Sel-la

Vapaa kuvaus

Niinhän siinä kävi, että mitkään ehdotukset ei menneet läpi ja salasanat aivan hukassa.
Minulla on kalenteri missä salasanani on tallennettuna, mutta aina vaativat uuden, hyvä kai se on, kun niin paljon ikävää täällä tietomaailmassa tapahtuu.
Vähän hätäinen olin tuon nikin kanssa, kokeilin vain S-alkuisia ja jostakin putkahti tuo Sel-la, hyvä etten Seela kuitenkaan, näillä nyt mennään.
Pakkasaikaa nyt sitten eletään ja joulua odotetaan, kaikki aikanaan.
Odottelen tässä kahvivieraita, juodaanpa sitten kahvit uuden nikkini kunniaksi ja voitoksi urakasta jota en koskaan tarvitsisi tehdä.
Päätän aina, että en painele mitään uusia ohjelmia, mutta eikö mitä liian varmaksi kai olen tullut ja Gigantin pojille en ilkeä edes viedä sotujani kunnes tiedän mitä pitää selvittää.
Joku on sanonut, että rikki ei kone mene, mutta minä ainakin todistan, että sekaisin sen saa.

Totuttelen nyt tähän nimeeni ja viestejä sillä laitan, kun en anonyymi halua olla, kaikkea hyvää koko seurakunnalle.

Tämmöinen jouluvieras, syliin koppasin;)

Aloituksia

22

Kommenttia

256

  1. Oikein hyvää tätä vuotta 2024 ja kiitos viime vuoden viestittelystä.
    Puhdas pöytä, kuten Hurskainen totesi ja muutakin viisasta jutteli kaikkea Ursan tietoja ja pilven takaa kurkkimisesta.
    Minulle aurinko, kuu ja muutama tähti on niitä joita osaan nimetä.
    Tee nyt hyvä päätös Hurskainen ja ala siistiä kotiasi, tiedä vaikka joku yllättää käynnillään ja noloa olisi kahvia tarjota sotkuisessa ympäristössä;)
    Hyvistä päätöksistä, en tee kummiakaan päätöksiä, tätä pääkoppaani yritän virkeänä pitää ja liikuntaa harrastaa voimistellen ja juoksemalla huoneiston läpi moneen kertaan päivässä.
    Ikkunani on kolmeen ilmansuuntaan, tulee siinä jokunen askel niiden välillä juosten.

    Ikkunastani katselin ilotulituksen, ne korkeammalle lentävät näin ja komeita oli, autoja parkkipaikat ja tienvieret täynnä, kyllä tuokin tapahtumia ihmisiä yhteen vetää.
    Nyt pakkasta 25 astetta ja ei montakaan ihmistä tai autoa tiellä näy, väsymys juhlimisesta tai pakkanen ihmiset kotonaan pitää.

    Kaikki se mukava yhdessä olo, mistä mkr mainitsit on kadonnut, meilläkin oli tapana kokoontua aattona jonkun kotiin isommalla porukalla, nyt ei kukaan kaipaa näitä yhdessä oloja, tai ehkä kaipaa, muttei kutsuja satele.
    Puhelimen välityksellä nämä ennen niin tärkeiksi koetut nyt hoidellaan.
    Ystävä totesi ettei viitsi edes pukeutua, no sama täällä, yöpaidassa tässä naputtelen minäkin, mutta kyllä vielä vaatteet niskaani vedän joka päivä.

    Ramoona jaksaa jäälyhtyjä pakastella, tuli mieleen, että olisi ehkä viime yönä jäätynyt parvekkeellakin, mutta leudon tullen saisi vettä luututa, joten jätän sen harrastuksen, kauniita kyllä, sen ole kokenut.
    Valoni koristaa tällä kertaa Loppiaiseen asti ja sen jälkeen tulee sellainen hyvän olon tila, kun toteaa arjen tulleen.

    Kauniita ja viisaita asioita sai lukea noista runoista, kyllä joillakin on sana hallussa.
    Heli Laaksosen murre vielä korostaa sanomista.
    Kiitän myös sinua demeter mukavasta taakse jääneestä vuodesta, kirjeystäviksi tavallaan on tultu ja kaipaus syntyy, jos ei aikoihin näe viestejäsi.
    Sama pätee kaikkien vakinaisiksi tulleiden kirjoittajien kohdalla, anojen joita ei aina osaa tunnistaa, mutta viestien sävy paljastaa lämpimin mielin kirjoitetut viestit.
    Makriina murteella kirjoitettu viesti löysi Savoonkin, samoin Neeassa runon kera ja Paloman sieltä lahden takaa,
    Ramoonalle ja perheellesi kaikille kaikkea hyvää alkaneeseen vuoteen.
    Menneestä vuodesta voisin Korpikirjaijan kanssa samoin todeta, että taakse jäänyt aika aika hyvä oli, sukuumme syntyi kolme pientä ja heidän elämän seuraaminen on nyt mielekästä ja kaiken heidän kohdalleen toivoisin menevän hyvin.

    Nyt päällimmäinen huoli on maailman tilanteesta, kädet usein ristin ja huokaan jonnekin toivomuksia, tiedän että ei yhden mummon huokailut asiaa korjaa, mutta uskon meitä on moniaita muitakin, joita asia puhuttaa, hätä tulevista ajoista ja elämän jatkumisista.
    Laitan tähän loppuun äitini laulaman virren alun, ehkä muistan oikein:

    Vuosi vanha vaipui hautaan,
    Murheineen ja riemuineen.
    Ihmismieli nousee nöyrään,
    rukoukseen ja kiitokseen.
    Jospa vuosi alkava ,
    oisi Luojan siunaama.

    Kiitos ystävät ja jatketaan mieli iloisena näistä yhteyksistä;)
  2. Huomenta, herätty on vuoden viimeiseen päivään, pakkasta on, mutta pilvessä kuitenkin, ei kuuta näkynyt aamukahvi seuraksi.
    Niin se jää taakse kaikki niin hyvä kuin pahakin, uusi vuosi koskemattomana eteen avautuu, mitä siltä saadaankaan?

    Eliaana tikkailla keikkunut, minulta jää palovaroittimen patterin vaihto, on apua pyydettävä, on paikassa josta ei seinistä turvaa ja kaksi kättähän se patterin vaihto tarvitsee, jos seinään voisikin nojata, ehkä vielä onnistuisi itseltänikin.
    Kotosalla olen minä myös, ikkunasta kaupungin ilotulituksen katson, onkin aikaisin ei tarvitse sen vuoksi valvoa, tuskin valvoisinkaan.

    Olen sen verran aistinut mkr viesteistä, että huumori mitä viljelee, usein koskettaa itseään, eli hän osaa hymyillä myös itselleen ja se vasta taito onkin.
    Elämä huomattavasti helpompaa, kun silloin tällöin saa hymyn omalle naamallekin, ihan omista aiheistaan.
    Tuota olen yrittänyt opetella, joskus onnistunkin, vaikka enemmän hymyt on kaukana, kun toilauksiani katselen.

    Oikein kateena ajattelen noita lumitöitäsi Hurskainen, näin ulkoilet asian perästä, minulla ei näitä pakotteita ja niinpä jää ulkoilu.
    Mihin onkaan kadonnut muutaman vuoden päivittäinen lenkkini, nyt lenkkeilen puolen kilometrin matkan kauppaan, kerran viikossa.
    Pitäisi itseään torua oikein kunnolla, mutta tietäen lepsuuteni ei siitäkään apua olisi.
    Taistelutahto on hävinnyt, kun tulokset mitättömiä.

    Tuohon vanhuuden häpeämiseen mistä demeter mainitsit, en oikeastaan ikääni häpeä, mutta se kömpelyys mikä esiin tulee tavalla tai toisella.
    Ensiksi jo kaatuminen nolottaa, mutta vielä enemmän se ettei omin voimin ylös pääse, koetan nauruun nolouteni peittää, mutta harmittaa se.
    Vaikka koetan itseäni lohdutella, että nämä pystyyn nostajatkin ehkä joutuvat tämän harmin kokemaan.
    Toisekseen menen halpaan ja olen hyvilläni jos ikäni mainitsen saan kuulla ettei millään uskoisi, nostattaa mieltä ja itserakkaus kasvaa, häpeän näin kertoenkin, hyi minua
    Tuo ruokailu on minunkin mielestä pakon sanelemaa, jos jättää sen väliin, ei kauan viestejä laiteta.
    Nyt vanhemmiten olen huomannut mielitekojeni vähentyneen, tai olen tullut vaatimattomammaksi ruokani suhteen, vai onko sekin sitä yksikertaistumista, kaikki pitää olla helppoa, vaikka aina ruuasta puhunkin.
    Ehkä on niin, että kaikki yksikertainenkin maistuu herkulta..
    Vanhana olemisenkin näköjään oppii, ainakin näin luulen onnistuneeni.

    Katsellaan nyt tämä päivä loppuun ja huomenaamulla aloitamme puhtaan sivun kalenterissa, pitkältä tuntuu ajatella ensi joulun aikaa, mutta pian siitä taas puhutaan.
    Pidetään kesä välillä, voi olla, että tähän lumiseen maisemaankin kyllästytään;)
  3. Ei kuu kumota pilvessä on taivas ja pimeys ympäröi.
    Kuitenkin tieto siitä, että kevättä kohti mennään antaa toivoa kaikelle elämälle, vaikka meinaa nuo maailmalta tulevat uhat toivoa latistaa.
    Sairaudet ovat ainainen riesa ja pienetkin vaivat suurenee hyvällä mielikuvituksen lennolla, tarkoitan itseäni, kun yritän vaikka mitä kipujeni selityksiin keksiä.
    Olisin paljon hyvävointisempi, kun sivuuttaisin mielikuvituksen aikaan saamat tuntemukset.

    Demeter on noiden epätietoisuuksien kanssa joutunut pyöriskelemään, ei kiva, yleinen heikkouden tunne on jostakin oire kumminkin.
    Muistan nuorempana ollessa, kun valittelin heikkoa oloa, äiti sanoi, syö kunnon ateria siitä se paranee, no monasti auttoikin.
    Äitini oli vanhan kansan tervaskanto, vasta viimeisinä elinpäivillään lääkäriin turvautui,
    olen häneltä perinyt vastenmielisyyden lääkäriin menoon.
    Onhan nuo koronan jättämät vaivat monenlaisia, tuskin kaikki edes tiedossa, hyvä kuitenkin, että nuo koronan jälkeisiä "oikeita" vaivoja rupeavat tutkimaan.
    Voin kuvitella sen mitä käyt läpi noiden vaivojen kanssa, epätietoisuus on pahinta, mutta kyllä kaikki selkenee jaksa vaan tätä tunnetta yllä pitää.
    Mukava, että niin moni sinun vaivojesi myötä elää ja apuja tarjoilee.

    Ei ole helppoa Hurskaisellakaan, tuo vyöruusu aika isolla väestön osalla myös kukkii, minulle oli melko tuntematon, nyt olen kuullut tutuilta, että se vasta kauhea vaiva onkin.
    Iho ongelmia olen koko ikäni pienissä määrin joutunut kestämään, mutta aivan pieniä harmeja tuohon yllämainittuun.
    Kolotuksia olen kokenut minäkin, mutta ei mitään Hurskaisen ja demeterin vaivoihin nähden.
    Voimia, jaksamista kummallekin, jospa elämä vielä paremmin sujuu.

    Kiitos onnitteluista Neeassa ja parempaa vointia sinullekin selkäsi kipujen kanssa.
    Nuo kaatumiset sattuipa mihin kohtaan tahansa on jo riskaapeliä ikäisemmille, olen pieniä haaveraita kokenut.
    Varovaisiksi ne tekee, joskus tuntuu, että varovaisuus ei kuin lisää näitä tapaturmia, kömpelyys kasvaa.

    Mkr kanssa olen samoin aatoksin, kyllä kokeissa juokseminen ei olotilaa paranna, sen verran olen niissä juossut minäkin ja kun ei oikein mitään kunnon vaivaakaan saada todettua, ne kivut omassa mielessä luulotaudiksi muuttuu.
    Tulkintaa omin ajatuksin ja luulottelua jos minkä taudin olemassa oloon lisäävät.
    Kohdallani on myös terveyspalvelut toimineet, joitakin lääkkeitä olen lisää saanut ja pieniä kolotuksia olen oppinut sivuuttamaan niiden hävittyä.
    Huumori on yksi oiva lääke, se että jaksaa mielen valoisana pitää vaikeuksienkin keskellä on iso auttava tekijä.

    Korpikirjailija jaksaa innostua ja paiskia hommia olan takaa, lumitöistä tykkäsin minäkin aikoinaan, kun rivitalossa talonmiehen hommat hoidettiin vuoroviikoin.
    Mieheni kanssa pidimme pihan siistinä, kinokset viiva suorina jo aamuvarhain lumityöt teimme, harvoin tarvitsi kanssa asujien hankeen astua.
    Työn tuloksen katsominen iloa tuotti.

    Keitin eilen keiton saamani ohjeen innostamana, paistin tähteeseen rosollit laitoin ja perunat lisäsin sipulien kera ja voi miten makoisa keitto olikin, kiitos vieläkin vihjeestä.
    Tietämätön olen monen asian suhteen ja aina uusi oppi näkyy kannattavalta kokeilla.
    Ilmoitin tyttärelle, miten tein hyviä rieskoja laatikoiden avulla, hän kertoi tehneensä niitä jo monta kertaa, siis muna viisaampi kuin kana, näin se menee.

    Koetetaan kestää vaikeuksiamme ja kirjoitellaan, pientä lohtua aina voi saada tästäkin harrastuksesta;)
  4. Huomenet jälleen, pilvipoutaa ja hitaasti valkenevaa säätä katselen.
    Paistoin ne laatikot ja kerman tähteet rieskoiksi ja hyviä tuli.
    Yllättävää, näin sitä vaan vanhanakin huomaa, miten paljon taitoja voisi lisätä ja miten hyvä, että ruokien teosta kerromme.
    Kiitos vaan tuosta keitonteko ohjeestakin, aion kokeilla.
    Paljon kaikkea kokeilen ja hyödynnän, mutta nämä ohjeet ei ole silmään sattuneet.

    Eilen aamukahvilla kuu möllötti kahviseuranani, ohuen pilviharson läpi kurkisteli, täyden näköinen oli.
    Jospa nimi on enne ja Onnelassa todella elelet, onhan sekin jo onnea, että puhdas lumi ympäröi.

    Mihinkäs olisikaan kiire, käännä vain kylkeä mkr, kyllä ne hommat säilyy, tulee niitä parempia päiviäkin puuhastella.
    Minä aion kyllä rikkaimurilla paikkoja pölystä vapauttaa, silläkin selviää, ei käy selkään kuten tavan imuri, miten hassusti sitä työntelee, että selkä aina väsyy.

    Minulle ei pitsa tarpeita jäänyt, pakkasessa vielä astiat uudenvuoden ruokailuun laatikoita, sitten alkaa arki, valmis olenkin vaikka perunalaatikon tekoon, kaalilaatikkokin maistuisi.
    Seuraavan kerran, kun kauppaan menen katselen löytyisikö potka tai kylkiluita, ne ruskistaisin uunissa ja sitten herneet likoon ja keiton tekoon.
    Loppiaisen perinteinen hernekeitto sitten taas useaksi päiväksi valmistuu, osa pakkaseen ja sieltä sitten mielitekojen tarpeisiin vaihtelua antaa.

    Hurskainen, samojen ongelmien kanssa jouduin painimaan, kun en muistanut perua jatkuvasti tarkoitettua vitamiinisatsia, palautin lähetyksen ja sain silti maksaa sen, kun en lukenut ja huolehtinut peruutusta kunnolla.
    Palautusta ei hyväksytä eka lähetyksen jälkeen ja sen tyhmyyden maksoin, tarkka on näiden tilausten kanssa olla.
    Olen kyllä onnistuneesti tilannut netistä vuosia, mutta nämä jatkuvat lähetykset ovat kiusana, samoin lehdet, jos ei muista perua.

    Hölmöilystä tällä kertaa ja tulihan ruuatkin mainittua, mutta se on kuitenkin elämisen ehto, joten suotanee.
    Eläkää niin kuin sanotaan, viimeistä päivää, kohta vuosi menee loppuun.
  5. Huomenta, viimeisiä vetelee tämä vuosi, kauppaan ei ole asiaa, ruoka riittää uuden vuodenpyhätkin.
    Voi olla, että makkaralenkkikin tulee maistumaan.
    Nakeista en jostakin syystä tykkää, siskonmakkara maistuu.
    Facebookista luin jonkun tehneen lanttu, porkkanalaatikoista tähteille jääneistä lituskoja leipiä. niitä aion kokeilla tänään.
    Ohjetta ei paremmin kerrottu, kivan näköisiä olivat kuvassa, kai sitä jotain lisuketta osaa lisäillä.
    Ruuastahan taas sorruin puhumaan, näin kauan lupaus piti, sallittakoon, sillä kyllä se on mielen ja kehon kunnossa pidon edellytys;)

    Ramoonan joulu oli taas kaunis ja mukana pystyin eläytymään tilanteisiin, kauniisti kirjoitit, voi aistia, että teidän joulu oli" hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen".

    Palomalla myös joulu ja juhlinta sujunut vaikeuksista huolimatta hyvin, yhdessä olette olleet ja se on joulun yksi tärkeimmistä asioista,
    vaikka yksinäinen joulukin joululta tuntui.

    Onpa harmi tuo demeterin tilanne, kokeissa juokseminen jatkuu, se ei mitään mieltä ylentävää ole, mutta selvyys olisi hyvä saada vaivan aiheuttajasta.
    Epätietoisuus kuluttaa ja sairauskin etenee, kun oikeaa hoitoa ei löydy, joulusi kuitenkin oli tapahtumia täynnä, ehkä siinä ei jäänyt aikaa surra omaa tilannetta.
    Joskus tilanne on kuoleman tapauksen sattuessa arka paikka ja monetkin haluaisi ohittaa sen normaalein tavoin.
    Mukavaa keskustelua ja muisteloa on syntynyt puhelin keskustelujen yhteydessä, minäkin kaksin lempinaapurini kanssa olin lenkkisaunassa ja purin koko puhumattomuuden ajan hänen kuultavakseen, tunti vierähti nopsaan, oikein säikähdimme, että miehet vuorollaan eivät pääse saunomaan.

    Mkr huokailee joulun menemistä ja kyselee minne se menee, no muistojen joukkoon ja väsymys nukutaan pois.
    Mukavaa oli iso-mummonkin seurata pienten iloa joulun ansiosta, se jos mikä on aitoa esitystä

    Kristiinakin joulunaika oli hyvän ruokailun täyteinen, ihana tyttösi hyvin huolehtii äitimuorista.
    Tuo selkäkipuilu ei niitä mukavampia ole, sen olen minäkin aina väliin joutunut kokemaan, ainakin imurointi on sille myrkkyä.

    Minulla ei asiaa verokonttoriin ole, ei kai kaupungissa sellaista olekaan, sikäli mitä olen lehdistä lukenut.
    Keva lähetti ennakkoperinnät ja Varma varmaan näinä päivinä, sitten vaan maksan määrätyn veron ja otan vastaan minulle kuuluvan.
    Esitäytetty lomake tulee ja sen mukaan minulle kuuluva tipahtaa kuun eka päivinä tilille, vähennyksiin ei menoni riitä.

    Nyt sitten päivä on valennut, sammutan jouluvalot valoisammaksi ajaksi ja taas sytytän hämärän tullen, kohta sekin vaiva loppuu;)
    Kaikki palaa normaaliin reilun viikon perästä, nyt kivaa torstaipäivää ystävät.
  6. Huomenta arkeen, muutama päivä normaalia ja sitten taas juhlintaa ilotulituksineen.
    Vuoden saamme odottaa seuraavaa joulua ja sen tapoja ja tottumuksia, paljon on keskustelua antanut tämäkin mennyt joulu.
    Jouluaikaa kuitenkin vielä elämme, sillä Nuutti joulun pois vie, minulta jo Loppiaiseen loppuu.
    Niin paljon kun minäkin joulusta tykkään, kyllä sen loppuun saaminen on hyvä juttu, kaikki ylimääräinen koristelu ei kuulu arkeen.
    Loppiaisena oli tapana keittää hernekeitto kinkun tähteistä, nyt ei ole kinkkuakaan, joten saattaa jäädä keittämättä.

    Uupumukseen asti on juhlittu, kun kirjoittajia ei Nojatuoliin istahtamaan ole ehtinyt, onhan sitä vieraiden kestitystä ja kyläilyä enemmän joten ymmärtää ettei jaksa tähän viestittelyyn keskittyä, no jospa tulevaisuudessa.
    Minulla ei kiirettä, en kai sitten loppuun palanut valmistelujen aikana, vaikka paljon touhusinkin.

    Kiitos Hurskainen, kun viestin laitoit, en ihan yksin ketjua täytä;)
    Tuo viimeisen arviointi mielessä minullakin pyörii, mutta hyvä, että ei kuitenkaan varmaa tietoa siitäkään
    Sinä jaksat muistaa noita lintujakin, varmaan runsas lumi peittää kaikki talven töröttäjät joista ruokaa ovat löytäneet, moni taloyhtiö on syöttämisen kieltänyt rottapelon vuoksi.
    Nuo krempat mistä mainitset melko yleisiä ovat, harva tämän ikäinen ihan ilman niitä selviää.
    Me olemmekin liki samanikäisiä, näin muistelen.

    Tänään sauna-ilta, saan talon asioista jotain hajua, viimeksi saunakaverit kertoivat huumekasvatuksen vuokralaisen asunnossa löytyneen, nuori mies aikoi rikastua sillä tapaa, no poliisi korjasi kasvit omiin varastoihin, miten pojan kävi, siitähän ei poliisi kerro .
    Talon toisessa päässä tämä asunto, en tunne näitä nuorempia asukkaita, en kaikkia muitakaan.
    Onnekseni tämä talon osa on rauhallista, häiriöitä ei ollenkaan.
    Tuo vuokralaisten saaminen on aika riskaa peliä sekin, onnistuuko tai ei.
    Minullekin esitettiin, että vuokraisin asunnon silloin muutto ruljanssin yhteydessä, mutta onnekseni en näin tehnyt, nyt olen hyvilläni asumuksestani.

    Toivottelen hyvää vointia, jospa joku ehtisi piipahtaa viestin laittamaan, niitä kaipaan;)D
  7. Iloista Tapaninpäivää, eikös se niin ole, että Tapanina ilo irti otetaan, joulun harras tunnelma katoaa.
    Ennen rekiajelut oli Tapanina ja aamusauna näissä ympyröissä ainakin kylvettiin.
    Tuosta Oli sanasta taas löytyi aihetta muistuttaa, olisi tietysti oikein pitänyt sanoa, että aatto oli rauhaisa, näin poliisi ilmoitti.
    Minun jouluni kestää Loppiaiseen, sitten riisun koristeet ja laitan varastoon.
    Yritän oikolukea viestini, mutta aina jää huomautettavaa, olen pahoillani.

    Joululaulut on soineet, minä tykkään niitä vanhoja kuunnella, usein mukana laulan, nämä uudet sovitukset ei korvaan kauniina kuulosta,.
    Vanha jo olen, kai tähän minulla on oikeus näin sanoa, vanhat sanoitukset useinkin hartaita, surumielisiä, tuovat lapsuuden mieleen.
    Lapsuuteni puute ja ankeus koskettaa lauluillaan, sodasta johtuen kaikesta oli puute ja ilokin tuntui synniltä.
    Rakkautta ei puuttunut, vanhempani tekivät elämäni onnelliseksi, sen ajan tarpeiden mukaisesti, huoleton oli lapsuuteni, sodasta huolimatta, mikä varjonsa elämään jätti jokaiselle.
    Tämän ajan ihmisille olisi syytä muistuttaa, ettei kaikki ole itsestään selvää, kovin levotonta aikaa eletään, toivoa sopii, ettei samaa kuin silloin jouduta kokemaan.
    Miksiköhän kaikkea vanhaa muistellessa tulee surullisia ajatuksia, vaikka elämä on paljon ilojakin tuonut.

    Ano 17,28 oletpa kokenut aikamoisen kolauksen, kun luottoihmisesi tuollaisen tempun teki.
    No elämä on jatkunut ja nyt sitten seuraavaa joulua varten aloittelet siivoamaan;)
    Päivä alkaa pitenemään, vanha kansa sanoi, että viikon pesässä pysyy ja siitä sitten alkaa valkenemaan.

    Mieheni kuoli 67- vuotiaana, aivan liian nuorena, se itä-suomalaisia koskettava sepelvaltimotauti vei.

    Lehdestä aina huomaa poistuvien työkavereiden ja tuttujen nimiä,, se mikä minulta on tekemättä on jo monen kohdalle tehty.
    Kälyni oli eilen ruokailemassa kanssani ja hän on reilun vuoden vanhempi kuin minä, sanoi olevansa valmis kuolemaan.
    Itse en voi näin sanoa, elämänhalu pursuaa, vaikkakin nykyisin enemmän arvostan yksin oloa.
    Mielessäni iloitsen ja suren kaikkien kokemia asioita, ihmettelen muutoksia ja seuraan tapahtumia.
    Vaivani ovat niin vähäisiä, tosin valitukseen kyllä niitäkin riittää, mutta pääasiallisesti olen hyväkuntoinen.
    Myötäelän kälyni elämää, hänelle kerääntynyt runsaasti kaikenlaisia vaivoja, nyt näkökin on hiipumassa, kyllä siinä elämän halukin on loppumassa.
    Tasaisina eivät nämä elämän reitit meitä kohtele.

    Alakuloiseksi meni Tapanin riemuisan päivän valkenemisen rupattelu, mutta nyt kuitenkin unohdetaan huolet ja iloitaan kukin tavallamme, tai vaikka vaan lepäillen,. näin minä teen;)D
  8. Leppoisaa joulun jatkoa, meillä täällä suomessa joulu oli kai rauhallinen, olen huonosti uutisointia katsonut.
    Sota jatkuu siellä missä ei rauhasta tietoakaan, joulukaan ei sodan käyntiä vähentänyt, miksi?
    Maailman päättäjät eivät halua tinkiä mistään, vain oma mielipide yllä pidetään ja hätää lisätään.
    Ei auta kärsivien rukoukset ei kansalaisten pyynnöt, tuhoa vaan ja tuskaa lisätään.
    Sivistyneessä maailmassa ei osata elää jakamalla hyvinvointia kaikille.

    Oma aattoni meni hyvin, katselin televisiota ja söin runsaan aterian joulurauhan julistuksen jälkeen, ilokseni sain nähdä jo monasti nähdyn elokuvan, missä lempinäyttelijäni olivat pääosissa, Rikhard Gere ja Julia Roberton, tykkäisin enemmänkin näitä vanhoja hyviä kuvia katselle.
    Kasetteina minulla niitä on ja poikani lupasi kysellä jospa saisi näkyviin näissä uusimmissa telkkareissa, joku kosketinpää olisi kai saatava.

    Lumentulo loppui sitten aatonaaton jälkeen, kyllä sitä sen verran tulikin, että kolaa sai työnnellä.
    Lisää luvattiin meidän kulmille ja jos sulamista jää odottamaan kahlaamaan joutuu, parempi heti kohta kulkuväylät avata.

    Noita kirjain puutteita tulee, ei ne minun mielestä ymmärtämistä estä, joten kiitos onnitteluista Mira ja joulun jatkoja sinullekin.
    Niin se pyörähti taas ikä yhden vuoden ohi ja uutta putkeen, kuten sanonta kuuluu.
    Mitä tuokaan vuosi tullessaan, onneksi emme tiedä, arvailutkin voisi unohtaa, elää vaan.

    Viikon perästä vuosi vaihtuu ja sen jälkeen pitkä aika seuraavaan juhla- aikaan, arkea riittää.
    Sitähän mekin yritämme tehdä mielekkäämmäksi kirjoittelun avulla, joskus jopa onnistuen.
    Tulkaa nyt kertoilemaan miten joulu meni, onko masu kasvanut liiasta tarjonnasta, omani on pysynyt entisellään.
    Eihän sitä syö enemmän kuin jaksaa ja tarkkaan seuraten ei ruuatkaan pääse pilaantumaan, vaikka runsautta onkin.
    Oikein hyvää Joulupäivän viettoon, huomenissa jo riehakkaampaa menoa, kenellä mahdollisuuksia on.
  9. Kiitos,,, Hyvää Joulua!
  10. Lämpimät kiitokset syntymäpäivä onnitteluista, tänään jo uuden luvun aloitan;)

    Hyvää ja Rauhaisaa Joulun alkua, tähän ketjun loppuun.
  11. Huomenta jouluisiin tunnelmiin, kaikilla taitaa asiat hyvin olla ja se onkin jouluisen mielen hyvä asia.
    Ihmettelenkin näitä ihmettelijöitä jotka kantavat huolta toisten syömisistä ja ruuan ostoista, eihän ne ole itseltä pois.
    Jokaisella on oikeus tehdä joulustaan oman näköisen, ruuan kuin muidenkin touhujensa kanssa.
    Hyvä kun vain kaikille ruokaa riittää ja maksaminenkin onnistuu, jos joku sairastuu liikasyömiseen tai antaa ruuan pilaantua oma harminsa on.
    Kun joku jakaa menunsa toisten iloksi sekin virikettä antaa toisille, aivan kuin Mira ja tepa sanoivat.

    Palomalle on väitteitä tullut runsaasti, vaikka uskon totuudellisesti asiansa esittävän, miksi aina löytyy harmillisia mainintoja.
    Jokaisella on omat tavat ja jutut, miksi epäilyjä kaiken suhteen.
    Kateutta en tunne, kuten uskon monen toisenkin sen tunteen kaikottavan, miksi pitäisi olla kateellinen tuntemattoman ihmisen elämästä?

    Erilaisuus on rikkautta, opetellaan hyväksymään erilaisuutta, mkr totesi oikein, tylsää olisi elämä, jos kaikki samoin toimisi.

    Lunta tuli lisää ja luulen, että joka puolen suomea sitä on on tarjolla.
    Voi olla hankalaa haudoille päästä, mutta esteenä lumi ei voi olla tämänkään totutun tavan toteutuksesta.
    Kohta tytär tulee hakemaan, kynttilät ja seppeleet rakkaiden muistelulla haudoille viemme, jatkavat sitten päiväsaikaan matkaansa jouluvietto paikkaansa.
    Jouluisin miettein Sel-la.
  12. Huomenta ja yhä vaan toimetonta aikaa, huomenna haudoille ja minun jouluuni kuuluu vain rauhaa ja lepoa.
    Tiedän joulun olevan, aaton siis sunnuntaina, mutta minulla on kaikki valmista, siksi voin toivottaa toisille rauhaisuutta ja lepoa;)
    Sopii minulle, että jätätte kaiken viimetippaan, minä vaan en siitä omassa elämässä tykkää, rauhoittua tahdon jo aattona.

    Ainahan sitä sanomista keksii, kuten tuon kalankin kohdalta, tuodaanhan kaloja Norjasta asti ja eivät varmaan juuri tuoreina pysy, mutta syömäkelpoisena kuitenkin.
    Minä laitoin kraavilohen suolaan ja pakkaseen, säilyy ja ei suolaannu liika, näin olen ohjeen saanut, sitä noudatan.
    Puhun paljon ruuasta, sen laitosta, ja syömisestäkin, en kyllä muista julistaneeni olevani fiksu, kehittynyt, en sivistynytkään, mutta olen kuitenkin minä ja elän kun välillä muistan syödä.
    Ainahan arvosteltavaa löytyy.
    Olen edelleen sitä mieltä, että kaupastakaan ei aina löydy juuri eilen tehtyä, säilymisaika joskus yllättävän pitkä,, kotona tehtykin säilyy oikein säilytettynä jopa viikon, eikä säilöntäaineet mitään riskiä aiheuta.
    Sovitaan, että jokainen saa elää omien tottumusten mukaan, kaikilla ei elämä samaa rataa tarvitse kulkea, mitä esimerkiksi minulla menee.

    Elämä on täällä meillä kuin lintukodossa tälläkin hetkellä ja pysähtyessä miettimään maailman tilannetta voisi pienet harmit unohtaa.
    Auttavan käden voimme ojentaa lievittämään maailman tuskaa, pientähän se on yksilön osalta, mutta yhteisin teoin apu kasvaa lopulta kohdatessa hädässä olevia.

    Liekko huonoa tuuria on saanut sairaaksi tullen, ei kiva, samoin Eliaana polvensa kanssa, no lohdutuksena voin sanoa, että vaivani minunkin elämää kiusaa.
    Olen miettinytkin, että minun kipuilut siirtyvät paikasta toiseen, aikansa tuntuvat kohteessa ja kohta toista kohtaa kipuillen, polvet kuitenkin pysyvä vaiva.
    Kävelysauvat ulos mentäessä tuki ja turva., säätkin vaikuttaa, kun sateet tulevat kivut yltyy.
    Geeneillä on varma voima sairauksien myötä, muistan ajan jolloin kaikki perheeni jäsenet sairastuivat, minä en ja sekin, kun mieheni tuskaili verenpaineen ja kolestrolin myötä,
    Ihmetteli, samaa ruokaa syömme ja sinulla ei mitään ongelmia, olen todella onnellani ja hyvien geenien avulla tähän ikään asti päässyt.
    Syömällä ja ilman mitään erikoista se on onnistunut, kyllä se ruokailu suuri osa elämästä on.

    Nyt ylisanoja kohdalleni olette tarjoilleet demeter ja ano 17,23, en mikään kummajainen, ajatuksenikin melkoisen puutteellisia, kun vertaa taitaviin kirjoittajiin.
    Muistan ajan kun sain jatkuvasti huomautuksia oikeinkirjoittelusta, mikään ei korjaantunut, kai väsyivät opettamaan, kun huomasivat taitoni;)D
    Voi olla hyväkin joskus sivuuttaa maininnat itseen kohdistuvat, kun muuttaa ei niitä voi.
    Harmikseni yhdyn noihin demeterin arvioihin, ennen oli huumori päällimmäisenä ja kirjoittelussa ei pieniin virheisiin, ylilyönteihinkään puututtu.

    Mkr hyvä on raivausta tehdä, paljon tavaraa kertyy ja vaikka vaikea on roskapussiin tyrkätä, niin ajan oloon niitä ei muistakaan.
    Yritän luopua monista rakkaista asioista, jos lapseni jotain haluavat, yritän iloiten sen antaa, miettien, että luovuttava on elämästäänkin ja mukaan ei mitään laiteta.
    Joskus herää ajatus, että mihinkähän senkin tavaran olen laittanut, mutta siltä osin muisti on unohtava, hyvä niin, huomaan tulevani toimeen ilmankin.

    Tulikohan nyt taas pituutta niin, ettei viesti lähde, uusimaan en kyllä rupea.
    Ahertakaa te joilla hommat hakusissa ja levätkää jo voiton puolelle päässeet.
  13. Huomenta jo valkenevaan päivään, kolme yötä ja ainakin lasten odottama joulupukki oveen kolkuttelee.
    Vieraita kävi, kaikki sujui hyvin, terapia koirakin tuli tervehtimään.
    Tyttärenpojan vaimo kasvattaa koiriaan ja yksi koira on koulutettu terapiakoiraksi, käy Tukholmassa vanhainkodissa vanhuksia tapaamassa.
    Rotumerkintä on vehnäterrieri, näyttelystä näyttelyyn kulkevat ja palkintokaapit täyttyy, nyt enemmän niitä, kuin poikien painikisoista saatuja aikoinaan.

    Ramoonan lapsenlapsen kanssa syntymäpäivä jouluniloon liittyy, joskus se vähän harmittikin, mutta nykyisin hyvin onnistuu joulunkin aikaan.
    Kiirettä ei minullakaan ja tuosta pöydän tyhjäksi raivaamisesta minäkin ihan hämmästyin, kun miespuolisetkin kuppiinsa tarttui ja kantoi keittiöön,, kunnolla en ylös päässyt, kun ruuatkin jääkaapissa, hyvin on äidit porukkansa koulanneet.

    Demeter kamppailee harmiensa kanssa ja joskus varmaan usko paremmasta on koetuksella, mutta kyllä näihin oloihin tottuu ja aina voi muutos parempaan tapahtua.
    Onko astma sinulta todettu, vai sydänkö puuskutukset aikaan saa, minulla myös henki meinaa loppua, kun vähänkin yritän kovemmin touhuilla.
    Kaiken tekeminen alkaa minullakin olla vaikeaa, mutta kiireet unohdan, varaan aikaa joka hommaan, istun ja taas jatkan, näin se tuli siivous jouluksikin tehtyä.
    Eilen illalla istuimme yhden naapurin kanssa saunassa, hänellä myös harmeja terveytensä kanssa, minua viisitoista vuotta nuorempi, joutuu käymään milloin missäkin kokeessa ja ei vaan kohdetta vaivoihin voida täysin löytää.
    Sydämessä läikähti, kun hän sanoi miten tykkää kanssani jutella, tunne molemminpuolinen, osaamme myötäelää toistemme tunteita ja se lämmittää ja lohduttaakin.
    Ikävä tuo poikasi kolarikin, joskus varmaan tuntuu, että kaikki harmit päälle kaatuu, mutta jaksa uskoa, että asiat muuttuu ja kevättä kohti menossa ollaan.

    Makriinakin huolin kera elää ja voimattomana vierestä veljensä eloa seuraa.
    Näinhän se menee , vaivat lisääntyy eritahtiin toisilla voimat loppuu ennen toista ja huolet siirtyy paremmin voiville.
    Onhan kuitenkin lohdullista tietää, että ei veljesi ilman hoitoa ole, jospa pääsisit katsomaan ja näin hyvältä tuntuisi kumpaisestakin.

    Palomalla mahtava menu, kyllä varmaan kaikille maistuu, miehesi siis myös joulunajan lapsonen, mukava näin saada sukua koolle juhlimaan.
    Onnittelut minultakin ja jaksamista puuhissasi, kyllä se joulukin teidät tavoittaa;)

    Ano 12,23 hyvinpä poikasi kysyikin, tästä on Martatkin muistutelleet, komerot ehtii siivota vaikka Vapuksi.
    Onhan se tosin läpi käydä kaikki asuttavat tilat, pölyä tämä toimintamme aikaan saa, vaikka ei komeroon asumaan mennäkään.
    Mukavaa joulua poikasi kanssa.

    Lääkitys puree korpikirjailijalla, se hyvä, jaksaa kaiken valmistaa jos itse niin haluaa, minulle se myös on perinne ja vaikea on luopua, pakonedessä sekin tapahtuu.
    Pidän juurikin noista itse tehdyistä taikinoista, ovat maistuvia, eivät murene käsiin, kuten ne oikeat tortut tekee.
    Näkyi maistuvan minunkin kahvittelijoille, piirakatkin upposi munavoin kanssa, kraavilohta vielä suolan nälkään.

    Rauhallista touhuilua myös Eliaanalla, joulu se tulee rauhaisallakin tavalla, kun aloittaa ja suunnittelee, ei kiire tavoita.
    Nykyisillä säilytysmahdollisuuksilla onkin mahdollista ajoittaa tekeminen.
    Varmaan ihana yhteinen tilaisuus teillä, kun pieniä lapsosia mukana, sitten veljen ja kissan kanssa hiljennytte joulunaikaan.

    Kaikille toivottelen näin viimeisille joulun touhuilulle rauhaisaa ja levollista mieltä, joulu on hiljentymisen aikaa.
  14. Huomenta nolla kelistä ja pimeästä Savosta.
    Uuden Vuoden ilotulitus oli keskustelussa paikallisessa lehdessä, puolesta ja vastaan, minulle sama, mutta voihan se lapsiperheille iloakin tuottaa.
    Joku kertoi, että ilotulitus vähentäisi yksittäistä paukuttelua ja keskittyisi pieneen paikkaan, koirien omistajatkin olivat yhden paikan ilotulituksen puolella, kuin läpi yön kestävästä paukuttelusta.
    Olisihan se kielto säästöä, kun talous on tiukalla kaupungissa.

    Minun joulukiireet on ohi, pullataikina odottaa leipomista, ehtii ennen kahvittelijoiden tuloa, saavat uunituoreet rusinapullat maisteltavaksi.
    Tänä päivänä suurin joukko käymään tulee, sitten yksittäin lapset piipahtavat, lauantaina käymme haudoilla, kun tytär lähtee lumisiin maisemiin aattona.
    Lunta on meilläkin, mutta yli puolen metrin on vähän ylempänä.

    Minusta joulumieli tulee ihan itsestään, jos on sen henkinen , että joulusta tykkää, mutta eihän pakkoa ole kellään, yksi pidempi pyhien seutu kumminkin.
    Voihan olla , että joulu on menettänyt tarkoitustaan kaiken kaupallisen ja muiden harrasteiden myötä.

    Minä en tykkää, kun joululauluja uudistetaan, no joku voi hyväkin olla, mutta kyllä ne vanhat tutut korviin parhailta tuntuu ja mukanakin voi laulaa.
    Joku mieliala ja mukaansa tempaava sävellys joskus tarttuu tajuntaan pop-musiikistakin
    Pavarottia kuuntelen ja muita ulkolaisia suuria ja taitavia laulajia, levyjäkin on melko pläjäys.

    Nyt pullataikina leipomiskunnossa, rauhaisaa ja lepoakin aina väliin toivottelen.
  15. !00% oli tulos, mutta kyllä jotain aina unohteleekin, tai ainakin varmistus paikallaan.
  16. Aikaista huomenta, taas uni katosi, vaikka yritin silmiä kiinni pitää, siksipä nousin ja nautin tästä ympäristön hiljaisuudesta.
    Jos jonkun yön nukun hyvin seuraava jo levoton, sekin kai liittyy ikään, olen monen vanhemman ihmisen valittaneen huonosti nukkuvansa.
    Keskiviikkona tulee Ruotsin vieraat tyttärenpojan perhe(6) pistäytymään ja olenpa valmis vieraita kestitsemään, lähtevät sitten viikonlopulla vieläkin lumisempiin maisemiin, vanhemmat lähtevät mukaan, heillä on varmasti riemukas joulu.
    Tyttärentytär viettää joulun kotona lapsiensa kanssa, miehen vanhemmat ulkomailla joulunajan, tuntuivat ihan hyvillä mielin oman joulunsa viettävän.
    Pojan perhe vuorottelee päivissä, kun ei oikein onnistu kaikille yhtäaikainen joulun vietto, lapsia heilläkin yhteensä kuusi, kaikki pieniä.

    Poika soitteli eilen kysyen joululahja toiveita, no olipa helppo vastata, en tarvitse mitään, no lopulta sai lypsettyä yhden uusimistarpeen, kahvinkeittimen.
    No saapas nähdä onko joulupukki samaa mieltä.
    Hän tykkäisi ostaa aina jotakin aineellista ja mietinkin, että melkein kaikki koneet mitä minulla on , on hänen hankintojaan, televisiosta lähtien, viimeinen ostos astianpesukone.
    Varoittelin kyllä, että en huoli kuin vanhan tippalukolla olevan, en jaksa monimutkaisempia opetella, kai niitä löytyy vaikka kuinka hankalia malleja.
    Harmittelin, kun en hoksannut ostaa hellaa itse sammuvana, kun sen viimeksi ostin, ei tarvitsisi käydä viimeisenä katsomassa onko hella sammutettu.
    Vielä tuo muisti on avaimien kanssa pelannut, muistelen yhden kerran oven taakse jääneeni.

    Kissat ovat aivan ihania, minullakin on ollut kaksi kissaa naimisissa ollessa ja nyt ihastelen facessa taitavia osaavia kissoja.
    Koiriakin on ollut kaksi, sekarotuinen ja Tiibetinspanieli, molemmat hellyttäviä ja viisaita.
    Olen pitänyt pääni ja jaksanut voittaa haluani ottaa kissa, mietin, että mihin joutuu, jos piankin kuolen, ehkä pojan luokse pääsisi, heillä kuitenkin kaksi koiraa jo ennestään, vävy ei tykkää kissoista.

    Jopas saitte keskustelua VC:n siivoamisesta, eiköhän tämän päivän ihminen sen osaa tehdä jokainen omalla tavallaan.
    Mitä vanhempi on pönttö, sen hankalampi puhdistaa, pinta kuluu ja ruostejuovat vedestä ilmaantuvat.
    Coca Colaa joku esitteli pöntön pinttymien putsaukseen, ajatelkaapa mitä myrkkyä onkaan ja sitten sitä herkkuna juodaan.
    Kyllähän paljon on tarjolla aineita, millä väitetään puhtaaksi saatavan, mutta myrkkyjä samalla ja vesistölle haitallisia, tokko ne vedenpuhdistuksessakaan pois lähtee.
    Yritetään nyt puhtaaksi jollain konstein saada;)
    Minulle jää kylppärin/VC:n pesu viimeiseksi.

    Kiireen se monasti saa joulu aikaan, kuten Palomakin töistäsi kerroit, mutta jos jotain jää tekemättä, ei se maailma siihen kaadu.

    Surullisia nuo ystävien katoamiset maanpäällisestä, mutta sekin kuuluu normaaliin kiertoon, jo tässä vuoroaan odottelee.
    Olen liki vanhin suvussani, kai lähtönumero seuraava ?
    Sunnuntainlehdestä saa lukea kuolleiden hautailmoitukset, siellä tutujakin huomaa mananmajoille siirtyneen.

    Tässäpä tämän aamuun mietteet, tehkää päivästänne mukava;)
  17. Kiva, että saitte sanotuksi nuo huonot asiat ja hommat.

    Älkää ihmeessä pitäkö kiirettä, ei ahkeruutta, minua ei sekään haittaa ja hyvä, että rahka oli sopivaa.
    Syökää ja touhutkaa ihan omatahtoisesti, minähän en tilannetta pysty arvostelemaan.

    Minä pidän nämä huonot tapani, teillä on sama oikeus, sovitaanko näin;)
  18. Huomenet viimeiseen joulua ennen viikkoon, varmaan touhua ja kiirettä pitää monellakin, minulla ei;)
    Neljä astetta mittarissa ja eilisen mukainen aurinkoinen päivä tulossa.
    Näin outoa unta, jossain lämpimässä maassa olin, aivan vieraiden ihmisten kanssa ja uimaan menoa siellä pohdittiin, jonkun nuoren kotia järjestelin, oli riitaantunut vanhempien kanssa, mutta sopu aikaan saatiin.
    Omat lapseni ei tienneet missä olin, kunnes sain puhelimella yhteyden, toivoivat minun siellä viihtyvän mitään hätää ei heillä.
    Kaikkea sitä unissaan tekee, no ei kuitenkaan paha uni ollut.

    Mieheni oli taitava omissa töissään, mutta kun puhuin remontista mökillä, sanoi, että en kirvesmies ole, hän kai epäili korjauksen jäljen arvostelua aiheuttavan ja sitähän hän ei sietänyt, mitä teki piti olla hyvä jälki.
    Metallimies oli, taitava hommassaan ja näppärä mielestäni käsistään, oli vaan niin kova itsekritiikki että kaiken piti onnistua
    Aivan toista kuin omat tekemiseni, haalin kaikenlaista hommaa, harvoin täydellistä mistään tulee.

    Pitääkin yrittää tuota hiekkapaperi konstia, kai varastosta sitäkin löytyy, mieheni piti huolen, että kaikkea mahdollista oli varastossa.

    Joulukiireet on tavoittanut kirjoittajat, no sen ymmärtää, ehkä sitten joskus taas näkee kaikki kirjoittajat viestiä laittamassa.
    Kokeile vain tuota taikinaa korpikirjailija, helppo on tehdä ja hyvin sain kaulittua, sopii minusta hyvin pasteijoiden tekoon, tortut eivät oikein kohoa, mutta maku on hyvä.
    Ehkä rahka tekee raskaaksi taikinan, pitäisikö laittaa enemmän kohotusainetta?

    Yksi sukka on vielä keskeneräinen, ehkä tänään senkin saan valmiiksi, kunhan tässä vähän kotia kunnostelen.
    Joululiinat laitan pöydille ja mitähän muuta sitten ripustelenkaan, joulun kelpaa tulla vain paisti ja jouluvehnänen tekemättä.

    Olisi mukava, kun ei paukkupakkasta tulisi, ei liioin rankkaa lumisadettakaan tarvita, hyvää ja ahkeraa viikkoa toivotan;)
  19. Huomenta sunnuntaipäivään, ulkona erikoinen ilmiö, aurinko pyrkii taivaalle, ihana jo ajatuksena on ollut niin hämäriä päiviä pitkän aikaa.
    Liukkaudesta varoiteltiin, se on ainoa tai melkein ainoa harmi talvesta, pitää kulkea kieli keskellä suuta.
    Onnekseni en tarvitse lähteä mihinkään, siinä varastoinnissa se etu, kotoa löytyy kaikkea tarvittavaa.
    Nukuin kahdeksan tuntia putkeen, harvinaista, nyt uskoisi mummon jaksavan vaikka mitä, tekemisiä vaan vähän laisesti, loppusuoralla kaikki tekemiset.

    On minusta kummallista, jos ei tyhjälle tontille voi lumia kärrätä, eihän ne siinä ole kuin muutaman kuukauden ja sulavat pois,
    Mistä poliisi moisen epäilyn saikaan aikaan, hukkakäynti kumminkin.

