Vapaa kuvaus

Monitoimimies Espoosta. Myy, kolvaa, rakentaa, hioo, viilaa, muuttaa, soittaa, piirtää, tekee kaikkea, kun hinnasta sovitaan. Puolet työelämästä mennyt teollisuuden R&D puolella, toinen puoli venealalla. Nykyisin päätoiminen yrittäjä. Linkit: http://www.lämmitin.fi, http://www.heater.fi, http://www.mikavanhala.fi, http://www.bändi.fi

Aloituksia

14

Kommenttia

991

  1. Juu, Simrad ja B&G on sama laite teknisesti, ainoa ero on, että B&G Zeus2 mallissa ei koskaan ole sisäänrakennettua kaikuluotain ominaisuutta, kun taas NSSevo2 combo malleissa on. Toki NSS:nkin saa ilman kaikuluotainta, jos haluaa. Toki, aika harva tarvii purjeveneessä ennemmin kiuin structure scania tai Chirppiä, purjehdusominaisuuksien sijaan. Jos noilla purjehdusominaisuuksilla ei ole väliä, niin silloin voi toki ostaa minkä laitteen haluaa. Mutta, jos asialla on painoarvoa, niin kannattaa sekin huomioida. Toki NSS malliin saa sitten Forfrd scan anturin suoraan, joka on matalikkoja nuolevalle purjehtijalle kätevä ominaisuus. Saman forward scan modulin saa sitten myös Sonar Hub modulilla mihin tahansa verkottuvaan B&G tai Simrad monitoiminäyttöön

    En toki ymmärrä, miksi pitäisi väen vängällä ostaa toiseen käyttöön suunniteltu laite, jos vaihtoehtona vierekkäin kaksi täsmälleen mekaanisesti samaa konetta, joista toisen ohjelmisto on trimmattu purjehtijalle ja toisen moottoriveneilyyn ja kalastamiseen.

    Noitten kahden laitteen erot on pikaista vilkaisua suuremmat. Esimerkiksi B&G laitteisiin ei saa ihan niin laajoja moottorinvalvontatietoja kuin Simradeihin. Tällainenkin tuli yhtä isompaa systeemiä konffatessa esiin.

    Noin yleisellä tasolla Navicon tuotteiden ominaisuuksia on trimmattu hieman brändien mukaan.

    Lowrance - > kalastuskäyttöön tuunatut laitteet
    Simrad - > moottoriveneily ja sportfishing, mitä se lienee sitten tarkoittaakaan
    B&G -> purjehdus.

    Yksi, mihin kannattaa vielä tutustua on B&G Vulcan. Karttaplotteri ja monitoiminäyttö ilman verkottumisominaisuuksia, siis ei tutka, eikä useammman näytön ketjutusmahdollisuutta, mutta toki NMEA2000 verkolla. Jos haluaa sitten uida vastavirtaan, voi ostaa Simradin GO7:n, jossa ei ole purjehdusominaisuuksia.
  2. Jos käytätä Wallasta tai Safirea, voit laittaa sen vanhan savukaasuläpiviennin paikalle uuden kansiläpiviennin, mutta väliin pitää leikata vaikka valkoisesta muovilevystä sovitelevy. Uudet kansiläpiviennit on hieman pienempiä. Eberiä asennettaessa pitää aina laittaa runkoläpivienti. Voit kyllä hyödyntää vanhaa putkistoa, mutta sovittimet maksaa äkkiä yhtä paljon, kuin viisi metriä uutta putkea. Toisekseen ne 30 vuotta vanhat putket alkaa olemaan monesti aika hapertuneita ja ruttuisia. Yhden 90mm putken tilalle saa pienellä rassailulla monesti ahdettua 2kpl 60mm putkia. Monesti tuollaisessa veneessä riittää, että on yksi suulake salonkiin ja toinen keulaan, siinä kaikki. 10 metriä putkea ja tarvittaessa kaksi suulaketta. Monesti vanhojakin voi hyödyntää.

    Polttoaineotto on aina otettava erillisellä tankkiottimella tankista, ei koskaan T-haaralla moottorilinjasta. Lämmittimelle pitää vetää suoraan akulta + ja - johtimet, sekä ohjaustaululle kaapeli. Parin kolmen illan askartelulla saa tuon laiteltua paikoilleen.

    Tästä aiheesta on hiljan ollut toinenkin, pitkä ja uuvuttava viestiketju. Siellä on paljon informaatiota ja myös dis-informaatiota.

    Ja nimimerkille "trollitehdas" jos asiallinen vastailu häiritsee sinua niin kovin, niin suosittelen tutkimaan jotain muita viestiketjuja.
  3. Vaikka Webasto AT2000ST ja Safire 2600:n tehoero ei käytännössä olisikaan suuri, niin muuten laitteet on ihan eri planeetalta täysin eri tuotteita eri käyttötarkoitukseen. Eritoten äänessä ja sen saundissa on se suurin juttu. Kun AT2000 puhaltaa yhteen putkeen hikikarpaloita otsalla ilmaa, niin 2600 rullailee ihan itsellänsä. Juuri tuo sama lämpöteho yhteen putkeen tai sama teho kolmeen putkeen on se ratkaisevin tekijä.

    Minusta tämä ilmamääräkeskustelu on koko lämmittimen valinnassa sekundäärinen asia. Monien vuosien eräiden maahantuojien tekemä lobbaaminen asiassa on jäänyt ihmisten päähän soimaan. Olen sitä monta kertaa sanonut. Kaikki lämmittimet pystyvät tuottamaan riittävän ilmamäärän oikein asennettuna.

    Toinen väite on myös, että kun kotimaisen lämmittimen asentaa, niin keulakabiiniin jää lehmänhönkä. No se sama hönkä sinnne tulee merkistä riippumatta. Onko asennustapa sitten se, että otetaan yksi runkolinja, jota haaroitetaan moneen otteeseen matkan varrella ja viimeinen suulake on siellä keulakabiinissa, vai onko tämä toinen tapa, josta keulaan menevä putki on yhtenäinen lämmittimeltä keulaan saakka.

    Samoin kylmien osien läpi menevä putki kannattaa eristää aina, lämmittimestä riippumatta. Miksi ruokkia lämpöhukkaa, kun lämmön voi tuoda perille saakka.

    Lämmittimen paremmuus ei yksistään selviä datalehtiä lukemalla ja laittamalla ominaisuuksia Exceliiin. Ratkaisevampaa on oikea asennus ja oikea lämmitintyyppi oikeaan veneeseen.