Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

14

Kommenttia

92

  1. Saunomiskulttuureissa on eroja, mutta muutama asia kaikkeen saunomiseen aina liittyy.
    1) Sauna on sillä tavoin pyhä puhdistautumispaikka, että siellä ei kiroilla, puhuta uskonnosta eikä politiikasta eikä harrasteta seksiä.
    2) Jokaisella on oltava oikeus valita saunaseuransa, sukupuoleen katsomatta. Siis öykkärin kanssa ei kenenkään pidä lauteille mennä, ellei itse sinne halua.
    3) Missään tilanteessa ei missään saunassa pidä käyttää muita vaatteita kuin korkeintaan huopaista saunahattua. Uikkarit ovat rikos (ja sitäpaitsi äärimmäisen epähygieniset), pyyhe voi ujolla ihmisellä mennä.

    Riemukkaita saunomishetkiä, yksin tai porukassa, sukupuolijakaumaan katsomatta!
  2. Jos jostain pitäisi karsia, niin eiköhän tosiaan olisi viisainta luopua sellaisesta hömpästä, jota kaupallisetkin tahot suoltavat ihan riittävästi. Radio kun saa sisältää ihan järkevääkin puhetta, kuten YleRadio1 ja HS:n Radio Helsinki ovat osoittaneet.

    Ylen julkisen palvelun velvoite ei sinällään pakottaisi ylläpitämään tällaisia nyt tappolistalle ehdolla olevia kanavia, mutta kun edes jossain olisi tarjolla jotain ihan oikeaakin sisältöä uuskivan yleishömpän vastapainoksi, niin olisihan se mukavaa.
    Mikäli Peili tosiaan aiotaan rikkoa, osoittaa se ainoastaan, ettei Pasilanmäen radiojohdossa ole taannoisesta YleQ:n lakkauttamisesta, viime vuosien kaikkein törkeimmästä rikkeestä radionkuuntelijaa kohtaan, opittu yhtään mitään -ja ettei parempaa liene näköpiirissä tulevaisuudessakaan.
    Vaikka Peili olisikin "vain" uusintakanava, se on sellaisena varsin tarpeellinen. Poiminnat niin muiden radiokanavien ohjelmista (tarkoittanee siis YleRadio1:n materiaalia?) kuin tv-keskusteluistakin ovat löytäneet vastaanottajansa -ja jatkossa näitä on aina vain enemmän, kun televisioiden määrä vähenee ohjelmiston puutteessa. Mikä tietysti omasta näkökulmastaan katsottuna vähentää myös Peilille tyrkyllä olevan materiaalin määrää, mutta vain teoriassa, onhan Pasilan arkistoissa yhtä ja toista tarjolla vuosikymmeniksi eteenpäin...

    X3M, kuten YleX:kin, voisivat palvella kohdeyleisöään parhaiten edes jossain määrin mainosrahoitteina paketteina. KaXkielinen YleX voisi tietysti olla ihan mielenkiintoinen tuttavuus sekin, vaikka aiemmat kokemukset kaksikielisistä radiokanavista (Ettan ja Radio West, ehkä joku muukin) eivät välttämättä ihan rohkaisevimpia mahdollisia olekaan.
    Television puolelta tappotuomion saaneen Yle Extran funktio ei ole tähän päivään mennessä auennut monelle televisiollisellekaan, saati sitten minulle, joten ei siitä tässä tämän enempää...
  3. Koska tässä viitattiin minun aikanaan Café Oikeiston vastapainoksi avaamaan Café Vasemmistoon kerrottakoon, että olen itse pyytänyt Ylen ylläpitoa sulkemaan senkin. Kumpikaan mainituista keskusteluista ei koskaan ole edustanut kovinkaan korkealuokkaista ajatuksenlentoa ja molemmista on irrotettu asiakysymyskeskusteluja omiksi, huomattavasti korkealaatuisemmiksi langoikseen.
    Veikkaisin, että CO suljettiin, kun joku/jotkut palstan ylläpidossa kyllästyivät siinä jatkuvasti esitettyyn, toisteiseen ja pääasiassa typerään jauhantaan. Poliittisia syitä tähän on aika vaikea löytää ja veikkaisin, etteivät kokoomuspoliitikotkaan kovin mieluusti tuontasoiseen keskusteluun vaivautuisi osallistua, heillä on tärkeämpääkin tekemistä.
    Jos nämä cafét sijaitsisivat osastossa "Yleinen keskustelu", ne todennäköisesti kestäisivätkin laajemman argumentoinnin, tosin aiheettomia paasauksia tuskin sielläkään siedettäisiin. Mene tiedä...
    Toisaalta tuossa samassa foorumissa on myös keskustelulanka "Niitä, näitä ja asian vierestä", joka varmaan sulattaisi paljonkin sellaista, mikä ei suoranaisesti kuulu aika tarkoin määritellyn "Yhteiskunta ja tiede"-yleisotsikon alle.

    Väite CO:n "suosituimmuudesta" on aika mielenkiintoinen. Totta on, että ko.topicissa on toiseksi eniten Ylen Radiofoorumiin kirjoitettuja viestejä, yhteensä 900 -millä määrällä se monessa muussa foorumisoftassa olisi jo ajat sitten tullut ylisuureksi ja lukkiutunut, vaikka keskusteluissa olisi ollut asiaakin. Kun tuota sinällään kunnioitettavaa viestimäärää katsoo tarkemmin, huomaa sen olevan pääasiassa 3-5:n kirjoittajan tuotantoa ja suurimmaksi osaksi chattityyppistä, ei säilytettäväksi tarkoitettua tekstiä. Asian hakeminen tuollaisista topiceista on hankalaa, varsinkin silloin, kun sitä on muutenkin vähänlaisesti. Mikä toisaalta lienee Café-alkuisten keskustelujen tarkoituskin...
  4. Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) on epäilemättä yksi eniten tunteita herättävistä suomalaisista kautta aikain -jos häntä nyt sitten ylipäätään voi suomalaisena edes pitää. Marskista on leivottu Suurin suomalainen ja yhtä ja toista muutakin. Hänen kohdallaan suomalaisetkin syyllistyvät meille muuten epätyypilliseen henkilöpalvontaan.

    Ruokolahden lammas Raimo Ilaskivi (kok.) määkäisi vastikään HS:n keskustelussa olevan käsittämätöntä, ettei suurmiesleffaa oltaisi valtion taholta tukemassa. Kommentti osoittaa vanhuksen olevan vielä kirjoitustaitoinen.
    Niin paljon on viime vuosina nostettu imagoa sankari-marskista, että jos hänestä leffa tehtäisiin, se tuskin kykenisi olemaan kovinkaan totuudenmukainen, mitä tulee Mannerheimin henkilöhistoriaan. Vaikea lapsuus, ongelmia sotakoulussa, panslavistien kanssa jatkuvaa riitaa nuorena "maalaisupseerina", avoin suhde naimisissa olevan kreivittären kanssa Puolassa, sisällissodan lahtarijoukkojen kenraalina omaa työväestöään nistimässä...
    Tässä olisi kieltämättä ainesta todelliseksi selviytymistarinaksi, mutta sankari-Mannerheimin myyttiin sellainen ei ihan välttämättä sopisi.

    Mutta jos leffa tehdään, niin kaikin mokomin. Seksiä ja väkivaltaa on kuitenkin syytä ottaa mukaan, jottei totuus unohtuisi...

    Mannerheim-leffassa monet sinällään mielenkiintoiset ja tärkeät historialliset seikat täytyy jättää vähemmälle huomiolle, koska muuten tekeleestä tulee toivottoman tylsä. Marskin elämän kohokohtia olivat ratsupiiskan viuhumiset, niin Louhisaaren mailla, Pietarin sotilaskoulussa, Venäjän sotatantereilla kuin puolalaiskreivittären makuuhuoneessakin -aviomiehen käydessä sillä välin hakemassa lisää viinaa marskin ryyppyjä varten.
    Jotta leffa kiinnostaisi katsojia, siinä pitää olla toimintaa -ja se taas loukkaa sankari-Mannerheimin myytin palvojia niin paljon, että ehkä sittenkin olisi järkevintä odottaa leffan tekemisen kanssa ne muutamat vuodet, ehkä parikymmentäkin, että kaikki Mannerheimista henkilökohtaisia muistoja omaavat ovat armeliaasti haudassa. Sitten voidaan palauttaa Heikinkadullekin sen oikea nimi.

    Hyvä elokuva ei välttämättä saa katsojia liikkeelle, mutta useimmiten niin kuitenkin käy. Sikäli päätös jättää takaukset myöntämättä kertoo muutamasta vaihtoehtoisesta asiasta, joista useampikin saattaa olla paikkansapitävä:
    -Leffan käsikirjoitusluonnos on niin huono, että mikäli sen pohjalta tehdään elokuva, ei lopputulos ole kunnollinen
    -Leffan käsikirjoitusluonnosta ei ole vielä kyetty edes tekemään, koska Mannerheimin vaiherikkaasta elämästä ei ole onnistuttu irrottamaan olennaisia kohtia
    -Selin ei uskalla (Marski-fanien vihan pelossa) soveltaa human interest-tyyppistä käsisluonnostaan Mannerheimin elämästä kertovaan leffaan

    Hyvin kirjoitettu ja näytelty vahva tarina saa yleisönkin liikkeelle. Mannerheimin elämässä se tarkoittaisi niin rajuja rajauksia, että joku aivan varmasti ottaisi siitä nokkiinsa. Siksi päätös jättää Marski-leffa tekemättä on ehkä sittenkin päätös Mannerheimin henkilökultin palvojien puolesta, ei heitä vastaan.
  5. Teak ja Näty ovat toisiinsa rinnasteisia oppilaitoksia; merkittävin ero taitaa olla siinä, että Teak on taideyliopisto ja Näty Tampereen yliopiston alainen linja.
    Lisätietoja: http://www.teak.fi

    Muutamissa ammattikorkeakouluissa on teatteri-ilmaisun ohjaajan (AMK) linja, joita käyneistä monet ovat päätyneet alalle.
    Lisäksi on lukuisia muita oppilaitoksia, joista jotkut varsin laadukkaitakin.