Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

304

Kommenttia

11757

  1. Aloitukseen liittyviä Raamatunkohtia, osa 4:

    Matt 17

    1. Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle, yksinäisyyteen.
    2. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo.
    3. Ja katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elias, jotka puhuivat hänen kanssansa.
    4. Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Herra, meidän on tässä hyvä olla; jos tahdot, niin minä teen tähän kolme majaa, sinulle yhden ja Moosekselle yhden ja Eliaalle yhden."
    5. Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä."
    6. Kun opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoilleen ja peljästyivät kovin.
    7. Niin Jeesus tuli heidän tykönsä, koski heihin ja sanoi: "Nouskaa, älkääkä peljätkö."
    8. Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.
    9. Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus varoitti heitä sanoen: "Älkää kenellekään kertoko tätä näkyä, ennenkuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista."

    2 Kor 5

    1. Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
    2. Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme,
    3. sillä kun me kerran olemme siihen pukeutuneet, ei meitä enää havaita alastomiksi.
    4. Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
    5. Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
    6. Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;
    7. sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.
    8. Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.
    9. Sentähden me, olimmepa kotona tai olimmepa poissa, ahkeroitsemme olla hänelle mieliksi.
    10. Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.

    2 Kor 12

    1. Minun täytyy kerskata; se tosin ei ole hyödyllistä, mutta minä siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin.
    2. Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen - oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.
    3. Ja minä tiedän, että tämä mies - oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää -
    4. temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua.

    Fil 1

    21. Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.
    22. Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin siitä koituu hedelmää työlleni, ja silloin en tiedä, minkä valitsisin.
    23. Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;
    24. mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.

    1 Piet 3

    18. Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,
    19. jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
    20. jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
    21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
    22. hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut.

    1 Piet 4

    6. Sillä sitä varten kuolleillekin on julistettu evankeliumi, että he tosin olisivat tuomitut lihassa niinkuin ihmiset, mutta että heillä hengessä olisi elämä, niinkuin Jumala elää.
  2. Aloitukseen liittyviä Raamatunkohtia, osa 2:

    1 Sam


    1. Siihen aikaan filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaretkelle Israelia vastaan. Ja Aakis sanoi Daavidille: "Tiedä, että sinun on miehinesi lähdettävä minun kanssani sotajoukon mukana."
    2. Daavid vastasi Aakiille: "Hyvä! Sinä tulet tietämään, mitä palvelijasi saa aikaan." Aakis sanoi Daavidille: "Siispä minä asetan sinut oman pääni vartijaksi koko täksi aikaa."
    3. Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset; ja he olivat haudanneet hänet hänen kaupunkiinsa Raamaan. Ja Saul oli toimittanut pois maasta vainaja- ja tietäjähenkien manaajat.
    4. Ja filistealaiset kokoontuivat, ja he tulivat ja leiriytyivät Suunemiin. Niin Saulkin kokosi koko Israelin, ja he leiriytyivät Gilboaan.
    5. Mutta kun Saul näki filistealaisten leirin, peljästyi hän, ja hänen sydämensä vapisi kovin.
    6. Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.
    7. Niin Saul sanoi palvelijoillensa: "Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä." Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: "Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki."
    8. Silloin Saul teki itsensä tuntemattomaksi, pukeutui toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle, mukanansa kaksi miestä. He tulivat yöllä vaimon luo, ja hän sanoi: "Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon."
    9. Mutta vaimo vastasi hänelle: "Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tuottaaksesi minulle kuoleman?"
    10. Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: tästä asiasta ei sinulle tule mitään syytä."
    11. Vaimo kysyi: "Kenen minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel."
    12. Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul."
    13. Kuningas sanoi hänelle: "Älä pelkää. Mitä sinä näet?" Vaimo vastasi Saulille: "Minä näen jumal'olennon nousevan maasta."
    14. Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Vaimo vastasi: "Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena." Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
    15. Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi: "Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä."
    16. Mutta Samuel vastasi: "Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi?
    17. Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.
    18. Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
    19. Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."
    20. Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.
    21. Mutta vaimo meni Saulin luo, ja kun hän näki, että tämä oli kauhun vallassa, sanoi hän hänelle: "Katso, palvelijattaresi kuuli sinua, minä panin henkeni kämmenelleni ja tottelin käskyä, jonka sinä minulle lausuit.
    22. Niin kuule nyt sinäkin palvelijatartasi ja salli minun asettaa sinun eteesi palanen leipää, ja syö, että olisit voimissasi, kun lähdet matkalle."
    23. Hän epäsi ja sanoi: "Minä en syö." Mutta kun hänen palvelijansa yhdessä vaimon kanssa pyytämällä pyysivät häntä, kuuli hän heitä; ja hän nousi maasta ja istui vuoteelle.
    24. Ja vaimolla oli juottovasikka kotonaan; sen hän teurasti joutuin. Sitten hän otti jauhoja, sotki ne ja leipoi niistä happamattomia leipiä.
    25. Ja hän toi ruuan Saulin ja hänen palvelijainsa eteen, ja he söivät. Sitten he nousivat ja lähtivät samana yönä.
  3. Aloitukseen liittyviä kohtia Raamatusta osa 1:

    Hepr 6

    1. Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan,
    2. oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.

    Room 8

    20. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan,
    21. koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
    22. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
    23. eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

    1 Moos 2

    mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.

    Ef 2

    Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne,
    2. joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa,
    3. joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin

    Joh 14

    6. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
    7. Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."

    Joh 1

    4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.

    1 Joh 5

    20. Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.

    Luuk 16

    19. Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti.
    20. Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita
    21. ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.
    22. Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
    23. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
    24. Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'
    25. Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.
    26. Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'
    27. Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon
    28. - sillä minulla on viisi veljeä - todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan.'
    29. Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä.'
    30. Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen.'
    31. Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös.'

    1 Tim 6

    Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen,
    4. niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja,
    5. alituisia kinastuksia niiden ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen.
  4. Et kai tarkoita, että Hyvä Paimen, josta kirjoitin, ei johda perille. Hukkaako Hän lampaitaan erämaahan. Hylkääkö eksyväiset yksilöt. Ei tietenkään.

    Mutta ihan lyhyesti, miten synnymme uudesti ylhäältä Hengestä Jumalan lapseksi. Nikodemus kysyi tätä (Joh 3), ja Jeesuksen vastaus Nikodemukselle perustui siihen Vanhan testamentin kertomukseen, jossa jokainen myrkkykäärmeen piston saanut varman kuoleman edessä oleva ihminen, joka nosti katseensa tangon päähän asetettuun vaskikäärmeeseen, jäi eloon. Ne, jotka eivät nostaneet katsettaan tuohon, kuolivat käärmeen myrkkyyn, vaikka mitä olisivat tehneet. Tämä oli siis Jeesuksen vastaus siihen, miten ihminen voi syntyä uudesti ylhäältä Hengestä Jumalan lapseksi.

    Mutta nyt aloittajan kohdalla mitä ilmeisimmin tämä on jo tapahtunut tosiasia. Hän on tällä palstalla tunnustanut uskonsa Jeesukseen. Siis nostanut katseensa puuhun ripustettuun synnittömään, mutta meidän tähtemme synniksi tehtyyn Jumalan ainosyntyiseen Poikaan. Kun ja jos näin on tapahtunut, niin silloin Jumalan Henki todistaa siitä hänelle:

    'Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"
    Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.' (Room 8:15-16)

    Nyt näyttää siltä, että ketjussa on monta, joilla on kovasti tarvetta siirtää ihmiset takaisin orjuuden hengen alle, jotta ihmiset olisivat jälleen pelossa.
  5. En ymmärrä sinua ystäväni. Miksi hahmosi synkistyy? Miksi et voi iloita kanssamme siitä, että Jumalan Valtakunta on taas lisääntynyt yhdellä Jumalan lapsella. Koko taivas iloitsee, mikis et sinäkin.

    Pietari kirjoittaa kirjeen niille, jotka ovat saaneet lahjaksi yhtä kalliin uskon kuin mekin Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa. Mikä ihana lahjapaketti. Usko, joka on kääritty Jeesuksen vanhurskauteen. Armo ja rauha lisääntyy meille Jumalamme ja Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

    Sillä tulemme huomaamaan, että Hänen jumalllinen voimansa on itse asiassa lahjoittanut meille kaiken, mitä jumalisuuteen ja elämään tarvitaan. Sillä Hänen kirkkautensa ja voimansa kautta meille on lahjoitettu kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, joiden kautta me tulemme Hänen jumalallisesta luonnosta osallisiksi, nyt kun emme enää ole maailmasta, vaan meidän on vapautettu sen turmeluksesta.

    Ja koska näin on, että meillä on kaikki, niin me voimme käyttää sitä innokkaasti. Emme lisää lahjaksi saamaamme uskoon mitään, vaan kaiken hyvän otamme esiin juuri tuosta uskon lahjapaketista, joka sisältää kaiken, mitä jumalisuuteen ja elämään tarvitaan.

    Kaikki hyveet ja avut ovat jo meidän kätkettyinä tuohon uskon lahjapakettiin. Jos yritän pusertaa jotain hyveitä tai avuja vanhasta aatusta, niin huh kuinka karvasta myrkkyä tuleekaan esiin. Niinpä minä en vilkaisekaan vanhaan aatuun päin, vaan katselen Jeesusta. Ja mitä enemmän Häntä katselen, sitä enemmän tulen itsekin osalliseksi Hänen kirkkaudestaan ja voimastaan.

    Ja silloin minäkin voin Jeesuksen uskon voimalla kilpailla jopa voittopalkinnosta. Ja jos tulen maaliin voittajana, minut kruunataan jollain niistä eri seppeleistä, joita UT mainitsee. Silloin tulen Jumalan valtakuntaan kunnian ja kirkkauden runsaudessa. Mutta voi olla niinkin, että tulen Jumalan valtakuntaan kaikkea muuta kuin runsaudessa, aivan kaikesta riisuttuna. Eli voi olla, että tuli polttaa kaikki tekoni, vain pelastus jää jäljelle.

    Jumala odottaa minulta uskollisuutta, että teen juuri sitä, mitä Hän haluaa juuri minun tekevän. Olemme suuresti siunattuja, jos teemme tämän kutsumuksemme ja valitsemisemme lujaksi. Oman päätehtäväni tai kutsumukseni ohella olen monta kertaa kuullut Hänen pyytävän minua tekemään myös joitakin yksittäisiä asioita. Joskus olen ollut kuuliainen. Usein kyllä viivytellyt. Ja monesti olen jättänyt kokonaan tekemättä. Kuinka murheellista. Eväät ja avut olisivat olleet tuossa lahjapaketissa. Mutta jätin käyttämättä.

    Pietari joka tapauksessa tiesi kutsumuksensa. Ja hän tiesi, mikä kruunu häntä odotti, kun hän ylittää maaliviivan. Ja hän sanookin tuon tekstikatkelman jälkeen, että hänen ruumiinsa poispaneminen tapahtuu äkisti, niinkuin Herra oli hänelle ilmoittanut. Ja jotenkin lohdullista on, että Pietari, joka Raamatun sivuilla yhä uudestaan tulee esille täydellisenä epäonnistujana, saa sittenkin tulla perille kruunattuna voittajana.
  6. Kysyit tätä myös avaamassani ketjussa http://keskustelu.suomi24.fi/node/9980325 ja sinne jo vastasinkin, että:
    "Kun kohtaat Jumalan Valtakunnan Kuninkaan tiedät löytäneesi Jumalan Valtakunnan. Sinä olet silloin Jumalan Valtakunnan ytimessä."
    Yritin myös kertoa siitä, miten voimme löytää Hänet: "Se voi tapahtua esimerkiksi niiden ihmisten avulla, jotka jo ovat Hänet löytäneet."

    Jeesus itse sanoi: "Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä." (Matt 18:20)

    Eli on hyvä etsiä Jeesusta eli Jumalan Valtakunnan Kuningasta sieltä, missä Hän on. Ja tuon sanansa mukaan Hän on siellä, missä Häneen uskovia on koolla. Siellä sinä olet keskellä Jumalan Valtakuntaa eli vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä (Room 14:17). Siellä Pyhä Henki haluaa johdattaa sinutkin kohtaamaan Jeesus, ja tuossa kohtaamisessa saat sisimpääsi Pyhän Hengen. Hän tulee asumaan sinuun. Ja silloin Jumalan Valtakunta on sinussa. Silloin olet löytänyt Jumalan Valtakunnan. Silloin et enää ole tästä maailmasta vaan kuulut Jeesuksen Kuningaskuntaan.

    Toki Jeesus on lähellä sinua nytkin, vaikka olisit ihan yksinäsi.
    "Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi." (Jes 57:15)
  7. Aloittaja kertoi unessa tai herätessään kuulemistaan Jeesuksen sanoista, jotka löytyvät Raamatustakin:
    "Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu".

    Nuo Jeesuksen sanat ovat Raamatusaskin ja jatkuvat näin:
    "ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen."

    Tuossa luvussa (Joh 10) puhutaan myös siitä, että lampaat "kuulevat" Hänen äänensä. Eli aloittajan ihmeellinen kokemus oli täysin Jumalan Sanan mukainen. Sinä olet etsinyt Jeesusta, ja nyt sinä tiedät löytäneesi Hänet. Olet näin aivan konkreettisesti saanut kohdata Jeesuksen eli Hyvän Paimenen.

    Sinä olet Jeesuksen lammastarhassa. Tuossa luvussa käytetty sana "tarha" toi Jeesuksen ajan kuulijoille mieleen kiviaitauksen, ja tuo sana "ovi" tai "portti" aitauksessa olevan pienen aukon, johon paimen istahti yöksi täyttäen tuon aukon eli tullen turvalliseksi oveksi. Kukaan lampaista ei voinut ohittaa paimenta eli ovea paimenta herättämättä. Ja mikä tärkeintä - susi ei päässyt tarhaan paimenen ohi. Paimen oli siis tuon tarhan ovi.

    Sitten aamulla paimen nousi tuosta oviaukosta ja lähti johdattamaan lampaitaan viheriäisille niityille ja veden ääreen. Ja lampaat seurasivat sitä. Eli lampaat olivat koko ajan turvallisesti "oven" takana. Kun lammaslauma tuli virvoittavien vesien ääreen, paimen pysähtyi ja lampaat saivat juoda ja virvoittua. Pian saman veden ääreen tuli toisiakin lammaslaumoja. Ja kaikki litkivät vettä. Lampaat olivat kohta aivan sekaisin keskenään. Mutta sitten kun tämä meidän paimenemme, joka ensimmäiseksi tuli laumansa kanssa veden ääreen, päätti jatkaa laumansa kanssa matkaa, niin tuo paimen päästi kutsuäänen. Ja mitä tapahtui. Vain hänen omat lampaansa tuosta monien laumojen lampaiden joukosta tunnistivat juuri tuon paimenen äänen. Ja niin koko sekamelskasta vain tuon paimenen lauman lampaat lähtivät liikkeelle. Muut lampaat eivät tunnistaneet sitä ääntä ja jäivät edelleen paikoilleen. Sitten paimen jatkoi ja vain oman laumansa kanssa vihreille niityille syömään ja lepäämään. Ja yön lähestyessä vei laumansa taas kiviaitaukseen turvaan ja asetttui itse istuma-asentoon täyttäen aitauksessa olevan oviaukon. Tällaisessa laumassa Hyvän Paimenen johdatuksessa ja turvallisen portin sisäpuolella sinä hyvä aloittaja nyt olet. Siunausta Elämääsi.
  8. "Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' ... Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan." (Matt 6:31-33)

    Jeesus ei tietenkään tässä viittaa siihen, että ihmiset olisivat olleet huolissaan siitä, mitä he syövät tahi mitä juovat tahi millä itsensä vaatettavat silloin kun Jumalan Valtakunta tulee näkyvästi maan päälle. Ihan juuri tämän päivän tarpeista tuossa on kysymys.

    Mutta yhtä kiireellistä ja itse asiassa vieläkin ensisijaisempaa kuin näistä päivittäisistä tarpeista huolehtiminen, on etsiä Jumalan Valtakuntaa ja Hänen Vanhurskauttansa. Kun ihminen on löytänyt Jumalan Valtakunnan, ihminen tunnistaa sen siitä, että hänen päivittäistä elämäänsä kehystävät vanhurskaus, rauha ja ilo Pyhässä Hengessä ahdistuksistakin huolimatta. Tätä Elämää Pyhässä Hengessä Raamattu nimittää Jumalan Valtakunnaksi (Room 14:17). Kun olemme löytäneet Jumalan Valtakunnan ja puetut Jumalan lahjavanhurskauteen, me emme enää etsi näitä asioita. Nyt me etsimme niitä, jotka vielä ovat ulkopuolella eläen pimeydessä.

    Me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. Me emme enää ole maailmasta, vaikkakin maailmassa. Ja tätä maailmaa ei vielä asuta vanhurskaus. Mutta kun Hän tulee, niin Hänen Rauhansa vaikuttaa muutoksen koko maailmassa eläinkuntaa myöten. Mutta jo ennen tätä Hänen tulemustaan maan päälle perustamaan Israelille valtakunnan, meidät, jotka olemme pelastetut pimeyden vallasta ja siirretyt Jumalan Rakkaan Pojan valtakuntaan, temmataan taivaaseen Jeesuksen tykö asuttamaan niitä asuinsijoja, jotka Hän on mennyt meille valmistamaan Isänsä Kotiin.
  9. Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. (Room 3:10-12)

    Olemme siis vääriä emmekä vanhurskaita, pahaa tehneitä emmekä hyvää tehneitä, ja kaukana Jumalasta emmekä suinkaan pyhiä eli Jumalalle erotettuja. Mutta Jumala vanhurskauttaa jumalattoman. Ja sen tähden me voimme välttää toisen kuoleman, voimme pelastua hirvittävältä tuomiolta ikuiseen kauhistukseen, voimme päästä takaisin Jumalan yhteyteen.
    Sillä Kristus kuoli syntiemme tähden, Vanhurskas vääräin puolesta, johtaakseen meidät Jumalan tykö. (1 Piet 3:18)

    On yksi Vanhurskas, joka kuoli meidän kaikkien vääräin puolesta.
    Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. (Room 3:23-24)

    Vanhurskaita eli oikeamielisiä ovat siis ne, jotka ottavat Jumalan lahjavanhurskauden vastaan. Vääriä ne, jotka sen hylkäävät. Pelastuminen Jumalan valtakuntaan edellyttää tästä väärämielisyydestä luopumista eli kääntymistä Jumalan puoleen. Silloin vapaudumme tuosta väärästä, ja Kristuksen vanhurskaus luetaan hyväksemme.

    Ihan oma lukunsa on sitten palkanmaksu. Sillä kun meistä edellä kuvatulla tavalla on tullut Kristuksen omia, mikään kadotustuomio ei meitä kohtaa. Mutta Kristuksen palkintotuomioistuimen eteen me joudumme/pääsemme.