Vapaa kuvaus

Niinhän siinä kävi, että mitkään ehdotukset ei menneet läpi ja salasanat aivan hukassa.
Minulla on kalenteri missä salasanani on tallennettuna, mutta aina vaativat uuden, hyvä kai se on, kun niin paljon ikävää täällä tietomaailmassa tapahtuu.
Vähän hätäinen olin tuon nikin kanssa, kokeilin vain S-alkuisia ja jostakin putkahti tuo Sel-la, hyvä etten Seela kuitenkaan, näillä nyt mennään.
Pakkasaikaa nyt sitten eletään ja joulua odotetaan, kaikki aikanaan.
Odottelen tässä kahvivieraita, juodaanpa sitten kahvit uuden nikkini kunniaksi ja voitoksi urakasta jota en koskaan tarvitsisi tehdä.
Päätän aina, että en painele mitään uusia ohjelmia, mutta eikö mitä liian varmaksi kai olen tullut ja Gigantin pojille en ilkeä edes viedä sotujani kunnes tiedän mitä pitää selvittää.
Joku on sanonut, että rikki ei kone mene, mutta minä ainakin todistan, että sekaisin sen saa.

Totuttelen nyt tähän nimeeni ja viestejä sillä laitan, kun en anonyymi halua olla, kaikkea hyvää koko seurakunnalle.

Tämmöinen jouluvieras, syliin koppasin;)

Aloituksia

22

Kommenttia

256

  1. Huomenta ja kiitos ylös nostajalle, sekainen on ketju kaikkine koristeineen. mutta löytyypä asiatkin niitä tarvitseville.
    Olen suunnitellut koneeni Gigantin pojille vientiä, mutta taitaa olla muitakin sotkuja jo 80+ ketjujen ympärillä.
    Jospa saisin aikaiseksi koneeni huollon.

    Kristiinallakin epätietoisuutta asioiden tai siis lähinnä koneiden kanssa, kivasti olet avun tarjouksia saanutkin, aina nojatuolista löytyy apua asioiden tiimoilta.
    Jokohan tuo ano17,26 viesti olisi onnistumassa, leivosen lauluakin voisi pian kuunnella, minulta jää linnun laulutkin kuulematta joskus varpusten tirskunnan kuulen pensasaidasta ohi kulkiessa.
    Peipponen laulelee myös keväällä, mutta pitää oikein keskittyä, että liikenteen yli sen kuulee.
    Kyllä se on tuo liikenteen melu se jatkuva seuralainen ja pakokaasuja hengitellen yritän selvitä.

    Brinkkala oman juonen selvittelyn ennusti, noinkin voi olla, aika kauan menee vielä ennen selvän tulemista.
    Kyllä siinä aina joitakin kohtia turhilta jaarituksilta ohi hyppäisi, mutta pituutta on käsikirjoittaja yrittänyt ja onnistunutkin saamaan.
    Sanokoon kuka mitä tahansa, niin kyllä ajankuluna on paikkaansa puoltava.
    Niin paljon jonninjoutavaa tuo telkkari työntää, varsinkin suomalaisen tarjonnan puolella, että hyvä kun muutakin löytyy.

    Viimeinen korttipeli sessio oli eilinen, miten sitä selvinneekään, omat nuoreni eivät jouda pelaamaan, yksin ei se onnistu.
    Jos naurun voimalla ikää lisää, sitä taas tuli roppakaupalla eilen, kyllä sitä naurua riitti, mutta sanonta ettei tyhjän nauramisestakaan siunausta synny, mihin sitä uskoisi.
    Johan tuota ikää on reilunlaisesti, mutta jos tämäkin kunto jatkuu mikäs on lisää saadessa, elämän haluinen olen, aina uusia asioita kokea haluan.

    Kauniista aamuruskosta radiossa puhuivat, no sehän tietää päivälle huonoa, räntäsadetta onkin luvassa, sitä tässä odottelemaan ja kukkamullan kanssa peuhaamaan.
    Leppoisaa torstaipäivää, toivoa paremmasta on.
  2. Huomenta, toivottavasti ihan tavalliseen tapaan ja paikkaan.
    Räntää sataa a vaikuttaa se mielialaankin, tunnen olevani vähän hukassa.
    Eilinen päivä oli sekoilupäivä, jotenkin utuinen kaiken suhteen, vielä viimeinen sotku, kun pyysin tytärtä hakemaan kukkamullat ja kahvit Tokmannilta.
    Mullat tulikin pian, mutta kahvit vasta torstaina tarjouksena, tytär kehotti lukemaan tarkemmin.
    Syytä onkin muistuttaa, kun lääkäriajankin itse keksin, en ymmärrä mistä senkin tiedon etsin.
    Ei monta päivää, kun poikani kiitteli, että hyvin pärjäät kaiken suhteen, tapahtuuko nyt käänne johonkin suuntaan, no sepä ilmenee varmaan.
    Keskittymistä vaatii vanhan elämä, kaikki ei ole niin kuin ajattelen ja jopa luen.

    Nyt sitten lopetatte pahoittelit Paloma ja tepa, kai se minun sotkuni suurimmiltaan oli.
    kumpikin hoidatte kirjoittelunne selkeästi ja ymmärrettävästi, toteamus vain;)

    Varmaan sekoisin jos niin sanotusti menisi päivä harakoille, kuten brinkkala kerroit, harvoin terveyspuolelle olen joutunut soittoa yrittämään.
    Soitan toimistoon, mistä yhdistävät omalle hoitajalle (vastaavalle), mikäli vastausta ei tule, soittavat soittopyynnön jätettyä.
    Saapa nähdä mihin meneekään palvelut tulevaisuudessa, kuuntelin radiosta juuri miten koulujen tarjottimet poistetaan, käsissä lapset lautasensa, ruokavälineensä, leipänsä ja juomansa kuljettavat, miten onnistunee?
    Astianpesun kustannuksissa säästävät ja nyt lapset jo omia tarjottimia kouluun vievät, mahtaa olla suurikin säästö.
    La Pramosan vauvan katoaminen saattaa olla ilkeän aviomiehen hommia ja miten sitä pikkuprinssiäkin odotetaan, paitsi ei Martina.
    Kovasti tarkkaan pressamme ja rouvansa vierailukin kerrotaan naapurimaassa, jaksaako tuo kiinnostaa edes.

    Auto asioita Eliaana ja Neeassa kertoilivat, onhan se onnistuminen kun hyväksynnän saa ja ajo luistaa.
    Noista Eliaanan mainitsemista aseista ja tukikohdista olen minäkin huolestunut, aivan kuin ärsyttäisivät naapuria.
    Kohta rajan toisella puolen vastaavat paikkansa löytää.
    Rauha Ukrainaan ja koko maailman sotiviin kolkkiin olisi saatava.
    Turvallinen ja hyvä maahan meillä on asua ja elää, siksi tuntuukin pahalta tuo varustele ja keskustelu tulevasata elämästä.
    Näistä oman maan ongelmista selviäminen luulisi olevan se iso asia mistä puhetta pitäisi pitää ja niistä löytää rauhaisa sopimus.

    Jospa tässä taas olisi vuodatusta, vielä mainitsen Mkr arkisista puuhista, ne ovatkin niitä meidän kontolle tulevia tärkeitä hommia.
    Jaksamista kaikille.
  3. Sunnuntaiaamu, pakkanen pyryn perästä taitaa olla totuudellinen virke, 8 astetta pakkasta ja aurinko jo taivaalla.
    Kovin on muutoksia sään suhteen päivittäin ja kesän tuloa viivyttävää, mutta kyllä se sieltä tulee.
    On näitä vaihteluja ollut aiemminkin, muistan erään vapun, kun lunta satoi toistakymmentä senttiä, olipa hankala kesäisissä tamineissa kulkea.
    Terasseille pääsyä monetkin odottaa, no onhan toista viikkoa vappuun, ehtii sää muuttua monta kertaa.

    Mielialojen vaihtelut useitakin vaivaa ja eipä ihme olekaan jos kolotuksia joutuu kuuntelemaan.
    Tuntuu melkoisen pahalta, kun ei mitään suurempaa vaivaa ole, tai onhan niitä, mutta on kai jo tottunut niiden kanssa elämään, toisilla suuriakin ongelmia terveytensä kanssa.
    Eipä juurikaan osaa mitään lohdun sanojakaan viestittää, mutta toivomus kuitenkin, että vaivat vähenee.

    Veroilmoitusten kanssa myös hankalia hommia teette, minulla sekin on helppo, tulee valmiiksi täytetyt paperit, samat lähtökohdat, palkkatyöstä saadut tulot ne määrittää, ei mitään poistoja ei tukija.
    Omakustanteinen katto pään päällä, moneen kertaan maksettukin, siinä sitten omaisuus.
    Poikani kertoi maksaneensa loput mökkilainasta, kysyin mistä niin paljon rahaa sait, kertoi töitä tekevänsä.
    Eläkettä suunnitteli kohta nauttivansa, sanoi pieneksi muodostuvan, kun ei itse ole maksanut paljonkaan eläkkeen karttumista.
    Yrittäjänä olisi tämä asia pitänyt hoitaa, mutta jospa on jotakin sukan varteen saanut tällekin tulevalle jaksolle.
    Onhan hänellä alkutaipaleen työvuodet eläkettä kerryttänyt.
    Pojan kasvatuksesta on ollut myös puhetta, no minun poikani ei varmaan ruuanlaittoon osallistu mitenkään, mutta siivous ja järjestyksen pito on hänen heiniään.
    Joskus ihastelin miten tavarat oman paikkansa on saanut ja hyllyt järjestyksessä työkaluja myöten.
    Miniäni on hyvä kokki ja ruokailun hoitaa mielellään, ehkä vaihtelua ihmisten hoitamisen välillä.

    Tuosta kulkemisesta Mkr kirjoitit, minulla 400 metrin matka kulkea kauppaan ja ainakin kolme kertaa huilia pitää pitää, jalat vielä askeltaisi, mutta henki ei kulje, kai lääkäri huomenna jotain siitä mainitsee.

    Hurskainen kevään tuloa seuraa (toisetkin) ja lintuja ruokkii, minun ympäristössä ei saa myöskään lintuja ruokkia, tuohon puistoon eräs rouva aina kuivat leipänsä silppusi ja siihen naakkaparvet pesiintyi ja se oli lopetettava,
    Ehkä nuo lumet pian sulavat ja ruokaa taas linnutkin löytää.

    Ramoona kerroit omista eläinystävistä, kyllä ne rakkaiksi käy.
    Mieleni olisi tehnyt kissaa minunkin, mutta hankalaksi sen hoito olisi tullut, kun jossain vaiheessa menojakin oli, nyt olen kotona, mutta ikä arveluttaa, mihin sitten joutuisi, kun elää kohdaltani päättyy.
    Katselen sydän kipua tuntien kiusatuksi tulleiden eläinten pelastajia työssään.
    Milloin mistäkin muovipussista löytävät sidotun koiran ja hoitoon vievät, minkälaisia on nämä ihmiset, jotka turvattomat ihmisiin luottavat eläimet kiusauksen kohteena.

    Huomiota tarvitsevat kiusatuksi joutuvat ihmisetkin, kunpa apua saisivat.
    Niin paljon monenlaista tuskaa maailmaan mahtuu, jotenkin julmaa on elämä, onko näin kaikilla?
    Kunpa kaikille joskus aurinko paistaisi, siihen toivon voisi yrittää liittää jokaisen kohdalle.
    Tervehtien ja voimia lähettäen Sel-la
  4. Hyvän aamun toivotukset lumisista maisemista, ja lisää lunta tulee, pakkastakin 7 astetta.
    Tiedän toki, ettei varsinaisia pihatöitä tehdä lumisateessa, mutta onhan lumen puhdistuskin pihalta jos omaa pihaa kolaa, myös olen tietoinen suomen olevan pitkä maa ja sään vaihtelut suuria.
    Mukava onkin aina kuulla tuoreet säätiedotukset muualtakin, koska monenlaista säätä maahan mahtuu.

    Eliaanalle osanotto Niilon pois lähtemisen vuoksi, rakas uskollinen seuralainen lähti kissojen taivaaseen
    Kyllä suru ja tyhjyys pitkään tuntuu, mutta kaikkeen sopeudutaan.
    Muistan omien lemmikkeiden kuolemasta, oli kuin perheenjäsen olisi poistunut, kipeästi se sattuu.
    Minulle myös eläinlääkäri lähetti kortin, kai katsoi, että tolaltani olin, ensin mies ja sitten kolmen kuukauden perästä koira.
    Minä yllytän kissan ottamiseen, sinulla nuo olosuhteet puoltavat asiaa, voit olla kesät mökillä ja on auto millä on helppoa kissankin kanssa ajella.
    Pennusta kasvatuksen aloittaen side vahvaksi muodostuu.

    Demeter, miten jaksat tuollaisia lenkkejä tehdä, luulisi kunnon olevan hyvän, mutta niinhän se on ,että luulo ei ole tiedon väärti.
    Jatkuva alakulo kuluttaa, se tiedetään ja ehkä luonnossa kulkien harmit unohtuvat, mutta pian ne palautuu mieleen jos koko ajan jotakin kohtaa kivistää.
    Poikani ja pojan tytär pistäytyivät ja harmittelin näitä muistamattomuuksistani ja koneen kanssa sotkujani, poikani muistutti olet jo kuitenkin tuon ikäinen, hyvin pärjäät, niin vanhoiksi on tultu demeter.
    Toivon kovin, että vaivasi katoavat tai ainakin helpommiksi muuttuvat.
    Minä mittailen nyt arvojani verenpaineiden ja sykkeen suhteen, hyviä minusta 122/65,,, syke 80, maanantaina sitten lääkäri oman arvionsa antaa.

    Tepa on mukava uusi tuttavuus ja olen saanut vilpittömän kirjoittajan kuvan hänen viesteistään, koskaan emme mitään varmaa luonnekuvaa kenestäkään saa näin kirjoitellen, mutta sopuisuus halun olla ihminen ihmiselle kuvastuu useinkin kirjoituksissa.
    Nuo uskosta keskustelut vaatii miettimistä, samoin kuin politiikkakin, mutta jos asiat oikeilta tuntuu ei kai kukaan niistäkään kiellä kirjoittamasta.
    Itselleni tuo uskonto on omani ja mielipidettä suuntaan tai toiseen en halua antaa.
    Poliittiset päätökset koskettaa jokapäiväistä eloa ja siksi se aihe puhuttaa.

    Ajokortin saantikin on kiristyksen kohteena, tai vaikeutuu tulevaisuudessa, hankala taitaa olla jo nytkin, kun ei terveyskeskuslääkäri niitä lausuntoja anna, näin olen kuullut.
    Pää on sekaisin kaikista muutosehdotuksista, mitä tuleman pitää, yksi asia on varma valtio on velkainen ja sitä jankutetaan joka käänteessä, jos mitä tahansa kysytään.

    Taitaapa sää muuttua aurinkoiseksi vähän enteitä siitä näkyy, mutta lunta kuitenkin yhä sataa.

    Lumiaurat saivat kutsun takaisin hommiin, silti kivaa päivää jokaiselle;)
  5. Viikonlopunalkua, loppukuulle jo on ehditty.
    Kirjoittajat pihatöissään, kun hiljaiseksi on viestittely muuttunut, vai aistinko pientä väsymystä myös tämän suhteen.
    Itse myönnän pienen laiskuuden tai haluttomuuden myös, monen muunkin asian suhteen, mutta pinnistelyä yritän, koska, kun periksi rupeaa antamaan siihen olotilaan piankin ihastuu.
    Olen hyvin kaavoihin kangistunut kaiken pitää sujua totuttujen tapojen mukaisesti, muuten maailma mullistuu;)
    Voisi sitä myös sitkeydeksi kuvata, sen minkä päätän myös teen, joskus jopa rasitukseksi moisen koen.

    Pankkiasioiden kanssa sekä Kristiina 23, että Hurskainen touhunneet, minulla on pankki asioiden suhteen vain puhelinyhteydet, tai onhan täällä sellinen palvelu, kun Helsingistä ajan tilaat, pääset pankkineidin pakeille.
    Tarpeeni on vähäistä, joskus joku asia vaatii pohdiskelua soitankin suoraan pääkallonpaikalle.
    On se maailma tältäkin osin huonompaan suuntaan muuttunut, aiemmin pankkineitejä istui rivissä asiakasta odottaen.
    Olen vielä toistaiseksi osannut tämän pankkiliikenteen melko hyvin hoitaa, joskus sekaisin mennen, mutta selvittääkin osaan.
    Tässä juurikin sotkin asian, maksoin kaksi kertaa Telian laskun ja rupesin laskua peräämään, no sepä teetti töitä, kun vihdoin sain langan päähän henkilön joka asian otti selvittääkseen, no siinä hypin pankkiin laskun tietoja hakemaan, takaisin Teliaan ja lupasivat selvittää asian.
    Tulikin viesti tarvitsevat viitteen, no minä sitä etsimään, en löytänyt mistään.
    Tulin siihen tulokseen, että laskun summa ei kata puhelimessa odottelua ja jätin asian sikseen.
    Asian selvitys nenäkkäin olisi ollut helppo homma, en tiedä onko toisia tämänkaltaisia asioiden sotkijoita mitä olen.

    Niinpä alkoi Pian vauvan maailmaan tuloaika täyttymään, toivottavasti lapsi on säilynyt myrkytykseltä ja Manuelkin sekä muu porukka huomaamaan Limenan petoksen, ihme ettei lääkärikään mitään huomaa.
    Maanantaina taas pitkä istunto sarjan tiimoilta.

    Kauppaan lähtö edessä, pitää kiirehtiä iltapäiväksi lumisadetta lupailivat.
    Pistäytykää viestiä laittamassa, jos aikaa riittää;)
  6. Huomenta ja terveiset labrasta, eihän sekään homma täysin kymppiin mennyt, kelakortin jätin kotiin, onneksi onnistui nimen perusteella.
    Tämä oli nyt kolmas töppäys kolmen päivän aikana, mitähän tästä seuraa, tuleeko tavaksi.
    Tummaa oli veri, kai hyvää pitää olla;)

    Eilinen juhla oli onnistunut, hyviä puheita ajan hengessä ja ohjelma ja tarjoilu tasokasta.
    Valtterin koulun musiikkikuoron esitykset oli mahtavia, tuli mieleen, jos kaikilla joku tämän tapainen harrastus on, ei mieli ilkeilyyn kaipaa.
    Hyvin kurinalaisesti seisoivat ja into laulamisesta kasvoilta paistoi, johtajaan katsoi yli kahdenkymmenen oppilaan silmät.
    Hyvin meni meidänkin laulu, taso ei vaan ylttänyt edellisiin.
    Sketsin esitti kaksi jäsentä ja voi sitä taitoa millä sekin läpi vietiin, käsikirjoitusta ei ollut, puhetta tuli aiheeseen liittyen hauskasti, ja naurua riitti.
    Osaavia ihmisiä ja kykyjä löytyy eläkeläisistäkin.
    Vakavaa asiakaakin, kun tuli puhe yöpäivystyksen lopettamisesta, mikä kehysriihessä kerrottiin, nimenkeruu ei riittänyt tällä erää, mutta jatkoa seuraa, ei niin helpolla asiasta luovuta.
    Kuopion vastaanotto kyvylläkin lienee mitat, jos Varkauden ja Iisalmen päivystykset Kuopioon laitetaan, kaaos on valmis.
    Asia elää.

    Ramoona en minäkään voi noita taimia vielä parvekkeelle viedä, ne on koulattavakin, mutta jos ei työtä laske, edullisesti parvekkeeni kukkaan saan.
    Hyviä oli taimet, mutta tottelevatko minun komentoa se jää nähtäväksi.
    Harmia tunnen, kun hellan äskettäin vaihdoin, etten sitä itsesammuvaa ottanut, olin kai silloin muististani melkoisen varma, nyt sitten tarkkuutta ja taas tarkkuutta pitää suorittaa.

    Demeter, tuota hitaasti tekemistä ja asia kerrallaan menemistä on minunkin opeteltava.
    Tapani on, että tarpeettomia askeleita vältän, vien mennessä, tuon tullessa tyyliä elämäni on ollut, nyt pitää keskittyä tai pitäisi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, siinä onkin oppimista.
    Minulle on pää kohtalaisesti toiminut, mutta jalat ei, periksi ei mieli tee antaa, minä itse se vaan mielessä elää.
    Huolesi silmistä on aiheellinen, silmäkulta viimeiseksi on joskus sanottu ja kyllä se kauheaa on jos näkö menee, toivon että näin ei tule käymään kohdallasi, lääkitys löydetään.

    Makriina kyllä minustakin lehtien haravoiminen keväisin auttaa maan hengityksessä, eihän pakko ole raapia mullalle asti, pintaa kohennellen voi haravoinnin tehdä.
    Jotenkin kaipaan vieläkin sitä kevään heräämisen auttamista, mitä mökillä sain kokea.

    Iloa on Hurskainenkin päiväänsä saanut ja ymmärtää sen, kun koneet ja pelit kuntoon saa.

    Minulta puuttuu nuo pihatyöt, siksi kai joskus tuntuu ettei tekemistä riitä ja sehän on rangaistus tämöiselle joka aina jotain tuppaa tekemään.
    Opettelen istumaan jouten ja se ei meinaa luonteeseeni millään mahtua.
    Kohta on joulunaikaan tyhjennetyt laatikot täynnä sukkaa monen jalkaan sopivaa.

    Nyt aamukahvin juontiin, kokeisiin piti mennä tyhjin vatsoin, sekin tapa että kaksi mukillista kahvia aamuisin ja sitten päivä valkenee;)
  7. Huomenta, sää ikkunasta katsellen ei niin pahalta näytä, lunta hienokseltaan viskoo, vedeksi kaiketi päivällä muuttuu.
    En oikein jaksanut sisäistää noita budjetti juttuja, en oikeastaan jaksa enää kuunnella niitä selityksiä ja ehdotuksia, toteutuvat minkä tahtovat ja sotkevat ihmisten päät monen laatuisilla kerronnoillaan.
    Kyllästyttää tuo suuren joukon asiantuntijoiden puheet, jokainen selittää omaan pussiinsa.

    Tänään pitäisi juhlamieltä kasvattaa, on se yhdistyksen 60-vuotis päivä.
    Laulamme operetti säveltenketjun ja siinä pitäisi hymyä väläyttää.
    Riemumielin rinta tahtoo huutaa onnestain,, ollaan niin kuin pääskyset ja muistathan kai, nämä ilon sävelet pitäisi nostattaa hymyn myös kuulijoille, itse tykkäämme kovasti näin laulaa.
    Korkealle ei taitomme yllä, mutta laulamisen ilo varmaan huomataan.
    Pitkä on tuo 60 vuotta, mukana olen ollut kaksikymmentä vuotta, jaksanut monena, nyt enää laulaminen ja skippo vetää mukaan.
    Vapaaehtoisuuteen kaikki nojaa ja ilo on yhteisen toiminnan aikaan saamisesta.

    Tuo ruokakulttuuri on noissa Aasian maissa kovin erilainen, siellä syödään paljon kasviksia, mausteita ja mereneläviä.
    Silmiini on pistänyt sianlihan, kerroslihan grillaaminen ja sitä herkkuna syödään.
    Toisin kuin meillä, lihaa ei ruskeaksi grillata, vaan melkoisen vaaleana sitä popsitaan, pöydässä on grilli ja siitä siiten jokainen annoksensa kerää.
    Sipuli on arvossa ja kaiken näköiset voimakasmakuiset mausteet suun tottumattomalta polttaa.
    Ruuan laitto ja syöminen on suuri asia niissä maissa ja paino melkoisen hyvin näkyy oikeat mittasuhteet pitävän.
    Muistutuksia usein, oletko syönyt, kuulee usein.

    Demeter, hieman huolta itseni vointiin tunnen, muistini alkaa heiketä (kai), lähdin sunnuntaina kirkkoon ja paistoin kyljykset valmiiksi sitten kotiudutta pääsen nopsaan ruokailemaan.
    Laitoin levyn ykköselle ja niinpä unohdin sen päälle.
    Kirkossa se mieleen tuli ja pieni jännitys oli, onko paloauto pihassa. ei ollut, mutta kyljykset taatusti kypsät.
    Eilen lähdin laulamaan ja kotiin tullessa avaimia ei taskusta löytynyt, soitto puheenjohtajalla, he asuvat yläkerrassa, ja hänpä tuli oven avaamaan.
    Varmaan vuosien varrella tätä ei ole tapahtunut kuin muutaman kerran, nyt juoksen varmaan monta kertaa katsomassa hellan ja kopeloin avaimia taskun pohjalta.
    Muutenkin yritän muistella aiemmin tapahtuneita, näin yritän muistiani testata, samaa tätä kirjoittelua tehden.
    Näitä harmia vaan lisää kertyy, siihen on varauduttava ja kirjoitellaan vaan kaikista tökkimisistä huolimatta, eikä vaan demeter. ?

    Sain eilen kukantaimet, pirteässä kunnossa ainakin vielä,, kolmen amppelin kukat, kolme isoa kannusta ja pelarkonioita kolme kappaletta ja vielä kolme riippuvaa poutapilvikukkaa.
    Kotiin tuotuna 60 euroa, ehkä säästän jotakin, jos onnistuvat.

    Ystävätär tulee kohtapuolin hakemaan, autolla rapulta rapulle, palvelu pelaa;)
    Avaan ääntäni ja laulelen teille iloa sydämeen;)
  8. Tiistaiaamu, harmaa ja suruvoittoisen näköinen.
    Sellaista tämä elämä on, uusi aamu, minkälainen kellekin, surua, tai iloa, vai tasaista arkipäivää.
    Minulle se on tätä arkea vaan, mikä hyvin minulle sopii, ei mitään mahtavaa odotuksissa, laulaminen kyllä mielen virkistää.
    Huomasin tuolla uuden tulokkaan palstalle toteavan, että Nojatuoli nimenä jo arveluttaa, varmaan on paras muihin ketjuihin kirjoitella, eihän tätä arjen turinaa monikaan jaksa.
    Valinta on jokaisen oma.

    Kylläpä nyt kovasti sinua alkaa tuo terveytesi demeter koettelemaan, eihän tuohon osaa mitään sanoa, toivoa vaan, että jotakin helpotusta löydetään.
    Olen sen elämänmatkan aikana huomannut, että kertominen harmeista helpottaa, taakka kepenee, vaikka ei poistukkaan, purkautuminen asioiden painaessa helpottaa.
    Kertoile vaan vapaasti ja toisaalta seuraamme kuntosi vointia näin mekin, ehkä rohkaisten uskoa parempaan, toivoa aina on.
    Pitkän lenkin jaksatkin kävellä, minulta jäänyt sikseen, olen kai periksi antamassa kaiken suhteen.
    Minulle tuli yllättäin kutsu kokeisiin ja siten lääkäriin, muutama viikko aiemmin kirje kertoi, että vasta vuoden päästä tarvitsee mennä labraan.
    Onkohan joku asia todettu, vai ikäkö sai kutsumaan, verenpainemittauksen teen neljän päivän ajalla.

    Kiitos Makriina ja Neeassa maininnasta tuon harrastukseni suhteen, kyllä olen samoilla linjoilla, joku meno aikatauluttaa elämää.
    Joskus voisi olla hyväkin, kun määrätyn mielialansa tänne purkaa, että lentäisi taivaan tuuliin, mutta en kenellekään mitään pahaa viesteilläni toivo, mielipiteet vaan esiin pyrkii.
    Olen facesta lukenut miten nuoret tekevät hyvää työtä heille tarjotuista hommista, autonpesut, haravoinnit ja mitä muuta tehtävää saavatkaan.
    Hyvää elämän oppimista, sillä työ on myös tärkeä osa elämää.

    Tuosta empatiastakin on tainnut tulla sanahelinää, mutta oikein tulkiten pidän sen omistavaa onnellisena ihmisenä, toisen osaan paneutuminen kirkastaa omat mietteet ja niiden pienet aatokset.

    No tässäpä tälle aamulle, voikaa kaikki niin hyvin kuin mahdollisuuksia siihen annetaan..
  9. Sateista sunnuntaiaamua, aikaisissa olen, kirkkoon on jo kohta yhdeksän jälkeen jouduttava.
    Meillä on juhlaamme liittyvä jumalanpalvelus, missä palvelun toimittavat yhdistyksemme jäsenet, lauluryhmä laulaa, tietenkin pappi ja urkuri omissa viroissaan.
    Kirkkokahville myös kokoonnumme.
    Kirkkomme on poikkeuksellinen rakennus ja koko alttariseinän peittää fresko, missä kuvataan myös paperirullia pyörittävät työmiehet.
    Rippikoulun suoritin tässä kirkossa ja pitkän käytävän kuljin mieheni käsipuolessa vihkimistä varten.
    Siitä on kulunut aikaa kohta 70 vuotta ja tässä vaan istun ja kirjoitan joitakin ärsytän.
    Kyllä se loppuaikaa varmaan alkaa olla, joten jaksakaa.

    Ruuanlaiton kerronnasta olen saanut palautteen, sairaudet, siivoaminen, käsitöihin ja muuhun kodin hommiin kuuluvat, liikaa on tarjoilua ollut.
    Nyt politiikka, siitä puhumista olen välttänyt, koska se piankin riidan saa aikaa, mutta etteikö politiikkaa palstalla muka puhuta, joissakin ketjuissa melko härskisti vielä.
    Politiikkaa on maailman politiikka kuin oma sisäpolitiikkammekin ja kun asiat mieltä kaivaa, niistä tulee kerrottua.
    Rajoitettua on keskusteluaiheet, vaikea on kaikkia miellyttää.
    Yritystä on minulla, löytää se sopiva keskustelu, josta kaikki voisivat hyvillä mielin kirjoitella, vaikka en puheenjohtaja pyrikään olemaan, on tämä joka aamuinen koneen ääreen istuminen tuonut joskus jopa hyvää mieltä.
    Itseäni koetan viestejänne lukemalla viihdyttämään ja näin tapahtuukin, kiitos siitä.

    Eiköhän jokainen omilla viesteillään jotain yritä sanoa ja tarkoittaa, ne ei vaan aina kolahda tarkoitustaan vastaavina, näin minä myös suollan tätä tekstiäni, joskus hyväksyviäkin vastauksia saan, tai oikeastaan useimmin.
    Olen sanonut, että arkiset asiat on Nojatuolin aiheena, mitä se milloinkin on ja jatkuvuus on pysyvää.
    Toistoja pakostakin tulee, ei niin rikasta elämä kellään ole, etteikö aiheet joskus lopahda, mutta siinähän se ydin onkin, kirjoittaen ja vastauksia saaden, ketju uusiintuu, jatkuu ja jatkuu, jokainen oman lisänsä antaa.
    Joskus sormi suuhun menee, mistä kirjoittaisin, mitä kertoisin, kaikki on tullut sanottua ja kun yrittää olla riita aikaan saamatta, huomaa tyhjyyttä kolisevan aivoparat.

    Voisiko ajatella, että hieman sormien välistä katsellen välttyisimme erimielisyyksistä ja kaikille jotain pystyisimme jakamaan.
    Omia ajatuksia taas, ei miksikään esityslistaksi ole tarkoitettu, kunpahan jotain asiaa yritän viritellä omalta osaltani.
    Eihän pakkoa ole kirjoittaa, mutta olen jonkun kerran sanonut, että itsekäs olen näin yritän muistiani virkistää.

    Tulipahan taas yhtä tyhjää, mutta keksikää puheenaiheita, mitkä saa porukan myötämielisiksi, tunnustan osaamattomuuteni siihen.
    Viettäkää leppoisa pyhäpäivä;)
  10. Lauantai aamu yhden asteen pakkasella aloitellaan.
    Kovasti on keskusteltu ja minä kaiken pahan sain alkuun, nyt joku arvioi, että säälipisteitä kerään, en suinkaan, otan vaan omista puheistani syyn sekasortoon.
    Kiitän kaikkia joilla on mukavaa sanottavaa kohdallani, mutta eihän se oikein sovi, kun lipominen hyvin nopsaan kammetaan syyksi.
    En missään tapauksessa tämän kaltaista kiista ketjua halua, olkoon syypää kuka tahansa, mutta ymmärrän myös sen, että mieli tekee vastata samalla mitalla , mitä rivien väliin kirjoitetaan.

    Makriinan toivomus puoltaa asian suhteen lausumaansa, mutta joskus on pakko vastata, kun suoria kysymyksiä tulee, eikös se ole jopa kohteliasta.
    Uskon Koivistonkin joskus myös kiperiä lausuntoja antaneen.

    Puoluekantani on varmaan tullut selväksi, en sitä ole pyrkinyt salaamaankaan, joten aivan tarpeetonta on sitä korostaa.
    Ano joka kysyit, olenko kouluttautunut paljonkin, en ole, minun älymääräni, ei taloudellinen tilannekaan, ollut sen kaltainen, että opiskeluun olisin velkaa tehnyt.
    Mutta voin vakuuttaa, että velkaa olen koko elämäni tehnyt ja näillä pienillä ansioilla ne maksanut.
    Tänä päivänä en ole velkaa kenellekään, mutta lähelle eläkeikää sitä maksamista riitti.
    En myöskään ole kateellinen sinulle kysyjä, en kenellekään suurituloiselle, mitäpä minä paljolla rahalla tekisinkään, olen tyytyväinen omaan olooni.
    Huolissani olen sen joukon puolesta, joilla tiedän vaikeaa olevan.
    Luin jostakin, että onneksi ei 600:dan eläkkeestä veroa mene, miten tuolla edes selviää.

    Tulipa mieleen suuren sydämen omistaneen tehtaanjohtajan naapurissa asuminen, vaimonsa oli myös miehensä kaltainen ja päiväkahvi ilmoitus kuului koputus seinään
    näin kutsu kahville toimi, äitini oli suora vanhankansan ihminen, hänestä tämä pariskunta tykkäsi.
    Lämmin muisto äiti 75-vuotis juhlasta, tämä Hogan tuli ja koppasi mummon syliinsä ja pyöritti onnitellakseen.
    Onhan näitä matkan varrelle sattunut muitakin ja aina se tuo hyvän mielen, kun huomaa ihmisten kelpaavan ihmisinä toisilleen ei tittelin omistavina.

    Juurikin näin Ramoona, ollaanpa vain kirjoittaja ystäviä, sen paremmin tuomitsematta, kuin epäasiallisesti kiitellen.
    Uskon kyllä, että kaikki vilpitöntä mieltä kiitoksissaan toteuttaa ja uskon näin lämpimiin sanoihin, miksi en uskoisi.

    Pitäisikö lopettaa sanoin, mä oon mikä oon, en muuksi voi tulla, vai vieläkö löytyisi paremmaksi kasvamista tapahtuvan.
    Kaikille kivaa päivää, unohdetaan kiistan aiheet ja ollaan ihmisiä toisillemme.
  11. Uusi aamu, uudet kujeet, ei tosin kujemieltä taida monellakaan riittää.
    Tuulinen sää, mutta kevättä se on, lokit ovat saapuneet näihin maisemiin ja saavat paljonkin harmia pesiensä myötä.
    Naapurin katolla pesivä, aikaisin aamulla heräävä lokkijoukkio ei iloa lauluillaan suo, unet siinä katoaa ja huonosti nukkuville kärsimys.

    Korpikirjailijalle sanoisin, ei mikään linjapuhe, vaan omia kokemuksia/muistoja kertoilen, myöskään tuosta elämässä rypemisessä olen säästynyt, viljalti ei hyvinvointia ollut, mutta näin oli ympäristössäkin, oli helppo sopeutua.
    Lapsuudestani olen paljonkin kertonut ja sanonpa yhä, rikas ja rakkaudellinen oli lapsuuteni, ei aineellista hyvin vointia juurikaan, mutta sydämen lämpöä sitä runsaammin.
    Naapuristo oli rehellistä ja uutterasti elämäänsä parantelevaa, siinä kasvoi ajatukset siihen, että yhteishenki vie läpi vuorien.
    Sivusta seuraten ja osaakin ottamalla parempaa maailmaa yritettiin, joissain asioissa se onnistuikin.
    Vastuu ja rehellisyys oli voimissaan, kun mitä luvattiin se piti, tätä kaipaan nykymaailmalta.
    Tänä päivänä ei voi luottaa mihinkään, lupaukset voidaan rikkoa selän kääntymisen jälkeen.

    Ano 17,45 kiitos puolustuksestasi, ehkä vähän liian hyvän kuvan olet saanut, mutta totuutta on se, että elämääni olen tyytyväinen ja en katkeruutta tunne, mutta suren heidän kohtaa joilla vaikeuksia riittää.
    Mitään en pysty tekemään, en auttamaan, ja onhan niinkin, että olemme edusmiehemme/naisemme valinneet, heidän kuuluu hoitaa asioita niin, että kaikilla mahdollisuus kohtuulliseen elämään onnistuu.
    Sairaudet jo monet muut vastukset saattavat olla vaikeuksien lähtökohta, empaattisuus on ainut konsti elää heidän vaikeuksien kanssa, apua antamalla jos siihen on mahdollisuus.

    Makriina ihastelen tuota jaksamistasi noiden sukututkimusten parissa, kiinnostaisi kovasti minuakin, mutta siltä osin olen saamaton.
    Myös kaikki vanha, antiikki myös olisi ihana harrastus, mutta en enää halua lisätä tavaran määrää, on jo tuskastuttavan paljon kaikkea sillä keräilijä olin joskus minäkin.
    Kirjoja, astioita tuli haalittua, lapsillekin niitä ostelin., nyt lapsiani kuunnellessani tuntuu kuin mikään ei tähän aikaan kelpaa.
    Ajatus siitä, että olemme kaikki jälkeläisiä aiemmin eläneille ja joku asia meitä yhdistääkin, soisi ymmärrystä riittävän jokaiselle.

    Minulle tulee puheluita ulkomailta, no en tietenkään niihin vastaa, ei koskaan voi tietää mikä taustalla onkaan kyse.

    Tuo viestien kohdistuminen on ongelma, aiheuttaa monia väärinkäsityksiäkin.

    Nyt kampaajalle, se niitä ainoita kaunistuksen mahdollisuuksia, heikolla olen senkin suhteen, hiukset ei koskaan tyydyttävästi ole;)
    Iloa päiväänne.
  12. Keskelle viikkoa huomenet pilvisäässä ainakin aloitellaan, toivossa aurinkoakin.
    Jännittäväksi menee tuo eläkeleikkauksen määrä, vasta korotettiin, nyt sitten otetaan pois, kyllä hallituksen toimet sydäntä kylmää.
    En itseni vuoksi sure, olen oppinut vähällä selviämään, mutta suru tulee, kun kuuntelee ystävien lääkemaksuista, puhumattakaan ruokien hintojen suuruus.
    Vanhusten kehotetaan syömään hyvin ja terveellisesti, no kaurapuuro kuuluu terveellisiin ruokiin, mutta heikoksi se vetää jos puuron varaan elämä jää.
    Yhtä kysymysmerkkinä olemista tämä elämä nykyisin on, aina uusia uhkia ilmaantuu, onko nyt niin, että talkoisiin joudutaan, oletteko kuulleet miten ministerien palkkojen /palkkijoiden käy, kuinka paljon he osallistuvat talkoisiin.
    Ei pitäisi kuunnella ollenkaan noiden viisaitten sanomaa, paha mieli niistä tulee ja suostuttava on, sama kohtalo kuin karjalla jota teuraaksi viedään.
    Pakko johonkin purkaa vaikka tiedän ei korjaannu.

    Tuo lapsettomuus on surullinen asia myös heille joille lapset olisi tervetulleita, mutta sekin asia on voimattomuuden rajoissa, toisille sitten lapsiakin siunaantuu useampia.
    Toivon voimia tälle minun perheelle joille kaksi lasta tuli, yhtä odottivat, mutta rakkaudella on tervetulleeksi toivotettu.
    Vanhempien kasvatusvastuu kasvoi tuplaksi, mutta onneksi hermot kestävät ja kasvatus tiukoissa käsissä.
    Olen sitä mieltä, että kurin palautus kouluun, kännykät pois ja turvatarkastukset reppuihin.
    Tepa tuo evakkojen kokemukset jollain tapaa tuli selväksi, kun mieheni niistä kertoi, ei riittänyt lasten kiusaaminen, myös aikuiset kiusaa tekivät.
    Ei edes aikuiset empatiaa tunteneet kotinsa pakon edessä jättäneille.

    Kyllähän "Nalle" tutuksi tuli vasemmistolaisena, mutta helposti onnistui linjan vaihto.
    rahalla voi ostaa periaatteetkin.

    Ano 13,18 noin se meni, itsearvo latistettiin maan rakoon, mutta oli heitäkin joille se antoi pontta kestää ja näyttää, että selvitään.
    Vanhemmat jo itse oli alistettuja, eivät enää jaksaneet pönkittää lapsen itsetunnon kasvua
    Kunnon kansalaisia kuitenkin suurin osa näistäkin lapsista, ehkä myös heitä jotka ymmärtävät nykypäivän vaikeudet, yrittävät asioita saada kohdalleen.

    Veikkaan, että Jana on kahden miehen kiistakapulana, kun selviää, että Jimena ei lasta odotakaan, Manuel ja Abel molemmat Janaan rakastuvat, jotenkin Manuelin puoleen kallistun on hän niin lutunen ja tykkää Janasta kovasti.
    Solidaarinen on myös Abel, joten jompi kumpi, hyvä kumpikin.

    Nyt päivän touhuihin ja totean minunkin hermojani kysyy, kun liian nopsaan sanat tulevat, aina saa korjata puuttuvia kirjaimia, lienee koneen vika.
    Oikein mukavaa päivää teille kirjoittajaystävät.
  13. Huomenta pilvisäähän, näin se sää vaihtelee, no eipä ole yksitoikkoista.
    Lapsuus ja nuoruusmuisteloita olette läpi käyneet, niinhän se oli elämä täysin erilaista meidän ikäisten nuoruudessa.
    Tänä aikana joka päivä puhutaan nuorien ongelmista, mistä syyttävä sormi osoittaakaan ?
    Aina on nuoret avioliiton solmineet, lapsia hankkineet, hoitaneet ja vastanneet omien lasten touhuista.
    Tänä päivänä tämä käsitys perheestä ja huolenpidosta on hajaantunut, nyt koulu ja ympäristö vastuuta kantaa, tietenkin vanhemmatkin jos asia on omaksi koettu.

    Makriinan muistelot ovat oikeita siitä ajasta, en muista minäkään mitään koulukuraattoreja koulussa olleen, oli vain terveydenhoitaja jolta apua saattoi pyytää, en sitä koskaan tehnyt.
    Opettajat olivat aikuisia joita jos ei kunnioitettu, kuitenkin toteltiin.
    Koulukiusaamista toki oli, mutta ne selvitettiin keskenään tai kestettiin omin avuin.
    Kiusaamisen aiheita oli pukeutuminen, tai joku eroavaisuus normaalista kaavasta, myös eväät oli syynissä ja kaikille ei kinkkua leivän päälle kotoa löytynyt, siis köyhyys myös oli pilkan aihe.
    Julmalta se tuntui ja olikin sitä, itkut itkettiin salassa ja yritettiin nopsaan siirtyä takariviin, näkymättömiin.
    Tuli aika jolloin jo itsetuntokin nousi ja annettiin piupaut kiusaajille, meitä kiusailun kohteena olleita oli aika iso joukko, tukea saimme toisistamme.
    Pienellä paikkakunnalla opittiin tuntemaan niin köyhät kiusatut, kuin rikkaat kiusaajat ja aikuisena oltiin jo kaikki omilla sijoillamme, murrosikä kestettiin ja ehkä osasivat jo häpeää tuntea kiusaajatkin

    Oli myös aika ennen minun syntymää, jolloin vanhemmat lapsia hankkivat oman vanhuuden turvaksi, nyt sitten me eläkeläisetkin joudumme nuoriamme tukemaan, kun talkoisiin pitää vieläkin osallistua.
    Oli sota-ajat, sen jälkeiset rakentumiset yhteiskunnassa talkoihin jouduimme jokainen ja vielä nyt haudankin partaalla talkoisiin haetaan.
    Asiat ei siis hyvään suuntaan ole kehittyneet, tietoa ja apua kehityksen rakentamiseen on, nyt puuttuu tekijöitä ja sinnikkyyttä, kaikki minulle mentaliteetti on voimissaan.
    Kakun jako vaan ei onnistu, esimerkin voimaa kannustaisin, sieltä ministeri ja johtaja tasoisilta sitä talkoo halukkuutta odottaisi, ei hieman yli tuhannen euron eläkeläiseltä.
    Päättäjät viisaudessaan päätökset tekevät, ei siinä pienellä elävälle ymmärrystä riitä, maailma aina vaan huonompaan suuntaan menee.
    Ymmärrän nuorienkin lasten teon vähenemisen, ei kukaan lapsia tämänlaiseen maailmaan halua

    Nuorekkuuden innolla päämiehemme mallia näyttää, matkustelu avartaa, Brysseli nyt kohteena, toivottavasti sieltä keinoja löytyy maamme ongelmiin.

    Tässäpä tätä elämän tuskaa eläkeläisen suulla, ei pitäisi vertailla, mutta en sitä halunnutkaan, vaan historian lehtiä kääntelin näiltä osin, elettiin sitä ennenkin.
    Oli nuoruuden tuskaa, mutta myös elämän halua ja uskoa parempaan ja tässä sitä nyt ollaan.
  14. Aurinkoista aamua ja lumet silmissä hupenee, juuri huoltomies hiekkoja kadulta puhdisti, keväinen touhu sekin.
    Eilen satoi vettä koko iltapäivän, se hyvä apu lumen sulamiselle.
    Tänä aamuna unta riitti puolikahdeksaan asti, hieman sekoittaa rytmiäni, mutta aamukahvi on juotu ja siitä se alkaa päivä rullaamaan.

    Tietokoneen hankin mieheni kuoltua, ensin iso laatikko millä pelasin pasianssia, sitten into kasvoi ja nyt olen 23 vuotta opetellut tämän läppärin kanssa.
    Alkuun kävi tietokoneopettaja ( ystävän mies ) selvittelemässä sotkujani, siitä sitten pikkuhiljaa alkoi sujua, mutta paljon on asioita osaamatta ja aina uusia tulee, Giganttiin vien, kun sormi suuhun menee.
    Näillä taidoin mennään, joku uusi asia vie aikaa, mutta sitähän riittää.

    Tuo mäti oli kotonani herkkua vanhempien mielestä, sipulia ja suolaa ja siitä vatkattiin kaikki ylimääräinen pois (suonet kai) en edes maistanut tuotakaan herkkua, monen muun mieltäni kalvavien lisäksi.

    Viime yönä yritin tehdä mökkikauppaa, tontti oli pikkuruinen ja vesijättö maata, tontin omistaja sanoi, kun jonkun kuorman soraa hommaat asiat sujuvat, epäilevä olin ja muistin, että rannassa oli avanto jonka pohjaa ei löydetty, siihen jäi tontin ostaminen.
    Keroin syyksi vielä senkin, että omistajan omaiset hankaloittaisivat eloani.
    Nämä unet johtuivat siitä, että katselin mökkjen rakentamista Facebookissa, sellaisia
    kalamajan tyylisiä ja minusta ne oli ihastuttavia, sammalella tilkittyjä ruohokattoisia.
    Mitähän tämä uni meinaakaan?
    En usko uniini minkään vertaa niin paljon niitä näen, että huoli olisi jatkuva.

    Noita huijareita on puhelimessakin, minullekin ympäri Eurooppaa tulee soittoja onneksi lukee mikä maa, mikä valuutta, että en vastaa, tytär siitä aina varoittelee.
    Kyllä näin osaamattoman on aika turvatonta elää, kai parasta olisi kun ei vastaisi mihinkään soittoon.
    Nuo salasanat joista Mkr mainitsi on yksi ikävä lajitelma, kun pitkiä aikoja jotakin on käyttämättä, ei enää kelpaa kun tarjoaa muistissa olevaa.
    Kai se sitä turvallisuutta sekin.

    Tänään sitten taas La Promessan vaiheisiin, etenisi vähän nopsempaan, no sitten se loppuisikin pian;)
    Neuloin Nallelangasta eilen pitsisukan, tänään sitten pari sille, parvekkeen istuin tyynyt valmiina, virkkaaminen taas topissa jonkun aikaa, peukalot ei kohta taivu mihinkään suuntaan.
    Aloitellaan viikko rauhallisin miettein, ei liikaa hommaa, päivä se on huomennakin;)
  15. Lauantaiaamua tässä heräsin aloittamaan, maa valkoisena, muutama sentti lunta on tullut.
    Sääasiat täällä livenäkin usein keskustelun aloittaa, miksipä ei täälläkin.
    Onhan mukavakin kuulla säästä, olemmehan pitkässä maassa jossa monenlaista säätä syntyy.
    Meillä on kaupassani sellainen hylly mihin punalappuiset laitetaan, eilen olikin tavaraa paljon, mutta minulle sopivaa ei löytynyt.
    Heti valmistaen tai pakkaseen laittaen voi pieniä säästöjä saada aikaan.

    Kiitos tepa, kun tykkäsit, samoin toimin minäkin noiden hieman piikiksi tarkoitettujen yli hyppään.

    Voimat hupeni minullakin kaupassa käydessä, kuten Mkr ja Kristiina kertoivat, pienen matkan välein jouduin pysähtymään, pahin tuuli tuli vasta kauppareissuni jälkeen.
    Vävyni oli kaihileikkauksessa eilen ja minä yllätyin kun tuli lääkäriaika , vaikka en sitä pyytänytkään.
    Muutama viikko sitten ilmoittivat, että vasta ensi vuonna otetaan kokeita ja nyt sitten kuitenkin lääkäriin kutsu tuli.
    Verenpainemittaukset on tehtävä, syke ylös kirjattava, nauratti itseäni kun lapun lopussa luki, mitä haluan itse lääkäriltä kysyä.
    Kai ne kokeet jotain osviittaa antaa kyselyllekin. enpä viitsi vanhoja vaivojani kerrata, en ole apua niihin saanut aiemminkaan näillä menen hautaan, lähinnä jalkojani tarkoitan.

    Ihmettelyä kyllä syntyy, kun säästöjä tehdään ja velkaa kuitenkin otetaan, jossakin on paikka mihin ne säästöt laitetaan.
    Ei ne ilmaiseksi istu komiteat ja muut asian tiimoilta viisaat, hyvä korvauksen saavat ja aina kun joku komitea nimitetään se kokoustaa ylitöiden kanssa ja palkka juoksee.
    Ei suurta viisautta ministerimme omista, aina vaan samaa jauhavat, siksi kai "hovia" on lisättävä.
    Kansan hätää oikein tulkiten, pudottaisivat omaa ansiotaan, siitä jo kertyisi iso summa.

    En muista useinkaan äidin sylissä istuneeni, mutta rakkauden ilmapiiri kuitenkin minua ympyröi, tapana kai ei ollut yleisestikään se sylissä pito.
    Halailukin jäi aika vieraaksi, en sitä usein nytkään tee.

    No voihan olla, että saan monen kirjoittajan niskakarvat nousemaan, mutta lohdutan, ei täällä ikuisuutta enää kirjoitella.
    Tavoistani en pääse, mutta eihän kaikkea tarvitsekaan hyväksyä, voi hypätä yli, kun nimimerkki kuitenkin esiin tulee.
    Päivän jatkoja kaikille.
  16. Viikonlopun alkua, perjantaita, monella siivouspäivä, minulla kauppareissu, viikon eväät pitää löytää.
    Siinä sitä miettimistä onkin, kun ei mikään oikein houkuta.
    Makuaisti varmaan kadonnut, suola ja sokeri vielä erottuu, kohta kai on se aika ettei sokerikaan suussa sula.
    Eikös ollut joku sanonta, että vielä se sokeri suussa sulaa, liittyen ikään;)
    Tuosta kahvista olen samaa mieltä, vaikka sekään ei maistu kuin aamuisin-.

    Tuo kiusaaminen on monivivahteista, näillä palstoillakin niitä saa osakseen, ehkä enemmän jos kantaa ottaa.
    En kovin vakavasti ota omaan itseeni kohdistuvaa, koska tiedän kovin puutteellinen olevani ja itsekin sitä useinkin harmittelen.
    Minusta kiittelyn antaminen voisi olla sallittua, jos siihen joku aiheen löytää, eihän se keneltäkään pois ole.
    Kyllähän ne pienet keljuilut huomaa itsekukin, mutta viisas ei kantaa ota, tyhmä ei ymmärräkään, ehkä jälkimäinen olen;)

    Noista valtion säästökohteista voisi löytyä tinkimistä niistäkin, onko pakko vierailla joka paikassa suuren seurueen kanssa, kun on tiukkaa, on kyläreissutkin unohdettava.
    Ymmärrän, että kaupankäynti vaatii jonkunmoista näkyvissä olemista, mutta tarpeeton esiintyminen voisi odottaa parempaa aikaa.
    On niin helppo lähteä, kun kaiken maksaa joku muu, veronmaksajat valtion kohdalla.
    Pieniltä otetaan vähäkin apu pois ja heiltä jotka isopalkkaisia ovat, kaikki kulutkin maksetaan.
    Miten olisi koulupuku samanlaiseksi kaikille, jäisi ainakin vaatteilla ja vaatemerkeillä keikailu pois.
    Kännykät pois koulussa ja opettajille jonkin asteinen valta puuttua asioihin.

    Suomalainen työ on ollut ja tulee eteenpäinkin korkealle arvostettuna olemaan, lakot ei sitä horjuta, totta kai harmia tuottaa, mutta on muistettava, että sovinto vaatii myönnytyksiä kummaltakin puolelta.
    Lamoja tulee ja menee, aina on selvitty, kun sopimuksiin on päästy.
    Sisulla ja uskolla paremmasta on asiat saatu sujumaan, ei mitään kansan osaa voi lyödä loputtomasti.
    SAK on etujärjestä ruumiillisen työntekijöille ja puolustaa paikkaansa heidän puolesta puhujana, toivottavasti se ymmärretään.
    On myös aiheellista huomauttaa, että ilman työtekeviä ei mikään yritys pyöri, kaikki kunnioitus kaikille osapuolille.

    Nyt varmaan tuli taas sanottua sellaista, mihin vastaväitteitä tulee, mutta kestän kuin Mies;)DDD
    Hyvää päivän viettoa, aurinko vielä paistaa, mutta lumisateita on luvassa, kolme senttiä tänne meidän nurkille. pakkasta 13 astetta.