Vapaa kuvaus

Niinhän siinä kävi, että mitkään ehdotukset ei menneet läpi ja salasanat aivan hukassa.
Minulla on kalenteri missä salasanani on tallennettuna, mutta aina vaativat uuden, hyvä kai se on, kun niin paljon ikävää täällä tietomaailmassa tapahtuu.
Vähän hätäinen olin tuon nikin kanssa, kokeilin vain S-alkuisia ja jostakin putkahti tuo Sel-la, hyvä etten Seela kuitenkaan, näillä nyt mennään.
Pakkasaikaa nyt sitten eletään ja joulua odotetaan, kaikki aikanaan.
Odottelen tässä kahvivieraita, juodaanpa sitten kahvit uuden nikkini kunniaksi ja voitoksi urakasta jota en koskaan tarvitsisi tehdä.
Päätän aina, että en painele mitään uusia ohjelmia, mutta eikö mitä liian varmaksi kai olen tullut ja Gigantin pojille en ilkeä edes viedä sotujani kunnes tiedän mitä pitää selvittää.
Joku on sanonut, että rikki ei kone mene, mutta minä ainakin todistan, että sekaisin sen saa.

Totuttelen nyt tähän nimeeni ja viestejä sillä laitan, kun en anonyymi halua olla, kaikkea hyvää koko seurakunnalle.

Tämmöinen jouluvieras, syliin koppasin;)

Aloituksia

22

Kommenttia

256

  1. Huomenta auringon paisteeseen, pakkasta kymmenen astetta.
    Tuo surullinen tapahtuma on nyt puheenaiheena ja jokainen oman näkemyksensä esittää, kuitenkin tämän nuoren pään sisään ei kukaan pääse, mitä koki, mitä mietti ?
    Asioita selvitetään ja jokainen ymmärtää sen tuskan, mikä kaikilla osallisilla tällä hetkellä on.

    Meidän talossa oli suruliputus, mutta ei kaikissa läheskään, valtion ja kaupungin virastot liputtivat.

    Tuskaa ja epätietoisuutta on monella suunnalla, nyt jo eläkeläistenkin varat on kyseessä, hallitus joltakin osin niihinkin tekemässä muutoksia.
    Minulla on käsitys, että eläkeläisten siis pienieläkeläiset tulonsa elämiseen käyttää ja kaupankäynnistä monet monet työtä saa.
    Valtio ei eläkkeitä maksa, joten pieni on hyöty niiden hankaloittamisesta.
    Muutenkin hallitus ei loppuun asti ole miettinyt säästökohteitaan, ikäviä tapahtumia odotettavissa.
    Muistan kyllä miten aiemmin sanomisiini kommentoitiin, "miksi eläkeläiset eivät talkoisiin muka tarvitse osallistua", siksi että heille ei enää jää käteen mitään lääkkeiden, ruuan ja asunnon vuokran maksettuaan.
    Eri asioista puhutaan, kun isotuloisten eläkkeistä on puhe.

    Kuitenkin pieniä on huolemme, kun vertaa niitä sinne missä hätä on ihmishengistä, kuolemasta ja nälästä.
    Niin monenlaista tuskaa maailmaan sopii, eilen sain kuulla, miten saunakaverini poika oli kuollut 51 vuotias, työn äärestä löydettiin, tuska oli mittava, lapsi on lapsi äidille tuossakin iässä.
    Siinä tilanteessa sanat on vähissä.

    Jotenkin on niin toivoton olo näiden tapahtumien johdosta, ajatella voi kuka mitäkin, mutta mitkä syyt tähän 12 pojan tekoon johtikaan, on arvoitus.
    Voimia kaikille oaspuolille.
    Jätän nyt tällä kertaa tähän, ehkä liikaakin tuli sanottua, voimia kaikille käsitellä asiaa mahdollisimman ymmärtäen, tuomio on oikeuden käsissä.
  2. Huomenta, ikkunasta kurkatessa huomasin lipun puolitangossa, muisti toi sen ikävän surusanoman mieleen.
    Muistan kuulleeni jonkun äidin sanoneen, että mitään niin kauheaa ei tapahdu muuta, kuin oman lapsen kuolema, suru pysyvä.
    Surussaan myötä elän, myös suren 12-vuotiaan nuoren elämän pilalle menoa. mikä ja mitkä olikaan syyt, tietämättä sitä, hänen elämänsä ei koskaan normaaliksi palaa.
    Voimia myös tytöille ponnistelussa elämän voittamiseksi, ei heidänkään mielestä tapahtuma koskaan katoa.

    Hurskainen voitto oli kuitenkin sinun , kun peräkärrin ulos saita.
    Onnea autokaupoista korpikirjailija.

    Näinä päivinä noiden hyvien siementen jakaminen tuntuu kovin vaikealta, kun aina vaan uusia menetyksiä tulee joka puolen.
    Kuuntelin radiosta juuri, että kohta ei saa palvelua suomen kielellä kotimaassamme ravintoloissa, englantia puhutaan.
    Näin valmiina olemme kotimaamme ja sen kielen unohtamaan.

    Minulla tuo reitin vai mikä se nyt onkaan, on toisessa huoneessa, pitäisi kai vaihtaa paikkaa, tätä poikani ehdottikin, kiitos Eliaana sinulta aina korjausehdotuksia moneen asiaan tulee;)

    Puutarha mietteet Palomallakin, sitä se luonnon herääminen aikaan saa, minä odotan kukkalähetystä, joko taas posti on tyrinyt ?

    Onnittelut tepa naapurin lapsien viihtymisestä luonasi, ei se kaikille itsestään selvä asia olekaan, lapset jo pieninä aistivat ystävällisen ja välittävän henkilön.
    Varmaan Markukselle mieleinen aarre tuo kiikari ja suklaamunat vielä mieltä nostatti.

    Tuo autojen ajaminen on hyvä säilyttää, jos sen on kunnolla oppinut, tekniikan hoitaa toiset.
    Totta on autojen muuttuminen tietokoneen käytön seuraksi, nappia painamalla ohjautuu minne suunta on.
    No onhan sitä rattia vielä käänneltävä, kuinka kauan, eikös jo itseohjautuvia autojakin ole keksitty.
    Retkiauton käyttö lähenee teilläkin Ramoona.

    Oletpa taitava brinkkala, kun kuvia osaat suurentaa ja muuta hienoutta käyttää, minulta menee aikaa jos jotain yritän, usein epäonnistunkin.
    Tuo yksitoikkoisuus on ikävä kaveri, sitä minäkin yritän jos millä karkottaa.
    Eilen sain laulukaverilta (mies ) yllättävän kiitoksen, hän kertoi edellisessä harjoituksessa minulta niin kauniin hymyn saaneensa, että polvet notkahti, itse ne muista tapausta lainkaan.
    Omatunto sai piston, kun juuri tämän miehen laulua vieruskaverilleni moitin.
    Tästä eteenpäin en hänen lauluaan arvostele ja häpeän jo tehtyä.

    Olen eläinlääkärin nähnyt tekevän sen kissan kynnen kärjen leikkaamisen, samoin kuin koiraltakin leikataan, ei siis kokonaan kynsiä oteta.
    Kissat vihaavat eläinlääkäriä, ehkä joskus on ytimeen leikkaus mennyt ja kipu on tuntunut.
    Oman pienen koirani kynnenleikkuu oli taitolaji, varmaan olin huolimaton ollut ja kipua aikaan saanut.
    Vakuuttelin koko ajan, että ei satu, silmiin katsoi ja kynnet saatiin kunnialla leikattua, palkkio siitä tietysti tuli.

    Pohjoistuuli saa ilman tuntumaan kylmältä, mutta kerhoon on lähdettävä, laulamme kauniin laulun Nadja, haikea ja tunteisiin menevä, toivottavasti onnistuu.
  3. Huomenet tai aamupäivää jo voisi sanoa, arkeen on siirrytty ja hyvä niin, sekoittaa vanhan pään nämä pyhät ja kellojen siirrot.
    Sattuipa tuo kissan kynsien puhe sopivaan rakoon, kun siitä sivalsin sitten minäkin.
    Ajattelen yleensäkin, että ihmisillä on sen verran mielikuvitusta, että pystyvät jonkun typerän virkkeen oikeaksi ajatella, mutta olen huomannut useasti, että virheellinen maininta ärsyttää.
    Korjaan senkin käsityksen, että voisin vaikuttaa siihen, että minua ei saisi arvostella, en todella voi vaikuttaa, kestettävä on arvostelut.
    Pelaan usein pasianssia kirjoitteluni jälkeen ja vilkaisen sitten lopetettuani vielä ketjuun, siksi niin nopea olin;)

    La Promessan katsoin ja ärtymys kasvoi, ei niinkään juoneen vaan Areenan huonoon lähetykseen, pätki pienin välein, istuin liikkumattoman ruudun edessä, odottaen milloin suvaitsee taas kuva ilmaantua.
    Syytä en tiedä onko minun koneeni, vai yhteyksien huonous syynä, mutta muissa ohjelmissa ei moista tapahdu.
    Juonta tai niiden kehittelyä on riittämiin, soisi jo joku asia mennä päätökseen, vaikka Pian vauva jo voisi syntyä.

    Brinkkala tyttöjä ovat kaksoset, kaikki heidän kohdallaan hyvin, tuskin kouluun menoa näen, olenhan jo nyt perheeni pidempään elänyt.
    Vanhempani ja sisarukseni kuolleet jo aikoja sitten, taidan olla sen verran äksy minäkin, ettei kuolemakaan korjaa, no aikanaan varmaan.
    Puhuit tauluistani aiemmin, en toki siksi jätä niitä esiin tuomatta, kiitoksistasi huolimatta, mutta on aina hankala pienentää ja vähän on niitä joita esiin yleensäkään voisin tuoda.

    Ukkosta en täällä meillä päin huomannut, vettä kyllä satoi melko rajusti, lienee ukkospilven reuna sivuuttanut.

    Tuo kynsien leikkuu on verrattavissa koirien hännän typistyksiin, ei eläintä saa ihmisten mieleiseksi muuttaa, kai niillä kynsilläkin on oma tärkeytensä, ainakin minun sohvan verhoilun repimisillä;)
    Olisi pitänyt laittaa sellainen puu mihin olisi opettanut kissan kynsiään teroittamaan.
    Koirat todella lasten vahtina usein ovat, en kyllä tykkää siitäkään, kun vauvan kasvoja nuolevat, mutta hellyyden osoituksia nekin.

    Ano 14,45 kyllä minun lapseni on toinen 65 ja toinen lähellä 60;ntä joten heidän jälkeläisiään on nämä pienet.
    Neljä sukupolvea, juhannuksen seutuun sitten viides polvi syntyy, jos kaikki hyvin menee ja en ehdi poistua.

    Nyt olisi taas laulamisen vuoro, operettisikermä harjoittelussa, sitä 60-vuotis juhlaa varten.
    Ei kovin tasokas ole lauluryhmämme, mutta kai jokainen parastaan yrittää, minä muiden mukana;)
    Sateetonta vaikkakin pilvistä päivää tänne meille tarjolla, mikäpä sen parempaa;)
    Kaikkea kivaa päiväänne;)
  4. Sateista toista pääsiäispäivän aamua, sateen ääneen heräsin, lumipenkat hupenevat ja likainen maa paljastuu.
    Ikkunanpesut jo mielessä kummittelee, mutta jospa vapun seutuun odottelisi.
    Saapa nähdä joko apua joudun pyytämään, kyllähän ne pesee, mutta aukaisu katon rajaa hipoo ja pelottelu tepsii.
    Tulevia murheita, mutta näin vaan mieleen tuppaa.

    Kissoista keskustelua ja niiden viisauksista, olen samaa mieltä, kyllä kissa osaa paljon asioita, kenkkuillakin joskus.
    Katson Facesta laulavaa kissaa ja kissaa mikä keskustelee emäntänsä kanssa, aivan oikeasti näyttää tuo esitys tulevan, on nähty paljon vaivaa onnistumiseen.
    Niin kissat kuin koiratkin ihmisen hädän aistivat, kun katselee kissaa pienen vauvan kanssa, niin hellästi koskettelee.
    En kyllä kovin lähelle vauvaa kissaa laskisi, on arvaamatonkin.
    Pieni koira on näiden lapsosten perheessä mistä kerroin ja aina huomion keskipisteenä tähän asti ollut, nyt saa karkuun aina mennä, ettei jalkoihin jää.
    Syliini kipusi ja selvästi turvaa haki ja rapsuttelua, minun mukaan meinasivat laittaa, mutta tiukkana olin, ei onnistu.
    Kaksosten syönti aikana lähelle etsiytyy, lattialle tippuvat ruuat voi syödä, paino on noussut ja huoli siitäkin, kun ei saisi nousta, joku maksasairaus ressukalla on.
    Melkoinen sortin sakki on siinä huushollissa ja kolme vuotias auttava enkeli ehtii joka paikkaan apua antamaan.

    Joskus tuo sanailu ja kirjoitus ei oikein asiaa ymmärrettäväksi saa, nauravalla ja naurettavalla aika suuri ero on,
    Kaiketi ei halua itseään naurettavaksi tunnistaa, nauravalla myönteinen kaiku.
    Kieltämättä meinaa päivät joskus pitkäpiimäiseksi muuttua, silloin nousen tuolistani ja menen parvekkeelle haistelemaan ulkoilmaa ja suunnittelu alkaa, miten laitankaan taas kaikki kauniiksi, kun se aika tulee ja siitä toiselle puolen katsomaan kadulla liikkujia.
    Ketään en varsinaisesti "kyttää", mutta mieli kevenee kun näkee reippaasti liikkuvia ihmisiä, noinhan sitä minäkin ennen, ja hohhoijaa;)

    Äitiinsä on tuo kolme vuotias tullut, sen myöntää äitikin, mutta iloinen aina hymyilevä aikuinen hänestäkin tuli.
    Muistan murrosikäisen neidin ajokortin saatuaan, poikia baareihin kuljettaneen ja poika ystäviä tästä syystä riitti;)
    Hyvin rohkea ja toimelias tämä kolmevuotias on tulee selviämään hankalistakin paikoista.
    Toisen tyttären tyttö kuin porsliinia, hauras ja sirotekoinen, toivon hänenkin hieman kasvavan rohkeutta, mutta toivoa sopii, että hänkin selviää elämästä olemalla oma itsensä.
    Miten elämästään selviävät, mitä joutuivat kokemaan, en voi muuta kuin toivomuksia lähettää jonnekin.

    Tänään ei tuo kellon siirtely enää haittaa, eilen itselleni todistelin ajan muuttuneen ja nyt se on jo normaalia. näin ihminen kaikesta selviää ja sopeutuu.
    Huomenna arkeen ja neljän viikon perästä Vappu ja kevään ihana aika;)
    Voi muistoissa palata vapun vastaan ottajaisiin, ehkä torille vappujuhliin, en tiedä onko edes vappujuhlia enää torilla.
    Kaikki muuttuu, ei aina parempaan, mutta mukana pyöritään;)

    Tänään pitkä rupeama LaPromessan seurassa, eteneekö, vai junnaako paikallaan, katsottava se on.
  5. Lankalauantaiaamua, vettä sataa ja maata paljon yön aikana on esiin tullut.
    Likaista lunta ja mustaa maata, se on tämän päivän sää, jos olisi harmeja mielessä ei paljon sää piristäisi.
    No onneksi kaikki kohtalaisen hyvin, vaivat mitä esiintyy on pientä isojen asioiden rinnalla.
    Maailman tuska aina vaan mieleen tulee ja nämä oman maan aina huonommilta tuntuvat asiat mielessä kummittelee.
    Mitään en asioille mahda, mutta jotenkin lohdutonta on, kun kaikki se minkä eteen joskus voimia uhrattiin, on kohta tipotiessään.
    Toivoisi, että jotain ilon aiheitakin löytyisi, ainaisen olon ja elämän huononnukseen kuuluvaa.

    Iltapäiväksi lupaili säätiedotus jo kauniimpaa säätä, jospa se ja pääsiäisen juhlinta mieltä kohottaa.
    Usealla perheellä aihetta iloon, kun kyläilemään tulee lähimmäiset, lapset ja lapsenlapset muistavat vanhempiaan, kohokohdiksi nämä tapaamiset useimmiten johtaa.
    Minullakin ne pienen neidin juhlat ja siellä tapaan poikani perheen ja pienimmätkin esittäytyy, on mukava nähdä serkkujen kohtaaminen.
    Harvoin näitä tapaamisia onkaan, kaikilla omat elämänsä.
    Tyttärentytär perheineen meni veljensä luokse Ruotsiin, sielläkin pienehkä suvun tapaaminen, tytär ja vävy saivat koiran hoitoonsa, mieleinen sekin tapaaminen.

    Ikä ei mikään esto ole tällä palstalla käydä, minäkin olin alle 80;nen kun tänne siirryin ja aika kivasti olen viihtynyt, joskin väliin jotain kitkerääkin esiintyy.
    Onhan täällä monta jo 90 tavoittanut ja lähellä on minullakin, on sitten paljon myös elämäänsä väsyneitä, mutta tänne kirjoittelu saa unohtamaan pienet huolet, on paikka mihin oloaan voi purkaa.

    Olen lueskellut Eliaanan taitoja ja osaamisia, hattua on nostettava, kiva että samanhenkisiä ja taitajia löytyy.
    Itse en koskaan autoilusta tykännyt, aina vaan apukuljettajan paikalle istuin, en varmaan renkaitakaan osannut vaihtaa puhumattakaan mistään muusta.
    Voimia olisi varmaan ollut, kun en mikään sisar hento valkoinen ole, enemmän sitä voimanaisen mallia;)
    Avuton en myönnä olevani, on asioita joihin aloitekykyä tarvitaan ja sitä minulla on riittänyt näihin päiviin asti.
    Kiipeily on hieman arveluttavalta alkanut tuntua, kömpelyys on lisääntynyt.

    Kohta helpottaa tuon ruokinnan suhteen Hurskaista, alkaa löytyä maasta syötävää.
    Nopsa tapa tuo puuron tekeminen, en syö puuroa aamuisin, pari leipäsiivua ja kaksi mukillista kahvia, niilläkin päivä alkuun lähtee.

    Tuosta lammikosta aika paljon puuhaa aiheutuu jos sitä kunnossa pitää, mutta onhan kiva näkymä ilman hoitoakin, luonnon tilassa niin sanotusti ja on koti sammakoilla.
    Hyvin varmaan sopii maisemaasi tepa.

    Tuo aika milloin leikkimielisyyttä riitti ei koskaan palaa,, tosikkomaiseksi elämä vanhemmiten muuttuu ja epäaidolta tuntisi suunnitellakaan samaa mitä joskus oli, se oli iloista aikaa, mihin emme enää pysty.
    Ikävältä tuntuu tämäkin myöntää, Kahvipirtin leikkimieliseen ei enää pystytä, silloin kaikki samaa hauskuutta jakoi.

    Nyt vähän imurointia ja sään seuraamista, auringon mahdollista esiin tulemista, no keltainen tulppaanikimppu loistettaan kuitenkin antaa.
    Mukavaa päivän kulumista!
  6. Pitkäperjantai, puolipilvinen ja varmaan tapansa mukaisesti jotain sataa päivänmittaan.
    Sain kutsun pikkuneidin synttäreille huomenna, neljä vuotta täyttää, pitäähän sinne mennä ja kiva on kaksosetkin nähdä pitkästä aikaa.
    Seisomista siellä harjoitellaan, juhannuksena sitten yksivuotis juhlia juhlitaan.
    Marraskuussa sitten sukuhaaran ainoa pojan yksivuotis juhlat.
    Hauskasti menee tyttären lapsisien perilliset viisi poikaa ja yksi tyttö, pojan perillisillä yksi poika ja neljä tyttöä.

    Ihmiset istuvat pilkillä ahkeraan, jää kaikki muu harrastaminen se istuminen vie mukanaan, no ei kovin kauan enää, pian on jäät sulaneet, toivottavasti ei kuolemia tuo harrastus tuo tullessaan
    Ahvenia tulee ja luin tuolta savolaisten palstalta, miten joku emäntä seitsemän kukkoa paistoi ja isoja olivat kuvasta päätellen.
    Minäkin ottaisin kukkoahvenet, ei vaan ole kukaan tuonut.

    Nuo kilpirauhasvaivat ovat hankalia, oikean lääkityksen löytyminen joskus kokeissa käyntiä aiheuttaa, minäkin monet kokeet sain otattaa ennen kuin löytyi pureva lääke, nyt jo vuosia on toiminut.
    Minulla tuo astma yskä on ruvennut kiusaamaan, köhimistä aina nukkumaan mennessä.
    Kuvat on järjestyksessä, nimiä en kyllä kirjannut, tuntee sitten kuka tuntee, paljon noita on kertynyt minullekin, turhan päiväisiäkin olisi joutaneet roskiin.
    Siististi kaikki isot taidolla otetut laitoin kuvan sivulleen, sitten noita kamerakuvia monta samalla aukeamalla.
    Päätin aikoinani, että kuvat laitan albumeihin ja nyt ei montakaan kuvaa irrallaan ole, joskus päättäväisyys on paikallaan.

    Sukua mieheni puolelta on Amerikassa, mutta yhteydet on unohtuneet, kai nuori polvi ei tunnekaan.
    Facebookissa on samalla sukunimellä , jotain sukua kai ovat, sen verran harvinainen nimi on, suomesta sinne muuttaneita.

    Samoin aatoksin minäkin kaupasta kärriä vetäen kuljin, lepäsin seisten välillä vaikka matka ei pitkä ole, olisihan se rollaattori siitä mukava, että voisi istahtaa.
    Kuvittelen, että jos rollaattorin otan, se on menoa enää ei onnistu muuten kulkeminen, nyt kävelysauvojen avulla vielä pystyn kulkemaan, ehkä ilmankin, mutta turvana on tasapainon pitämisessä.

    Kiva on jos pidät viesteistämme, ano 8,54 olen ajatellut tätä keskusteluksi, kun usein vastauksiakin tulee, arjen kerrontaa, kuten olemme sopineet.
    Ano 18,15 voihan jotkin kuvat mielen apeaksi saada, mutta varmaan isoin osa iloa tuottavia.

    Hurskainen onhan meillä vielä tämä palsta käytössämme ja jos elinpäiviä riittää täällä jatkamme.

    Nyt toivotan hyvää pääsiäistä, tätä päivää, lankalauantaita ja pääsiäistä kahden päivän voimalla.
    Rahkapiirakan tekoon ryhdyn, tulkaa kahville;)
  7. Aurinkoista huomenta, pilvetön taivas, melkein voi kuvitella pääskysten liitelevän taivaan sinessä.
    No nekin aikanaan ilmaantuu, lokit ensin;)
    Ahkerat ihmiset jo kaupasta tulevat, minä vielä yö pukimissa, tähän on menty.
    Kyllä se aikaisin herääminen oli minullekin hyvin tavanomaista, nyt nukun pitkään ja sängyssä vielä muisteloita suoritan.
    Mieleen tulee toinen toistaan ihmeellisempiä asioita, milloinkahan aivoni lepää, kun yölläkin paljon unia näen.

    Valokuvat on muistoja herätelleet, olisi niitä minullakin, varmaan parikymmentä albumia, tein joskus urakan ja laitoin kuvat kansioihin.
    Harvoin tulee katseltua, pojan tytär käydessään niitä katselee ja hymyilee joillekin hänen mielestään hassuille näkymille.
    Poikani myös sanoi, että älä hävitä, hän ne joskus ottaa, saisi jo viedä nytkin.
    Minä mielelläni jo näitä vähäisiä "aarteita" pois antaisin, säälittelen sitä joka joutuu jälkeeni asuntoa tyhjentämään., koetan itse asiaa avittaa.
    Surutta olenkin kaikkea pois, jos joku sattuu pyytämään, sitten muistelen, että olihan minulla sekin, minne katosi;)
    Nyt olen tehnyt inventaarion pikkupitsiliinojeni kanssa ja purkanut ison joukon, uuteen suunnitelmien käyttöön, onnistuuko vai jääkö keriksi.

    Minullakin oli säilytyksessä tyttärelleni tehty kastemekko ja sitä on käytetty jokaisella uudella tulokkaalla, nimet merkkasin helmaan, nyt sanoin, että säilyttäkää aina viimeisen kasteen saaneen lapsen vanhemmat.
    Astioita olen jonkun verran saanut lapsille, kun hulluina vuosina niitäkin tilailin, mutta paljon olisi vielä annettavaa, mutta tuntuu kaikilla kaapit täysi olevan, vai onko järkeviä, että eivät kaikkea haali liikaa.

    Niin se vaan alkaa saa unohduksiin monet sarjatkin, olihan sellainenkin kuin Dallas, kovasti katsottu rikkaiden elämään liittyvä sarja.
    Pieni talo preerialla todella tykätty sarja, no olihan näitä ja on tänäkin päivänä.
    LaPromerassa oli mitään sanomaton, tai ei niin sytyttävä vaihe, kun alakerran väen kertomaa, no tulihan lääkäri, joka varmaa talon tyttären saa itselleen ja kyllä voi mielessään miettiä muitakin pareja sarjan edetessä, mikä olikaan Petran halailun kohde.
    Areena toimii hieman kehnosti, välillä katkeilee, vai lienee vika minun koneessa.

    Tytär soitti juuri ja kertoi entisen työpaikkansa kaikki asiakaspalveluun kuuluvat saavat työnsä lopettaa, ulkoa ostavat palvelut.
    Aikamoinen vähennys työvoimasta, kun lehtiä on monta,
    Oikeaan aikaan pääsi lopettamaan tytär työnsä, toki jo neljänkymmenen vuoden samalla työantajalla toimineena.

    Pilviä rupeaa taivaalle kerääntymään, taisi olla lyhyt auringon esiin tulo, mutta lupaus siitä, että esiin useammin alkaa ilmaantua.
    Nyt päivän touhuihin ja hyvän päivän toivotuksiin.
  8. Puolissa tämäkin viikko, niin ne vaan kovaa vauhtia lähenee se viimeisen kodin paikka.
    Mutta tässä vielä minäkin näpyttelen ja suunnittelen päivän ohjelmaa, mitään kummoista tekemistä en nyt keksi.
    Menee se päivä vaikka kortteja pelaamalla ja ristikoita täyttäen, ovat mokomat niin outoja sanoja kaipaavia, että vähäinen käsityskyky ei niitä keksi.
    Koneellakin on korttipelejä joita voi ajankuluna pelata.

    Lasten suusta ne totuudet esiin tulevat ja varmaan on vanhempia jotka ovat tämän kokeneet, asiat on ilmi tulleet sellaisissa kohden, että punastumiselta ei vältytty.
    Minulla on hyvin vähän muistoja lapsisien pienenä olemisista, jotain olen antanut heille itselleen, loput on matkalla kadonnut.
    Muuttojen yhteydessä on paljon tavaroita kadonnut (mennyt kirpputoreille), nyt olen pohtinut hatturasiaa, missä oli tosi kaunis kettuhattu, eihän sitä ole voinut kymmeniin vuosiin käyttää, mutta silti olisin sitä sälyttänyt.
    Muistikuvaa ei ole myöskään turkistani, mihin sen jätin, vai kaatopaikkako sen sai?
    Pitkään kaipailin sulakelaatikkoa missä myös varalamppuja oli, nyt tutkiessani laatikoita sieltä löytyi nekin kaivatut.
    Poikani jo sanoi, että mitä noita etsit, hän tuo uusia, mutta muistini lokeroista niitä silti kaivoin.

    Nuo Pohjois-Korean elinolot ovat kammottavia ja siellä kansa uskoo johtajaansa, kai siellä ei juurikaan kapinat onnistu.
    Onneksi elämme maassa missä vielä sananvapaus ja puoliaan pitäminenkin on mahdollista. kuinka kauan, lakien muutoksia näköpiirissä.
    Katsoin vammaisten oloja suomessa ja kyllä on järkyttävää heidänkin elämänsä, on olemassa vammaislaki, mutta eipä tuokaan auta, pieneltä heidän äänensä kuuluu, jos kuuluu lainkaan.
    Sama vanhusten kohdalla, onnellisessa maassa asumme, mutta ei kaikille sitä onnea riitä.
    Haluni kopauttaa nuijaa myös eduskunnan istunnoissa, on kuin markkinakansaa huutoineen, ei juurikaan kunnioitusta herätä ja nämä päättävät elämämme ympyröistä.
    Arvostukseni kasvaisi, jos joku ministeri, kansan edustaja, tai johtajatasoiset kertoisivat yhtyvänsä talkoisiin pudottamalla ansioitaan jonkun suurehkon summan, se kansantaloutta jo paljon korjaisi, ei tarvitsisi niin suuresti pienituloisten elämään puuttua.

    Eliaana kuin tepakin kertoivat tuosta elämästä ja asumisista luonnon keskellä, pienen oivalluksen sain aikoinaan minäkin, on se jotakin muuta, kuin ympärillä ajelevat autot ja ympäristöä sotkevat ihmiset.
    Olen kyllä onnellinen minäkin, vaikka vaan pieni puistikko metsänä ja rannan sivua kulkeva tie kuljettavana, hyvä on paikkakunnallani asustaa.
    Elämän ja kuoleman laki siellä metsissäkin saattaa ääntä aiheuttaa, saalistajat liikkuvat, mutta kyllä kissojen kevät huudotkin mahtavia on.

    Ramoona muistelee Kahvipirtin aikaa, sitähän minäkin joskus, en muista oliko siellä kovinkaan paljon ikävää luettavaa.
    Näihin aikoihin Kyöpelin matkaa suunniteltiin ja tehtiin sekin, hauskuutta riitti.

    Nyt taitaa viisainta laittaa piste, vielä sen verran, että ei sada mitään, ei edes tihkua, mikä ei kastele;)
    Pyörä olisikin hyvä apuväline, kun kasseja kaupasta rahtaa, mutta hyvä on myös tuo kärri mikä pyörillä kulkee.
    Viettäkää mukava päivä.
  9. Viikko hyvällä alulla kohti viikonloppua, nykyisin tuntuu, kun maanantaista päästään, ollaan jo loppuviikolla.
    Tällä viikolla onkin kiirus, kun on käytävä kaupassa, leivottava, siivottavakin, lauluharjoitukset ja on korttiakin lyötävä;)
    Eipä hätää jos jotain jää vähän huonommalle , tuleehan pyhien jälkeen taas aikaa.
    Olen miettinyt tätä omaa minäkuvaa, minua painaa pienetkin tekemättömät asiat, aivoissani luetteloin tehtäväni ja voi mikä helpotus, kun huomaan kaikki tehtyä, tämä tilanne oli eilen.
    Helpottunut olo tuli, kun viimeisen kampaajatilaus homman sain tehtyä
    Ihanan kevyt olo siitä seuraa, kunnes uudet tehtävät eteen tulee.

    Arvostelulla on vähän pelottava kaiku, kouluarvosanat, esiintyminen jossain, tai vaikkapa pukeutuminen, siitäkin arvostelua kertyy.
    Hyvällä itsetunnolla ne kevyesti sivuuttaa, mutta kaikilla ei sitä ole.
    Muistan mieheni ensi-ilta esitykset ja niiden arvostelut, kyllä sitä mielensä pahoitti sivullinenkin, jos kaikki ei niin hyvää mainintaa suonutkaan.
    Kehumisen sijasta käyttäisin sanaa kiitos, kiitos on kaikille selvä juttu ja siinä ei mielistelyn sävyä ole.
    Tuo Leelian lepotuoli on tuttu jostakin aikakausilehdestä, voimmehan toki matkia ja muotoilla lepotuoliksi myös nojatuolin, kukapa kieltäisi, jos tarvetta on siitä vaan.
    Vähän kuluneen tuntuinen nojatuoli onkin, mutta perinnettä kuitenkin;)

    Tuo suoraan puhuminen on asia mikä useinkin pahan mielen saa kuulijalle/kohteelle aikaan ja kuitenkin pitäisi uskaltaa suoraan sanoa.
    Kierrellen kaarrellen sitä yritetään sanoiksi pukea ja lopputulos monasti vääristyy.
    Minua on joskus kehotettu miettimään, ennen kuin suuni avaan, ehkä osaan jo jättää pahimmat suoruudet suuni sisään
    Kirjoittaessa ehtii jo vähän miettiä ja kärki sanomisilta taittuu, joskus kyllä pinnassa kiehuu.

    Kautta aikojen on tuo harrastusmahdollisuuskin ollut eriarvoista, muistan poikani innostuessa jääkiekosta, isoine kasseineen pyörän selkään nousi ja harrastuspaikkaan polki, ei ollut aikaa kuskailla.
    Jostakin muusta oli tingittävä, kun soittoharrastus päälle iski, soittimet kai vieläkin hyvin kalliita, mutta sähkökitaran vaan hankin.
    Tyttären soittotunnit ja joku muukin harrastus myös mahdolliseksi tehtiin, budjettia reistaillen.
    Toivoisin, että edes muistot heillä lämmittäisi.

    Tänään se laulurupeama, siitäkin alkaa into hiipua, on vähän kuin eduskunnanistunto, kaikki puhuvat yhtä aikaa ja laulaminen jää toiseksi.
    Tuokin kävi mielessä, että eikö puhemies voisi kopauttaa nuijaansa ja vaatia hiljaisuutta saliin
    Minä taidan tänään sen homman tehdä ja saan sitten arvostelua kohdalleni, tai ainakin kysymyksen mikä luulet olevasi;)
    Jaksetaan, jaksetaan, hyvin tai huonosti.
  10. Huomenta viikonalkuun, pilvipoutaa ja maa valkoisena.
    Niin vilahti palmusunnuntai ei virpojia, joskus kävi oven takana isoja poikia ja raha vain olisi kelvannut, sitäpä ei sillä hetkellä ollut.
    Tuo pankkikortilla toimiminen aiheuttaa sen, että rahaa ei liioin pussissa ole.
    Pääsiäisviikko ja sen tuomat haasteet mielessä. ei mitään suurempaa muutosta kuitenkaan, jotain perintäistä pääsiäisruokaa kuitenkin, mämmi ei kuulu herkkuihini, mutta pieni rasia sitäkin on hankittava.

    Jopa sinua nyt vaikeudet kohtaa Makriina, se tuppaa niin olemaan, että harmitkin kasaantuu.
    Kyllä se nyrkkipyykin aika alkaa olla ohi, koneeseen vaan aina kaikki, sama astianpesukoneen kanssa, en jaksa katsella tiskiä pöydillä ja hyvä piilo on kone.
    Joka toinen päivä joudun koneen pyörimään laittaa, pyykkikone noin kerran viikossa.
    Pyykit kuivatan kesät talvet parvekkeella, teline sopii hyvin on sen verran suuri parvekkeeni.
    Talon konetta, en kuivaushuonetta ole käyttänyt koskaan.

    Ano 19,41 samoin ajattelin minäkin, ainakin kuvan tyttönen (opissa) edessä on kauniskin.
    kangaspuut on vanhat, mutta toiselle vanhalle kelpasi, ja mattoa syntyi;)
    Ano 21,23, sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä, ei siis mahdotonta tuonkaan kuvan suhteen, ainakin vanha käsityötaito esille tulee.

    Paloma en näe samoin noita "kehumisia" eikä mitään huutosakkia minun ympärillä ole, on vain mukavia kirjoittajia, joiden mielipiteet virkistää.
    Monen asian suhteen tulee ahaa oleminen ja sen sitten sanoiksi purkaa.
    Tuli vielä mieleen tuo toritaide, aika monen kodin seinällä niitä torituotteita riippuu, minunkin, joten, kun parempaan ei pysty kelpaa hyvin.
    Lähinnä kaiketi kuitenkin omien rajojen kokeilua monen suhteen ja sehän on sitä kaipuuta johonkin saavuttamattomaan.

    Pitääpä nyt itse itseään kehaista, näin joskus kauan sitten, miten 90 -vuotias ryppyinen mummo näytti miten pystyi jalat nostamaan ylös ja varpaista kiinni, näin kauan aikaa oli, mietin kunpa minäkin joskus, no nyt sekin tapahtuu;)
    Pienistä se ilo kerääntyy.

    Hiphei, kesän tulo lähenee, kevät ajaa monella reellä sanotaan ja Hurskaisen iloon yhdyn, kohta voiton puolelle käännytään, kolme kuukautta ikääkin lisää nähty sitten joulun ajan.

    Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja roskapussin vientiin lähteä, miten se onkin vaikeaa, mies olisi tämänkin asian takia tarpeellinen;);)
    Mukavaa keväistä päivää.
  11. Palmusunnuntai ja virpomisen aika, kuten Ramoona jo tekikin ja kaikki vaivamme vitsoi kuulumattomiin.
    Tuohon minäkin haluan vitsani kanssa osallistua, johan on kumma, jos vaivat ei katoa;)
    Minun elämässä ei tuo virpominen ole ollut milloinkaan tärkeä ja virpojia on nuukan puoleisesti käynyt.
    Ortodoksiselle kirkolle on pääsiäinen suuri juhla, kärsimyksestä ylösnousuun ja suuren juhlaan.
    Minulle se on yksi kevään juhla ja antaa jo aavistuksen kesästä, pajunkissoineen.
    Joskus paljonkin tipuja ja ruohoja laittelin, lasten pieninä ollessa, mutta nyt jää melkeinpä vain narsissi kimppuun.
    Tietenkin rahkapiirakka ja mämmituokkonen kuuluu asiaan, kana jossain muodossa.

    Surullista on kuulla aina noita kuuttien kuolemia verkkoihin, mutta kanta kaiketi kuitenkin säilyy, elämään kuuluu kuolemakin, mutta näin pienen harvinaisen elämän loppuminen aina koskettaa.

    Brinkkala puhut taiteesta asiantuntijan tavoin, minä en osaa sitäkään taitoa,
    Toki nämä suurten taiteilijoiden teokset ovat pysähdyttäneet, mutta muilta osin aivan tumpelo olen.
    Monet olikin suuri valojen ja varjojen maalari, maalaisi teostaan aamu, päivä ja ilta valoissa saaden eri näkemykset esiin.
    Ihminen näkee maisemankin eritavoin ja sehän se pitäisi osata kuvata, siis oma näkemys.
    Piirtäminen on minulle aivan olematon, mutta öljyllä tehden jotakin jopa onnistuu.
    Nyt luulen, että asia on pohdittu ja lopputulos arvioitu, jääköön omaan oloonsa taiteeni;)

    Tein puolukkapuuron eilen, pitkästä aikaa ja on hassua, että tämäkin asia toi mieleeni mieheni.
    Hän aina vatkasi puuron ja kehui, että puolella puuro lisääntyi hänen vatkauksessaan, no ilmavaa puuro olikin syödä.
    Hänen nokkelat arvionsa eri tilanteissa tulee aina mieleen jonkun asian yhteydessä.
    Se 46 vuotta jätti monia tilanteita ja niiden selvityksiä ajatuksiin ja aina näin putkahtavat esiin.
    Sitäkin aina pohdin, miten olisikaan elämä nyt, jos hän olisi saanut pidemmän elämän.

    Oletteko laskeneet miten monta VC arkkia käytätte päivisin, siitäkin kuulin tehdyn testejä, ja oikein käyttäen voi säästää 100 euro vuodessa.
    Kaikkea sitä tutkitaankin, mutta jätänpä näin sunnuntai pohdintaan tämänkin asian,;););)

    Ikkunasta näin vilauksen äidistä ja pikkupojasta, äidillä kädessä muovikassi, mistä virpomavitsat kurkisteli, virpomaan olivat menossa ja joku iso-vanhempi sai vitsat itselleen toivotuksineen ja pikkupoika jonkun makeispussin
    Ottakaa iloiten virpojat vastaan (ainakin ne pienimmät)se on tärkeä tapahtuma lapselle.

    Sää on pilvipoutainen, väliin räntäkuuroja ja sitten taas harmautta, mutta eipä se mieltä saa painaa, iloitaan!
  12. Lauantaiaamua ja pilvipoudalla jatkuu, lunta tuli sen verran, että jalat kastuu ulos mentäessä.
    Olen nolona ja tuskastunut noista "kehuista" mitä olette antaneet, että useammalla vilpitön on kiitos, mutta silti totuuden tietäen, koen liiallisena nämä kiitokset.
    Sen kymmenkunta vuotta minkä "taiteilijana" elin, ei kiitosta juurikaan tuonut, en odottanutkaan, oli vaan halua kokea mihin pystyn ja vähäiseksi tunsin taitoni, ei opettajakaan liioin kiitosta antanut.
    Ano 18,19 aivan oikein sanot, toritaidetta minun tauluni ovat, hyvin tiedän eron maalauksen ja töherryksen välillä.
    Ano 22,18 uskon , että hyvillä ajatuksilla tuon lausumasi annoit;)

    En lähde puolustelemaan kuviani, tehty mikä tehty ja älä brinkkala huonoa mieltä tunne, arvostan kiitostasi, korjaan, että yhdessä pienessä näyttelyssä tauluni on ollut, pois sulkien opiston näyttelyt ja ainoa rahalla ostettu taulu juuri tästä näyttelystä ostettiin.

    Demeter sisua minulla riittää ja olen vielä hyvin periaatteellinen, jos jotakin aloitan sen yritän tehdä.
    Kyllä se jo 80 polkeman jälkeen jo hampaita kiristää, mutta sata on aina tavoitettu.
    Kerroin aiemmin poskeni turpoamisesta ja lääkärissä käynnistä.
    Lääkärille yritin selittää, että luulen leukaluuni naksahtaneen, ei sitä ole on sylkirauhasen tulehdus, siinä sitten näytettiin kuvaa kilpirauhasestakin, siitäkin kerroin.
    Tulehdusarvot nousi, totta kai, ja kolmet kokeet viikon aikana ja antibiootti kuuri hoitoon.
    Viikko meni ja poski pysyi pulleana, nyt kolmen viikon päästä on oikeassa mallissa, näin oma diagnoosi piti paikkansa, silti en väitä lääkäri olevani;)
    Lääkärikin voi erehtyä, näin koen tuon "taiteilijana " olonikin, vahingossa joku paremmin onnistui, kuka paremmin kipunsa tuntee kuin okainen itse.

    Olen katsonut sarjoja Pohjois-Koreasta ja ei niitä todeksi uskoisi, ihmishenki ei siellä paljon paina, sähköäkin saavat määrätunnein.
    Härän vetämät vaunut tuo tynnyreillä vettä ja samalla kuljettaja toimittaa ruokatarpeita.
    Kylän aukeamalla joka aamu kovaäänisestä kuuluu ohjeet voimistelulle ja naiset voimistelevat, lapset marssivat kouluun, tietenkin kärjistetty sarja, mutta antaa hyvän kuvan siellä olevasta menosta.
    Hyväosaiset sielläkään ei puutetta tunne.

    Brinkkala kerroit tyttäresi kissasta, viisaita ovat, niitä touhujaan katselen Facesta, hyvä että Niilo on saanut arvot kohdilleen, ikävä se on eläimen kipuja tunnistaa, kyllä se paino nousee, kun kesäkin edessä ja maalle pääsette.
    Demeter, älä ylikierroksiasi päiväile, minäkin aina niillä kierroksilla elelen, ajatus lentää yksin tässä kirjoittaessa kirjaimet vaihtaa paikka, kun ajatus edelle lentää.
    Kaikki yöt unia katselen, milloin missäkin mennen, mutta kai se on minun elämäni rikkaus tai köyhyys.

    Korpikirjailijalle sanon, että lue uudelleen mieheni sanomiset ja sinä tietenkin teet kaiken paremmin kuin minä, mutta emmehän kilpaile ???
    Minä en mihinkään elämääni sinulta mallia ota, ihan omaehtoisesti elelen.

    Nyt alan sämpylä taikinaa vääntämään ja perunalaatikon uuniin laitan, mitä muuta keksinkään, ehkä lohifileen myös.
    Mielitekoja kaikki ja niitähän minä pyrin aina tekemään.

    Kivaa viikonloppua teille kirjoittajat ja lukijat.
  13. Huomenta ja taas viikonloppu, hyvä että on muitakin jotka sen huomaa, aika rientää, ei enää lainkaan niitä ikävän pitkiä kuukausia, joita nuorempana päiväilin.
    Kostea sää on edelleen, lunta ei kuitenkaan ole tullut, aurinko ei paista, ei kuu kumota, mutta usko siitä, että vielä ne paistaakin on luja.
    Kälyltäni kuulin, että kolme asuntoa tyhjänä senioritalossa, hoitolaitokseen on asujat viety, muistisairaus syynä.
    Sitähän tässä yrittää hoitaa itsekin, kuvittelen tämän viestittelyn siihen auttavan.
    Samaa hoitamista yritän tällä "voimistelulla" hoitaa, joka aamu parikymmentä minuuttia sängyssä liikkeet teen.
    Olen tarkkaan suunnitellut liikkeet, jopa kallonpohja hieronnankin teen ja silmien liikkeet myös tehostetusti.
    Demeter mainitsit myös voimistelua ottaneesi elämän tehostamiseen, uskooko kukaan, mutta minä olen sitä mieltä, että apua olen saanut, huimaus on kadonnut.
    Peukalot paremmassa kunnossa, koska ohjelmaan kuuluu niidenkin hierominen.
    Voihan vahvalla uskolla olla myös osuutensa, mutta kysyn itseltäni, jos näin en olisi tehnyt, miten asiat olisi???

    Ehkä nuo kilpirauhasvaivat helpommin esiin tulee, kun muitakin kokeita otetaan, itseäni ei vaivaa mitenkään, kun muistan pillerin päivään nielaista, lääkitys saatiin kohdalleen.
    Vajaatoimintaa sanotaan painon nousun olevan kiusana, oma painoni voi olla myös äitini peruja, hän oli aina pyöreähkö ja varmaan ei liian syömisestä johtunut, hyvä että ruokaa sai jollakin tapaa hankittua.
    Kamala tauti kuulemani mukaan on tuo noroviruksesta johtuva, poikani ja miniäni sen sairasti.
    Brinkkala ikkunat auki ja kunnon läpiveto, että tauti ulos lentää.

    Minulle riittää nuo alalajin harrastukset, nekin vähenemässä, mutta kertakäyttölusikoista olen jo monta kranssia tehnyt, ei mitään halpaa huvia sekään.
    Kaikki maksaa, tekipä mitä tahansa ja entäs ruoka, kerran viikkoon käyn kaupassa, kaksikymmentä euroa isompi lasku, mitä reilu vuosi sitten.

    Rasvaton maito ei kuulu minun ostoksiini, kevyt maitoa juon sen vähän mitä maitoa juonkaan. silliä uusien perunoiden kanssa, olikin ihana nautinto, kun otin pakkasesta perunapussin, keitin ja söin voin kanssa, silliä ei ollut siihen hätään.
    Sanokoon kuka mitä tahansa, niin uusiperuna pakastettuna on herkku..

    Tänään aion suurempana työhommana kivuta ylähyllyt järjestämään, siinä taas tikkaita tarvitaan.
    Vähän tarvittavat ylimmäksi ja käytössä olevat saa reilumman tilan.
    Ehkä hylättäviin jotain myös löytyy.
    Hyvän päivän toivotuksiin lopetan;(
  14. Huomenet vaan taas tällekin päivälle, pilvinen päivä tuloillaan, näin kai koko maassa, näin radio kertoi.
    Nyt kuitenkin elämme päivää, jolloin yö ja päivä yhtä pitkiä ja 10 minuutin vauhdilla valoisuus voittoa jatkaa.
    Tuo avaruus ja sen ympärillä pyörivät ihmeellisyydet on minulle vain suurta satua, en ymmärrä yhtään miten siellä voi toimia.
    Voipa olla hyvillään, ettei kaltaisiani ole kaikki, kehitys pystyy jatkumaan myös maapallon ulkopuolella.
    Tiede ei vie mukanaan, samoin on raamatunkin kanssa, en ole kovinkaan hyvin siihen perehtynyt, uskoni on omani ja se ei moniltakaan osin perustu raamattuun.

    Tuo La Promesta kirjoittaminen on varmaan sitä kirjoittajan vapautta, kaikki ei totuudellista, mutta mielenkiintoa ylläpitävää.

    Katselen usein Facen sivuilta eläinten pelastamisia milloin mistäkin ja miten pieniä kissanpentuja hoitoon viedään,, samoin koiria, jopa luonnossa eläviäkin.
    Eläinlääkärin on pitkiin hanskoihin kätensä piilottaa, että saa kissan kynnet leikattua, tai pistoksen annettua, on se niin riehakas eläin
    Hyvä konsti sinulla Eliaan tuo pyyheliina;)

    Kiitos Ramoona sanoistasi, juhlapuheen jos joutuisin pitämään oikeasti varmaan jähmettyisin siihen paikkaan.
    Liinani vielä odottavat aloittamista suunnittelulle, jotenkin ei innosta, ovat niin erikokoisia.
    Merkattuja liinoja en myöskään osaa pöydälle laittaa, niitäkin on tullut tehtyä.

    Olin minä myös hallituksessa ja vuoden jopa puheenjohtajana, mutta hyvä että pääsin pois, vastuu on nykyisin melkoinen, vaikkakin isännöitsijä asiat hoitaakin, on puheenjohtajalla työkenttää huomata epäkohtia rakennuksen suhteen.
    Hyvät naapurit ja sopu talossa on arvokas asia.

    Noita remontteja ei nyt sitten saakaan omin luvin mennä tekemään, lupa on oltava melkein kaikkeen.
    Talkootyöt olisi hyvä asia esimerkiksi pihan kunnossa pidossa, saunan kerran vuoteen pesimme talkoilla, mutta nyt sekin on jäänyt siivousfirmoille .
    Tutustuminenkin olisi hyvä talkoissa hoitaa, nyt ei toisen pään asukkaita tunne.
    Nykyisin puhutaan paljon säästämisestä kaikkien asioiden kohdalla, talkoot olivat mitä parhainta säästön aikaan saamista.

    Lähitulevaisuudessa talkoohenkeä vähän eritavalla toteutetaan, istutaan tunti pimeässä, tämä teko koko maailman ilmaston paranemisen puolesta.
    Tämäkin asia kaikin puolin olisi talkoiden paikka.
    Tämän tyyppiset talkoot ovat joka päivä tehtävissä, ruokaostojen kuin kodin hoidon ympärillä, talkoillaan jokainen tahollamme;)

    Senioritalossa kadun toisella puolen on taas tyhjät ikkunat odottamassa uusia asukkaita, kysyntä on kova, vaikka vuokra on iso.
    On perheasunto, isoin asunto, vuokra varmaan 800 euron luokkaa, kysyy jo ison puoleista eläkettä.

    Näillä puheilla keskiviikkoa kuluttamaan ja saunaan sitten päivän päätteeksi.
  15. Huomenta viikonalkuun, kaksi viikkoa ja kevään ensi juhla pääsiäinen on käsillä.
    Mietiskelin laittaisinko rairuohot itämään, mutta samaan tulokseen pääsin, kuin edellisinäkin vuosina, eihän niitä kukaan katselisi, lapsilla omat touhunsa ja kokoontumisensa.
    Aiemmin lähettelin pääsiäiskorttejakin, nyt kaikki jäänyt, harmi, että viitseliäisyys kaiken suhteen hiipuu.
    Viitseliäisyys katoaa ja kaikki pienet kohokohdat joilla elämää rikastutin on jäänyt, jouluna kuin muinakin juhlapyhiin kuuluvien tapojen suhteen.
    Elämä alkaa viedä sisällön kokonaan on vain ruokailu ja siivoaminen vielä pakko tehdä.
    Valittelin tyttärelle, että istahdan aika usein lepäämään siivouksen aikaan, hän sanoi, että tulen kyllä auttamaan, mutta hyväksy sitten hänen tekemisensä, olen minä vaativan kuvan hänellekin antanut.
    Paras on vaan tehdä itse, ettei pahoita apurin mieltä, kyllä hänen kotinsa on kunnossa, ikkunoiden pesuun on pakko pyytää.
    Parvekekukkia odottelen, niiden koulaaminenkin on rasittavaa, mutta toivon kukinnan maksavan työn paljouden.

    Musiikki kautta rajojen on yltänyt keskustelun aiheeksi, mikä onkaan mukavampaa, kun joku aihe saa muistot viriämään.
    Niinpä minäkin istahdin kuunelemaan musiikin antia, Hauserin sello ja vilustin viulu soittivat sydämeen asti, viulunsoittajan nimeä en muista, nuori on kaveri.
    Espanjalainen musiikki on erilaisuudessaan ihanaa, tuttuja on nuo mainitsemanne soittajat ja laulajat, harmi ettei aika mulla muka riitä useampaan konserttiin.
    LP-levyjä iso kasa, mutta niiden soitto ei onnistu, en enää viitsi haalia uusia soittimia, en tiedä voisiko näitä levyjä muuntaa soittokelpoiseksi, kasetteja ainakin olen kuullut muunnettavan, ihania elokuviakin olisi monta hyllyssä, mutta saamaton olen, kun en ota asioista selvää.
    Digilaatikko on telkkarin alla ja sen pitäisi toimia, kun johdon hommaisi, mutta eipä ole kukaan joutanut sitä minulle etsimään.
    Elokuvat oli ennen aivan toista, Tuulen viemää Eedenistä itään, Kissa kuumalla katolla, Tohtori Zivago, Quo Vadis, Ben Hur, muutaman mainitakseni.
    En tiedä sitäkään menevätkö huonoiksi vanhetessaan, pelkkää kysymysmerkkiä olen monen asian suhteen.

    Paljon olette jaksaneet etsiä tietoutta ja minä helpolla pääsen, ei kyllä kärsivällisyys riittäisikään asioista selvää ottaa, Salvadorin kohtalo tuli jotenkin selville, kun puhuivat heimosta ja raakuuksista mitä Espanjalaiset sotilaat joutuivat kokemaan.

    Minun luona ei noita perheen nuorempia näe, vaikka osa asuukin samalla paikkakunnalla, ymmärrän kyllä sen touhun määrä mikä neljän lapsen kanssa on, että odotan kävelemään oppimista, ehkä silloin paremmin pystyvät luokseni tulemaan.
    Lahdessa asuva perhe käyvät täällä ollessaan, muuten melko hiljaista on, itsellänikin tuo liikkuminen on hankalaa.
    Varmaan kasvavat kuin ei iso-mummia olisikaan, sitten joskus yllättyvät;)

    Lunta ei varmaan Hurskaisellakaan ihan työnnettäväksi asti tullut, nyt on aurinkoinen päivä, jospa aurinko lumityöt puolestasi tekee.

    Näinpä on maanantaiaamukin lähtenyt liikkeelle ja nyt päivään suuntaan, pienine hommineni, iloa päiväänne.