Vapaa kuvaus

pELerin on matkalla, usein yksin, aina yhdessä. Matkan määränpää on todella mielenkiintoinen... Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

1

Kommenttia

100

  1. Nimittäin että ihmiset ovat ihmisiä. Tämän aiheen käsittely ei varsinaisesti kuulu tähän ketjuun. Mutta jos olet lukenut näillä palstoilla olevia mielipiteitä, et ole voinut välttyä näkemästä niitä parjauksia ja halventamisia, joita täällä on esitetty. Maininta oli kuitenkin vain sivujuonne kommentissani...

    En tiedä oletko itse esikoislestadiolaisuuteen lukeutuva. Vai oletko vanhoillislestadiolainen, koska mielipiteesi muistuttavat heidän käsityksiään esikoisista. Ja aiheettomasti väität esikoislestadiolaisuutta epäraamatullisuudesta.

    Minä uskallan esittää eriävän mielipiteeni. En minä ainakaan koe, että meillä saarnaajia palvottaisiin. Se on erimielisten panettelua. Kenestäkään ei ole sanottu, että olisi erehtymätön.

    Mutta toisaalta tulee myös muistaa, mitä apostolit sanovat näistä asioista. Vai opettiko Paavali tässäKIN asiassa väärin?

    "Se, jolle Jumalan sanaa opetetaan, antakoon opettajalleen kaikkea hyvää."

    "Vanhimmat, jotka johtavat hyvin seurakuntaa, ansaitsevat sekä kunnioituksen että taloudellisen tuen, varsinkin ne, jotka tekevät työtä sananjulistajina ja opettajina."

    "Pyydämme teitä, veljet, pitämään arvossa niitä, jotka keskuudessanne näkevät vaivaa, toimivat teidän johtajinanne Herran nimissä ja ojentavat teitä. Osoittakaa heille aivan erityistä kunnioitusta ja rakkautta heidän työnsä vuoksi. Eläkää rauhassa keskenänne."

    "Muistakaa johtajianne, niitä, jotka julistivat teille Jumalan sanaa. Pitäkää mielessänne, miten he elämänsä elivät, ja ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne."

    Ei tietenkään ole väärin, että kristityt rakastavat niitä, joita Jumala on antanut heille avuksi matkalle. Mutta saarnaajaa ei tarvitse kehua, ettei hän tulisi pöyhkeäksi.

    Onhan meillä Suomessakin lähimenneisyydestä murheellinen esimerkki siitä, kuinka ihmiset ovat korottaneet. Sen seurauksia kipuilemme edelleen ja kenties jotkut eivät ikinä siitä selviä. Surullista mutta totta.
  2. Minä en usko, että Luther olisi sanonut, että Antikristus voisi olla kirkon pää. KRISTUS se on kirkon Herra ja pää, sen todistaa Sana. Jos siellä on antikristus päänä, se ei ole Kristuksen kirkko. Vai puhuuko hän jostain muusta kirkosta? Eikä se voi olla tavoitteena ainakaan, että sellainen tilanne olisi.

    Jos sinä menet Jumalan Sanan vastaisesti jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle, kun siellä on toimittajana naispappi, sinä ET ole samaa jengiä kuin Gunnar Jönsson ja me monet muut. Minä en puhunut siitä, onko pappi tai saarnaaja syntinen tai synnitön, vaan sinä vääristelet minun sanojani. Ei ole synnittömiä ihmisiä.

    Teillä on oma seurakunta ja omat ymmärrykset, meillä on vapaina kristittyinä oikeus toimia kirjoitetun Jumalan Sanan mukaan mutta se ihmetyttää, mikä pistää teidät niin ahdasmielisiksi, että ette soisi meidän säilyttävän hyvää omaatuntoa noissa asioissa.

    Ja kun väität, että "pLErinillä on vielä paavalilainen vanhurskauttamisoppikin löytämättä", niin kieltäydyn hyväksymästä tuomiotasi. Emmehän me ole vanhurskauttamisopista keskustelleet yhtään mitään. Onhan toki niin, että uskoni on monesti heikko ja että vaellus on hankalaa, mutta uskoani en ole kieltänyt ja Jumala on ollut tähän asti niin armollinen "ettei kukaan ole voinut ryöstää minua Isäni kädestä". Kristityt pitävät minua kristittynä, mutta nuinilaiset pitävät epäuskoisena ja yrittävät kaikin keinoin tehdä minut vääräuskoiseksi tai omanvanhurskauden uskovaiseksi. Mutta minäpä en ole heidän orjansa.

    "Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala -- mutta hän julistaa vanhurskaaksi!
    Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus -- mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme! - - -
    Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

    Tämän sanoo Paavali roomalaiskirjeessä. Minäpä sen nappaan sieltä itselleni nuin vaan, enkä kysy Nuinilta siihen lupaa...

    Nyt menen nukkumaan. Hyvää yötä.
  3. minulle tarkoitettu?
  4. Emme halua kommentoida pilkkatermejä, kuten "lappiuskoiset", koska sellaisia ei ole olemassa. Onhan täällä joku sanonut niinkin "terävästi", että ei Jellivaaraa mainita Raamatussa, joten esikoisuus on epäraamatullinen. (No mainitaanko siellä sitten esim. Turun arkkihiippakunta???")

    Jos haluat selvitystä äitiseurakunnasta, niin voithan kääntyä esim. seuraavien henkilöiden puoleen ja kysäistä: Pekka Liuksiala, Tapio Laukkanen, Pauli Väänänen, Seppo Parviainen, Raimo Haimilahti, Sakari Siltala, Heikki Purtanen, Eino Ruusula, Seppo Karhu, Toivo Kärki, Pauli Nuutinen, Markku Oksanen, Unto Rantanen, Reino haimilahti, Arvo Konttinen. He ovat yhdessä seurakunnan kanssa kirjoittaneet Ruotsin Lappiin kuluneenä syksynä Joensuun seuroista: "Olemme näidenkin seurojen aikana muistelleet ja nauttineet siitä siunauksesta, jonka vanhinten käynti rukoushuoneen avajaisseuroissa vaikutti. Sen jälkeisenä aikana ovat monet sananpalvelijat tunteneet, että he ovat saaneet aivan kuin uutta voimaa ja rohkeutta julistaa sitä iäti pysyvää Jumalan sanaa, josta Raamattu sanoo, että se on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin kaksiteräinen miekka... Monet väsyneet ovat saaneet voimaa Golgatan sovintoverestä, kun he ovat korjanneet sitä sydämen astioihin."
    Eikö ole siunattu asia?

    Laitetaan tähän vielä muistin virkistykseksi tuo mainostettu "valtavan selkeä selitys Isosta katekismuksesta". Olen täysin yhtä mieltä kanssasi. Siihen ei todellakaan ole mitään lisättävää eikä siinä ole mitään poisotettavaa:

    "Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. Siihen minäkin kuulun, olen sen osa ja jäsen, osallinen sen kaikista aarteista ja keskinäisestä yhteydestä. Pyhä Henki on vetänyt minut siihen ja liittänyt sen jäseneksi antamalla minun kuulla Jumalan sanaa, jota edelleenkin saan kuulla. Sanan kuulemisesta alkaa pääsy pyhien yhteisöön. Ennen kuin siihen pääsimme, olimme kokonaan Perkeleen omia emmekä tienneet Jumalasta ja Kristuksesta yhtään mitään. Mutta Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä, sitä hän käyttää sananjulistukseen ja -harjoitukseen, sen välityksellä hän pyhittää meidät ja kasvattaa pyhyydessä. Näin me joka päivä kasvamme ja vahvistumme Pyhän Hengen luomassa uskossa ja uskon hedelmissä."
  5. Luterilainen kristitty ei voi hyvällä omallatunnolla osallistua ehtoolliseen, ei edes jumalanpalvelukseen, jossa naispappi on mukana. Luther itse sanoo teoksessaan Messun väärinkäyttämisestä seuraavasti:

    Eikä Paavali ole kieltänyt tätä omasta päästään, vaan hän vetoaa lakiin, joka sanoo: vaimojen tulee olla alamaisia. Tämän johdosta oli Paavali varma siitä, ettei Henki voi olla itseään vastaan, niin että se korottaisi vaimot, jotka se aikaisemmin oli määrännyt miehille alamaisiksi, miesten yläpuolelle, vaan päinvastoin että Henki muistaen aikaisemman säännöksensä herättäisi miehiä, joista ei sentään ole puutetta, saarnaamaan.

    Miten olisi muutoin Paavali voinut vastustaa Pyhää Henkeä, jota Joel oli luvannut "että teidän tyttärenne ennustavat", ja Ap.t. 21: 8, 9: "Filippuksella oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja"? Ja Mirjam Mooseksen sisar, oli myöskin naisprofeetta (2. Moos. 15: 20), ja Hulda, naisprofeetta, antoi neuvon hurskaalle Joosia-kuninkaalle (2. Kun. 22: 15), ja Debora päämies Baarakille (Tuom. 4: 6), ja lopuksi on koko maailmassa ylistetty neitsyt Marian kiitosvirttä (Luuk. 1: 48), ja itse Paavali neuvoo, etteivät naiset rukoilisi ja profetoisi paljain päin. Sentähden vaatii järjestys, kuri ja kunnia, että vaimot vaikenevat miesten puhuessa. Mutta ellei kukaan mies saarnaa, niin voi olla tarpeellista, että vaimot saarnaavat.
    (Martti Luther, Messun väärinkäyttämisestä)

    tai Pietarin kirjeen selityksessä:
    "Sentähden he ovat kaikki yhdessä pappeja, saattavat kaikki julistaa Jumalan sanaa, kuitenkin niin, että vaimot eivät saa puhua seurakunnassa, vaan heidän tulee antaa miesten saarnata, sen käskyn perusteella, että heidän tulee olla miehilleen alamaisia, niinkuin Paavali opettaa (1. Kor. 14: 34). Sellaisen järjestyksen Jumala säilyttää, mutta ei tee mitään eroitusta vallan suhteen"

    Onko Paavalin kirjeissä kysymys kansanperinteestä?
  6. "Luther vastaan nuinilaiset" oli lainauksia Lutherilta. Miten siitä tulee ilmi, että MINULLA ei ole selvää käsitystä siitä, mitä Luther opetti, kun lainaukseni kerran on Lutherin opetusta?

    Mistä lauseesta se Mooseksen peite tulee ilmi? Vai onko se vain heitto ilmaan???

    "Luther jää ymmärtämättä, vaikka silmillään näkee, ei tekstin sisältöä ymmärrä."

    Minähän vain siteerasin Lutheria, en selitellyt häntä. Mistä silloin voi tietää, etten ymmärrä? Vai onko Lutherilla joitakin kohtia, joita ei sovi siteerata?

    Wislöfia ei minun tarvitse hankkia. Se on minulla ollut jo 80-luvulta lähtien. Hyvä kirja, vaikka se onkin Lutheria Wislöff-suodattimen läpi.
    Mitä muuten sanot seuraavasta kohdasta (Wisløff: Tätä Luther opetti, J-kylä, 1985)?
    "Jos kiittämättöminä annamme tämän kultaisen ajan mennä ohi, saatamme joutua entistä suurempaan pimeyteen ja piinaan. Rakkaat saksalaiset, ostakaa silloin, kun markkinat ovat ovenne edessä; kootkaa sato, kun aurinko paistaa ja sää on hyvä; tarttukaa Jumalan armoon ja sanaan silloin, kun se on läsnä. Teidän tulee näet tietää tämä: Jumalan sana ja armo on liikkuva sadekuuro, joka ei palaa sinne, missä se on kerran käynyt. Se on ollut juutalaisten luona, mutta mennyt on mennyttä, nyt heillä ei ole mitään. Paavali toi sen Kreikkaan. Mennyt on mennyttä sielläkin, nyt heillä on turkkilainen. Myös Rooma ja Italia omisti sen - mennyt on mennyttä, nyt heillä on paavi. Ettekä te saksalaiset saa luulla, että tämä Jumalan sana tulee juuri teillä olemaan ikuisesti. Kiittämättömyys ja ylimielisyys eivät tule totisesti sitä jättämään rauhaan. Sen tähden tarttukoon siitä kiinni ja pitäköön siitä kiinni jokainen, joka voi. Laiskoilla käsillä tulee olemaan huono vuosi..."
  7. siitä, miten kirkossa menee. Tämä uutinen oli tänään sanomalehdissä.
    Siinä voi pian käydä niin, että kirkko torjuu kaikki erityistoivomukset ehtoollisen suhteen (esim. kysymys naispapeista). Ja kun kristityt eivät mene ehtoolliselle silloin, niin jokin ratkaisu on asiaan saatava. Luther säätiön ehtoollisen toimittajat ovat sentään luterilaisen kirkon vihittyjä pappeja, mutta he eivät saa järjestää ehtoollista kirkoissa eivätkä näköjään muuallakaan. Aika näyttää. Emmehän me tällaista tilannetta ole toivoneet... Ei piispakaan Raamatulla perustele mitään vaan kirkkolailla.

    Kirkko ja Luther-säätiö kiistelevät ehtoollisoikeudesta Kouvolassa

    Luther-säätiöön kuuluva Paulus-yhteisö ei saa järjestää ehtoollisjumalanpalveluksia Kouvolan adventtikirkossa. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli kielsi keskiviikkona jyrkästi anomuksen, jossa naispappeutta vastustava yhteisö pyysi lupaa järjestää ehtoollisjumalanpalveluksia.
    Syyskuussa Kouvolassa toimintansa aloittanut Paulus-yhteisö on järjestänyt ehtoollisjumalanpalveluksia adventtikirkon tiloissa sunnuntaisin.
    Paulus-yhteisön synnyn taustalla on Valkealan seurakunnassa naispappeuden vastustamisen ympärille kietoutunut riita. Seurakunnan entinen kirkkoherra Petri Hiltunen johtaa nyt säätiötä. Naispappeuden torjuva Hiltunen erosi Valkealan kirkkoherran paikalta, kun seurakuntaan palkattiin naispappi aiemmin tänä vuonna.
    Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari seisoo tuomiokapitulin päätöksen takana. Huotarin mukaan kirkkolain tulkinta on selvä. Hänen mukaansa kaikki alueella tapahtuva toiminta on kirkkolain alaista tai muuten se ei ole luterilaisen kirkon toimintaa lainkaan.
  8. Tässä muutamia rakentavia ja kristillisellä rakkaudella höystettyjä kommentteja minulle näiltä viisailta:

    "Sinulla ei ole mitään selvää käsitystä siitä, mitä Luther on opettanut seurakunnasta."

    "Mieleeni tulee lähinnä vanha kulunut vertaus Laukaan siasta vatukossa nappaamassa yhden marjan sieltä toisen täältä."

    "luthersitaatti, jonka pLErin meille kopio, on aivan asian vierestä"

    "Et tunne asioita"

    "Kirjoitat sellaista josta et tiedä mitään."

    "kirkkohistorian tiedot ovat heillä hurlumlei ja huru mykky, niin metsäänhän se pakostikin menee."

    "Sekavia, pLErin"

    "pLErin kirjoittaa omiaan asian vierestä."

    "Tästä ei siis voi vetää sellaista johtopäätöstä, että ruvetaan PLErinin tavoin ajamaan toisia kirkon uskovia helvettiin"

    Kiitos rakentavista kommenteista.

    Mutta sen minä haluaisin nähdä, missä olen ajanut uskovia helvettiin?

    Teillä on erikoinen tapa lukea Lutheria ja muitakin kirjoituksia - jopa Raamattua - täysin mielivaltaisesti.
    Ja jos joku väittää, että minä en ole lukenut Lutheria, niin väite on väärä. Minulla on hyllyissä tuhansia sivuja Lutheria ja olen myös lukenut häntä tuhansia sivuja. Myös kirkkohistorian teoksia on varmasti enemmän kuin useimmilla muilla.
    Vaan siitä olen yhtä mieltä kanssanne, että älykkyydessä voisi olla toivomisen varaa, mutta sille asialle ei voi paljoa tehdä.

    Näissä minun lainaamissani kommenteissa oli kovin vähän omia mielipiteitäni, koska niillä olikin tarkoitus osoittaa, että ei Luther ollut niin höveli mies kuin te annatte ymmärtää. Täällä joku sanoi, että kyllä Luther piti roomalaiskatolisia uskovaisina (tai jotakin sinnepäin). Piti varmaan, mutta pitikö paavia veljenään kun puhui Baabelin portosta ja punaisesta huorasta? Olkaa rehellisiä.

    Minä pelkään, että osa näistä nuinlaisista on menetetty niin, että "ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista..." Lk. 16.
  9. Lue tämä:
    Kun Luther havaitsi roomalaiskatolisen kirkon erheen Raamatun arvovallan suhteen ja sen, että roomalaiskatolisuus hyökkää varmaa Jumalan sanaa vastaan, tuli eteen toinen kysymys: "Voiko kristitty, yksilö tai seurakunta, sallia Jumalan sanan sekoittamista." Vastaus tähän oli ehdottoman kielteinen. Kun harha on tullut ilmeiseksi ja pysyväiseksi, ei ole ehdonvallan asia pysyä sellaisessa yhteydessä. Sellaisesta menosta ja yhteydestä on erottauduttava. Luther sanoo: "Niinpä teemme nyt sen johtopäätöksen, että mistä ikinä löytyy kristillinen seurakunta, jolla on evankeliumi, sillä on, ei ainoastaan oikeus ja valta, vaan myös velvollisuus SIELUN AUTUUDEN MENETTÄMISEN UHALLA, sen velvoituksen mukaisesti, johon se on kasteessa Kristukseen nähden sitoutunut, välttämään, pakenemaan, erottamaan sekä vetäytymään pois sellaisesta esivallasta, jota nykyiset piispat, apotit, luostarit, säätykunnat ja sen sellaiset pitävät; koska kirkkaasti nähdään, että he opettavat ja hallitsevat Jumalan ja hänen sanansa vastaisesti. Niin että tämä ensiksikin on varmasti ja vahvasti perusteltu, ja että on huoletta jäätävä siihen, että tämän on jumalallinen oikeus ja että sielujen autuuden tähden on välttämätöntä poistaa sellaiset piispat, apotit, luostarit ja mitä muuta sellaista hallitusvaltaa on ja välttää niitä." (Seurakunnan Jumalan sanaan perustuvasta oikeudesta ja vallasta arvostella kaikkea oppia sekä kutsua, ottaa ja erottaa opettajia, vuodelta 1522)

    Ja vielä tämä:
    : "Minulla on myös ilo ja lohdutus - eikä suinkaan pienin - etten minä itse ole lähtenyt paavikirkosta, sillä minä pysyin lujasti tuon punaisen porton luona ja osoitin tuolle murhaajalle kaikkea palvelusta ja nöyryyttä, mutta hän ei tahtonut minua kärsiä ja julisti minut pannaan ja työnsi minut pois yhteydestään. Mutta häntä on kiitettävä siitä, että hän vihallaan on auttanut minua pois murhaluolastaan ja on vapauttanut omantuntoni kaikista kauhistuksistaan, murhistaan ja pilkkaamisistaan. Sillä jos hän vielä olisi minun armollinen vaimoni ja minun pitäisi häntä vielä palvella hänen murhaluolassaan, niin täytyisi minun myöskin osallistua kantamaan hänen punaista pukuaan ja kultaista maljaansa. Sentähden tulee teidän ja jokaisen hurskaan kristityn iloita ja Jumalaa kiittää siitä, että teidät julkisesti työnnetään pois paavin joukosta, jotta Jumalan Karitsan valkoinen vaate pysyisi puhtaana ja saastuttamattomana eikä saisi päälleen tuon suuren punaisen porton veriväriä."

    Mitäs seuraavaksi opiskellaan?
  10. Kun sanot: "Tästä ovat yhtä mieltä Luther, Laestadius, Raattamaa ja monet muut ns. auktoriteetit", niin voisitko nyt ottaa yhdenkin lauseen kultakin tähän malliksi? Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia löytöjä olet tehnyt.

    Vertaa mm. tähän:
    Tunnustakaa heidät veljiksi, lausui edelleen maakreivi. Kaikkien sydämet olivat liikuttuneita; hajaannuksen henki oli lähellä väistyä syrjään: kyynelehtien Zwingli meni ruhtinaan, hovimiesten ja teologien katsellessa - näin Luther kertoo - kohti Lutheria ja ojensi hänelle kätensä; uskonpuhdistuksen kaksi kirkkoa olivat juuri yhdistymässä ja pitkät kiistat olivat lähellä tukahtua kehtoonsa; mutta Luther torjui tuon käden ja sanoi: "Teillä on eri henki kuin meillä." Sveitsiläiset säpsähtivät kuullessaan nämä sanat aivan kuin olisivat saaneet sähköiskun. He tunsivat sydämissään pistoksen joka kerta kun Luther toisti sen, ja kuten hän itse sanoo, hän toisti sitä usein.
    - - -
    Lopulta sanoivat wittenbergiläiset avoimesti Zwinglille ja hänen ystävilleen: "Te ette kuulu kristillisen kirkon yhteyteen; me emme voi tunnustaa teitä veljiksemme."
    (1500-luvun uskonpuhdistuksen historia, 2. osa)

    Entä miten pitäisi suhtautua tähän Lutherin lausumaan: "Se, joka pitää oppiaan, uskoaan ja tunnustustaan totena, oikeana ja varmana, ei voi seistä samassa pilttuussa niiden kanssa, jotka opettavat väärää oppia tai suosivat sitä, eikä aina vain puhua kauniita sanoja perkeleelle ja hänen tallilleen. Opettaja, joka vaikenee harhoista ja haluaa silti olla oikea opettaja, on pahempi kuin julkinen hurmahenki, ja saa teeskentelyllään aikaan suurempaa vahinkoa kuin kerettiläinen; ei häneen pidä luottaa. Hän on susi ja kettu, palkkalainen ja vatsanpalvelija..."

    Entä mitä tarkoitti Raattamaa, joka totesi, että tulkoot eriseuraiset autuaaksi uskollaan, mutta Raamatussa emme löydä kuin yhden Pyhän Hengen saaneen seurakunnan?

    Ei Laestadiuskaan säästänyt oman luterilaisen kirkkonsa pappeja ja "uskovaisia". Kannattaa lukea Huutavan äänestä hänen kirjoituksensa Hur står det till med kristendomen i lutherska kyrkan eli Miten on kristillisyyden laita luterilaisessa kirkossa.

    Kunhan olet näitä lukenut, niin sano sitten millä tavalla "Tästä ovat yhtä mieltä Luther, Laestadius, Raattamaa ja monet muut ns. auktoriteetit"...