    Nuo kaikenlaiset makunautinnot kuuluvat jouluun, katkaisevat ruokatavanomaisuuksia mukavasti.
    Ramoona on taituri kaiken kauniin laittamisessa, sen olemme saaneet viesteistään aistia, ja kyllä kattauksella on suuri merkitys ruokailutapahtumaan.
    Itse olen laiskistunut, etsin sen helpoimman tavan ruokailussa, nyt kuitenkin jouluna aion oikein kattaa pöytäni juhlavaksi.
    Jälkeläiseni pistäytyvät vaan joulutervehdyksillä ja kahvipöydän kattaukseen jää yhteinen hetkemme, no sitä varten olen laittanut kyllä monenmoista heidän makujensa mukaista, uskon joulunkin mieleen tuovan.
    Kaipaan niitä aikoja, kun 17 henkilöä pöytään istui, ruokailimme aina joulurauhan julistuksen jälkeen ja hetki on mieleen jäänyt , muistoja kirvoittaen.
    Sen jälkeen jokainen suuntasi oman joulun viettoon.
    Jouluaatto aamuna kävimme aina ja käymme vieläkin kynttilät haudoille viemässä, nyt vähän jo huolestuin, kun tytär jälkeläisineen lumisiin maisemiin pois kotoa jouluaan menevät viettämään, miten haudoilla käynti onnistuu, mutta suunnitelmat selvät, haudoille pääsen.
    Nyt jouluni on yksinäinen, mutta en ole yksinäinen, varmaan nautin siitäkin olotilasta täysin.

    Mieheni teki itse teroituslaitteen jolla veitset piti terävinä, no sitähän minäkin yritin käyttää, mutta kun veitsi oli koloja täynnä eihän sitä teräväksi saanut.
    Saksia en osaa teroittaa ja tylsiä ovatkin, niille kai pitää olla omanlainen teroitin.
    Pitää tunnustaa, että huolimattomuuttani olen taloussaksenikin epäkuntoon saanut, leikkelen kaikkea mikä käteen sattuu, sitten saan harmitella laiskuuttani, kun en oikeaa välinettä käsiini hakenut.

    Liekko, virkkaaminen on kiva tapa aikaa kuluttaa, olen harrastanut sitä koko aikuisikäni, sänkypeitteitäkin virkannut useamman, mutta yhtään ei minun sänkyni päällä ole, kaikki on pyytäjille annettu.
    Mietinkin jo, kun suuren pöytäliinan virkkasin, josko sen yhden hengen vuoteelle laittaisin, kun pöydälle harvoin tarvitsen, pitää kokeilla.
    Kotonani kaikki tekstiilit on oma tekemiä, ja laatikot täynnä pikkuliinoja, nykyisin ei kai liinoja pöydällä pidetä.
    Olen miettinyt jos alkaisin niistä liinoista jotain verhon tapaista suunnittelemaan, eri värisiä ovat, mutta jospa kuitenkin jotain kivaa aikaan saisi.

    Neeassan toivomuksiin rauhasta moni yhtyy, kyllä on aivan kauheaa nuo sotaiset viestit ja riidat, on kuin joku sokaisisi ihmiset taistelemaan kaikkea ja kaikkija vastaan, tietoa luulisi olevan paljon rauhankin aikaan saamiseksi.
    Vanhat miehet päättäjinä eivät traumoistaan pääse ja lietsovat levottomuutta, historiaan voi toisillakin tavoin jäädä.

    Jospa tässä tältä aamulta, toivotan rauhaisaa pyhäpäivää, levätään, todistan unen tarpeen huolehtimisesta, elämä on aivan valoisan tuntuinen, kun unta on saanut tarpeeksi.
    Rokotuksen jäljetkin on parantuneet;)
  20. Aikaista huomenta, lähden myyjäispiirakoiden pussitukseen, ahkerat emännät ovat eilen paistaneet liki tuhat piirakkaa, ja aina loppuvat kesken.
    Vien myös omia neuleitani yhteisen talkoohenkeen nojaten.

    Ostin eilen lohen ja sattui silmään Fiskarsin alennusmyynti ja ostinpa uuden fileointi veitsen, entinen käyttökelvoton.
    Tuli mieleen mieheni teroittama veitsi ja varoitus siitä, että varovasti, se on terävä.
    Mies lähti töihin ja minä jotakin rupesin veitsen kanssa tekemään ja eikös mitä, sipaisin veitsellä peukalon alapuolelta ison siivun auki, verta tuli valtavasti.
    Käärin haavan ja jatkoin puuhia, olisi pitänyt kuulemma tikattavana käydä, jäi käymättä, haava parani aikanaan, mutta peukalo jäi luttanaksi.
    Samoin repäisin muuttotuhinoissa käsivarteen viiden sentin haavan varaston verkko oveen, tyttärentytär olisi tikattavaksi vienyt, enhän minä joutanut kesken muuton, nyt arpi muistona.
    Siellä täällä arpia muistona toheloinnistani, hyvin yleensä ilman lääkäriä ovat korjaantuneet.
    Olipa ihana fileoida, 1,600 g painava lohi.

    Nuo ivapuheet dementia sairastavista ei mielestäni kuulu palstalle, tauti on aika yleinen ja sitä sairastava ei ole itse tilannut tautiaan.
    Voi olla, että nämäkin puheet voit sattua omalle kohdalle, emme voi tietää.
    Minua tarkoittavat viitteet eivät osu, olen muistitestin vasta tehnyt ja kaikki hyvin, onko enää huomenna, sitä ei voi tietää.
    Olen useankin kerran todennut, että tältä taudilta välttyäkseni koetan aivojeni toimintaa piristää kirjoittelulla.

    Perunoista vielä kuitenkin sanon, että ihastuneita oli ruokapöytäni nautiskelijat, kun höyryävän uusia perunoita sisältävän kulhon pöytään kannoin, tillinoksin koristettuna.
    Ei koko armeijaa kuitenkaan pöytääni ole koskaan istunut, mutta likiarmeija ikäisiä nuoria miehiä useampikin ja heille kaikki maistuu.
    Kyllä kaikki tekemäni on tarjolla tänäkin jouluna, sillä jostakin aikaa luonani käyvät ja olisipa tylyä jos ei mummolla tarjottavaa olisi.

    Kaikenlaista puuhaa riittää, mutta en niistä nyt kerro, etten anna aihetta muistutella, ehkä joskus palajan taas näihinkin asioihin;)D
    Mkr sanoin, kenelläkään ei ole kieltoja meille kirjoittajille oikeutta antaa, kirjoitellaan vaan Kristiina, eikä nämä viestit ketään loukkaa.
    Liekko oikeassa olet, kyllä sen hyvän mielen saa, kun huomaa jaksavana jonkun työn hoitaa.
    Nokkela keinot keksii, kuten kerroit korpikirjailija.
    Saunanpesu jää minulta sivuun, palkattu talonsiistijä sen tekee.
    Myöskään krääsää en osta, teen sitä itse;)

    Nyt pieni matka tallustelemaan ja sitten taas kotiin vaikka laiskottelemaan.
    21. 12 / 13
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt