Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

1615

  1. Kretiinismin näkökulmasta erilaisissa ajoitusmenetelmissä piilee myös aivan uskomaton sattuma. Kaikissa toisistaan riippumattomissa ajoitusmenetelmissä on sattumalta juuri sellainen systemaattinen virhe, ettei niiden avulla saadut tulokset ole ristiriidassa keskenään.

    Esim. meidän Kuumme ytimestä purkautuneesta basaltista otettu näyte nro 10062 ajoitettiin sekä rubidium-strontium, kalium-argon että samarium-neodyymi menetelmiä käyttäen ja kaikki antoivat iäksi 3,9 miljardia vuotta. Käsittämätön sattuma.
    [Lähde: D. J. DePaolo, Neodynium Isotope Geochemistry, 1988]
  2. Ajattelepa jotain objektia, joka täyttäisi seuraavat ehdot:
    1) Sitä ei voi nähdä, ei kuulla. Siitä ei voi saada mitään aistihavaintoja.
    2) Se ei vuorovaikuta millään tavalla minkään sellaisen asian kanssa, josta voimme saada aistihavaintoja. Ts. emme voi havaita tätä kyseistä objektia edes välillisesti.


    Naturalismissahan siis huomioidaan vain kaikki muunlaiset tekijät: Sellaiset jotka voidaan havaita suoraan tai välillisesti (kuten vaikka pimeä aine).

    Nyt kuitenkin väität, etteivät tieteelliset johtopäätökset voi mitenkään pitää paikkaansa, koska ne eivät ota huomioon tuota edellä määriteltyä objektia! Tiede ei siis huomioi asiaa jota ei voi havaita ja joka ei vuorovaikuta millään tapaa minkään havaittavan asian kanssa.

    Miten mihinkään vaikuttamattoman tekijän voisi edes huomioida? Miten sen huomiottajättäminen muka vaikuttaa johtopäätökseen?

    Kerropa meille, miten itse määrittisit olemattomuuden? Millainen on objekti, jota ei ole olemassa?



    Ja koska et kuitenkaan ymmärtänyt tuosta yhtään mitään, niin yritän nyt vielä yksinkertaisella analogialla:

    Meillä on joukko erivärisia palloja, siten että jokaisen massa on 1kg. Gravitaatiolaki väittää, että tällöin kuhunkin palloon kohdistuu Maan pinnalla noin 9,81 newtonin voima. Outsider-päättelyn mukaan on tehty virheellinen johtopäätös, koska gravitaatiolaki ottaa huomioon vain Maan ja pallon massan, sekä niiden välisen etäisyyden. Se ei huomio lainkaan pallojen väriä (joka ei millään tapaa vaikuta vetävään voimaan)
  3. Näin minä käsitän tämän ongelman asiaa sivusta seuranneena.

    Ymmärtääkseni väität, että pienempi ala maanpinnasta oli peitossa ennen vedenpaisumusta kuin sen jälkeen. Osa vedenpaisumukseen varatusta vedestä jäikin meriimme ja nosti merenpinnan tasoa tms(?)

    Näin sivukysymyksenä, oliko iso J siis jemmannut tuon vesimassan jo luomisen yhteydessä myöhempää joukkohukutusta varten?


    Joka tapauksessa... Aiemmin totesit, että Raamattua pitäisi tulkita kokonaisuutena, joten eiköhän tulkita.

    1.Moos. 1:9
    -Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin".
    1.Moos. 1:10
    -Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi.

    Jumala siis itse muodosti tuon kuivan alueen ja Hän itse kutsui tuota kuivaa maaksi. Hän määritteli tässä mitä "maa" tarkoittaa. On kai siis fiksua olettaa, että kun tämä sama kaveri puhuu myöhemmin maasta Hän tarkoittaa tätä samaa asiaa?

    1.Moos. 8:14
    -Ja toisena kuukautena, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, oli maa aivan kuiva.

    Maa oli aivan kuiva! Jumala on itse määritellyt termin "maa". Miksi Hän tässä yhteydessä tarkoittaisikin sillä jotain muuta kuin tuota itse määrittelemäänsä asiaa? Se sama alue, jonka Hän oli alussa luonut kuivaksi oli jälleen kuiva, eikö vain?


    Näkemyksellesi ei siis ainakaan löydy tukea Raamatusta, mutta vaikuttaa myös siltä, että se on jopa Raamatun kertomuksen vastainen(?)
  4. Eihän tuohon ole vastaansanomista. Kentaurien olemassaolo on todistettu sillä kuten kreationistit usein toteavat, eihän kukaan ole voinut osata piirtää kentauria tai mitään muutakaan otusta omasta päästään näkemättä sellaista oikeasti!