Vapaa kuvaus

Linkit: http://www.sauluslahetys.com/, http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Aloituksia

73

Kommenttia

730

  1. Eri lähtökohtia (kreationismi VS kehitysoppi) voidaan vertailla niiden selitysvoimaisuuden ja johdonmukaisuuden perusteella. Teorioiden (lähtöoletusten) selitysvoimaisuuden päättelyketjussa meidän tulee pysyä johdonmukaisina.

    Esimerkiksi jos elämä on persoonottoman + ajan + sattuman tulosta niin meidän tulisi pystyä loogisesti osoittamaan mekanismi miten elämä on syntynyt ja kehittynyt. Sillä jos todellisuus on aineellinen ja kaikki olemassa oleva koostuu tai on palautettavissa aineeseen, aineellisiin voimiin tai fysikaalisiin tapahtumiin niin ne tulee voida selittää mekanismin ja luonnonlakien kautta.

    Se mikä darvinismilta/naturalismilta (evolutionisteilta) puuttuu on nimenomaan mekanismi joka selittäisi elämän synnyn ja kehityksen. Darvinistista - sattuma/valinta menetelmää on voitu testata kokeellisesti todella paljon ja kaikki tulokset viittaavat siihen ettei darvinismin - sattuma/valinta menetelmä tarjoa mekanismia joka selittäisi elämän synnyn ja kehityksen. Ei tunneta myöskään luonnonlakia joka tuottaisi uutta informaatiota. Täten darvinismilta puuttuu nimenomaan se minkä sen tulisi kyetä todistamaan jotta darvinismia voitaisiin pitää edes jotenkin selitysvoimaisena ja johdonmukaisena teoriana.

    Kreationismi perustuu taas teoriaan siitä että Luoja Jumala on luonut/suunnitellut elämän. On selvää että ei ole olemassa mitään mekanismia tai luonnonlakia joka selittäisi tämän Jumalan menneisyydessä suorittaman luomisen/suunnittelun. Mutta ollaksemme johdonmukaisi kokemuksillemme niin emmehän me edes olettaisi sellaista olevan - se olisi epäloogista.

    Sillä esimerkiksi auton on luonut/suunnitellut älykäs ihminen mutta auton syntymiselle ei ole olemassa mitään luonnollista mekanismia tai luonnonlakia. Eli autoa tutkiessamme emme voi löytää siitä itsestään luonnollista selitystä (mekanismi/luonnonlaki) sille miten ja kuka sen on alunperin on suunnitellut ja tehnyt ja miten.

    Todisteet henkisen ja ei-aineellisen vaikutuksesta fyysiseen maailmaan ovat epäsuoria. Ne havaitaan niiden vaikutuksista ja jäljistä. Mekanismi on tunnusomaista aineelliselle prosessille kun sen sijaan perusteltu toiminta kertoo toimijan motiiveista. Siksi luomis-näkemystä ei kuvata luonnontieteellisenä tapahtumana eikä luonnonlain tapaisena asiana.

    Palataan vielä auto esimerkkiin. Kun katsomme valmista autoa pihallamme niin emme voi nähdä tapaa jolla auto valmistettiin - emmekä valmistuksen takana olleita päämääriä, ajatuksia tai konsepteja jotka auton tekijällä oli mielessään päämääriensä toteuttamiseksi. Auto kuitenkin pursuaa tarkoitusta varten suunniteltuja asioita. Auto pursuaa päämäärätietoisuutta sillä se sisältää esimerkiksi paljon palautumatonta monimutkaisuutta joka on varma todiste siitä ettei se ole syntynyt ilman tarkoitusta.

    Tämä vertailu osoittaa että älykäs vaikutus voidaan tunnistaa todisteista jotka edellyttävät tekijän ja tekevät tekemisen uskottavaksi. Jos tutkittavassa kohteessa - esim; auto on tuntomerkkejä jotka eivät kokemuksemme mukaan synny luonnollisilla mekanismeilla - meillä on vahvat perusteet sille että jotkut muut kuin luonnolliset syyt ovat vaikuttaneet asiaan.

    Biologinen solu on täynnä käsittämättömän mutkikkaita biokoneita jotka ylittävät nerokkuudessaan ja monimutkaisuudessaan reippaasti kaiken ihmisen kehittämän teknologian. Jos auto pursuaa tarkoitusta niin solussa on autoon verrattuna ainakin sen verran enemmän tarkoituksellista päämäärätietoisuutta kuin New York:issa on verrattuna yhteen autoon. Joten jos haluamme olla rehellisiä ja johdonmukaisia niin kreationistinen lähtöoletus (teoria) on huomattavasti selitysvoimaisempi kuin naturalistinen/darvinistinen selitys kun tarkastelemme biologiaa - luontoa.
  2. Sekulaarit ateistit ovat täysin sokeita sille tosiasialle että he ovat aivan yhtä paljon "uskovaisia" kuin kristitytkin sillä kaikkien ihmisten maailmankuva perustuu uskonvaraisille uskomuksille maailman varhaishistoriasta.

    Se etteivät useat sekulaarit tunnista heidän omaa uskonvaraista näkökulmaansa todellisuuden luonteeseen kertoo siitä miten heidän kriittinen ajattelukyky on kahlittu mytologiaan (nykyisyys on avain menneisyyteen) ja näin he ovat kykenemättömiä arvioimaan perustavia lähtökohtiaan ja itsepetostaan.

    Nykyajan länsimainen naturalismi on vain yksi panteismin variaatio. Sillä jos todellisuus on aineellinen ja kaikki olemassa oleva koostuu tai on palautettavissa aineeseen, aineellisiin voimiin tai fysikaalisiin tapahtumiin niin tällöin naturalistien täytyy olettaa aineelle kyky luoda elämää, tietoisuutta sekä järjelliseen ajatteluun, moraaliin ja jumalatietoisuuteen kykeneviä olentoja eli ihmisiä. Aineelle täytyy siis lukea luomisen kyky - joka kristinuskon mukaan kuuluu ainoastaan Jumalalle.

    Naturalismi perustuu "luomisuskoon" täysin yhtä paljon kuin kristinuskokin. Ero on vain siinä kuka luoja on. Onko se "tyhjä - ei mitään ja aine" vai Super älykäs iankaikkinen Luoja joka on Henki.

    Kokeellisen luonnontieteen havainnot tukevat täysin kristillistä vaihtoehtoa. Sillä koskaan ei ole havaittu että "ei mitään voisi luoda mitään". Koskaan ei ole myöskään havaittu että aine (materia) tuottaisi itsestään informaatiota. Sen sijaan luonnontieteen havainto informaatiosta on että se on aina lähtöisin älystä - tämä tietysti tukee sitä mitä odottaisimmekin Raamatun ilmoituksen perusteella.

    Kun maailmankuvat laitetaan testiin ja niiden johdonmukaisuutta ja selitysvoimaisuutta vertaillaan suhteessa empiiriseen todistusaineistoon niin vain kristinusko tarjoaa loogiset selitykset havaituille tosiasioille.

    Ateismi ei kukoista tiedon ansiosta nykyajan länsimaisessa kulttuurissa vaan ihmisen halusta paeta totuutta oman edun tähden.
  3. DARVINISMI TESTISSÄ
    Darvinismin - sattuma/valinta menetelmän toimivuutta on voitu tutkia ja testata todella paljon. Richard Lenskin E.coli-bakteeritutkimus on maailman pisin evoluutiokoe ja sen jos minkä tulisi kertoa siitä mihinkä darvinistinen mekanismi pystyy ja kykenee. Lenskin maailman pisin evoluutiokoe kertoo kokeellisesti (tieteellisesti) darvinismin rajoitukset.

    Tämä Lenskin maailman pisin evoluutiokoe sisältää noin 60 000 bakteerisukupolvea. Muutettuna ihmissukupolviksi se tekee 60 000 sukupolvea x 20 vuotta = 1,2 miljoonaa vuotta. Evoluutionistien mukaan nykyihminen kehittyi noin 150 000 vuotta sitten. Lenskin bakteerikoe muutettuna ihmissukupolviksi tarjoaa 1,2 miljoonaa vuotta eli huomattavasti pidemmän ajan kuin koko oletettu (kehitysopillinen) ihmisen evoluutiohistoria. Lenskin kokeessa on siis ollut mutaatiomahdollisuuksia huomattavasti enemmän kuin koko oletetussa ihmiskunnan evoluutiohistoriassa - ja yhtään uutta rakennetta tai toimintoa ei saatu aikaan.

    SYNTYIKÖ LENSKIN BAKTEERIKOKEISSA EVOLUUTIOTEORIAN KAIPAAMAA "KEHITYSTÄ" UUTTA INFORMAATIOTA? EI SYNTYNYT. TÄSTÄ KERTOO SEURAAVASSA PROFESSORI LEISOLA.

    Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola kirjoittaa kirjassaan - evoluutiouskon ihmemaassa tästä Lenskin kokeesta, s, 194: "E.coli kykenee käyttämään sitruunahappoa ravintona kasvaessaan anaerobisissa (hapettomissa) olosuhteissa joten sillä on olemassa koneisto sitruunahapon kuljettamiseen solun sisälle ja aineenvaihduntareitti entsyymeineen sen hyväksikäytölle. Hapen läsnä ollessa tämä bakteeri ei kuljeta sitruunahappoa soluun eikä siten voi käyttää sitä ravinnoksi. Bakteerilta puuttuu permeaasi joka aerobisissa olosuhteissa kuljettaisi sitruunahapon (trikarboksyylihapon) soluun.

    Bakteerin soluseinässä on kuitenkin useita permeaaseja, jotka kuljettavat dikarboksyylihappoja. Mutaatio yhdessäkin tällaisessa kuljetusproteiinissa riittää muuttamaan bakteerin sellaiseksi, että sitruunahapon kuljetus soluun onnistuu. Lenskin ryhmän havaitsema evoluutioinnovaatio oli toisin sanoen hyvin vaatimaton mikroevolutiivinen muutos, joka on selitettävissä mutaatiolla olemassa olevassa rakenteessa!"

    Tässä myös lyhyt video jossa Professori Leisola kertoo mitä maailman pisimmässä evoluutiokokeessa todella tapahtui, syntyikö uutta informaatiota. Lisäksi Matti vastaa siihen tuottavatko duplikaatiot uutta informaatiota: http://www.youtube.com/watch?v=M2weVebLIG0

    SUMMA SUMMARUM

    Muuntelu (mikroevoluutio) jota Lenski havaitsi bakteereissa ei siis kehittänyt mitään ennestään uutta. Bakteerilla oli jo olemassa koneisto sitruunahapon kuljettamiseen solun sisälle ja aineenvaihduntareitti entsyymeineen sen hyväksikäytölle - pieni 'viilaus' (mutaatio) jo olemassa olevissa ominaisuuksissa mahdollisti sen että jo olemassa olevaa koneistoa sitruunahapon kuljettamiseen voitiin käyttää myös hapellisissa olosuhteissa.

    Mutaatio ei siis kehittänyt mitään uutta informaatiota joka olisi kehittänyt uusia innovaatioita (koneistoja, aineenvaihduntareittejä jne..) vaan mutaatio ainoastaan hieman muunsi jo olemassa olevaa ominaisuutta. Tällainen muuntelu ei ole sellaista kehitystä joka tuottaisi organismeille uusia ja hyödyllisiä rakenteita ja ominaisuuksia ja siksi tällainen muuntelu ei todista mitään evoluutioteorian hypoteesista jossa mikrobeista on kehittynyt ihmisiä pitkässä ajassa. Pointti on se että mutaatiot eivät tuota uusia ominaisuuksia - vain muunnelmia olemassa olevaan toimintoon tai rakenteeseen.

    Lenskin havainto ei siis ollut todellisuudessa edes evoluutiota joka olisi kehittänyt uuden mutkikkaan ominaisuuden niin kuin New Scientist tiedelehti väitti. Kaikki informaatio oli jo olemassa alkuperäisissä bakteereissa eikä mutaatio kehittänyt uutta informaatiota vaan ainoastaan muunsi hiukan jo olemassa olevaa. Tällaista muuntelua voi tapahtua organismeissa jotka on suunniteltu 'joustaviksi' ja siksi tällainen muuntelu ei vastaa mitään siihen evoluution kannalta tärkeään kysymykseen mistä bakteerin alkuperäinen informaatio oli peräisin - informaatio jossa mutaatioita pystyi sitten ruveta tapahtumaan.

    Tämä kysymys on evoluution kannalta tärkein eikä evolutionisteilla ole tarjota mitään mekanismia joka selittäisi sen mistä alkuperäinen organismien informaatio on peräisin. Näin ollen evoluutioteorian kehitykselle ei ole olemassa mekanismia ja koska sillä ei ole kokeellisen luonnontieteen havaintojen valossa mekanismia niin kaikki tulkinnat elämän kehityksestä jotka perustuvat evoluutioaatteeseen ovat uskomuksia menneisyydestä joilla ei ole kokeellisen luonnontieteen todistetta. Evoluutioteoria on uskomusjärjestelmä jolta edelleen puuttuu kokeellisen luonnontieteen todisteet.

    Jos maailman pisin evoluutiokoe (Lenskin E.coli) ei saanut rakennettua mitään uutta rakennetta niin kaikki evolutionistien väitteet siitä että pienet viilaukset ja optimoinnit sekä ajottaiset "hullut kokeilut" genomissa riittäisivät vastaamaan uusien rakenteiden kehittymisestä ovat vain "uskomuksia" jotka perustu
  4. Tässä geologi (tutkija) Dr. Andrew Snelling kertoo kivistä suoritettavasta radioaktiivisesta iänmäärityksestä ja siitä kuinka se tukee nimenomaan sitä mitä odottaisimmekin Raamatun perusteella.

    Radioisotope Dating of Rocks: Challenging an Icon of Evolutionary Geology - Dr. Snelling Part 1 - http://www.youtube.com/watch?v=qA4dOWDTbvU
  5. LÄHTÖOLETUSTEN SELITYSVOIMAISUUS

    Eri lähtökohtia (kreationismi VS evoluutio) voidaan sitten vertailla niiden selitysvoimaisuuden ja johdonmukaisuuden perusteella. Teorioiden (lähtöoletusten) selitysvoimaisuuden päättelyketjussa meidän tulee pysyä johdonmukaisina.

    Esimerkiksi jos elämä on persoonottoman + ajan + sattuman tulosta niin meidän tulisi pystyä loogisesti osoittamaan mekanismi miten elämä on syntynyt ja kehittynyt. Sillä jos todellisuus on aineellinen ja kaikki olemassa oleva koostuu tai on palautettavissa aineeseen, aineellisiin voimiin tai fysikaalisiin tapahtumiin niin ne tulee voida selittää mekanismin ja luonnonlakien kautta.

    Se mikä darvinismilta/naturalismilta (evolutionisteilta) puuttuu on nimenomaan mekanismi joka selittäisi elämän synnyn ja kehityksen. Darvinistista - sattuma/valinta menetelmää on voitu testata kokeellisesti todella paljon ja kaikki tulokset viittaavat siihen ettei darvinismin - sattuma/valinta menetelmä tarjoa mekanismia joka selittäisi elämän synnyn ja kehityksen. Ei tunneta myöskään luonnonlakia joka tuottaisi uutta informaatiota. Täten darvinismilta puuttuu nimenomaan se minkä sen tulisi kyetä todistamaan jotta darvinismia voitaisiin pitää edes jotenkin selitysvoimaisena ja johdonmukaisena teoriana.

    Kreationismi perustuu taas teoriaan siitä että Luoja Jumala on luonut/suunnitellut elämän. On selvää että ei ole olemassa mitään mekanismia tai luonnonlakia joka selittäisi tämän Jumalan menneisyydessä suorittaman luomisen/suunnittelun. Mutta ollaksemme johdonmukaisi kokemuksillemme niin emmehän me edes olettaisi sellaista olevan - se olisi epäloogista.

    Sillä esimerkiksi auton on luonut/suunnitellut älykäs ihminen mutta auton syntymiselle ei ole olemassa mitään luonnollista mekanismia tai luonnonlakia. Eli autoa tutkiessamme emme voi löytää siitä itsestään luonnollista selitystä (mekanismi/luonnonlaki) sille miten ja kuka sen on alunperin on suunnitellut ja tehnyt ja miten.

    Todisteet henkisen ja ei-aineellisen vaikutuksesta fyysiseen maailmaan ovat epäsuoria. Ne havaitaan niiden vaikutuksista ja jäljistä. Mekanismi on tunnusomaista aineelliselle prosessille kun sen sijaan perusteltu toiminta kertoo toimijan motiiveista. Siksi luomis-näkemystä ei kuvata luonnontieteellisenä tapahtumana eikä luonnonlain tapaisena asiana.

    Palataan vielä auto esimerkkiin. Kun katsomme valmista autoa pihallamme niin emme voi nähdä tapaa jolla auto valmistettiin - emmekä valmistuksen takana olleita päämääriä, ajatuksia tai konsepteja jotka auton tekijällä oli mielessään päämääriensä toteuttamiseksi. Auto kuitenkin pursuaa tarkoitusta varten suunniteltuja asioita. Auto pursuaa päämäärätietoisuutta sillä se sisältää esimerkiksi paljon palautumatonta monimutkaisuutta joka on varma todiste siitä ettei se ole syntynyt ilman tarkoitusta.

    Tämä vertailu osoittaa että älykäs vaikutus voidaan tunnistaa todisteista jotka edellyttävät tekijän ja tekevät tekemisen uskottavaksi. Jos tutkittavassa kohteessa - esim; auto on tuntomerkkejä jotka eivät kokemuksemme mukaan synny luonnollisilla mekanismeilla - meillä on vahvat perusteet sille että jotkut muut kuin luonnolliset syyt ovat vaikuttaneet asiaan.

    Biologinen solu on täynnä käsittämättömän mutkikkaita biokoneita jotka ylittävät nerokkuudessaan ja monimutkaisuudessaan reippaasti kaiken ihmisen kehittämän teknologian. Jos auto pursuaa tarkoitusta niin solussa on autoon verrattuna ainakin sen verran enemmän tarkoituksellista päämäärätietoisuutta kuin New York:issa on verrattuna yhteen autoon. Joten jos haluamme olla rehellisiä ja johdonmukaisia niin kreationistinen lähtöoletus (teoria) on huomattavasti selitysvoimaisempi kuin naturalistinen/darvinistinen selitys kun tarkastelemme biologiaa - luontoa.



    LUONNONTIETEEN TUTKIJAN TODISTUS

    Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on harjoittanut kokeellista luonnontiedettä yli neljäkymmentä vuotta ja hän sanoo selventävästi: "käytännössä kun me tehdään näitä asioita (kokeellista tiedettä) niin darvinismi unohdetaan aina koska siten ei saada mitään järkevää aikaiseksi."

    http://www.youtube.com/watch?v=_TB7UEG5m9g
  6. TIETEEN LÄHTÖKOHTA

    Mitä eroa on evolutionistitiedemiehen ja kreationistitiedemiehen luonnontieteellisessä tutkimuksessa?

    - Lähtökohta

    Evolutionistitiedemiehen ja kreationistitiedemiehen eroittaa heidän lähtökohtansa - heidän maailmankatsomuksensa. Kukaan tiedemies ei ole neutraali - uskomuksista vapaa vaan jokaista tiedemiestä ohjaa heidän tutkimustyössään heidän maailmankatsomuksensa jolla on perustavaa laatua oleva vaikutus niihin johtopäätöksiin joihin tiedemies tulee tutkiessaan todistusaineistoa.

    Maailmankatsomus (todellisuuden luonteen selittävä teoriamme) toimii kuin palapeli. Maailmankatsomus näyttää tiedemiehelle "yleiskuvan" todellisuuden luonteesta. Jokaisella tiedemiehellä on menneisyyttä käsitteleviin oletuksiin/uskomuksiin perustuva maailmankatsomus joka antaa heille yleiskuvan todellisuuden luonteesta. Tämä yleiskuva edustaa "palapeliä" johonka todistusaineiston palaset tulee sovittaa.

    Aina kun tiedemies tutkimuksissaan näkee tai oppii jotain niin hän yrittää sovittaa havaintoaan palapelinsä yleiskuvaan. Maailmankatsomus on selitys/teoria joka auttaa tiedemiestä laittamaan havainnot loogiseksi kokonaisuudeksi. Havainnot eivät ole neutraaleja (riippumattomia) vaan ne ovat tavalla tai toiselle keskinäisessä riippuvuussuhteessa aivan kuten palapelin palaset. Havaintojen (palasten) keskinäiseen riippuvuussuhteeseen vaikuttaa perustavalla tavalla se mikä on tiedemiehen palapelin yleiskuva - ennakko-oletus - eli maailmankatsomus. Tiedemiesten maailmankatsomus näyttää heille yleiskuvan joka auttaa heitä pistämään palaset (havainnot) oikeaan paikkaan palapelissä - maailmankuvassa.

    Maailmankatsomus (teoria) on tosiasioiden tulkitsemista mutta ei itse tosiasia. Teoria/yleiskuva ja havaitut tosiasiat ovat kaksi eri asiaa. Teoria/yleiskuva yhdistää asiat mutta ei ole itse totuus. Tosiasia (havainto) pysyy muuttumattomana mutta sitä selittävät tulkinnat voivat muuttua nopeastikkin. Tämän vuoksi tiedemiehet (kreationisti ja evolutionisti) voivat tulla samasta tosiasiasta (havainnosta) täysin erinlaiseen johtopäätökseen koska heidän teoriansa/yleiskuvansa lähtökohta on täysin erinlainen. Tosiasiatkaan eivät siis ole neutraaleja vaan ne saavat selityksen joka sopii selittäjän yleiskuvaan (palapeliin).

    Kreationistit ja evolutionistit eroittaa siis perustavalla tavalla heidän lähtökohtansa koska se vaikuttaa siihen mitä tutkijat voivat nähdä ja minkälaisen selityksen he antavat näkemilleensä havainnoille. Lähtökohta vaikuttaa siihen millaisia kysymyksiä tiedemies esittää ja olettaa tehdessään kokeellistä tutkimusta.



    TIETEEN MENETELMÄ

    - Menetelmä

    Kun kreationistitiedemies ja evolutionistitiedemies menevät laboratorioon harjoittamaan kokeellista luonnontiedettä niin he käyttävät samaa (kokeellista) menetelmää. Luonnontieteessä käytetään kokeellista menetelmää jonka avulla tutkitaan sitä miten luonto toimii ja muuntelee. Tämä käytettävä kokeellinen menetelmä on sama kaikille tiedemiehille riippumatta siitä minkälainen maailmankatsomus tiedemiehillä on. Eli tiedemiesten maailmankatsomus ei vaikuta heidän käyttämäänsä luonnontieteen kokeelliseen tutkimusmenetelmään - mutta tiedemiesten maailmankatsomuksella on perustavaa laatua oleva vaikutus siihen millaisia kysymyksiä he esittävät tehdessään tutkimusta sekä millaisiin johtopäätöksiin he tulevat luonnontieteellisten tutkimusmenetelmien tuloksista.

    Luonnontieteellinen "kokeellinen menetelmä" on sama kaikille eikä tämä kokeellinen menetelmä synnytä eroa kreationistien ja evolutionistien välille vaan ero syntyy tutkimuskysymysten ja kokeellisen menetelmän tuottamien tulosten tulkinnassa sillä näihin asioihin tutkijan maailmankatsomuksella on suuri vaikutus.

    Koska kreationistien ja evolutionistien ennakko-oletus yleiskuvasta on täysin erinlainen niin siksi heidän tulkinnat/johtopäätökset tieteellisen menetelmän tuottamista tuloksista ovat myöskin usein täysin erinlaiset. Sillä tulokset saavat sellaisen tulkinnan/selityksen että ne sopivat tulkitsijan/selittäjän yleiskuvaan (palapeliin).

    Koska tiedemiesten lähtöoletuksella on perustavaa laatua oleva merkitys tulosten tulkinnassa niin lähtökohta vaikuttaa myös siihen mitä tiedemies tutkii kokeellisella menetelmällä. Tiedemiehet voivat esimerkiksi kokeellista menetelmää käyttäen tutkia "darvinismin" - sattuma/valinta menetelmän toimivuutta tai "kreationismin" - suunnittelun toimivuutta.

    jatkuu
  7. http://www.icr.org/article/mystery-earths-magnetic-field

    Yllä olevassa linkissä kerrotaan maapallon magneettikentän havaitusta heikkenemisestä. Jos tätä ei oteta huomioon radiohiiliajoituksessa niin saadaan varmuudella virheellisiä tuloksia ja hehettäjä ei nimenomaan ole ottanut tätä huomioon ja siksi hänen "puunsa" eivät ilmoita todellisia ikiä koska ne olivat jo kuollessaan valmiiksi "vanhoja" johtuen sen hetkisestä radiohiilen vähyydestä maapallolla.

    Tuuliranta kertoo tarkemmasti: "Maapallon magneettikenttä suistaa kosmista säteilyä ionosfäärissä napojen kautta takaisin avaruuteen (revontulet). Kentän voimakkuutta on pystytty mittaamaan vuodesta 1829 saakka ja sen on todettu koko ajan heikentyneen. Ensimmäisenä tähän kiinnitti huomiota Barnes-niminen fyysikko 1970-luvun alussa.
    Hän kävi läpi viimeisen 130 vuoden aikana kerätyt mittaustulokset ja totesi, että kenttä heikkenee 5 % vuosisadassa.1 Tämä pitää yhtä paleomagneettisten tutkimusten kanssa. Niistä voidaan epäsuorasti päätellä, että kenttä oli 40 % vahvempi vuonna 1000 jKr.2

    Kentän oltua muinaisuudessa vahvempi, radiohiiltä syntyi vähemmän, koska kosmista säteilyä torjuttiin tehokkaammin yläilmakehässä. Menetelmä edellyttää sitäkin, että typen pitoisuus ilmakehässä on pysynyt vakiona. Myös kosmisen säteilyn olisi pitänyt pysyä vakiona. Myös maapallon valtavat kivihiili-, öljy- ja kaasukentät panevat epäilemään radiohiiliajoituksen mielekkyyttä: Kiertokulusta on siis poistunut jättimäärät hiiltä. Silloin kun öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun sitoutunut hiili oli vielä kiertokulussa, radiohiilen suhteellisen määrän on täytynyt olla paljon pienempi kuin nykyään, koska radiohiili syntyy typestä.

    Vaikuttaa siis varmalta, että muinaisuudessa radiohiiltä on syntynyt vähemmän ja että sitä on ollut kierrossa vähemmän sekä määrällisesti että suhteellisesti. Niinpä muinoin fossilisoituneet eliöt sisälsivät kuollessaan paljon vähemmän radiohiiltä kun tänään kuolevat. Mutta kun radiohiilianalyysien tulkinnat perustuvat uniformitarismiin, on selvää että tutkimuskohteiden tulkitut iät ovat korkeampia kuin todelliset.

    Tämä on ollut tiedossa ja vuosikymmenet sekä arkeologien että paleontologien keskuudessa. Käytännössä on havaittu, että radiometriset iät kuitenkin täsmäävät kohtalaisen hyvin noin 2 400 vuoden taakse: Esim. arkeologien tiedossa on luotettavina pidettyjä, historian aikakirjoihin kirjattuja tapahtumia. Niihin liittyvien arkeologisten löytöjen radiohiiliajoitus pitää suurin piirtein paikkansa historian tietojen kanssa noin vuoteen 400 eKr. saakka. Kun siitä mennään ajassa taaksepäin, aikaero radiohiilen hyväksi kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauemmaksi menneisyydessä edetään."