Sel-la

Vapaa kuvaus

Niinhän siinä kävi, että mitkään ehdotukset ei menneet läpi ja salasanat aivan hukassa.
Minulla on kalenteri missä salasanani on tallennettuna, mutta aina vaativat uuden, hyvä kai se on, kun niin paljon ikävää täällä tietomaailmassa tapahtuu.
Vähän hätäinen olin tuon nikin kanssa, kokeilin vain S-alkuisia ja jostakin putkahti tuo Sel-la, hyvä etten Seela kuitenkaan, näillä nyt mennään.
Pakkasaikaa nyt sitten eletään ja joulua odotetaan, kaikki aikanaan.
Odottelen tässä kahvivieraita, juodaanpa sitten kahvit uuden nikkini kunniaksi ja voitoksi urakasta jota en koskaan tarvitsisi tehdä.
Päätän aina, että en painele mitään uusia ohjelmia, mutta eikö mitä liian varmaksi kai olen tullut ja Gigantin pojille en ilkeä edes viedä sotujani kunnes tiedän mitä pitää selvittää.
Joku on sanonut, että rikki ei kone mene, mutta minä ainakin todistan, että sekaisin sen saa.

Totuttelen nyt tähän nimeeni ja viestejä sillä laitan, kun en anonyymi halua olla, kaikkea hyvää koko seurakunnalle.

Tämmöinen jouluvieras, syliin koppasin;)

Aloituksia

22

Kommenttia

256

  1. Huomenta, taas on kivasti selvitelty eläke kuin opintolainojakin, näin asiat selkeentyy.
    Tuosta eläkkeen kertymisestä minulla sellainen muisti, että 1962 alkoi eläke kertymään, minultakin jäi muutama vuosi kertymätöntä aikaa.
    Aikuiskoulutusavustus kai jää pian pois, poikani tytär kertoi hakeneensa opintorahaa ja sai myös työstä vapautusta ja aikoo opiskella, en muista miten pitkä se aika on.
    Hakuaika loppuu varmaan syksyyn mennessä, kun laki tuonkin asian poistosta tulee voimaan.
    Nuo eläkkeen ja siihen riippuvien asioiden johdosta on monen kirjavuutta, minulla oli niin pieni eläke viimeisistä töistäni, tein 20 tuntista työviikkoa viisi viimeistä vuotta ja eläke laskettiin neljältä viimeiseltä vuodelta siihen aikaan.
    Myöhemmin laki muuttui ja koko työhistoria otettiin huomioon, ehkä tuo pieni tuloni eläkkeen saamisen myöhemmin mieheni kuoleman jälkeen vaikutti.
    Monen kirjavaa on eläkkeiden muodostuminen, varmuutta ei minulla liioin ole, siihen olen saanut aina tyytyä, minkä laki on sillä hetkellä vaikuttanut.
    Toivoisi kovin, että ihmisen viimeiset elämänsä päivät voisi selvitä ilman vaikeuksia, mitä nytkin on reippaasti tulossa.

    Mira niin uskottavalta kuulostaa tuo kertomasi ajasta silloin, kun parasta nuoruutta elettiin.
    Kolmekuukautta äitiysloma kesti ja sitten lapsi hoitoon, kuka minnekin sai.
    Minun tyttäreni hoitivat vanhempani kouluikään asti, poikani syntyi jo omassa kodissa ja niiden velkojen maksun aikaan, onneni oli, että talossa asui nainen joka otti poikani hoitoonsa.
    Kyllähän se oli vaikeaa, vaikka molemmat töissä kävimme, en oikein muista koko aikaa, kai se sellaista päivästä päivään selviämistä oli.
    Pari vuotta ennen mieheni eläkkeelle jäämistä oli lainat maksettu ja elämä alkoi paremmin sujumaan.
    Mieheni jäi niin sanotulle varhennetulle eläkkeelle 59 vuotiaana 42 vuotta työssä käyneenä.
    Minä vielä jatkoin työelämässä sen 20 tutisen viikon turvin ja näin tein itselleni karhun palveluksen, mutta eipä eläkkeelle pääsyä voinut ilman lääkärin lausuntoa saada.
    No tämä ei ole valituksena kerrottua, vaan elämisen vaikeuksista, mistä piti selvitä ja selvittiin.
    Onnellinen olen, että en minäkään sosiaalihuoltoon koskaan tarvinnut mennä ja sitä linjaa nyt olen pitänyt, itse on elämänsä kustannettava.
    Kaikilla ei näinkään hyvin ole, hyvä, että jostain auttava taho löytyy.
    Hyvinvointivaltion on asia hoidettava, että ihmisarvonsa saa jokainen säilyttää.

    Uskon ikäväsi vaimosi sairastumisen jälkeen, mutta hyvä että hoitoon pääsi, rankkaa se olisi ollut sinulle Hurskainen, pian olisit itsekin hoitoa kaivannut.
    Kysymättä meiltä keneltäkään elämä kulkee ja kaikki on kestettävä, ikäväkin.
    Tyhjältä tuntui minullakin, kun puoliso lähti, pitkän ajan vei palautuminen normaaliin elämään ja vielä nytkin ikävä tavoittaa.
    Omaa lähtöä tässä odottelen ja toivottavasti kotona tapahtuu pois lähtö.

    Muisteluksi meni, mutta ihana, kun muistoja kuitenkin on ja aika kultaa kaiken ikävän.
    Kauniina on päivä alkanut ja helle on luvassa, juodaan paljon, kun sanotaan, että vesi on tarpeen vanhoille kuin myös nuoremmille.
    Päivän jatkoa;)
  2. Kerronpa oman kohtani, mieheni kuoli v.2000 ja siihen aikaan tämä entinen leskeneläke sai nimen perhe-eläke.
    Tämä tuli ilman hakemuksia siihen aikaan liitettynä omaan eläkkeeseen liitettynä.
    Asiat ovat muuttuneet varmaan ja lisää muuttuvat.
    Avioliittomme kesti 46 vuotta.
  3. Huomenta ja kiitos noin ihanasta tervehdyksestä, eipä niitä joka päivä saakaan;)D

    Tuo rollaattori on minullakin kohta ajankohtainen, mutta vielä vaan kävelysauvan tai vetokärrini kanssa yritän matkaa tehdä.
    Eilen kävelin torille ja takasin, matkaa kertyi noin puolitoistakilometriä ja uupunut olin.
    Pojantytär soitti ja kysyi voiko tulla kaksosten kanssa käymään, no tokihan se sopi.
    Pari tuntia viipyivät ja olin loppupäivän aivan naatti.
    Kyllä siinä on äidillä työmaa ja valmis oli jo työelämään menemään, kolmen viikon päästä työt alkaa ja lapset päiväkotiin opettelemaan.
    En varmaan jaksaisi puoltapäivääkään lapsia hoitaa, niin ihania kuin ovatkin, toinen tyttö kävelee, toinen opettelee ja vauhti on huimaavaa, joka paikka mielenkiinnon kohteena.
    Puolitoista vuotta äiti kotona lapsien kanssa ja varmaan mieli on taantunut ja opettelua tulee elämä alkuun olemaan hänelläkin.

    Minulle myös posti toi aikanaan nuo eläkekorttini ja nyt juuri tui Euroopan sairauskortti, tuskin matkustan, mutta lähettävät sen kuitenkin tietämättä kunnostani.
    Hyvin on sekin asia hoidettu, jos ulkomailla sairastuu tulee hintaa, jos ei tätä vakuutta ole.

    Tuo on hyvä, kun pystyt vesijumpassa käymään brinkkala, minäkin yritin ,mutta sepä ei käynytkään, ihoni vuoksi.
    Olen monen ystäväni kuullut siitä kertovan, että apua on vedessä uiskentelu.
    Yritän sitkeästi kuitenkin joka aamuiset virutteluni tehdä, ehkä jotain apua siitäkin, vaikka usko meinaa mennä kaikenlaiseen.

    Noin minunkin eläkkeeni isommaksi tuli, kun mieheni eläkkeestä osan saan, oma olisikin aivan minimi, nyt pärjään kohtalaisen hyvin, tämäkin hyvä ja tarpeellinen lisä pieneläkkeelle jääneelle.
    Sinulla Mira noita vaivoja omaksi tarpeeksi, on hyvä, että apuja löytyy.
    Näin olen minäkin ajatellut, että tuloni kattavat sen rajan, jolloin voisi apuja saada ja siksi en ole edes hakenut mitään.
    Kun on oppinut aina pienellä elämään, ei osaa muuta kaivatakaan, kiitollinen olen olostani.

    Minäkin olen joskus tinkinyt ja melkein aina on sama homma kuin tuon "kympillä" tingitty.
    Tinkimiset on kylä jääneet melkein yrityksiin, en ole tarpeeksi sinnikäs, kirppiksiltä en alennusta ole saanut, kyllä alennusmyynnit ja tarjoukset niitä voittojani, kuten Makriinallakin.

    Neuvot ovat tervetulleita ja kukapa niitäkään voisi kieltää, ehkä herneen nenään saamisesta myös vain arvelu.
    Olen kyllä joskus hyvinkin harmistunut sanonnoista, mutta sitten mietin, että sanojalle hyvä mieli, kun saa tunteitaan purkaa.

    Ano 10,20 oikeassa olet, kyllä koulutustaso suomessa on hyvä ja sen myötä myös kauppoja saadaan ja kannattaa siihen satsatakin, valtionkin.
    Paperiteollisuus on tähän asti ollut se valttikortti, samoin metalli, nyt lisänä nämä tekniikan saavutukset, kaikki lisä tervetullutta, kun vaan kaupat saadaan vauhtiin.

    Tänään lepäilen, teen sitä mitä käteen sattuu, huomenna sitten kauppaan meno yrityksissä, päivä väliin aina lepoa;)
    Ukkonen jyrähti eilen pari kertaa tosi kovasti, saapa nähdä uusiiko tänään.
  4. Huomenta ja kaunis sää jatkuu ja vie minut torille, ainakin jaksan siihen uskoa, vaikeaa voi olla, sisulla ja sitkeydellä uskon jaksavani.
    Periksi en anna, kauppakärri tukena taivallan.
    La Promessa viihdytti eilen ja myös pitkästytti, niin paljon jankkasivat samoja asioita.
    Mikä onkaan Jimenan kohtalo, kun Abel paljastaa valeraskauden , kun suhde Janan ja Manuelin välillä selkenee.
    Taas ensi maanantaina istunto tämän sarjan tiimoilla.
    Jäikö epäselväksi tuo katolta hyppääminen, näin tapahtuu sarjoissa mihin kuuluu tuon puolinen elämä.
    Ihminen kuolee, mutta henki poistuu ja alkaa uuden elämän, siis mielikuvituksen tuotetta, näitäkin sarjoja löytyy .

    Puolueiden alkujuuria on kaiveltu/muisteltu, hyvä niin, historia on oltava selvillä ymmärtääkseen asioiden kulun.
    Enpä nyt tämän enempää tästä asiasta.

    Tavallaan tuo Hurskaisen lausuma on totta, kesää elämme ja yritämme pitää malttia pelkojen suhteen, mitä jopa lietsotaan jollain tahoilla.
    Media tekee kaikkensa, että ihmisille pelko ja hätä mieleen saadaan.

    Minulla kaksikin eläkekorttia, siis eläkettäni maksaa, Keva ja Varma.
    Täällä pääsee linja-autolla keskipäivällä korttia näyttäen, muutaman kerran on reissuni onnistunut tätä etua käyttäen.

    Tuo kauppasuhteiden luominen olisi tärkeä toteuttaa, mutta ensin olisi luotava työpaikkoja, kannattavia tuotantolaitoksia ja sinne työväkeä, mistä, siinäpä kysymys.
    Työttömien kaarti kasvaa ja juuri tuottavien tehtaiden toimintaa tarvitaan., kaupan sujumisen kannalta," ei oota" on turha markkinoida.
    Näihin asioihin vaikuttaa vahvasti työmarkkinajärjestöjen toiminta, sopua ja sopimista niin, että työtekijöitä löytyy ja työteko kannattaa on kaikkien etu.

    Tuo voimanainen en minäkään ole, mutta kärrillä jaksan pienen matkan ruokia kotiin haalia, matkani kauppaan ei ole pitkä ja istahtaen välillä jaksamista on riittänyt.
    Olen kertonutkin minun tarpeelliset kaupat, apteekki ja tori ovat alle kilometrin päässä, sairaalaan joudun menemään linja-autolla.
    Näin täällä meillä elellään, paljon puuttuu mitä siellä etelän suunnassa on, mutta kohdallani en niitä kaipaa, hyvä on näin elellä.

    Nytpä sitten lähden taas kokeilemaan miten matka sujuu, pari penkkiä matkan varteen sattuu, jos voimat loppuu huilaan, aikataulu antaa myöten.
    Kaikkea mahdollisimman kivaa sattukoon teille myös;)
  5. Unohdit Ukrainan sodan ja koronan, aika iso osa "tuhlausta"
  6. Jopas löytyi aihetta mainita persoonana, vaikka ei nimellä kumminkaan.

    Oletin että kaikille tulevat edut ovat ilman muuta selvää, siksi kerroin itseni anomuksista.
    Eikös "väläyttelyt" ole sallittuja, ja kieltämään en pyri muusta syystä kuin siitä,, että kiistely on seurauksena, kieltäminenkään ei ole vallassani.
    Hallitus on valittu demokraattisesti, hallituksen toimet ovat aihe mistä kiistaa tulee, jos olet tyytyväinen tilaan mihin on ajauduttu, se on onnesi.

    Nojatuoli on todella 80+ palstalla ja siksi oikeutettu "mummokaartin" kirjoitus alustakasi.
    Toivon sydämestäni, että vähäosaisista pidetään huolta.
    Tämä tässä selvityksenä.
  7. Huomenta alkavaan uuteen viikkoon, pilvipoutaa tällä hetkellä, mitä sitten päivä mukanaan tuonee.
    Vilkasta keskustelua sai taas tuo politiikkakin aikaan, täällä taitaa vaan niin turhaa olla, kun asiat muualla päätetään, siksi jättäkäämme aihe.
    Jokaisella olkoon oma kutsumus , siihen ei ole mitään sanottavaa, ihmisiä kuitenkin kaikki ja melko tunnollisia verojen maksajia kaikki tyyni.
    En muista koskaan kapinoineeni verojen maksuista,, ne on aina palkasta heti otettu, sen jälkeisen mukaan elämässä oli pärjättävä.
    En ole jälkiverojakaan joutunut koskaan maksamaan, helppohan on verottajan määrittä veroni, kun kaikki tuloni näkyvillä, joskus sataeuroa takaisin päin tulee.
    Tukia en ole koskaan anonut, en saanut, siitäkin olen jonkun mielestä typerän onnellinen,
    olen saanut elää suuremmitta vastoinkäymisiltä ilman.
    Näillä asioilla tuskin pystyn kehuskelemaan, mutta mielestäni kunnon kansalainen olen ollut ja pyrin siihen loppuaikanikin olemaan.

    Kiitos Mkr tuosta sarjan nimestä sopii varmaan hyvin minun katseltavaksi, kun tykkään pitkistä sarjoista.
    Olen katsellut kaikki minulle mieleiset sarjat jo pariinkin kertaan, en tykkää demoneja ja muita samaaneja katsoa, mielikuvitus ei niihin riitä, jalat maassa on sarjojenkin tapahtumat oltava..
    Ei uskottavalta tunnu, kun katolta hyppää ja herää henkiin uudelleen, kaihdan tämän tapaisia sarjoja.

    Olipa pitkä luettelo kohteista mitkä on päässeet tuon Unescon luetteloihin, lisäisin vielä Pohjois -Savon ja ainakin oman paikkakuntani, nähtävää löytyy täältäkin.
    Pohjoinen on sitten luku erikseen, ja varmaan monta muutakin paikkaa, kyllä Suomi on kohteita täynnä oleva maa.
    Reittinne antoi paljon katseltavaa ja muistoja kertyi.
    Kotona sitten kaikki tuo mistä kerrot, elät ja oleilet onnellisten tähtien alla, aikaan saannokset aina silmien edessä.
    Kiitos taas elävästä kerronnasta.

    Hurskaisen toivotus on todellisuutta, pidetään palikat järjestyksessä, kukin vointinsa mukaisesti, kyllähän tuo ikä huolen kunnon heikkenemisestä pitää.
    Luin artikkelin muistisairaudesta ja siihen suhtautumisesta, vaikea on elää ja yrittää tukea ehkä hyvinkin rakasta kumppania sairauden kohdatessa, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä vaatii.

    Neeassa nuo merimatkat toi esille, kyllä olen yksi joka ei myrskystä merellä tykkää, heikoksi vetää.
    Niinpä, se alkaa olla jo viinimarjojenkin aika, punaisia laitan mehuksi, kunhan ovat kypsiä.
    Vadelmia pitää joku rasia pakkaseen ostaa, talvi on pitkä ja kotimaan marjoja pitää illan iloksi olla.

    Nyt hyppään faceen katsomaan mitä maailmalla tapahtuu ja ehkä joku peli aivojen virkistämiseksi.
    Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille.
  8. En politiikkaa ketjuun halua, mutta sitähän ei minulta kysytä.
    Puolueeni olen julki tuonut, sitä en kiellä, en häpeä.
    Minusta jokainen toimii omien arvojen ja perinteidenkin mukaisesti.

    En yrittäjyyttä kiellä, ja varmaan tiukkaa on tänä päivänä yrittäjilläkin.
    Perheessäni on yrittäjä ja mielestäni todella yrittää, työllistää useita henkilöitä ja uskon niinkin, että hyvä työnantaja onkin, minä vielä muistuttamassa siitä;)
    Mistä lienee innon saanut hommiinsa, palkkatyössä aluksi oli, mutta sitten aloitti oman hommansa ja on tyytyväinen.

    Tavoitteena pitäisi olla koko kansan hyvinvointi, siihenkin liittyy lieveilmiöitä mistä ei vältytä, mutta rikkauksien keräämisen puolelta voisi tinkiä hyvinvoinnin lisäämiseksi.
    Nämä minun tyhmän pääni ajatuksia, tiedän, että ei kaikkia miellytä läheskään ja asioiden muuttaminen minun voimilla ei onnistu
    Onnikaan ei aina tasapuolinen ole.

    Voi Mkr miten tukalaksi elämäsi onkaan muuttunut, ei nämä vaivat helpota, aina jostain nykäisee.
    Voimia ja jaksamista sinulle, muuten mikä on sen sarjan nimi, mitä katsot, minulta loppuu jo katseltavat.

    Ano10,53 vaikea tuota on ymmärtää.
  9. Sunnuntaiaamu ja tapojensa mukaisesti hyvin rauhaisa on.
    Pilvet uhkaavasti kiertelee ja koko maahan on luvattu vesisadetta ja sinne Hurskaisen maisemiin jopa ukkosta.
    Ukkosta ei ole ollut minunkaan kotini läheisyydessä, nuo vesistöt estävät pahemmin ukkosen nousua päälle, aivan kuten Hurskaisen arveli Kymijoenkin tekevän.
    Mukava se on vesisadettakin katsoa, kun on vuotamaton katto;)

    Tuo muistisairaus on ikävä seuralainen, kuulijan pitää ymmärtää ja yrittää jaksaa kuunnella, joskus loputontakin toistoa., sairas ei tilalleen mitään mahda.
    Sukulaiseni on muistisairauden uhri, vielä alkuvaiheissa, mutta kun näkö menee, kuulo huononee, on tämä muistisairaus jo liian julmaa.
    Sokeutuminen hänen kohdallaan vie hoitokotiin, julma tulevaisuus aiemmin niin osaavalle ja ahkeralle ihmiselle.
    Tämän myötä ajattelen, että tämä kirjoittelu ehkä voi siirtää muistamattomuuden huolia, olen ehkä väärässä, silti näin ajattelen.
    Enhän ole ennustaja en tietäjä, mutta ajattelen, että kaikki ponnistelu tulee oman elämän hyvinvointiin.
    Muistuttelin kaikista minulle hyväksi kokemaani myös tälle sukulaiselleni, mutta hänen olonsa on parasta vaan "pötkötellen" mitäs siihen on puuttuminen.
    Enhän mitään varmuutta ole saanut minäkään oman itseni hoitamisista, mutta uskon ja jatkan sisukkaasti, vaikka joskus tekee mieli kaikki jättää, no lenkkeily on jäänyt.

    Korkeaelintaso, sekin on puhuttanut, no ei se ainakaan onnellisuuden lähde ole se rikkauskaan, pahalta tuntuu ajatella, että ne rikkaudet tyhjän panttina, seisovat, tai paremminkin rahaa lisää tuottavat, kai joku katto on rikastumisellakin, ainakin sillä tarpeella mitä ihminen tarvitsee.
    Turvallinen elämä on kai kaikkein suurin pyrkimys, kun säästämään rupeaa, omatoimisuus ja kuluistaan vastaamien on ainakin minulla se tarve pientä pesämunaa säästäessäni.
    En haluaisi olla kenestäkään riippuvainen, rasite, vaan oman elämän herra loppuun asti.
    Tiukkaa on tehnyt nykyiseen olooni pääseminen, mutta nyt olen onnellinen, hyvin pärjään.
    Taakaksi kokisin suuret omaisuudet, en jaksaisi ajatellakaan kaikkia harmeja mitä nekin voisi aikaan saada.
    Tämän ryppään jälkeen vielä ajatus, että niin sanotut korkeanelintason saaneet, ei minulle sen kummempia pisteitä nosta.

    Kristiina23 en muista oliko aika mikä, kun osakkeeni lainanlisänä möin, tärkeintä oli sillä hetkellä saada toive omasta mökistä todeksi.
    Nyt on mökkikin muistoina, valokuvina ja kiitollinen olen siitäkin parista kymmenestä vuodesta mikä siellä kului.
    On niin paljon sellaista, mitä ei olisi aikoinaan edes haaveillut, nyt niin monesta asiasta olen joutunut luopumaan, sitähän se elämä on, sopeutumista oleviin oloihin ja hyvä että ei katkeruutta muistoista löydy.
    Olen tyytyväinen elämääni tällä hetkellä, terveys suurin uhka, mutta pitkään olen saanut elää loppukin joskus tulee.
    Toivoisin, että kaikilla tämän ikäisille elämä olisi onnellinen, rikkaana tai köyhänä, katkeruus purkautuu palstallakin monella tapaa.

    Nyt sitten päivän kuluttamiseen, pötköllään en osaa päivällä olla, torkun tuolissani ja ilta se silläkin tapaa eteen tulee.
    Ristikoita yritän ratkoa, ovat vaan muuttuneet vaikeiksi, vai onko ymmärtämisen taito heikentynyt ?
    Sadetta odotellen toivotan leppoisaa sunnuntaipäivää.
  10. Piti tulla uudesta aikaani vievästä harrastuksestani kertomaan, Facebookin on videoita missä mies menee metsään ja rakentaa sieltä löytyvistä tarpeista mökin, majan vaivattomasti ja niin nokkelia ideoita käyttäen.
    Saha ja kirves, puut ja oksat nurin ja siitäpä nopeutettu työ valmistuu.
    Liekö omia metsiä vai voiko muualla maailmassa noin vaan puut katkoa, meillä se ei onnistu.
    Toinen toistaan vaatimus taso nousee tekijöillä, viimeksi reipas nainen teki kivistä kootun talon, mihin tuli lehväksistä katto.
    Tulisijoja on monenlaisia, nuotiotkin ruuan laittoon kelpaa.
    On niin hienoja ja käytännöllisiä, että minäkin sellaisessa asuisin, ihmisten mielikuvitus parhaimmillaan, ei piirustuksia tarvita.
    Kai nämä totta on, jos ei niin ei haittaa, toteutumistavat ihastuttavat.
    Varmaan on huomattu, että katson paljon näitä ja aina vaan lisää tulee, kai se on laitettava toppi tällekin hommalle.
    Jos löydätte näitä videoita, aika kuluu niitä seuraillen liiankin hyvin.

    Ruokani on uunissa ja vielä kaksi uuniperunaakin laitoin samaan uuniin, niiden täyte vielä tehtävä.

    Minulla ei koskaan ole ollut korkeaelintaso, mutta en edes moista kaipaa, en minäkään lapsia varten tarvitse omaisuutta kasvattaa, hyvin kaikki on paikkansa löytäneet, hyvin selviävät.
    Joskus poikani suhteen olen huomauttanut, että vähempikin riittää.
    Rikkauksia ei tarvitse kerätä, kunhan toimeen omillamme tulemme, hautaan ei kukaan mitään mukaan ota.
    Nämä minun ajatuksia, ei tarvitse kenenkään ärtyä;)
  11. Huomenta lauantaiaamun ja Eino Leinon päivään, kauniina alkaa, ehkä sadettakin saadaan, näin on käynyt jo monena päivänä.
    Istuin aamukahvilla parvekkeella, ihastellen kukkieni loistoa, kummityttönikin totesi, on sinulla kaunis parveke, työtähän se vähän teettää, mutta iloa monikertaisesti.
    Ajatukset riensi heidän luokseen joilla ei kaikki aina onnistu, katselen tyhjiä parvekkeita missä ei kukan kukkaa, asujat eivät enää jaksa tätäkään puuhaa tehdä.
    Eihän kaikki kukista, kuten ei paljon muustakaan sellaisesta tykkää, mille minä lämpenen.
    Elämä saattaa näyttää karulta heistä, joilla on omat kauniit pihat aiemmin ollut, lapsetkaan ei aina ehdi vanhojen mieltä miettiä.
    Kälyni tytär laittaa äitinsä parvekkeen kauniilla kukilla viihtyväksi, äiti jaksaa kastelun kuitenkin hoitaa.

    Neeassa puhui remontista, minunkin mieli tekisi uudet tapetit laitattaa, mutta tulee aina ajatus, kannattaakohan, miniä kyllä kovasti yllyttää, teetä hyvä mieli itsellesi.
    Pitäisi varmaan olla rohkea ja elää tätä hetkeä, mutta minkä mahtaa, kun ikänsä muistaa.

    Demeter kerroit olleesi kova marjan kerääjä, minä tunnustan olleeni aina laiska siinäkin suhteessa, ostan marjani, kälyni pihasta olen viinimarjat saanut, nyt ei taida onnistua.
    mehuja keitän ja sitten lähinnä tyttärelle aina niitä jaan.
    Itsekin mehuja juon, ei niin makeaa tarvitse tehdä, kun pakastaa.
    Mieliteot näyttää pikkuhiljaa katoavan, mikään ei maistu kuin ennen. nyt ostamani mansikat vielä kuitenkin olivat entisen makuisia.
    Minusta ei ole enää lasten hoitajaksi, sydän ei varmaan sitä pelkoa kestä, kun ajattelen jotakin ikävää hoitoni aikana tapahtuisi.
    Hyvä mielikin on iso osassaan elämän jatkumoon, sitä kannattaa pitää yllä ja tyrkätä harmit pois, jos mahdollista on.

    Enpä muista milloin olisin taksia käyttänyt, minun elämäni tarpeet reilun kilometrin päässä, sairaalaan pääsen linja-autolla.
    Kännykässäni on kyllä taksin numero, jos hätä tulee, kuten myös 112, pystynkö sitten apua pyytämään se on tuntematon asia.
    Hyvin ymmärsi viestisi Mkr, minulla jatkuvasti virheitä, en edes anteeksi pyydä, uskon sen verran mielikuvitusta kaikilla olevan, että ymmärtävät.
    Aika iso potti menee euroja tuohon ajeluun, kuten Mirakin kerroit, siellä vielä noita hidasteita matkalla.

    Minullakin oli Kop osakkeita , tädiltä perittyjä, niillä sain lainan taattua ja mökin hankin.
    Nykyisin ainakin Nordeasta neuvovat säästötouhuissa, minullekin soitti kotiin ja lupasi pitää yhteyttä tarvitessa, no eipä tarvetta ole tullut.
    Rahastoon joskus säästin, senkin lopetin, nyt siellä pieni pääoma seikkailee suhdanteiden kanssa, vilkaisen aina välillä mikä on tilanne, ei suurta voittoa ole kertynyt.
    Olen vanhanaikaisesti ajatellut, että omillani hautaan pääsisin. ennen sekin oli jotenkin arvostettu asia.

    Tänään on ruokien valmistuspäivä tulevalle viikolle, vanhat perunat teen laatikoksi, sisäfilettä pariksi kertaa, siankylkiluita uunissa ruskistan keitto tarpeiksi( tulee muuten maukas keitto) heti syötäväksi teen kurpitsakeiton ja kesäkeitto varmaan myös jossakin välissä valmistuu.
    Siinäpä on valmis ohjelma viikoksi ja tarvikkeet löytyy kotoa, jos joku mieliteko iskee sen sitten toteutan.
    Ei kovin iso lasku viikolle.

    Nyt varmaan tulee sanomista, mutta kestän kuin mummo joka tekee oman tahtonsa mukaan;)
    Heipähei ja iloa elämään.
  12. Totesin kyllä palkkojen nousun ja en sitä kieltänyt, kaikille työstään on maksettava ja kuluttajahan sen maksaa , sehän on totta.
    Ihmettelin mistä kostuu tämä nousu, ja silti kerroin ostaneeni kalliilla hinnalla, tosin pienemmän määrän mitä aiemmin.
    Sähkölaskuni on mielestäni pieni, ottaen huomioon kaksi pakastintakin, toinen vain reilun puoli vuotta päällä, sähkölasku alle 20 euron kuukausi.
    Minusta on kannustavaa jos nuorena jo huomaa ettei raha puussa kasva, jotain on kaikkien sitä saadakseen tehtävä.
    Puhun työllään elävistä ja valinta on oma tälle nuorelle, totta että suurimmalta osalta työllään elävillä on tiukkaa, hyvä että selviävät, tämä vaan tämän nuoren kertomaa.
    Oikeassa olit muistutuksinesi, arvelin saavani palautetta, hyvä niin;)D
  13. Harmaaseen aamun sain herätä tänään ja maa on kosteutta saanut, marjat metsässä paisuvat, mustikat kuuluvat olevan pieniä.
    Puolukkasadosta odotellaan hyvää satoa, mukavaa ihmisille jotka jaksavat itse kerätä, jopa myyntiin asti.
    Ihmettelen tyhmänä noita marjojen myyntihintojen nousua, sama maa kasvattaa ja samat ihmiset keräävät, mistä voikaan hinta määrittyä.,
    No ehkä sitä lannoittelua kaipaavien lannotteiden hinnat on nousseet, mutta niinkö paljon, että pari euroa litralta hinta noussut, onko vieraille kerääjille palkat nousseet, sekin jotain voi vaikuttaa.
    Metsämarjojen kohdalla ei luulisi samat asiat vaikuttavan.
    Kaikkea sitä joutava miettiikin ja nurisematta maksaa, kun ostohaluja on;)
    Kotimaisia marjoja haluan käyttää, olenpa lukenut ulkolaisten marjojen kasvatuksessa käytettävän paljon aineita joita myrkyllisiksi mainitaan, Lumotar lumosi mieleni ja sieluni, suusta puhumattakaan;)D
    Minun eiliset ostot maksoi 54 euroa, sain 5,5 kiloa marjoja, en kadu, olivat niin komeita, aamu päivällä kerättyjä, auto toi kuorman myyntipaikalle, siinä odottelimme.
    Vähemmän nyt ostan kuin ennen siksi maksoin mansikoilla;)(sanotaanhan kalliiksi luokitettuja maksavan mansikoita.)
    Tulipa nyt juttua mansikoista, mutta kiva lukea, että toisillekin mansikat maistuu, kuten kerroit kylmätotuus.

    Brinkkala melkein kehaisen, että minua ei odota mikään rästiin jäänyt työ, olen tehnyt kaikki mitä suinkin olen tekemättömäksi jäänyt.
    Olen tehnyt lupauksen, että vien tavarat aina paikalleen mihin kuuluvat, eli korjaan heti jälkeni ja joka päivä olen yhden isomman homman tehnyt.
    Nyt sitten pyörittelen peukaloitani, kun en keksi tekemistä, pölyjä pyyhkimistä kaapeista ja laatikoista pyyhin järjestyksessä, rästitöitä ei kerry.
    Olenkohan ylittänyt jonkun rajan, että sen yli ei mennä, olenko tullut sairaaloisen tarkaksi, hieman pelotta ajatuskin.
    Se on kuitenkin varmaa pöly ei maailmasta lopu, ja ihmiset oppivat turhuudet laistamaan, näinköhän vielä minäkin sen oppisin.
    Yhden vinkin annan, kun luovutte kaikesta liiasta, siivouskin helpottuu, tilaa on joka tavaralle, kun paikat on tiedossa mihin käsistään laskee.

    Luin lehdestä äskettäin miten nuori ihminen pienestä lähtien on rahaa säästänyt, marjojen myynnillä, alkuun tienasi ja maksoi ratsastustuntinsa ja pienet menonsa, nyt täysi ikäisenä säästä palkastaan monella tapaa.
    Laittaa tilille ylimääräisen jo palkkapäivänä ja elää sillä minkä on laskenut kuluihin menevän, jos käteiseksi jättää rahat katoavat.
    Ostaa ja tekee viikonruuat kerralla, muissakin asioissa on hyvin tarkka laskennassa, sanoo silti hyvin elävänsä.
    Tavoitteena on 100,000 euroa sitten pieniä matkoja aikoo tehdä, tuskin tuhlaillen osaa sittenkään elää.
    Vähän samaa teen minäkin, pienet menot ja toimeen tulen, juuri tuo ruokien valmistus etukäteen pakkaseen on yksi hyvä säästökohde.
    Nämä tavat, kun on joutunut tiukkuudesta johtuen opiskelemaan on aivan luonnollista miettiä ostoksiaan ja ennen kaikkea tarpeitaan.
    Syyllistyn joskus heräte ostoihin ja sitten turhiksi kuitenkin koen, no eihän nuukana olokaan tarvitse aina onnistua;)
    Eläminen muotoutuu jokaiselle oman näköiseksi ja varmaan jokainen onnensa saa, tavalla tai toisella.

    Nyt toivon, että ohitetaan kaikki ikävä ja jatketaan mieli avoimena ja vastaanottavana, silti ketään nöyryyttämättä, jokaiselle kuuluu ihmisarvo.
  14. Viestini katosi ja se olikin täällä keskeneräisenä.
    Jatkan tuon tytön aikomusta kääntyä vasempaan,
    Sitäkin ihmettelin miten hetkessä oli iso joukko, etupäässä miehiä paikalla, sanotaanko sitä uteliaisuudeksi, vai tiedon haluksi.


    Makriina olemme liki samanikäisiä ja et missään tapauksessa ole liian vanha.
    Minusta voimme nostatella itseämme, että jaksamme vielä tämänkin laisten sotkujen kanssa taistella, ei anneta periksi.
    Ajat muuttuvat, emme totu kaikenlaiseen jopa rivienvälien lukuun, mutta näillä mennään.
    Aina on joku syntipukki keksittävä, kai seuraava olen minä.

    Viimeiseen viestiin vastaan, että joka päivä on halu jotain uutta aikaan saada, keho vaan ei anna lupaa, mutta mieli on innokas, mielenkiinnolla seuraamme elämää.
  15. Piti nyt päivälläkin kirjoittaa sananen, puhuin väärin ymmärryksestä aamulla ja nyt sitten on väärin ymmärrys tapahtunut.
    Voin aivan varmana sanoa, että Makriina ei tarkoittanut noin miten sen ymmärsit tepa, olen aina luottanut mkr viesteihin, ei ole ketunhäntä kainalossa.
    Hän on yrittänyt pitää hyvät välit kaikkien kanssa, jopa ärtymystä herättänyt kirjoittajakin on häneltä hyvän vastauksen saanut.

    Tulemmeko liian herkäksi kaikkea viestintää kohtaan, mikä ei perille mene, no myönnän tuotakin olen kokenut, mutta ajattelen sitten pitkän päälle kaikki olikin vain kirjoittajan oman pahan mielen aikaan saannos.
    Kirjoitellaan ja huumoria mukaan, siis sellaista joka on huumoria kaikkien mielestä, ei mitään taka-ajatuksia, sopiiko?

    Nuo talot missä kaikki on omistajia (mielestään ) tälläistä sattuu, nykyisessä asunnossa ei mitään vastaavaa.
    Ihania mansikoita neljä kiloa pakkasessa ja syömämarjoina Lumotar nimistä marjaa, makoisaa.
    Miniä vakuutteli, että syö nyt paljon tuoreena ja syönhän minä.
    Taloni neljän tien risteyksessä äsken pamahti autot yhteen, taksi ja yksityinen, tyttö toisena osapuolena,, etulasin kautta saivat ulos, ei kai pahemmin sattunut, kun käveli odottaen poliisia.
    En noita liikennesääntöjä halitse, mutta taksi ajoi suraan ja tyttö ilmeisesti aikoi
  16. Huomenta uuteen aamuun ja tuntemattomaan päivään, eipä tiedä mikä onni odottaakaan;)
    Vuoteesta, silmäni avattua näen taivaan, tänään se oli kauniin sininen ja hyvä mieli siitä tuli ja mielellään ylös nousin päivän vastaanottamaan.
    Kahvia juodessani selailin eilen tulleita lehtiä, tapanani on selata lehti läpi ja sitten palata houkuttelevimpaan juttuun.
    Sukellan lehtien välitykselle monenlaisiin elämän kertoihin ja aina joku ajatus päähän jää itämään.
    Tällä hetkellä minulle tulee kolme aikakausilehteä ja niistä riittää aiheita uteliaalle mielelleni,
    julkkiksen elämästä, mutta myös tuntemattomat kirjoitukset mieltä kiehtoo.
    Sanoin mieltäni uteliaaksi, en oikeastaan uteliaisuuttani hae näitä kirjoituksia, vaan ihmisten erilaisuuden selvityksiin.
    Sekin, että nämä kirjoitukset useinkin tavoittaa sen ajatuksen, että ihmisiä on kaikki, ne tärkeilevät ja muuten vaan esiin tulevat.
    Ystävyyttä melkein jokainen kaipaa ja tukea saavat juurikin näiltä ystäviltään, näin kirjoittaminen yhdistää myös meitä täällä palstalla.

    Emme tiedä missä ja minkälaisissa oloissa kukin kirjoittelee, elää, siksi kaikki ilkeät kommentit pitäisi jättää, hyvinkin pieni ilkeä voi haavoittaa ja lisätä tuskaa jo mahdollisten vaikeuksien keskelle.
    Näitäkin asioita ajatellen taitolaji tämä kirjoittelukin on, väärinymmärryksiä sattuu, sekin pitäisi osata huomioida viestiä laittaessaan.
    Onnistumisia kuitenkin suurilta osin nämä arjen asioista kertomat jutut ovat, kerrontaa oman elämän sujumisista, kaikilta löytyy jotain uuttakin tietoa minkä saamme jakaa.
    Itselleni on aivan mahtavaa ollut tutustua niin moneen henkilöön ketjun kautta ja löytänyt olen samoin ajatuksin kirjoittavia, se intoa lisää ja jaksamista tämän vanhuuteen johtaneen elämän kulussa.

    Kateuskin tuli esiin, aika olemattomalta syyltä tuntuu, jos jollekin kirjoituksen kautta tutuksi tulleen suhteen kateutta tuntee, voihan täällä tehdä itsestään vaikka miljonäärin, kertoa ummet ja lammet, näin horjuttaen jonkun egoa, saaden kateuden pulppuamaan.
    Olen pitkälti uskonut, että kukaan ei kerro asioitaan siinä mielessä, että kateutta saisi aikaan, värittämällä viestin vääränlaiseksi harmia saa itsekin. tämäkin on nähty.
    Luotan ihmisiin ehkä liikaakin, mutta minäpä siitä sitten saan kärsiä, jos niin herkkä olen hyvää uskomaan.
    Tuota myötäelämistä joskus jokainen kaipaa, siis sekin olisi syytä muistaa, pieni osanotto jonkun ikäviin sattumiin, voi ihmeitä saada aikaan,

    La Pramosa todella alkoi viivyttelemään, ehtii jo vähän tuskaantumaan, mutta seurattava vaan on.
    Markiisittaren ilmitulo kuitenkin lähestyy, samoin Limenä ja Abel paljastuvat piankin, näin uskon.

    Niinpä saamme hitaasti, mutta varmasti jättää valoisat yöt ja elokuun kuutamoita seuraavana.

    Eilen torilta ostin siikli perunoita ja pakastin yhdeksän pussillista, siinä on pieni yllätys vara joskus vaikka itselle, kun uusia perunoita talvella keitän;)
    Jotenkin tuntuu, että säilöminen vähenee, tänään laatikon mansikoita laitan pakkaseen, puolta vähemmän kuin vuosi sitten, jotenkin ei maku enää ilahduta.
    Etikkasäilykkeet kyllä laitan edellisvuosien tapaan, ne onnistuin tuhoamaan joka purkin.
    Onnekasta päivää teille ystävät kirjoitellen.
  17. Huomenet, vaikka taitaa aamu jo menojaan mennä ja aamupäivä edessä.
    Tänään kampaajalla käynti, hiukseni lyhenee, on uskottava, että ei minua pidemmät hiukset pue, kun en vielä niitä jaksa laittaa, tukka pois ja linnaan;)
    Olen muutenkin hieman nurjalla mielin näistä nykyisistä pitkistä hevosen harjoista, jotka ei aina sovi kaikille, toisaalta muoti on muoti ja sallittavaa.
    Vahva, kiiltävä hius on kaunis, kun näkee, että se on hoidettu hyvin ja kaikki kauniit letitykset saa kauniin kruunun pään päälle.
    Onhan se niinkin, että tätäkään kauneutta ei kaikille suoda, on tyydyttävä vähempään, kuten muissakin asioissa ja kaiken oppii hyväksymään.

    Brinkkalalla on kissa piikana, aika mennyt hyvin ja uiminenkin on tullut kuvioihin mukaan ja oikein meren aalloilla.
    Voi olla niinkin, miten sanoit brinkkala, asiat olisi saatava pois mielestä, ennen kuin voisimme palata nojatuoli ilmapiiriin.
    Vihaa ei kuitenkaan voi tuntea tuntemattomiin ihmisiin, tai ainakaan minä en voi sanoa vihaavani ketään ketjussa, ihmettelen ja ymmärtämistä kaipaan.
    Virheeni tunnustan, kun sen rautalanka väännön esiin otin, mutta totta se oli ja kuten sanoin ei sekään vihaan asti mietteitä laittanut.
    Olen kovin hämmästynyt ja pahoillani, että ketju täyttyy näiden ikävien asioiden myötä ja se empatian puute mikä viesteistä heijastuu on pelottava.

    Demeter samoin kuin mkr ovat saaneet sen tuntea, kumpikin syyttömiä asiaan mistä moitteet on annettu, omia asioita kertoillen olemme kirjoitelleet, ei pilkan kohteeksi olla tarkoittaneet.
    Mukaan myöhemmin tulleet eivät voi millään tietää noita ikäviä huomautuksia mitä vuosien varrella olemme saaneet vastaanottaa, huumorina esitettyinä, minun huumori ei niistä hymyn aihetta ole löytänyt.
    Se että yritän siitä rauhasta ja sopuisasti kirjoittamisesta puhua, johtuu juuri näistä ikävistä kommenteista, ei kellään ole oikeutta jatkuvasti kaataa loskaa toisten niskaan. keskustelu on aivan toista.

    Tepan osallistuminen ketjuun on tervetullut, monia asioita osaat valistaa, mikä minulta esimerkiksi on jäänyt oppimatta, aina uusi tieto voi olla tarpeen, joskin sanotaan, että tieto lisää tuskaa, ei pidä kaiken osalta paikkaansa.
    Kysynkin onko sinulla tietoa petunien osalta, miksi niistä tulee tahmeita ja voivat huonosti, eilen suihkutin pelkällä vedellä, ei tuloksia näy.
    Komeassa kukassa, mutta jotenkin nuukahtaneita, vaikka vettä saavat.

    Minä aika harvoin lauluun asti pääsen, mutta aina soi musiikki ja mielelläni virsiäkin kuuntelen, aika paljon osaankin, jäi äidiltä perinnöksi.
    Samankaltainen on yhteyteni kuin sinulla ano 21,09.

    Yritetään rauhoittaa ilmapiiri ja jatketaan toivoen kaiken ennalleen tulevan.
    Jospa nämä häiriö tekijät mitkä kiusana on ollut, väistyvät ja kesästä ja sen tapahtumisista voimme sopuisasti kertoilla.
  18. Huomenta maanantaiaamuun ja heinäkuun ensimmäiseen, isäni nimipäivä tänään, onnittelut sinne jonnekin.
    Kunpa toivomukseni joskus onnistuisi ja saisimme rauhaisan kirjoittelualustan näille arjen touhuille, mutta liikaa kai se toive on..
    Vaikka kuinka enkelin kielin yrittäisi kirjoitella aina törmää tähän kiistelyn tautiin ja vanhojen kaiveluun, hohhoijaa.
    Minä en arkistoja kaivele, mitä en muista muuten on minun moka ja sillä on tultava toimeen.

    Kiva Hurskainen, että ketjuamme muistat, olemmehan melkein tuttuja vaikka ei nähty ollakaan, samanikäisiä lähes.

    Makriinan häät samana vuonna kuin omani, melko lähekkäinkin olivat, minut 26 .11. vihittiin.
    Jännitin miten kaikki sujuu, olinhan itse ollut pääkokkina, sitten jos joku kysyy, en muista mitään yksityiskohtaa.
    Tepalla myös kauniit ja mieleen palavat häät, yleisöllekin tapahtuma varmaan mieleen jäi.
    Nyt kuljemme yksin, muistot seurana ja ikäväkään ei anna periksi.

    Näitä kivoja asioita soisi meidän saavan kirjoitella, mutta toisin on päätetty.
    Demeter on osansa saanut kaikesta mistä nyt kirjoitellaan, ikäviä muistettavia ovat kuten monet muut jutut korppiksen puolelta.
    Harvoin hänen viesteihin kantaa otan ja se vähäkin aina käsistä riistäytyy.
    Joskus kysyin neuvoa hänen osaamistaan kunnioittaen, hän totesi, että rautalangasta on minulle kaikki väännettävä, eihän se kivalta tuntunut, vaikka totta olikin.
    Vähän huolimattomasti siitä kirjoitin ja sain aikaan melkoisen ryppään menneitä, pahoillani olen.
    Pyydät anteeksi korppis, syytä ei minulta ole anteeksi pyytää, olen melko hyvin jo kaiken unohtanut, varoen yritän sinua lähestyä jos tarvetta tulee ja palstalla oloa en missään nimessä voi kieltää, toivoisin tuon katkeran ajatusmaailmasi muuttuvan, viha ei ole oikea aihe palstalle, ei ainakaan nojatuoliin.
    Kovin monen katkeroitunut mieli sinua seuraa, sanoit jossain nauttivasi siitä, siinäpä syytä tarkastella omakuvaasi.

    Jatkoa toivon taas rauhallisempana yhteyksien otolla ja elellään mahdollisimman myönteisin mielin, älkäämme näiden häiriöiden mieltämme mustakasi saada.
    Olen melkein sanaton kaiken näkemäni ja lukemani edessä, mitäpä näihin osaisi vastata,
    rauhaa ja hyvää oloa kaikesta huolimatta teille kaikille.
  19. Hiljaisuutta, auringon paistetta, kesää mitä parhaimmillaan näin sunnuntaiaamuksi tarjolla.
    Eilen satoi rankasti vettä, ilma raitistui ja toi mukanaan helpomman olon hengitellä.
    Saunan jälkeen istuin pitkään parvekkeella ja ajattelin, että ei hullumpaa tämäkään elämä mistä saan nauttia.
    Miniä soitti eilen ja totesi samaa, yöhön myöhään olivat istuneet mökin terassilla ja itikat ei kiusanneet, mihinkä ne katosi?
    Hellekö ne vei ja siitä sitten syntyikin toinen ajatus, mitä syövät hyönteisiä syövät linnut.?
    Olen kuullut, että esimerkiksi pääskyset keräävät liitäessään suu auki, hyttysiä, kysymys jatkuu, meneekö hyttynen niihin korkeuksiin, missä pääskyt lentää, kun olen kokenut, että neljänteen kerrokseen ei itikat puremaan tule.
    Tyhmiä kyselen, mutta minulle ei tuttuja nämäkään asiat ole, monen muun rinnalla, ihmettelyä riittää.
    Tulipa mieleen laulu, "isä ja lapisi, kerrothan isä oi, onko pyöreä maa" vanhanakin joutuu kyselemään.

    Liekko kyllä 80 jo vanhus on, eikös ennen 65 jo vanhuksen iän saavutti, ainakin eläke on vanhuuseläke, minkä 65 -vuotiaana saa.
    Mutta siinäpä onkin jatkoa asialle, olemme niin vanhoja miltä olomme tuntuu, joskus en ikääni edes muista, kunnes joku vaiva pysäyttää ja saa tuota ikääkin miettimään
    Ikä tuo tullessaan tuota erakoitumista, halua olla omissa oloissaan, joskin ystäviäkin joskus kaipaa.

    Minulla ei sisaruksia ollutkaan kuin kaksi, molemmat jo aikoja sitten kuolleet, lähisukua on kälyni ja perheensä, omien jälkeläisteni lisäksi.
    Muistelen lapsuuteni aikaa, isälläni oli sisaruksia, ja usein sunnuntaisin kyläiltiin, ei ollut kännyköitä mahdollistamassa kysyä sopiiko kylään tulla, sitä vaan mentiin.
    Jotenkin niin mutkatonta oli elämä silloin, verrattuna tähän päivään.

    Kirkossa oma tunnelmansa, sen olen kokenut, vaikka vähän kirkoissa käynkään, kotikirkkoni on tiekirkko, ovet auki turisteille.
    Kaikenlainen kiertely näissä nähtävyyksissä on jäänyt, syystä jota en oikein itsekään tiedä, kai ainainen kiire ja elämästä huoli on osaksi syynä.
    Mieheni harrastus vei yhteisen vapaa ajan ja minulla myös työstä työhön rientäminen, arkea se elämä suurilta osin oli.
    Ramoonan kertomana saan minäkin pienen nautinnon, kun mielikuvitus kuitenkin pelaa.

    Tepa, tuosta kalasaaliista on moni vihreä kateudesta, näin olen kuullut, on iso selkä mistä pyytävät ja ottavat väliin verkkoja poiskin, kun tyhjää pyytävät.
    Kalatkin helteen aistivat ja painuvat syvälle,.
    Minä en hauesta tykkää, olen joskus tehnyt itse syyn siihen, paistoin kalan voissa ja varmaan se jäi raaáksi, tai oli liian suolaton, siitä jäi kammo haukeen.
    Kuhaa otan vastaan, yleensä, mutta nyt ei sekään kelvannut, olin juuri lohesta täysi.

    Eipä arvaa mennä riitapukareiden väliin, siitä voi seurata vaikka sairaala reissu.
    Tuo kielen käyttö on muuttunut huonoon suuntaan, kun nuorisoakin seuraa, no mitä vanhat, sitä nuoret perästä

    Minä yritän sanoja varoen kirjoittaa, että en loukkaisi ketään, usein väärään kohdistuvat viestit myös kinaa aiheuttaa.
    Tuo rautalanka juttu on vanha, ei siihen kannata huomiota tuhlata,

    Viimeinen tämän kuukauden päivä elettävissä, huomenna jo heinäkuu alkaa ja tuo mukanaan, niin mitäpä tuoneekaan, sitä odottelemaan, päivän jatkoja;)
  20. Huomenta helteiseen aamuun, mittarissa jo 21 astetta, kertovat nousevan 30 asteeseen, no sillepä ei kukaan mitään mahda, yritetään jaksaa.
    Sairaille tämä helle tiukkaa tekee, kannattaisi varjoa ja sisätiloja etsiä.

    Tuohon anon toteamukseen, että anoilla on sana hallussa, totta joka sana niin pahassa kuin hyvässäkin.
    Kilpailua en suosittele, en anoille, en rekatuillekaan, onhan nähty mihin johtaa, tulkinnat jokainen itse tekee ja jälki sen mukaista.
    Olen todella harmissani, että ketjussa aina vaan tämä jankkaus jatkuu, luulisi jo, että kaikki on sanottu, provojakin laitetaan ihan vaan toisia ärsyttääkseen, kaikista ei se ole mukavaa.
    Yleensäkin ihmetystä herättää, että pitää toisten elämää ruotia, onko oma elämä hankalaa, vai mitä iloa saa jos toista mollaa.
    Olen toivonut arkisien asioiden esiin tuomista, en missään tapauksessa kehumisia oman elämän oloista ja vielä sillä ajatuksella, että toiset pääsevät iholle.
    Ihmetellään yleistä pahoinvointia ja nuoriamme, mitä muuta voi odottaa, kun tälle tasolle on menty näilläkin kymmenillä.

    Tänä aamuna olen jo kantanut tekstiilit parvekkeelle, raitistuhan ne ei paljonkaan, mutta ehkä hieman pölyjä karisee.
    Mietin jaksanko moiseen hommaan, mutta kun katselin ympärilleni tuntui, että pakko on, onpa päivä vasta alussa, istahdan ja jatkan.
    Ruokia on valmiina, ei kun lämmitän, tapanani on viikon ruuat suunnitella, valmistaa, ja tarpeen tullen pakastan.
    Pakkaset onkin melko tyhjät, ensi viikolla kaiketi mansikkaa alan talteen laittamaan, vaikka ei nuo oikein makujani tyydytä, minussako vika.
    Kaiken muunkin ruuan kanssa joutuu" makustelemaan" ja etsimään sitä maistuvaa, ronkeliksi taidan tulla.
    Mittailin verenpaineeni heti aamulla ja hyvältä näytti, sykekin oli normaali, joten pitäisi jaksaa siivous suorittaa, laiskuudelle ei auta valtaa antaa.

    Lukaisin vielä eilisen annin ja mustaksi mielen vetää, brinkkala ei se muuksi muutu, vaikka taukosi pidentäisit, jatka vaan viestejäsi ja ohita ikävät asiat.
    Demeter sai taas tuta, me kaikki kauan kirjoittaneet muistamme nuo sanonnat mitä milloin kellekin kohdistettiin.
    Minäkin jopa muistan rautalangasta vääntämisen kohdallani, kun en ymmärtänyt tarkoitusta, no se on mennyt, kuin monet muutkin mieltä loukanneet
    Huonoksi sanoisin itsetuntoani, jos moisista antaisin periksi, kyllä se omaan nilkkaan kolahtaa sanojallekin.
    Jos joku saa aiheen loukata, kun jollekin kiitos annetaan, on kovin pienisieluinen ajatuskulku.
    Kaikki me vuorollamme saamme palautetta, mikä ei miellytä, mutta ohittaen huomiotta sen parhaiten kestää.
    Jokainen osaa ilkeyden keinot, mutta taitava on hän joka osaa ne sivuuttaa.

    En nyt keksi mitään arkeenkaan kuuluvaa, kun huomion vie nuo loukkaavat heitot ketjussa.
    Olen anellut sitä sopuista viestittelyä joka ketjussa, mutta kun ei onnistu jatketaan jokainen tavoillaan, itse yritän suuni supussa pitämään, vaikka joskus meinaa yli keittää toistenkin puolesta.

    Viikonloppu kuitenkin taas edessä ja tapahtumia ympäri suomea löytyy, jos voimia riittää kelpaa mukaan mennä.
    Eliaana varmaan mökillään jälkeläistensä kanssa saunoo ja ui, mikäs sen mukavampaa, niin joskus tein minäkin, kaikki aikanaan.
    Nyt yritän iloni löytää tästä kerrostalo kolmiostani ja mikäs onkaan tepastella sileällä lattialla, vaikka sattuu niitä vahinkoja tässäkin.
    Muutama päivä sitten käteni luiskahti tukea ottaneesta tuolin kaiteesta, ja mahalleni mätkähdin, töitä sai tehdä että pystyyn pääsin, taisi joku ruma sanakin irrota.
    Mustelmat mökillä könyämisistä jo onkin hävinneet, kelpaa uusia haalia;)

    Näin se elämä kuljettaa iloineen, joskus surujakin mukaan mahtuu, mutta huominen voi aina parempi olla, sitä odottamaan, viettäkää rauhaisa perjantaipäivä.
    21. 2 / 13
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt