mikkooskari

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

14

Kommenttia

92

  1. Ainoa kerta, kun en itse ole mahtunut Skeppsholmenille, oli silloin, kun rantakasarmi oli remontissa joitakin vuosia sitten. Siinähän on kaksi retkeilymajaa saman respan alaisuudessa, purjelaiva af Chapman on "oma yksikkönsä" ja rantakasarmi toinen. Molemmissa on yllinkyllin tilaa, mutta ne ovat -ymmärrettävistä syistä- myös hyvin suosittuja...
    STF Backpackers Inn ei ole ympärivuotinen.

    Lisäksi Mälarstrandissa on Röda Båten ja Söderillä Columbus -ja varmasti on muitakin saman hinta-laatutason paikkoja. Nämä eivät kuulu STF:n eivätkä Hostelling Internationalen piiriin eivätkä siten löydy STF:n listoilta.

    Tästä linkistä löytyvät kaikki Stockholmin tällä hetkellä aukiolevat majoituspalvelut:
    http://www.alltomstockholm.se/section/hotels_visitors/
  2. Laituri ei ole Hästvikenissä, vaan etelämpänä. Kartoissa se on kyllä merkitty selkeästi, sillä kesäaikana yhteysalus Fiskö poikkeaa siinä tarvittaessa kuutena päivänä viikossa.
    Alue on vanha telttailualue, eivätkä sen olosuhteet tässä mielessä liene muuttuneet.
    Maksupolitiikka lienee sovittava erikseen AV:n kanssa.
  3. KL:n uusi johtaja on Erik-Olof Söderström. Eli kuoron kunnianhimoinen ohjelmistollinen linja jatkunee...
  4. Kaj Chydenius on joskus sanonut, ettei sellaista ihmistä olekaan, joka ei opettelemalla oppisi laulamaan. Haluaisin uskoa tuon.
    Rytmitaju on jokaisella ihmisellä. Kun peruspulssi on hallinnassa, on periaatteessa minkälaisen rytmikuvion tahansa rakentaminen sen päälle mahdollista.
    Sävelkorkeuden löytäminen vaatii korvaa, mutta sitäkin voi kehittää. Soittimista voi olla apua, samoin opettajista, mutta kumpikaan ei ole välttämätön. Pitää vain tietää, mitä on tekemässä ja pyrkiä siihen.

    Ilmaisuun tarvitaan sitten vielä jotain muutakin. Sen analysoimista monet ovat yrittäneet. Minä en aio.
  5. Sibelius: En etsi valtaa loistoa, Jo joutuu ilta, Tervehtii jo meitä
    Hela: Hiljainen joululaulu
    Madetoja: Arkihuolesi kaikki heitä
    sekä ehdoton ykkössuosikkini:
    Collan: Sylvian joululaulu
    Viimemainitun tulkinnassa on kuitenkin EHDOTTOMASTI oltava mukana toinen säkeistö (Miss'sypressit tuoksuu nyt talvellakin), muuten koko biisi jää sisällöllisesti ontoksi ja sen hienous hautautuu tekstin lyhentämisestä aiheutuneeseen mielipahaan.

    Jouluyö juhlayö on taatusti yksi eniten sovitetuista joululauluista. Real Groupin basson Anders Jalkeuksen sovitus Stilla Nattista on ainakin aiempiin kuoroversioihin nähden täysin ylivertainen. Sitä on ollut jotenkin...vain ...niin...upeaa olla mukana tulkitsemassa!
    Ja tietysti pitää mainita myös Tonttu. Sitä ei ehkä ihan aina tarvitse kuitenkaan laulaa kokonaan...
  6. Kyllähän se jo valmis on. Kuuntelemisen arvoisuuden päätteleminen jääköön jokaiselle itselleen...
    Levyä voi ostaa kuorolaisilta ja konserteista, lisätietoja: http://www.kilvenkuoro.com
  7. Suuri osa naisista on äänialaltaan matalahkoja mezzoja. Sille vain ei voi mitään. Tottakai tämän sektorin laulajia eniten hakee kuoroihinkin -ja eniten heitä sinne otetaankin. Syvät kakkosaltot ovat harvinaisempia ja todella hyvät laulajat, äänialaan katsomatta, poikkeustapauksia. Vaikka jokaisella on mahdollisuus kehittyä.

    Mutta syy, miksi alttojen kanssa on kiva laulaa, on puhtaasti sosiaalinen. Jostain syystä aina, kun kuoromme ns.vaihtaa vapaalle, on matkassa enemmän alttoja, kuin muiden stemmojen edustajia. Joskin tämän epätieteellisen tutkimuksen päätteeksi on todettava alttojen myös putoavan kyydistä matkan varrella muiden stemmojen edustajia nopeammin...
  8. Nämä ovat ikuisuuskysymyksiä, eivätkä johda käytännön toimiin sillä, että niistä käydään keskustelua nettifoorumeissa. Tosiasia on, että Suomessa on äärimmäisen vaikea saada aikaan mitään yhteissaunakulttuuriin viittaavaakaan, jos asiaa lähdetään hoitamaan ns.virallista tietä.

    Ainahan sitä Liikuntavirastoa voi painostaa, mutta tuskinpa tässä tapauksessa siitä mitään apua olisi. Yrjönkadun kylpylän (uimahalli on sille oikeastaan harhaanjohtava nimitys) sekavuoro voisi onnistua siten, että tila vuokrattaisiin sen varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolisena ajankohtana yksittäiselle tilaisuudenjärjestäjälle.
    Ykistyisellä sektorilla toimivilla saunoilla voisi olla mahdollisuuksia sekavuorojen organisointiin, kun asiaa niille esiteltäisiin nimenomaan siltä kannalta, että kyseessä olisi heille imagonedistämisjuttu. Lepakon Höyry-klubin perillisen toimiessa on aina ollut mukana saunojia, jotka harmittelevat sitä, ettei klubi ole enää vakituinen ja samaa ilmiötä oli havaittavissa Töölönlahden savusaunallakin. Kun kyse on taiteesta, se voi olla -vallanpitäjien näkökulmastakin- periaatteessa mitä vain, jopa yhteissaunomista...

    Sinälläänhän saunan funktio on useimmiten jossain muualla, kuin alastomuudessa, eikä se sellaisenaan oikeastaan edes kuulu tämän keskustelupalstan aihepiiriin...
  9. 1. hallitsee ryhmädynamiikan ja osaa säädellä laulajiensa sointia sekä balanssia
    2. on innostava ja pitää harjoituksia, joissa oppii ja joissa on kivaa
    3. antaa kuorolle haasteita ja luottaa laulajiinsa
    4. antaa välitöntä palautetta sekä harjoituksissa että esiintymistilanteissa
    5. ei vittuile kenellekään

    Käsittääkseni nämä ehdot täyttäviä kuoronjohtajia maassamme on useitakin. Pidättäydyn mainitsemasta nimiä.
  10. Väittäisin, ettei kevyttä ja klassista musiikkia voi äänenkäyttökriteereillä erotella. Onhan moni oopperalaulajakin hankkinut sivutuloja kevyemmillä keikoilla ja vastaavasti moni hyvinkin lavatekniikan suomien apuvälineiden turvin kansansuosionsa luonut viihdetaiteilija puolestaan uskaltautunut akustisille estraadeille. Olisiko Queen ollut massiivinen menestystarina ilman Freddie Mercuryn ammattimaista äänenkäyttötekniikkaa tai olisiko lupaavasti Esa Pasana keikkailun aloittaneesta Matti Salmisesta tullut tangokuninkaallinen ellei ooppera olisi vienyt miestä..?

    Mitä tulee tekstiin, se on aina tärkeä. Silloinkin, kun kyseessä on arkaainen tai vieraskielinen teksti, jonka merkitys ei aukene kuulijalle. Esittäjällä on kuitenkin oltava käsitys siitä, mitä laulaa, siinä mielessä laulaminen on näyttelemistä. Toisaalta jos musiikki ja teksti eivät suoranaisesti tue toisiaan, ollaan kinkkisessä tilanteessa, josta itse kukin etsii omanlaisensa ulospääsyn.
    Kouluaikoina musiikinopettajani esitti tästä kaksi vastakohtaista esimerkkiä: Irma Urrilan tulkitsemassa jotain aariaa, jonka tekstistä ei saanut edes sen vertaa selvyyttä, että olisi voinut sanoa, mitä kieltä siinä laulettiin ja Raittisen veljesten ensilevyn, jonka tekstissä kertojaminä haaveilee pääsystä sulttaanin lempivaimoksi...
    Tekstin merkitys eri musiikkityypeissä korostu eri tavoin, mutta teksti, joka jää mysteeriksi (tai kappale, josta jää mysteeriksi, miksi se on tehty) jättää koko esitykseen arvoituksen, jollaista ei tarvittaisi.

    Siihen, mihin mikäkin koulutusmalli äänenkäytön suhteen ensisijaisesti tähtää, en rivikuorolaisena ota kantaa.
  11. Kuules nyt Ripa. Sinä et kuluneella kaudella kunnioittanut Töölönlahden savusaunaa läsnäolollasi kertaakaan. Minä tiedän asian, koska toimin pitkin kesää O2-happihuoneen hommissa ja myös saunanlämmittäjänä.
    Maineesi on kyllä tiedossani. Papu, Suvi ja Terhi sekä muut asianosaiset valistivat minuakin siitä. Käsittääkseni meille oli onni, ettet vaivautunut paikalle.
  12. Ikuisuuskysymyksiä. Kuka pitää mistäkin ja mikä on minkäkin kuoron vahvuus -ja mikä lauajiston lisäyksen tarve.
    Kampin Laulu on juuri vaihtamassa johtajaa, mikä tekee siitä melko otollisen kuoron uudelle laulajalle, kynnys päästä mukaan on matalampi. Tapiolan Kamarikuorolla taas on niin kova maine, että siihen pääsemisen kynnys voi olla puolin ja toisin korkeampi.
    Kamarikuorotyyppistä laulantaa halutessasi nousee vaihtoehdoksi myös Helsingin Yliopiston Musiikkiseuran kamarikuoro HYMS ja miksei Grex Musicuskin, joka kylläkin on ensisijaisesti Sibelislukion seniorikuoro.
    Vertailua eri kuorojen väillä voit tehdä esim.täällä:
    http://www.sulasol.fi/kuorosuomi
    13. 5 / 5
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt