Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

1615

  1. Säälittävä tunari tämä sinun jumalasi. Hän luo paholaisen, vaikka kaikkitietävänä näkee jo ennalta, että paholainen tulee aiheuttamaan hirvittävästi hankaluuksia, vääryyttä ja kärsimystä. Sitten tämä jumala, joka väittää olevansa kaikkivoipainen ja rakastavan meitä jokaista, ei pysty laittamaan luomalleen paholaiselle hanttiin tai ei vaan viitsi tehdä asialle mitään. Joko hän on kykenemätön tai pahantahtoinen, kun ei tee mitään asian hyväksi.
  2. Syitä on kaksi

    1) Elektronegatiivisuusero hapen ja vedyn välillä on suurempi kuin typen ja vedyn välillä eli vesimolekyylien väliset vetysidokset ovat hieman vahvempia.

    2) Vetysidos muodostuu elektronegatiivisessa atomissa olevan vapaan valenssielektroniparin ja positiivisen osittaisvarauksen saaneen vetyatomin välille (tätä ei yleensä vielä esim. lukiotasolla opeteta). Vesimolekyylin hapella on kaksi vapaata valenssielektroniparia kun taas ammoniakin typellä on vain yksi vapaa valenssielektronipari.

    Vesimolekyyli on siis tarkalleen ottaen dipoli, jossa on kaksi negatiivista kohtiota (vapaat elektroniparit) ja kaksi positiivista kohtiota (osittaisvarautuneet vedyt). Kun negatiivisia ja positiivisa kohtioita on suhteessa 1:1, niin vesimolekyylien välillä jokaiselle negatiiviselle kohtiolle löytyy aina toisesta molekyylistä positiivinen kohtio. Yksittäinen vesimolekyyli voi muodostaa siis 4 vetysidosta ympäröivien vesimolekyylien kanssa.

    Ammoniakkimolekyylissä on vain yksi negatiivinen kohtio (typen vapaa valenssielektronipari) ja kolme positiivista kohtiota (osittaisvarautuneet kolme vetyä). Suhde on siis 1:3. Näin yksittäinen ammoniakkimolekyyli muodostaa korkeintaan 2 vetysidosta, koska negatiivisia kohtioita ei riitä jokaiselle positiivisesti osittaisvarautuneelle vedylle.

    Ts. vesimolekyylien välillä on kaksinkertainen määrä vetysidoksia ja ne ovat vielä vahvempiakin kuin ammoniakin tapauksessa. Siksi vesi on huoneenlämmössä neste ja ammoniakki on kaasu.
  3. <<< Kuuleppas, kun minä (teknikko, äo 156) olen tehnyt vastaavan mittauksen kaksikanavaisella oskilloskoopilla (tiedätköhän edes mikä se on?) >>>

    Totean tähän vain, että tyhjät tynnyrit kolisee eniten. Kyllä skooppi tuli hyvin tutuksi aikoinaan jo ensimmäisen vuoden yliopisto-opinnoissa. Sinulle ei tainnut tulla, kun luulet skoopin aikapyyhkäisymoodia kuvan pysäytykseksi.

    <<< Jos osaat englantia, niin luepa Dr. (liekö?) Miken selvitys asiasta >>>

    Minusta on erikoista, että Mensan jäsen ja teknikkomies viittaa satunnaisen nettikirjoittelijan horinoihin luotettavan lähteenä.

    Ruutikaasun paine aiheuttaa aseeseen yhtä suuren taaksepäin työntävän voiman kuin se aiheuttaa luotiin eteenpäin työntävän voiman. Tästä ystäväsi Mike näyttäisi olevan samaa mieltä. Miken neronleimaus on se, että piipussa etenevään luotiin kohdistuu kitka ja kitkan vastavoima on asetta eteenpäin työntävä voima. Tässäkin hän on oikeassa. Metsään menee kuitenkin siinä, että tämä kitkan vastavoima olisi yhtä suuri kuin asetta taaksepäin työntävä voima ja siksi voimat kumoaisivat toisensa. Näin on vain siinä tapauksessa, kun luoti ei liiku minnekään (= koko luotiin kohdistuva voima välittyy lepokitkan kautta asetta eteenpäin työntäväksi voimaksi). Aina, kun luoti on kiihtyvässä liikkeessä piipussa, nämä voimat eivät kumoa toisiaan. Nyt kun huomioidaan, että luodin kiihtyvyys on itse asiassa aika valtava, niin luotiin kohdistuvasta kokonaisvoimasta aseen piippuun välittyvä asetta eteenpäin työntävä komponentti on silloin olemattoman pieni.

    Eli jos Miken höpinöistä korjataan tuo älytön oletus, niin hänkin on sitä mieltä, että ase kiihtyy aina taaksepäin kun luoti kiihtyy eteenpäin piipun sisällä.