakin: ensimmäisen kerran luin kyseisestä asiasta tältä palstalta. Eikä siitä ole edes kovin kauaa, oisko ollu joulun seutuja. Että ei tämä palsta ihan turha ole :)
  9. on autoalalla tietääkseni keskimäärin aavistuksen verran paremmat palkat kuin meillä Suomessa. Etelä-Ruotsissa puukuskien palkka liikkunee noin 140 kruunun pinnassa mikä tarkoittaa jotain 14,80-14,90€. Enpähän tietenkään tiedä varmaksi, mutta luulen palkan olevan monin paikoin jopa himpun verran parempi. Myös työkulttuurissa on jonkinlainen ero meihin verrattuna. Parempaan suuntaan vieläpä.
  10. No ei kai siinä mitään sen vaikeampaa olekaan. Täälläpäin nosturin jättö linkuttamalla onnistuu myös metsäpäässä pistojen risteyksissä kunhan auton peräpää kokonaisuutena antaa myöten sekä se jättöpaikka sallii linkuttamisen. Tämä onnistuu varmasti myös pohjoisen ajureilta. Ei siihen parkkipaikkaa tarvita. Tietysti jos on varaa valita, niin mukavampaahan se on kovalle maalle jättää. Tai jos ajojen suhteen on järkevämpää tai jopa pakon sanelemaa tuoda nosturi isomman tien varteen niin silloin tietenkin. Toisekseen esim. kesähelteillä ja yleensäkin kun maa on sula, niin renkaat varmasti tykkäävät kun linkuttelee kuorman kanssa. Jos tätä puolta haluaa asiasta ajatella.
  11. Muistelen joskus aikoja sitten (varmaan 6 vuotta ainakin) Sisuviestissä olleen jutun + kuvia (yllättävästi, normaalistihan autolehdissä ei ole kuvia) missä myös oli näkyvillä jonkinlainen kääntyvä kita.
  12. Eipä ole vielä ollut sellaista ajokkia millä olisi voinut nosturin jättää linkuttamalla. Ainakaan järkevästi. Linkuttamalla jättäminen vaatii yhdistelmän peräpäältä kokonaisuutena sekä nosturin jättöpaikalta tiettyjä ominaisuuksia ja kuten joku olikin jo kirjoittanut, varsinkin kesäisin luulisi renkaiden olevan kovilla. Eikä tuo katkaiseminen niin vaikeaa tai aikaa vievää ole etteikö sitä kehtaisi tehdä. Kaksi ylimääräistä kävelykertaa siinä tulee ja vähän enemmän siinä menee aikaa, ei sen kummempaa miun mielestä. Tietysti talvisin kun joku duomatic ja / tai ilmaservo on jäässä ja saat toholla ja tentulla sulatella niin meneehän siinä aikaa, mutta noin yleensä :)
  13. Voithan tuota laskea itsekin menemällä esim. osoitteeseen www.akt.fi. Siellä tutustut alan työehtosopimukseen sen verran että löydät palkkataulukot. Joillakin suoritealoilla on kuukausiliksa ja joillakin h-palkka. Tuntipalkkaa voit hahmottaa kertomalla taulukosta katsomasi luvun lakisääteisillä 80:llä tunnilla. Saat selville kahden viikon palkan. Kun vielä kerrot saamasi tulon kahdella, niin näetkin edessäsi noin suunnilleen kuukausipalkan. Tämän pitäisi olla kaikille se minimitulo kuukauteen. Osa ajaa halvemmalla. Varsinkin ulkomaalaiset, mutta myös suomalaiset. Erilaisilla lisillä, lisätunneilla ja varsinkin korkeammalla tuntipalkalla on vähintään kohtalaisia vaikutuksia ansiotasoon.

    Rikkauksista on kuitenkin turha haaveilla normimääriä tekemällä. Eikä jatkuva töissä oleminen ole kaksista elämää. Minusta ainakaan. Valtakunnallisesti mitaten pieni- tai keskituloisten luokkaan kuulutaan. Riittää normielämään mutta leveily on jo vaikeampaa. Jos sitä nyt joku haluaa tehdä.
  14. kokemuksia sellaisista vetokytkimistä enkä sen puoleen tiedä yleisyydestäkään. Semmoinen mielikuva on itsellänikin että sellaisia olisi kuitenkin olemassa. Kyllä siitä varmaan joissakin tilanteissa on iloakin. Edellyttää tietenkin että auton peräpää on muutoinkin rakennettu niin ettei se rajoita tiukkaan linkuttamista.
  15. Olenkin aika etevä taivuttelemaan sitä rautalankaa. Vähän myöhässä tulee mutta yritän pelastaa sen mitä pelastettavissa on: eli hyvää toista joulupäivää ja miksei vuodenvaihteen odotustakin :)
  16. se nyt näyttää siltä että taidat jo tietää vastauksen tuohon.
  17. Palkka tulee jokaisesta minuutista minkä olet sidoksissa töihisi. Ei nyt työmatkasta kuitenkaan, mutta muutoin. Aivan sama mitä teet tai missä teet niin palkka on kuitenkin sama. Palkattomia jaksoja ei ole.
  18. Jos vain toinen valitaan niin keulassa käytännöllisempi. Joskus voisi olla tarvetta myös sille takapään tangolle joten kyllä sellainenkin kärri menisi perässä missä tangot olisi molemmissa päissä. Eipähän sille takapäässä ole niin paljoa käyttöä, mitä nyt kuorman pari olen kiikuttanut niin itse olisin tarvinnut sitä kokonaiset 2 kertaa. Mutta kuitenkin.
  19. etujarrutehon puolittajaa ei taida olla muun merkkisissä keksinnöissä kuin Sisuissa. Kuten tuossa joku kertoi niin se siis kirjaimellisesti puolittaa etujarrujen tehon eli etusten ei pitäisi mennä niin herkästi lukkoon eli ohjattavuuden pitäisi säilyä pitempään. Eli täten vaikkapa juuri peruuteltaessa mäkeä alas, miksei myös mäkeä laskettaessa, siitä voi olla hyötyä. Etujarrutehon puolittajan käyttö on sallittua vain maasto-olosuhteitta eli toisin sanoen hiljaisissa nopeuksissa.
  20. Renkaat kestävät keskimäärin 14 päivää tuossa ajossa :)

    Tuossa "200 ton truck FH16 scary driving part 2" videossa (oliko se 2min 12 sekunnin kohilla...) on käyny kuskilla jonkinlainen tuuri kun on selvinnyt murtuneella tai katkenneella solisluulla. On vähän Volvo ottanut runtua. Ja varmasti ottaakin jos tulee äkkipysäys ja painoa alkaa olla takana jotain 200-220 tonnia :)
    21. 8 / 37
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt