termar79

Vapaa kuvaus

* Carpe diem - perkele! *
"Your Hotlanta Kink Test score was 694:
601-700 = You are a major league kinkster." ... :D
Olen:
= Turkulainen
= Tavallisen epätavallinen
= Muhku kauttaaltaan
= Agnostikko
= Entinen absolutisti
= Tatuoitu
= Suihkussalaulaja
= Sensuaalinen
= Rohkeasti ujo
= Elämän haavoittama
= Selviytyjä
= Äiti
= Vaimo
= Yökyöpeli
= Tunnollinen
= Runosielu
= Enemmän kommari kuin kapitalisti kuitenkaan olematta sitäkään...
Haluan:
= Rakkautta
= Läheisyyttä
= Seksiä
= Kuun taivaalta
= Lottovoiton
= Maailmanrauhan
Inhoan:
= Valehtelua
= Teeskentelyä
= Tekopyhyyttä
= Pinnallisuutta
= Vihaa/katkeruutta
= Väkivaltaa
= Byrokratiaa
= Ampiaisia ja muita iljetyksiä
= Swivel Sweeperiä!

Aloituksia

1

Kommenttia

47

  1. Ainakin Viikkarin Gabriellalla oli laita n. 30 cm korkea, metallireunuksinen, missä päällä verkkomainen kangas (samoin kuin useimmissa matkasängyissä). Laidasta käännetään "vivut" pystyyn ja asetetaan patjan alle ja se pysyy siinä sitten. Päätyjähän se ei kata, mikä oli meillä pienoinen ongelma, mutta matkalaukku laitettiin toiseen päähän ja kyllä se muksu siellä pysyi. Kiipeämistähän se ei estä, mutta unen aikana ei päässyt putoamaan. Meillä tyttö siis 2-vuotias. :)
  2. Katselin noita BabyTownin hintoja ja kellot alkoi kilkattamaan, kun kilpailijat pyytävät vastaavista tuotteista vähintään tuplahintaa ellei triplaakin. Onneksi älysin googlettaa ja löysin näitä muiden kokemuksia, ennen kuin lähdin tilaamaan mitään. Suosittelen muitakin aina tsekkaamaan itselle tuntematon nettikauppa esim. googlen kautta.

    Uskoisin säästyneeni paljolta, kun sain tietää etukäteen, miten epäluotettava toimittaja, kehnojen tuotteiden myyjä ja huono asiakaspalvelultaan kyseinen yritys on. Sosiaalinen media rulez. :D
  3. Vibraattorit voivat viedä klitoriksen/emättimen herkkyyden, varsinkin pitkään ja usein käytettynä. Minä löysin moottorillisen dildon ihmeyden n. 17-vuotiaana ja säästelemättä siihen tutustusin himolla. :) Ajan kanssa huomasin, että ennen sormin niin helposti saatu orgasmi ei tullutkaan enää helposti. Ja miehen kanssa orgasmi tuli vain pitkän ja hartaan jopa yli tunnin aktin/sormettamisen jälkeen.

    Vasta, kun tajusin jättää itseäni tyydyttäessä moottorin käytön pois, niin pikkuhiljaa herkkyys palasi. Palautuminen vei aikaa paljonkin, monta kuukautta, mutta siitä päättelin, että nimenomaan se vibra oli ollut syynä tuntoherkkyyden vähenemiseen.

    Joskus vuosia myöhemmin kokeilin mielenkiinnosta uudestaan pariin otteeseen vibraattoria ja huomasin jälleen saman: tuntoherkkyys pieneni välittömästi eikä yhdyntä tuntunut samalta hetkeen (kuin ennen). Eli... Jos on vähääkään vaikeuksia saada orgasmia, niin en suosittelisi vibraattoria. Se jos mikä vaikeuttaa orgasmin saantia entisestään, vaikka sitä voisi kuvitella muuta. Tai kannattaa ainakin kokeilla vibraattori-selibaattia, jos orgasmit ovat tiukassa. :D

    Mitä aloittajan kysymykseen tulee, olin ekan kerran 17-vuotias, kun sain yhdynnässä varsinaisen orgasmin. Aikaisemminkin jo laukesin, mutta ilman sitä mielihyväryöppyä. Orgasmieni laatu, niiden saaminen, kesto ja vahvuus ovat muuttuneet vuosien varrella selvästi. Parempaan suuntaan siis. :) Tänään olen siis 32-vuotias.

    Varsinkin naisilla suurin ja merkittävin seksi-elin on aivot! Sieltä se kaikki lähtee. Niin ja joidenkin tutkimusten mukaan n. 46-57 % naisista saa orgasmin yhdynnässä:

    http://www.rakkaudeksi.fi/artikkelit/orgasmi/10-x-orgasmi
    http://www.mtv3.fi/helmi/seksi/artikkeli.shtml/2010/04/1101670/naisen-orgasmi-osa-

    Stressi, häpeily, murheet, paineet, parisuhdeongelmat, aiemmat ikävät kokemukset, yms. negatiiviset asiat ovat omiaan estämään laukeamisen, niin miehillä kuin naisilla. Jos ei ole koko mielellään ja kehollaan mukana hommassa, tuskin sitä huippua kokeekaan, tai ainakin on vaikea sitä saada.

    Miesten on joskus vaikeaa käsittää, että nainen saattaa olla huomattavasti halukkaampi, jos mies joskus hoitaa tiskit ja vie roskat pyytämättä tai tekee jotain muuta pyyteetöntä (täysin seksiin liittymätöntäkin). Pienet eleet, pikkutuhma flirtti pitkin päivää (esim. tekstarit, läpsäys pepulle, posken silitys, suudelmat) ovat niitä, jotka useimmiten ylläpitävät sitä seksuaalista latausta - molempiin suuntiin. Se myöskin vaikuttaa mutkien kautta orgasmin saamisen herkkyyteen. Uskokaa tai älkää. :)

    Rentoutuminen, huolettomuus, kiireettömyys, leikkimielisyys/tuhmuus, avoimuus ja turhan häpeilyn nurkkaan heittäminen - niistä on hyvä alkaa rakentamaan maata järisyttävää orgasmia. :D
  4. Intohimoinen tulinen rakkaus on herkkä laantumaan - nopeastikin - jos ei ole muuta kuin se intohimo pitämässä sitä rakkautta koossa. Rakkaus, mitä kuvailit sinun ja miehesi välillä olevan, on juuri sitä ylä- ja alamäet kestävää rakkautta.

    MIssä tahansa parisuhteessa on hyvä olla tasapainoinen annos intohimoa, rakkautta, hellyyttä, yhdessäoloa ja kommunikointia. Olen minäkin kokenut tulista intohimoa rakkaudella höystettynä, mutten ikimaailmassa vaihtaisi nykyistä hellää ja lempeää intohimoa sekä tasaista toisen arvostamista tuohon aiempaan... Ei kukaan kuitenkaan pelkällä intohimolla elä... Rakkauteen kuuluu niin paljon enemmänkin.

    Ja mitä tulee exäsi juttuihin... Onko hän edes täysin vilpitön sanoessaan noin sinulle? Kunnioittaako hän sinua tai valitsemaasi tietä, kun asettaa sinut tuollaiseen asemaan...? Ja jos exäsi oli "vaikea pidätellä itseään", niin vaikuttaa enemmänkin siltä, että hän kärsi himosta sinua kohtaan, ei rakkaudesta. Himoa ja rakkautta on joskus hankalaa erottaa toisistaan. Sekin, että hän etsi netistä sinun näköisesi naisen ja ajatteli häntä sinuna, tuntuu jo aika hullulta, jopa sairaalta toiminnalta. Ikäänkuin hän roikkuisi väkisin sinusta luomassaan fantasiassa... Ja siinä tapauksessa kyseessä ei ole enää intohimo, vaan pakkomielle.

    Mielestäni sinulla ja miehelläsi on juuri sellainen suhde kuin hyvän parisuhteen tulisikin olla (kirjoituksesi perusteella). Ja jos miehesi kerran on muutenkin enemmän rauhallinen ja rationaalinen, niin tuskin hän edes kaipaa mitään tulista intohimoa... Ja voihan hän vielä joskus kokeakin sen: Sinun kanssasi. :) Miehesi vei Sinut vihille ja Sinua hän rakastaa, joten silloin juuri Sinä olet se kaikkein paras nainen hänen mielestään. :)

    Hyvää jatkoa teille! :)
  5. Miksi ihmeessä räyhäät avioliitto-palstalla eronneiden vanhempien itsekkyydestä? Ap kysyi gallup-tyyppisen kysymyksen siitä, kuinka usein puolisot halaavat toisiaan. Kyse ei siis ollut lapsista tällä kertaa. Ja voisin kuvitella, että jos puolisot halailevat toisiaan, niin tuskinpa lapsetkaan ilman niitä jäävät (jos siis lapsia edes on).

    Meillä halataan päivittäin, kuten myös pusutellaan. Muutenkin osoitetaan hellyyttä toisillemme ja pientä flirttiäkin pidetään yllä. :) Tuntuu ihanalta olla lähellä toista.
  6. Ne pallot lienevät maitorauhasia, joita jokaisen naisen rinnoissa on. Kannattaa jättää ne rauhaan, koskettelu tekee niistä vieläkin aremmat.
  7. Eiköhän tällä lainmuutoksella ole tarkoitus parantaa naisten oikeusturvaa ja saada enemmän tuomioita niille, jotka tekevät väkivaltaa naisille. Täysin eri asia on sellaiset naiset, jotka hakevat huomiota väärillä väitteillään.

    Suomen lainsäädäntö on tähän mennessä hyysännyt raiskaajia ja nyt kun asialle yritetään tehdä jotain, niin johan siitä älähdetään. Miehet, menkää itseenne ja nähkää asia sellaisena, kun se on.
    _Raiskaus ei ole seksiä, se on väkivaltaa._
    Enkä todellakaan usko, että tämän lakimuutoksen myötä väärät ilmiannot lisääntyisivät. Todistustaakka on kuitenkin uhrilla edelleen.

    Miksi ihmeessä aloittaja näkee tämän negatiivisena asiana, että raiskauksen kokeneet saavat jatkossa paremmin mahdollisuuden saada raiskaajansa oikeuden eteen? Hyvin harva nainen kuitenkaan lähtee tällaiseen oikeusprosessiin (edes rahan- ja kostonhimoisena), varsinkaan jos rikosta ei ole oikeasti edes tapahtunut.
  8. Seksi on yhdynnän lisäksi paljon muutakin. Se on seksuaalista kanssakäymistä toisen henkilön kanssa. Ja toisen tyydyttäminen käsin on myös sellaista - selkeästi. Siis minun mielestäni. :)
  9. Ehkäisypillereiden teho jatkuu myös taukoviikolla, mikäli ne on otettu oikein ja ajallaan eikä ole ollut esim. vatsatautia tms. Tosin mikään ehkäisy ei ole sataprosenttisen varmaa, joten teoriassa raskaus on mahdollinen, vaikkakin epätodennäköinen. Yhtä suuri (pieni) mahdollisuus on tulla raskaaksi missä tahansa vaiheessa pilleri-kierron, ei se taukoviikko ole sen riskialttiimpi. :)

    Ja oletan, että e-pillereillä tässä tapauksessa tarkoitetaan nimenomaan yhdistelmäpillereitä, joiden ehkäisyteho on parempi kuin esim. minipillereillä.
  10. Yksinhuoltajakorotus lapsilisään on tällä hetkellä yhdestä lapsesta 46,79 e. Ettäkö kaksin käsin työssäkäyvä yksinhuoltaja sitä "ylimääräistä" lisää kahmii? :D

    Ap:n kirjoittajan mukainen tilanne on ikävä ja hankala, jossa toinen puolisoista joutuu elättämään koko perhettä (vastentahtoisesti). Ja se, että kyseisessä tilanteessa ei saa Kelalta lisätukea, ei ole niiden syy/vika, jotka sitä saavat (eli esim. yksinhuoltajat). Tähän epäkohtaan pitäisi lähteä hakemaan lakimuutosta, sieltä se lähtee. Syyttömiä on turha syyllistää.

    Kyllä yksinhuoltajakin voi ja pystyy itse elättämään itsensä ja perheensä. Ei se kelan tarjoama yh-korotus lapsilisään rikastuta. :) Ja tuskin sinäkään siitä kieltäytyisit, jos samaan tilanteeseen päätyisit.
  11. Ei itsetyydytyksellä ole ikärajaa. =) Ja kyllä 7-vuotiaskin voi tutustua kehoonsa kosketellen itseään, hän ei vaan välttämättä ymmärrä siitä muuta kuin, että hyvältä tuntuu eikä sen luonne ole itsensätyydyttämistä, vaan tutkimista. :) Se on silti ihan normaalia ja kuuluu osana lapsen kehitystä. Kaikki lapset/nuoret eivät niin tosin tee ja sekin on ihan normaalia. Jokainen on yksilö erilaisuudessaan.

    Kaikki vanhoilliset uskonnolliset puheet ja väitteet voi heti alkuunsa jättää omaan arvoonsa. On tosiaan parempi turvallisesti tutustua omaan seksuaalisuutensa itseään tyydyttämällä kuin esim. lähteä seksiä harrastamaan liian nuorena - kuten jo sanottiinkin. Eikä seksuaalisuus enää tänäpäivänä ole tabu eikä sitä pidä kieltää itseltään eikä muilta. Seksi on taas eri asia. Se kuuluu mielestäni vasta aikuisten ihmisten maailmaan.

    Olen myös sitä mieltä, että kun tuntee itse kehonsa hyvin, tietää, mikä tuntuu hyvältä, ja miten saa tyydyksen, niin myös aikuisena siitä on hyötyä seksielämässä.

    Eli: omaan seksuaaliseen minäänsä tutustuminen on täysin normaalia. Onnea siihen. :D
  12. Minulle myös antoi lääkäri luvan käyttää Histeciä allergisiin reaktioihin. Ja kysyin tätä ennen apteekista allergialääkkeiden sopivuudesta raskauden aikana... Apteekkari tutki maltillisesti monen eri lääkkeen suosituksia ja jokaisessa ohjeessa luki pääpiirteittäin, ettei lääkettä tulisi käyttää raskausaikana ilman lääkärin kanssa neuvottelua tai että lääkettä tulisi välttää.

    Ja kokenut synnytyslääkäri varmasti tietää, mitä suosittelee / minkä lääkkeen käyttöön antaa luvan. Joskus sitä joutuu punnitsemaan muutenkin, että mikä on pienempi paha. Jos esim. allergiset reaktiot ovat niin pahoja, että lääkkeen ottaminen on se pienempi paha, vaikkei sitä lääkeyhtiön puolesta niin suositellakaan.

    Nimimerkille "Sanoisin" tuo sinun käyttämäsi Ratiopharmin Cetirizin on Orion Pharman Histecin rinnakkaislääke. :) Eli samaa tököttiä eri pakkauksessa.

    Kaikkea ei voi raskausaikanakaan välttää, vaikka kuinka yrittäisi. Eikä se tee odottavasta huonoa äitiä, jos lääkärin luvalla käyttää jotain lääkettä. Monet kylläkin sinnittelee viimeiseen asti ennen kuin käyttävät mitään lääkkeitä, minäkin. :) Mutta raja on vedettevä jonnekin, sikiö voi kärsiä myös niistä oireista, mitä ilman lääkitsemistä ilmenee (hengitysoireet, kiputilat yms.).

    Eli pähkinänkuoressa edellinen:
    Kohtuus kaikessa ja järki käteen! :) Lääkäreihinkin voi joskus luottaa. :)
  13. -raskausviikot
    == tänään 35+5

    -ikä
    == 32v

    -parisuhde
    == mies 35v, naimisissa

    -asuminen
    == rivitalo

    -työtilanne
    == työtön (pätkätyöläinen) nyt äitiyslomalla, mies töissä hoitoalalla ja opiskelee

    -opiskelut
    == taloushallinnon merkonomi ja lähihoitaja, mies valmistuu pian ensihoidon lähihoitajaksi

    -vauvan ja oma terveytenne
    == olen yleisesti voinut paremmin nyt raskausaikana kuin vuosiin, joitain kipuja lukuunottamatta. vauvalla on kaikki ollut hyvin, liikkuu ja kasvaa normaalisti. :)
  14. Meillä 14-vuotiaan kotiintuloaika on arkena eli koulupäivinä kahdeksalta ja viikonloppuna yhdeksältä. Erikseen ovat ne kerrat, jos on jokin tapahtuma tai muu keikka, mikä vie pitemmän aikaa. Noista ajoista pidetään kiinni ja niistä on yhdessä pojan kanssa sovittu.

    Aina tämä ei poikaa tietenkään miellytä, mutta hän on sen ikäinen, että miellyttämisellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Murkkuikäinen tarvitsee paljon unta, että jaksaa. Vaikka itse kuvittelisi olevansakin "yli-ihminen". :D Ja vanhempana on minun tehtäväni huolehtia hänen hyvinvoinnistaan.

    Rajat ovat olemassa tarkoitusta varten. Nuoren oma turvallisuus on yksi niistä. Rajat ovat myös rakkautta ja huolenpitoa. Niitä ei aseteta huvin vuoksi tai nuoren kiusaksi. Jonain päivänä nuori sen itsekin tajuaa. :) Nuorena sitä ei välttämättä ymmärrä ja näkee vain sen, mitä muut saavat tehdä ja saattaa kokea rajat epäoikeudenmukaisina.

    Nuorena sitä luulee vähän kaikkea. Itsekin luulin. ;) Vanhempana ymmärrän tänä päivänä äitiäni ja isääni paaaaaaaaljon paremmin. :D
  15. Näyttääpä siltä, että aloittaja on provo. :) Ja jos ei ole, niin tynnyrissä vähintäänkin kasvanut, jos ei naisena tiedä naisen kehon kehittymisestä sen vertaa, ettei hormonituotannon alkaminen ole sidottu mihinkään tiettyyn ikään.

    Itselläni alkoivat kuukautiset jo 9-vuotiaana ja oma äitini oli niistä minulle kertonut jo paria vuotta aikaisemmin. Syynä varmasti se, että hänellä, kuten myös vanhemmilla sisarillani oli alkanut poikkeuksellisen nuorena kuukautiset. Ja hyvä niin, että kertoi. Hänen äitinsä oli uskonnollisista syistä jättänyt kertomatta "elämän tosiasioista" ja äiti pelästyi kovin verenvuotoa eikä hänellä ollut äitiä tukemassa, vain syyllistämässä. Minun ei tarvinnut pelästyä ja sain positiivisella tavalla iloita naiseksi tulemisesta, kiitos äidin. :)

    Onneksi on olemassa äitejä, jotka kertovat rehellisesti asioista ja kehon kehittymisestä lapsilleen. Tietenkin lapsen ikätason mukaisesti. Lasta/nuorta kuuluu tukea elämän muutoksissa, eikä automaattisesti leimata valehtelijaksi tai muutoin jättää oman onnensa nojaan!
  16. Ne on mitä todennäköisimmin suurentuneita maitorauhasia, eli rinnat valmistautuu maidon tuottamiseen, eli ihan normaalia. :)
  17. Itsellä oli alkuraskauden aikaan noro-vatsatauti ja pari kuukautta myöhemmin pitkään kestänyt flunssa. Kumpikaan ei aiheuttanut vauvalle mitään. Oma olo vain oli kurja. Nyt olen parantumassa yli viikon kestäneestä keuhkoputkentulehduksesta. Nyt kun viikkoja on jo 34+4, niin jatkuva voimakas yskiminen on tehnyt vatsalihaksista kipeät ja saanut aikaan paljon harjoitussupistuksia, mutta itse tulehdus on silti ollut vaaraton vauvalle.

    Lepo on tärkeää parantumisen kannalta. Erityisesti juuri raskaana ollessa. Kun ei voi/saa lääkitäkään itseään niin paljon kuin ehkä muulloin tekisi, niin silloin ei paljon vaihtoehtoja jää. Paracetamol on itsellä ollut hillitysti käytössä sekä monivitamiinivalmiste (multitabs).

    Olen ollut yli viikon kotona neljän seinän sisällä sänkypotilaana, ja tyyliin hypin jo seinille. :) Mutta olen parantunut yskästäni paremmin ja nopeammin kuin ehkä koskaan aiemmin. Uskon, että tämä jo tylsäksi käynyt lepo varmasti edesauttoi nopeaa paranemista ja siten oli myös hyväksi vauvalle. :)
  18. Ei ole meno näköjään muuttunut vuosien varrella... Minulla ja ex-miehelläni oli Huhkotalolla häät huhtikuussa 1997 ja teimme sopimuksen tarjoilusta, koristelusta, pöytien järjestyksestä, kakusta, kaikesta. Olimme innoissamme jopa pienestä söpöstä kahdenistuttavasta sohvasta sydänkaarineen, jota itse Maija Laine esitteli kuvista.

    Todellisuus olikin sitten hääpäivänä aivan jotain muuta. Tarjoilijoita oli vain yksi kahden sijaan, söpöä sohvaa ei ollut missään, koristeluja ei ollut tehty ja pöydät oli järjestelty niin, että suurin osa vieraista oli selinpäin meihin. Me istuimme tavallisessa pöydässä, mikä ei eronnut mitenkään muista pöydistä.

    Kaikista koristeluista ym. oli sovittu etukäteen, kuten myös siitä, että hääkakun (kolmi-os. kerroskakku) päällimmäinen pikkukakku laitettaisiin meille mukaan pahvilaatikkoon. Jopa tässä kohtaa asiat menivät metsään. Tarjoilija (joka oli koko illan nyrpeä, hiljainen ja kitsas palvelemaan), oli vienyt kaikki tarjottavat keittiön puolelle ja pakannut ne pois. Itse tarjoilijaa ei edes näkynyt paikalla, kun me iltamyöhäsellä poistuimme tiloista.

    Häitä seuraavalla viikolla pyysin miestäni soittamaan Huhkotalolle ja vaatimaan korvausta. Mieheni soittikin, mutta minulle tuli yllätyksenä, miten "pehmo" mieheni oli tällaisissa asioissa (aikaisempia vastaavia tilanteita ei ollut tullut vastaan). Hän ei siis pysynyt kovana eikä osannut vaatia tarpeeksi tiukasti.

    Saimme alennusta loppulaskusta (2 900 mk) 100 mk... Mikä ei mielestäni vastannut lainkaan sitä mielipahaa, mitä puuttuneet seikat tuottivat omana hääpäivänäni. Itse olin tuolloin vasta 18-vuotias enkä osannut minäkään olla vaatimassa parempaa korvausta. Mutta sen kyllä osasin, että kerroin kaikille tutuilleni, tutun tutuille, sukulaisille jne Maija Laineen / Huhkotalon tavoista toimia...

    En koskaan, missään tapauksessa suosittelisi kyseistä paikkaa taikka kyseistä pitopalvelua kenellekään! Joillakin on varmasti onnistuneitakin kokemuksia, mutten ottaisin mistään hinnasta sitä riskiä, että oma hääpäivä tai muu tärkeä merkkipäivä menisi pilalle palveluntarjoajan vuoksi. Mikään rahallinen korvaus ei sitä voi paikata täysin, varsinkaan, jos ei sellaista (kunnollista) saa.

    Mennessäni uusiin naimisiin, päätin tehdä kaiken itse, vaikka se vaatikin töitä ja paljon. Ainakin voisin luottaa siihen, että kaikki on juuri sellaista, mitä olen halunnutkin. Ja niin myös olikin. :)

    Paikkana oli Nousiaisten vanha asema, romanttinen käytöstä poistettu juna-asema, pienen kyläyhdistyksen hallinnoima. Edullinen vuokra (180e), millä saimme tilan käyttöömme koko viikonlopuksi. Liinoista ja astioista sai maksaa vähän extraa, mutta nekin olivat edullisia. Voin suositella! :)
  19. Minulla on toinen raskaus meneillään (rv 34+1) ja esikoinen täyttää viikon päästä 14 vuotta. Voin sanoa, ettei ole murrosikäisenkään kanssa herkkua ollut odotella. Ei ole niitä samoja huolia kuin pienen lapsen kanssa olisi, mutta toisenlaisia kylläkin.

    Murrosikäinen kun tarvitsee vanhempaansa yhtälailla, vaikka antaakin sellaisen kuvan, ettei ketään tarvitse. Rajat on asetettava, niissä on pysyttävä, koulutyötä on vahdittava, katsottava, ettei liiku väärässä seurassa. Ja on tajuttava, että nyt kun se hakkaa ovia ja juoksee norsun askelin rappusissa ja sanoo, että vihaa sua yli kaiken, että se kuuluu siihen ikään, ja että hän vain tuo omia höyryjään ulos.

    On vaikeampaa ollut nyt raskausaikana erotella tunnepuolta järkipuolesta, kun murrosikäisen kanssa pitää kommunikoida ja häntä komentaa/ohjata/rangaista. Olen muutamia kertoja itkenyt ýksikseni (tai mieheni nähden) loukkaantuessani murkkuikäisen sanoista, vaikka ennen ne sanat olisivat menneet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

    Eniten minua huolestuttaa vauvan syntymän jälkeinen aika, miten murkkuni suhtautuu siihen. Hän on itse sellaisessa iässä, että vaikka juuri nyt onkin minun "hanskaassani", niin entä sitten, kun vauva vie huomiotani - luonnollisestikin. Tuleeko mustasukkaisuutta, uusia rajojen hakemisia? Ja miten sitten jaksan, jos näin käy... ja vielä jos siihen päälle vauva on mahavaivainen tms.

    Itse vauvaikä menee kuitenkin nopeasti ohi... Sitä kuvitteli esikoisen syntymän jälkeen, että se vauvaikä on kaikkein rankinta... Mutta aina sitä tuli uusi uhmaikä toisen perään ja toinen toistaan rankempana. Lapsi kasvaa kehittyy ja siinä kyydissä pitää vanhemmankin pysyä.

    Voin ehkä lohduttautua sillä, että siinä vaiheessa, kun uusi tulokas on tulossa pahimpaan uhma-/murrosikään, niin esikoinen on kenties jo lentänyt pesästä. :) Tosin eipä se vanhemman huoli mihinkään lopu, vaikka lapsi olisikin aikuinen. Hän on kuitenkin itselle aina se oma lapsi - aina.

    Jaksamisia kaikille äideille! Otetaan päivä kerrallaan ja koitetaan olla murehtimatta liikaa etukäteen. :)
  20. Ei tämä deittailumaailma ole helppoa useimmalle naisellekaan. Iso osa miehistä kun on oikeasti vain sen pinden perässä, vaikka väittäisi mitä. On vaikeaa erottaa jyviä akasista ilman kokeilua ja yrittämistä.

    Itse kun joskus rohkenin kirjoittaa suoraan miehen ilmoitukseen (ilman, että hän olisi ensin lähestynyt minua), niin 95 % kerroista, en saanut mitään vastausta. Eli kyllä miehetkin osaavat tämän puolen. Ei kyse ole vain naisista.

    Liikkeellä on myös valehtelijoita ja pettäjiä sekä mielenvikaisia. Netissä näihin törmää muuten todella usein chat-huoneissa ja muualla.

    Lähtökohtana kun on se, että on PAKKO olla skeptinen jokaiseen netissä löytämäänsä ilmoitukseen, niin kyllä se jo osaltaan hankaloittaa tutustumista. Ja minulla ainakin on pelannut herkästi hälytyskellot, joskus ehkä liiankin herkästi, mutta itsesuojeluvaisto on parempi olla herkässä kuin ettei sitä olisi ollenkaan.

    Eihän kukaan halua haavoittua lisää. Jos hakee rakkautta ja saa osakseen vaan hyljeksentää, kyllähän se ihmiseen vaikuttaa, tiedän sen - omien kokemusteni kautta.

    Mutta nyt saan olla onnellinen, kun kohdalleni osui se Oikea, monen yrityksen jälkeen. Monta vuotta häntä odotin ja nyt hän on siinä. Välillä luovutin, mutta taas jaksoin uskoa rakkauden mahdollisuuteen. Onneksi niin. Se riski kannattaa ottaa, vaikka olisikin polttanut näppinsä ennen ja ehkä useastikin.

    Toivon Sinulle ja samanlaisessa tilanteessa painiville miehille JA naisille onnea yritykseen. Onni voi odottaa jo seuraavan oven takana. :)
    21. 1 / 3
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt