Sel-la

Vapaa kuvaus

Niinhän siinä kävi, että mitkään ehdotukset ei menneet läpi ja salasanat aivan hukassa.
Minulla on kalenteri missä salasanani on tallennettuna, mutta aina vaativat uuden, hyvä kai se on, kun niin paljon ikävää täällä tietomaailmassa tapahtuu.
Vähän hätäinen olin tuon nikin kanssa, kokeilin vain S-alkuisia ja jostakin putkahti tuo Sel-la, hyvä etten Seela kuitenkaan, näillä nyt mennään.
Pakkasaikaa nyt sitten eletään ja joulua odotetaan, kaikki aikanaan.
Odottelen tässä kahvivieraita, juodaanpa sitten kahvit uuden nikkini kunniaksi ja voitoksi urakasta jota en koskaan tarvitsisi tehdä.
Päätän aina, että en painele mitään uusia ohjelmia, mutta eikö mitä liian varmaksi kai olen tullut ja Gigantin pojille en ilkeä edes viedä sotujani kunnes tiedän mitä pitää selvittää.
Joku on sanonut, että rikki ei kone mene, mutta minä ainakin todistan, että sekaisin sen saa.

Totuttelen nyt tähän nimeeni ja viestejä sillä laitan, kun en anonyymi halua olla, kaikkea hyvää koko seurakunnalle.

Tämmöinen jouluvieras, syliin koppasin;)

Aloituksia

22

Kommenttia

256

  1. Nyt lupaan lopettaa kertomisen joulu ja muistakin puuhistani, kun niistä jo ihmettely ja kiukutus saa alkunsa.
    Niin itsekkääksi sitä on tullut, että se minä, minä meinaa joka paikkaan ilmaantua.
    En kilpaile, en yllytä ketään tekemään, minusta vaan on hauskaa valmistella voimieni mukaisesti.
    Sydämestäni ei ole löytynyt vikaa ja eikös se ole hyvä, kun joskus innostuu, urheilijatkin siitä kertovat.
    Verenpaineeni 127//60, syke 90, mutta mittari näyttää ok:ta, joten turhaan valittelen, joskus alapaine menee 50 tienoille.

    Mitähän voinkaan kertoa, kun elämäni melkein näistä touhuista karttuu, no katsotaan osaanko muusta puhua:)
    Kohtuudellisesti en osaa toimia, harmittelen,
  2. Huomenta jälleen, joulu lähestyy ja minun työni ajallisesti oikein suunniteltu, eilen tein porkkanalaatikot, kun paistoin nämä omatekemät taikinasta lähtien tortut ja pasteijat.
    Mielestäni sujui helpolla, taikina oli hyvä kaulita ja tortut eivät syödessä murene.
    Samasta taikinasta tein pasteijat, voitahan siihen tarvitaan 250 g vehnäjauhoja 250g 1 teelusikka leivinjauhetta, 250g rahkaa.
    Voi ja jauhot nypitään ja rahka sekoitetaan sekaan vaivataan tasaiseksi, tovi kylmenemään.
    Täyte jauhelihaa, sipulia, riisiä ja keitettyä kananmunaa, pippuria, suolaa ja tilkka kermaa,
    Kumpiakin tuli noin 30 kpl, pieniä oli tortut, mutta onhan pöydässä muutakin tarjolla.
    Keitin luumusoseenkin itse, sain makeuden oman makuiseksi, joskus valmis sose on liian makeaa.

    Olen miettinyt miten rajamiehet toimivat näiden pakkasen kynsiin tulevien kanssa, tuskin on sydäntä jättää pakkasen kouriin kuitenkaan, johan siinä inhimillisyys puuttuisi.
    Iso on vastuu heillä, toivottavasti kaikki hyvin sujuu.

    Minulla aikoinaan oli mökillä pieni neliruutuinen ikkunakarmi, maalasin levylle kukkia ja naputtelin levyt ruutuihin, ihan kivan näköinen oli.
    Minä ehkä toisin jonkun karmin kotiini ja laittaisin lastenkuvat siihen roikkumaan, karmia ei minulla ollut, teetin tikapuut ja niihin kuvia laitoin, lattialla seisoo seinään nojaten ja lapsenlapset siitä tervehtii pienenä olleina.

    Ei noista selkävaivoista taida kokonaan eroon päästä, ikäkin siitä huolen pitää, mutta siihen on tyydyttävä.
    Brinkkalan tapa viettää joulua, on sopiva minullekin.

    Kyllä nuorilla on monellakin noita kädentaitoja, pojan tytär eka vauvaa odottaessaan rupesi virkkaamaan mustekaloja ja siitä innostui muutakin virkkaamaan tuli torkkupeittoja ja lopuksi sitten neulominen alkoi sujua.
    Viimein osti ompelukoneen ja nyt ompelee lastensa vaatteita ja on vasenkätinen, silti työt sujuu.
    Nyt neuloo kirjopuserot ja mekot tyttärelleen ja miehellekin puseron, minusta se oli suuri ihme, kun itse en vasemmalle kädellä osaisi edes neuvoa.
    Tuosta sielunsisaruudestakin mainittiin, kyllä se niin on, että kirjoittaenkin löytää samanhenkisiä, joilta kirjoittaminen sujuu samansuuntaisina ja haluina.

    Ikävää tuo vaivojen kanssa eläminen demeter, mutta kunhan nyt taudinkuva selkenee ja saat oikeat lääkkeet, elämä hymyilee, usko vaan siihen.
    Minulla on naapuri joka on toistakymmentä vuotta minua nuorempi, hän joutuu juoksemaan lääkärissä ja kokeissa uupumukseen asti, vaivoja löytyy, mutta aina kohde muuttuu, selkeyttä ei meinaa asioihin saada.
    Masentunut on ja väsynyt, en yhtään ihmettele, en minäkään jaksaisi moista rumpaa, mutta kai se olisi opittava kestämään jos kohdalle sattuisi.
    Minä taidan viskata verenpaine mittarin metsään, aina vaihtuu paineet, ja sydän hakkaa kuin sian saparo.
    Ikävintä on, kun yölläkin takoo, toisaalta hyvä, muutenhan en enää elävien kirjoissa olisi.

    Nyt on vihdoin rokotuspäivä, saa nähdä antavatko molemmat, heidän on valta.
    Huomenaamulla menen pussittamaan piirakoita myyjäisiin, siinä panokseni talkootyöhön, muutamat sukat vien myyntipöydälle.
    Iloa päiväänne!
  3. Lumisateiset terveiset Savon suunnasta, töitä riittää aurauskalustolle ja huomataan miten tärkeitä ovatkaan, myös linja-autojen tärkeys tänään huomataan monenkin kohdalla.
    Niin se vain on, että tärkeitä on näidenkin töiden sujuminen ihmisten parhaaksi, arvostus usein vaatimaton.
    Pikku-joulu tuli pidettyä, ruoka oli hyvää, hieman häiritsi tieto siitä, että oli jouduttava pois toisen kattauksen jaloista, hyvin laulut menivät ja ilokseni huomasin, että herkistymistä meidänkin esitys sai aikaan.
    Monelle tuttu Kodin kynttilät ja kaunis Tuikkikaa oi joulun tähtöset, sai muistot kotiin ja omaan lapsuuteen heräämään.

    On puhetta ollut asumisen muodoista ja niiden rasittavuuksista, itse olen aina asunut kerrostalossa ja se on minulle hyvä tapa, kaikki tulee valmiina oman oven ulkopuolelle.
    Tokihan huonon tuurin sattuessa voisi kanssa asukkaat aiheuttaa jotain harmia, mutta niin onnellisesti on minun kohdalla ollut, että rauha on täydellinen.
    Kadun vieressä voisi liikenteen melu häiritsevän, mutta olen niin tottunut niihin ääniin, että ei vaivaa.
    Ymmärrän täysin senkin, että oman kodin rakentaminen ja siinä asuminen tuo erilaista hohtoa elämään ja vaikea olisi siitä luopua, voimia tarvitaan yksin jääneenä ainakin naisten suhteen, onhan pihatöissä hyvinkin raskaita hommia.
    Itse pelkäisin mahdollisia vikoja joita ei pystyisi arvioimaan, onhan ne pieninä huolina myös kerrostalo asukkailla, asukashan vastaa omalta osaltaan kaikenlaisen huollon tarvittaissa.

    Olen kyllä eri mieltä, etteikö anoja huomioitaisi, kyllä aika usein kohdistetaan anoille vastauksia kellonajan mukaan, miten muuten voisikaan, mutta ilkeyksiin kukaan ei halua, ei kannatakaan vastailla, riitahan siitä syntyisi.
    Olen usein todennut, että tutuiksi tulleet onnistuvat viestinsä laatimaan vastausta odottavaksi tai muuten mielekkääksi ja mukava on kantaa ottaa.
    Paljon on anoja joilla sama taito.

    Nuo muuttoasiat hyvin mielessä, kun päätin muuttaa tien toiselle puolen, pyysin kirpputorilta auton ja säkitin kaiken joutavan ja pyysin vielä vintiltäkin hakemaan tavaraa.
    Melkein pakotin jälkeläisiäni ottamaan taulujani, keksin sanoa, että muistoksi on vietävä;)
    Sillä touhulla katosi varmaan paljon tärkeääkin ja sitten heti kohta muutin takaisin, vielä silloinkin tavaraa hävisi, nyt olen melko tyytyväinen väljiin säilytystiloihin.
    Muuttaminen sujuu nykyisin muuttofirmojen avulla, mutta näinkin vanhana pitäisi malttia olla, ei joka mielen pyrähdyksestä muuttoa pitäisi tehdä.
    Kantapään kautta sekin on opittava;)

    Tuosta joulusta vielä, nautin jo ajatuksena, että yksin olen, en kaipaa mitään lastenkaan hälinää jouluuni, sekin on koettu ja nyt vain ihan oma joulu oman näköisenä.
    Joulunaikaan kyllä lapset käyvät, mutta aatto on nyt tämän näköinen.

    Torttuja ja pasteijoita aion tänään tehdä, mitä muuta jää nähtäväksi.
    Huomasin juuri, että joulu on tuossa tuokiossa, mutta vielä on kokonainen täysi viikko sitä ennen ja ehtii siivouksetkin tekemään.
    Olen kyllä käynyt puhetta itseni kanssa, että ei kaikkea ole pakko tehdä, mutta nuo perinteet painaa, ehkä ilman niitä jäisi jouluni vailinaiseksi.
    Muistakaa väliin rauhoittua ja ajatella omia voimia, sen mukaan sitten puuhastellaan;)
  4. Huomenta, hyvää pakkaspäivää toivon valkenevan, lumisadetta kyllä säätiedotus lupaili.
    Tänään yhdistyksemme pikku-joulu, ruokaillaan jouluisesti ja lauletaan tietysti, joulumieleen herkistytään.
    Siinäpä ainoa pikku-joulu onkin, takavuosina oli useampia, nyt vain muistoissa ne elää mukavina kuitenkin.
    Paljon unohduksiin jää, usein jotain mieleen välähtää on oikein miettien yrittää tavoittaa monia asioita, joku jotain mainitsee ja siitä muistotkin lisääntyy.
    Olisihan se melko sekasotku, jos kaikki mielessä pysyisi, uusia asioita ei päähän mahtuisi;)

    Demeter on yksin jäänyt vastaanottamaan taas kerran noita ilmaisuja joita silloin tällöin tulee.
    Ihmettelen kovasti miksi pitääkin noita ilmi tuoda, jokaiselle avoin palsta ja ainakin Noja-tuolin taholta ei ketään ole kielletty osallistumasta.
    On turha mainita, että muutaman naisen voimalla muka, meitä on iso joukko vakikirjoittajia, joku mieskin mukaan uskaltanut, kuten huomattu on ei kieltoja kenellekään.
    Aloituksenkin voi tehdä kuka tahansa, se on vaan muotoutunut näin, ketjun olen uskaltanut aloittaa ja siihen kirjoittajat ovat tiensä löytäneet ja toisista tullut hyvinkin tuttuja kirjoittajia.
    Ystäviä, kasvoja näkemättä voi saada näin kirjoittaen sekään ei keltään pois ole, jokainen voi nimimerkin ottaa ja tulla tutuksi.
    Anoja huomioidaan jos aihe antaa aiheen, ei noihin tokaisuihin liioin vastausta kai kukaan odotakaan.
    Onhan näitä jauhettu useankin kerran, toistoiksi menee.
    Nuo nälvimiset ei suurta uskallusta vaadi, kun nimettömänä voi huonon sanan kirjoittaa, jospa joku uskaltautuisi omalla nimellään myös.

    Kiitos demeter viestistäsi, näin se on jos joku ei paikalle ilmaannu, kohta huhuillaan, se on mukava asia.
    Eipä anneta harmia mieleen tulla, olemmehan jo aika tottuneita näihin valituksiin, mitkä on vähän kuin hiekkalaatikolta lähteneitä, mutta tarve sanoa on toteutunut.

    Korpikirjailija on työn tuoksinassa, älähän liikaa sinäkään riennä, voi takapakkia iskeä, vaikka niinhän se on, kun haluja riittää paljon jaksaakin;)

    Nyt tämä "emäntä" lähtee vaatetustaan katselemaan, onhan vähän paremmin siihen kiinnitettävä huomiota, on juhlan aika.
    Kello 11 juhla alkaa ja toinen vuoro klo 14, molemmissa on laulamassa oltava, ruokaa tuskin toisella kerralla masuun mahtuu.
    Mukavaa ja hyvää mieltä jokaiselle.
  5. Katsotaan huomenaamulla pelaako jatkossa.
  6. Kokeilen nyt miten on pääsy sisään, aamulla pitkän viestin laitoin, mutta eipä annettu tällä kertaa sitä julkaista, katsotaan miten käy jatkossa.
  7. Huomenta valvotun yön jälkeen, en ymmärrä mistä näitä öitä ilmaantuu jolloin ei uni tartu.
    Olen aina kehuskellut, että uni tulee ja riittääkin, heti kun pääni tyynyyn painan, vanhuusko tämänkin aikaan saa.
    Päivä tästä syystä taas menee kuin unta näkisi.
    Kaikenlaista joutavaa sitten mietin, onko sukkia tarpeeksi, pitääkö vielä jotain ehtiä tekemään, eilen juuri kerroin, ettei kiirettä ole, pitääköhän sekin pakolla aikaan saada.
    Jospa onkin vain tilapäinen häiriö, en tykkäisi yöllä valvoa.

    Mieleen tulee useinkin ne entisajan puutteelliset säilömishommat, mutta kyllä silloinkin pitkin syksyä jouluun valmistauduttiin.
    Ei ollut lisäaineita säilymisen kannalle, etikka ja suola taisi olla yleisempiä.
    Sika tiinuun suolattiin ja kai kinkkua lioteltiin joku aika ennen paistoa, liika suola pois saatiin.
    Oli hyvät kellarit missä juurekset säilyi, hillot ja mehutkin.
    Muistan mansikkahillon päällä olleen homeen, se pois otettiin ja hyvältä maistui makea hillo.
    Siitä varmaan tavallinen lääkitys saatiin, homeen sanottiin olevan lääke johonkin, näin pitkään ainakin minä olen elänyt, liekö homeen syytä tämäkin;)

    On se hyvä, että lintuja voi jossain syöttää, täällä on linnun syötöt monessa paikoin kielletty, rottakanta on lisääntynyt linnun ruokien ansiosta

    Ymmärrän hyvin tuon haluttomuuden poikiasi vaivata demeter, näin minäkin lasten suhteen yritän elää, nyt toivoo sopia, että ulkoillen saat lisää voimia ja siitä se elo muutenkin paranee.
    Teet minkä jaksat ja uskoisin jostakin apuakin löytyvän. tärkeintä on elää voimiesi kanssa, levätä ja unohtaa kaikki turha.
    Kohta keväälle alamme siirtyä ja se jos mikä toivoa antaa paremmasta, näin uskon.

    Viimeiselle viikolle jää minun muutamat paistettavat ja siivoilen sitten aivan viime tipassa,
    voi olla, että Ruotsista tulevat jo paljon ennen joulua, mutta tarjoan sitä mitä valmiina on.
    He vuokrasivat mökin Tahkolta, viettävät tyttären ja vävyni kanssa joulun siellä, minutkin olisivat vieneet sinne, mutta en halua, kotona paras.
    Poikani luo tulee myös lapsien perheet ja heistä kertyy jo iso joukko, sinnekään en halua mennä, pari joulua olen kokeillut kylpylässä, mutta parhaan joulun saan kotonani.
    Katan pöydän hieman juhlallisemmin ja kuuntelen jouluista musiikkia ja nautin, tähän olen päätytyt;)
    Vielähän hoo hetkeen on aikaa, mitä tahansa voi tapahtua, viime yönäkin Dinittiä kielelle otin, hieman oireili sydän, mitään vikaa ei ole löydetty, mutta aina väliin oireilee.

    No niin, joulu puhuttaa tavalla tai toisella jokaisella, onhan ihana, että vuosi katkeaa näin talven aikaan, sitten kesän puolella juhannus saman homman hoitaa.
    Nyt katsomaan päivän valkenemista ja katselemaan keksinkö (jaksanko) mitään kivaa.
    Aina se päivä iltaan kuluu, vaikka mitään tekemättä , levätäkin pitää muistaa vaikka touhua riittäisikin.
  8. Sinisestä hämärästä aloittelen kirjoittamaan, varmaan ei päivä kirkastukaan, lunta hissukseen satelee.
    Jouluinen näkymä, minä niin tykkään näistä sinertävistä aamuhämyistä, valkeasta maisemasta ja rauhaisasta olosta, mikä täällä aina sunnuntaiaamuisin on.
    Voi aivan kuvitella miten perheet nauttivat aamutarjoilujaan ja viihtyvät perheen parissa pitempään.
    Minullekin on tulossa tapa, että kahdeksaan asti unta vetelen, herään aikaisemmin, mutta uni vetää puoleensa ja olen antanut periksi, minulla ei kiireet pakota mihinkään.
    Ihmettelen sitäkin, mihin kiireet on häipyneet, aiemmin kukonlaulun aikaan nousin ja päivä kiireiseksi silti muodostui, nyt saatan torkutella päivällä tuolissani ja jo hyvissä ajoin yöunille vetäydyn, silti väsymys painaa.
    Ihan huomaamatta olen kiireistäni luopunut ja vain nautin olostani.

    Olen niin pahoillani elämäsi harmeista demeter, jos jotain apua voisin tarjota sen tekisin, se vaan on niin, että aika harvoin sitä apua voi antaa, mutta ajatusten voimalla sinulle kestävyyttä lähetän, toivoa paremmasta olosta aina on.
    Joskus taakka tuntuu ylivoimaiselta, mutta asioilla on tapana järjestyä jossakin kohden, vielä elämä hymyileekin näin haluan kohdallesi toivoa.

    Paljon on tuoni vienyt kirjoittaja ystäviä, pitkä on tie ollut tähän hetkeen ja päällimmäisenä muistot kirkkaina loistaa, niin ihania ystäviltä tuntuvia kirjoittajia on matkalla kohdannut.
    Mkr olet oikeassa noissa muisteloidenkin kohdalla, ne ikävät on aika jättää taakse, ei niistä mitään hyvää tänä päivänä aikaan saa, surua ja kiistaa vain.
    Jokainen on saanut osansa ikävistäkin asioista, vaikka voisin sanoa olleeni silkkihansikoiden käsittelyssä kaikin puolin.
    Meillä kaikilla on kirjoittajia joilla ei mielipiteet kohtaa, mutta jättäen asian siihen, on helppo jatkaa.
    Minä en ole arkistoa kaivellut, mutta muistoissa on Kahvipirtti ja pelkkinä hyvinä muistoina, näin toivoisi vuosien jälkeen Noja-tuolinkin olevan, elämää rakastavien viestien avulla.
    Se piirre mikä on harmillisesti iskenyt yleensä palstalle on tuo toisten pyrkimys loukata, mitä sillä saavutetaan?

    Eliaana on ammatiltaan nuo taidot osaava, näin luulen ja siihen iso halua auttaa lähimäistään, on oiva yhdistelmä.
    Puhut aina niin lämpimästi perheestäsi, että herättää halua tutkia omaakin tilaani, osaanko olla äiti, mummo ja isomummo tarpeeksi tavoitettavissa.
    Olen otettu, kun tyttärenpoika sanoi haluavansa kaksin jutella, kun joulun seutuun tulevat, samoin tyttärentytär istui eilen kiireettömänä jutustellen perheensä elämästä,
    Ehkäpä on hyväkin, että kiireet on ohi ja olen kuuntelemassa lastenlasten kertomaa elämästään, ehkä jonkun neuvonkin voin antaa, siltä eivät kyllä välty;)

    Tuo piirakan määrä jäi mieltä painamaan, en koskaan piirakoita yhtä käyttöä varten tee, vaan aina isomman määrän, on se niin iso talkoo minulle, joka en tuosta vaan kiepauta tarvittavaa.
    Muistan anoppini tuoneen aina sen neljäkymmentä piirakkaa käydessään ja ei ne pakkaseen joutaneet ne syötiin suurena herkkuna, muuta ei tarvittukaan.
    Omatekemät piirakat säilyvät pakkasessakin ja lämmityksen jälkeen munavoita päälle ja pienen nälän sillä vie mennessään.
    Parhaimpia ovat heti uunista otettuina. no tämä tästä.

    Jouluvaloja voisi nyt sammutella, päivä on valennut sen minkä valkenee, kohta taas hämärä laskeutuu, elämmehän sitä aikaa, hyvää leppoisaa sunnuntaipäivää;)
  9. Oikeassa olet mkr, minulla on tyttärenpojanpojat aikuisia miehiä, eipä kauan mene kun tarjoilut on napsittu.
    Poikani myös on piirakkahimoinen, maistuu ne toisillekin jos jää jotain tarjolle.
    Miten joku voi ajatella, että vain itseäni varten leivonnaisia laitan, kyllä ne pöytään on tarkoitettu, kun vieraita tulee ja joulun aikaan heitäkin onneksi tulee pistäytymään.

    Näpertelyä on varmasti lisäksi jos nuket lieneekin ostettuja, onhan hän kertonut paljon itsekin tekevänsä.
    Olikohan vielä jotain mihin vastausta kaivataan;)

    Kivaa teatteri nautintoa mkr.
  10. Hyvää aamupäivää, nukuin pitkään ja nyt tuntuu kuin päivä olisi hukassa.
    No eihän mitään hommaakaan ole suunniteltu, joten aivan luppopäivää taidan viettää.
    Lunta satelee ja pakkasta 15 astetta, kevyellä pääsee kolamiehetkin.

    Piirakat onnistuivat, se taito minkä olen oppinut on siis säilynyt, tyttärentytär mökiltään piipahti ja voiteli piirakat avukseni.
    Uunini ei ole oikein hyvä, kun anoppini ohjeitten mukaan 12 minuuttia pitäisi riittää kypsymiseen, tietenkin ohutta kuorta vaatii.
    Ilahduin, kun istualtani pystyin kaulinta pyörittämän, työpöytänitaso sopiva, vähän laiskalta se näyttää, mutta sallittakoon näin huonojalkaiselle mummolle.
    Nyt voisinkin tämän homman taas haltuun ottaa, pieni oli taikina ja vain nelisenkymmentä piirakkaa paistoin, ruisjauhoja ei ollut enempään.

    Sibeliuksen musiikki on ollut keskustelussa, mahtava kirjohan sitä on, itselleni nuo sinfoniaosuudet on jäänyt heikoimmin kuunnelluksi.
    Pitäisi varmaan oikein keskittyä ja kuunnella, ehkä niistäkin jotain minun mieleistä löytyisi.
    Kehittymätön on musiikkimakuni siltä osin, vaikka muuten musiikki on iloni.

    Tuo kuvani ei ole Suomi24 syytä, malli vaan ei ole kummoinen, mutta joulua halusin tälläkin tapaa esiin tuoda.
    Sinulla onkin hieno profiilikuva korpikirjailija., omia kädentaitoja näkyvillä.

    Minullakin on noita vanhoja Lp-levyjä, yritin niitä kaupatakin, mutta ei kuulemma nämä vanhat kuuluisuudet myy eteenpäin.
    Olkoot tallessa minulla, jospa aika nekin arvokkaiksi joskus tekee.

    Nyt sitten aivan vaan luppoilemaan, ehkä innostun imuri kuljettamaan ynnämuun tapaan, ehkä on viikkoon jo pölyjäkin nurkkiin kertynyt.
    Oikein mukavaa talvista päivää kaikille.
  11. Huomenta tänään aikaisissa olen, puurot jäähtymässä piirakan tekoon, sain päähäni, että nyt piirakoita paistan.
    On kulunut vuosia viimeisestä tekemisistä, joten kokeilen onnistuuko, kun aikaa riittää.
    Liputuspäivä jälleen, Sibeliusta nyt liputuksella kunnioitetaan, on aihetta suuri mies musiikin alalla.

    Oli kiva nähdä brinkkalan nimimerkki pitkästä aikaa, olit joskus päivittäinen kirjoittaja, niin kuin monet toisetkin tutuiksi tulleet.
    Toivottavasti demeterin elämä alkaisi sujumaan normaaliin tahtiin, vaivat helpottuisi ja surut jaksaisi voittaa, aikaa se vie sen olen kokenut.

    Mkr tutkii kaupassa tuoteselostuksia suurennuslasin avulla, näin tekee kälynikin, hänen näkönsä on kovasti heikentynyt.
    Minä ostelen paljon tuttuja tuotteita, päivämäärät yritän muistaa katsoa.
    Korpikirjailija painii vielä harrastusten parissa, voimia jaksamiseen, minulla yksi kaksosten sukka vähän kesken, sitten siirrän puikot sivuun.
    Joululahjaksi tarkoitetut kirjekuoretkin täytetty ja joulukortit on postissa.
    Joululaatikot ja torttutaikinasta tehtävät jätän viimeiselle viikolle.
    Olen saanut päähäni, että kiikutan isot matot ulos ja hangessa sitten pöllyytän, toivottavasti ei suveksi käänny joulunalusviikko.
    Ensi viikolla on joka päivälle joku pieni meno, mutta sitten vain kotihommia joulunalusviikolla, rokotuskin viimein lähestyy, 15 päivä sen on määrä tapahtua,

    Pahalta tuntuu nuo eläinten hoitamatta jättämiset, miten ihmiset voivatkaan olla niin julmia, ystäviksihän ne pitäisi ottaa ja hoito kuten tarve vaatii.

    Tärkeä on aina lapsia seurata eri tapahtumisissa kuten marke kerroit, minäkin tiirasin linnan juhlista oman paikkakunnan kansanedustajaa vaimoineen ja hyvin pärjäsivät.
    On kuin hyvinkin läheisiä olisivat, no tunnenhan tämän kansanedustajan pitkältä ajalta.
    Aina on juhlimisen arvoinen koulumenestyskin, valkea hattu päässä on osa minunkin neljäspolvi kunnostautunut, viimeinen korkeakouluopintoja nyt suorittaa.
    Pian pitäisi vanhimman lapsenlapsenlapsen päästä poliisikoulusta.
    Huh miten vanha sitä onkaan.

    Kiitos kehotuksesta ano 16,57,kivasti on kirjoittaminen alkanut, hätäilin josko joku koneessani vielä estelisi.
    Tuo söpöyskin on katsojan silmässä, kiitos siitäkin ja hyvää joulun odotusta myös sinulle.
    Nyt kaulintahommiin saapas nähdä tuleeko koko hommasta susi, yritystä kyllä riittää.
    Muistelen anoppini ohjeita, uunin pitää olla kuuma ja vetoa ei saa olla, hänellä taito tässäkin hommassa.
    Samaan en yllä, mutta tulee savolais-karjalainen viritys;)
    .
  12. Huomenet ja kiitokset kuvani johdosta tulleista kiitoksista, tätä kuvaa kai yrittelin profiiliin laittaa, kun sekoitin kaiken muun.
    Kuva on 85- vuotis juhlasta viime vuonna, ystävä oli ottanut minulle tuodun tontun syleilyssä, mukava kuva minustakin, ainakin hymyä koko naaman voimalla.

    Heti aamusta lähden tietokonetohtoreiden puheelle, katsotaan saavatko he aikaan mitään, voi olla, että aikaa menee.

    Kiitos myös viestini nostaneelle, noin sitä tehdään, kun osataan.
    Vieraalta tuntuu tuo uusi nikki, SkillaNilla puhuminen kyllä kelpaa, vaikka hätäpäissäni tuon uuden otin.
    Olen joskus liian nopea käännöksissäni.

    Itsenäisyyspäivään huipentumaa katselin, mutta hohto siitäkin on kulunut, mietin miten jaksetaankin aina tuota samaa näyttää, kai se jotenkin saa tuntemaan itsensäkin arvokkaaksi, kun kättelyä katselee.
    Olihan tämä päätös Niinistön ajalta, uudet ehdokkaat odottavat vuoroaan, onnea pyrkijöille.
    Itsenäisyys on asia mitä ei milloinkaan voi tarpeeksi arvostaa.

    Jätän nyt tähän tällä kertaa, jospa seuraava viesti jo paremmin sujuu.
  13. Hyvää Itsenäisyyspäivän iltaa. liput vielä saloissa liehuu.
    Linnanjuhlat odotuksissa, kai sitä tulee ainakin osin katsottua.

    Laitoin aamulla uuden aloituksen, mihin menikään, , joku sekapalsta se oli 60,70 ja 80 samassa kasassa.

    Olen sekoillut tämän koneen kanssa niin taitavasti, että pakko on turvata ammattiapuun.
    Pojanopettajatyttäreltäkin meni sormi suuhun , sanoi ettei mikään toimi, kai se minun on uskottava.

    Kokeilen nyt vielä tässä ja katson minne menee, tosi tunari olen, on myönnettävä ja pojantytärkin sanoi olevansa voimaton, vaikka hallitsee nämä tietokoneet tavallisesti.
    Katsotaan mityen mummon käy;)
  14. Hämäsikö tuo otsikko kun ketju luikahti heti kohta toiselle sivulle.

    Vai onko niin, että minua tonttukainalossa ihmetellään;)
    Nyt olisi tilaa viesteille.
  15. Huomenet 20 asteen pakkasesta , kaupalle aioin, mutta pojan vanhin tyttö lapsineen soitti ja tulevat käymään.
    No voittaahan se yli hypäten kauppareissun, pieni neiti ja puolitoistakuukautinen sukuhaaran poika vierailee.
    Aika on muuttunut noiden vauvojenkin kohdalla, ennen ei pieniä vauvoja kuljeteltu vauvaiässä, nyt matkustavat pitkiäkin matkoja.
    Varusteet on hyviä, lämpöhaalareista alkaen, ukki osti kaksosille semmoiset, ei paljon villaisia alle tarvitse.

    Nyt tuntuu haikealta katsella tuota hätäpäissäni tarjoamaani nimeä, yritin vaikka mitä, aina vastaus on jo käytössä, sitten tämä ei niin ajattelemani kelpasi.
    Ylläpidostakin koettivat ohjeita laittaa, mutta eivät sieltä voineet korjata.
    No nyt on totuttava tähän ja eihän nimi naista pahenna, ellei nainen itsekkään.
    Yli kaksikymmentä vuotta tuota entistä mukana kannoin.
    En usko että samaa nimmaria voisi kaksi käyttää, väärää tietoa olet saanut Mkr, ainakin minulle näin vakuutettiin.
    Alkuun olin Pioni ja sitten tuli toinen Pionit nikillä ja sovimme vaihtavamme kumpikin ja minusta tuli SkillaN.

    Pankkiin piti soittaa myös tänään, kun sielläkin nuo asiat menee tähtitieteeksi, luottokortilta menee lasku, mutta näkyy talletustilittä otetun sittenkin.
    Hätäilin yhtä toistuvaa laskua, kun en nähnyt erääntyvissä, pankista vakuutti, että kyllä se menee kohteeseen, miten sitä meikä mummo ymmärtäisi näitä aavelaskuja.
    Nyt ymmärrän, kun aktiivisena on luottokortti, silloin asiat hoituu.
    Mitähän sitä vielä joutuu ihmettelemään, kun tekoäly yleistyy?

    Liekko aika lähellä asustat tai vain noin vähän toistasataa kilometriä on meiltä Joensuuhun.
    Kyllä kissa puheen ymmärtää, sen minäkin voin todistaa, tuota joulun viettoa kylpylässä olen minäin miettinyt.

    Ramoonalla aina noita ihania leivonnaisien tekemisiä, minäkin kuulin eilen aivan uuden pulla leivonnan ohjeen.
    Pullataikina kaulitaan, päälle raastetaan suklaata ja ne peitetään piparkakkutaikinalla. pyöritetään ja otetaan pikkupullia vuokiin, varmaan hyvää.

    Korpikirjailija jaksaa vaan näperrellä ja Paloma laatikon tekoon ryhtyy.
    Laatikoiden teon jätän viimeiselle viikolle ,samoin tortut ja pasteijat teen joulu viikolla.

    Nyt rupean katselemaan ikkunasta, koska näkyy äiti kahden lapsen kanssa luokseni tulemassa.
    Muuten joka aamu, siis pakkasaamu, kun vuoteesta nousen on mitä ihanin näkymä, koivut valkeine harsoineen.
    Hyvillä mielin voin päiväni aloittaa, mikä teitä ilahduttaa?
  16. Tulin vaan ilmoittamaan, että Skillan ei enää esiinny, uusi nikkini on Sel-la, entinen naama kuitenkin.

    Työn takana oli vaihdos, merkit entisen perään ei kelvanutyt, mutta nyt olen siten vielä uusi kirjoittaja, vanhana kyllä tunnistettava;)
    17. 13 / 13
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt